Ympäristömelu Raportti PR3537 Y01 Sivu 1 (12) Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu Ilkka Lahdenperä Turku 9.6.2015 LIIKENNEMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi
Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tarkastelukohteen sijainti ja ympäristö... 3 3 Melutason ohjearvot... 4 3.1 Ulkoalueet... 4 3.2 Sisätilat... 4 4 Melutasojen laskenta... 5 4.1 Laskentamenetelmät... 5 4.2 Maastomalli ja rakennukset... 6 4.3 Tieliikennetiedot... 6 4.4 Raideliikennetiedot... 6 4.5 Lentomelu... 7 5 Laskentatulokset... 8 5.1 Nykytilanne ja 0+ tilanne... 8 5.2 Ennustetilanne... 8 5.3 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset... 9 5.4 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset... 10 6 Tulosten tarkastelu... 11 7 Lisätietoa... 11 8 Kirjallisuus... 12 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja liikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Julkisivuihin kohdistuvat tie ja raideliikenteen aiheuttamat päiväajan keskiäänitasot L Aeq,7 22 eri kerrosten korkeudella. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset sisämelutason ohjearvojen täyttymiseksi. Parvekelasitusten äänitasoerovaatimukset päiväajan ohjearvon 55 db täyttymiseksi. 2
1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen sekä lentoliikenteen aiheuttamaa melutasoa asemakaavan muutoskohteessa Keravalla. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan kaksi asuinkerrostaloa. Melutasoja on tarkastelu laskennallisesti nykyisellä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Selvityksessä esitetään ulkoalueiden melutaso sekä julkisivuihin kohdistuva melutaso. Tulosten perusteella on laadittu esitys piha alueiden melunsuojaustarpeista, julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksista, parvekkeiden lasitustarpeesta ja huoneistojen avautumissuunnista. Melutasojen määritys tehtiin laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.5 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Lentomelu on huomioitu Finavia Oyj:n laatiman lentomeluselvityksen perusteella [3]. Selvityksen tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [4] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 TARKASTELUKOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Keravalla Savion alueen läheisyydessä. Alueen sijainti kartalla on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kohteen sijainti on ympyröity punaisella. Suunnittelualueella on vanha asuinrakennus, joka puretaan ennen uudisrakentamista. Alueelle on tarkoitus rakentaa kaksi viisikerroksista kerrostalorakennusta. Oleskelualueet sijoittuvat rakennusten väliin ja rakennusten itäpuoleiselle alueelle. Alueelle aiheutuu melua tie ja raideliikenteestä sekä Helsinki Vantaan lentoaseman lentoliikenteestä. Merkittävin melulähde on liikenteeltään vilkas päärata, joka kulkee alueen itäpuolella noin 150 m etäisyydellä. 3
3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 4
Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[5] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.5 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli voidaan syöttää ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen liikennetietoja (vuorokausiliikennemäärä, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeudet) ja rautatien liikennetietoja (junien määrä päivällä ja yöllä tyypeittäin, pituus ja ajonopeus). Lähtötietojen perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1200 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue junaradan alla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 5
4.2 Maastomalli ja rakennukset Maastomallin pohjana on käytetty Keravan kaupungin pohjakarttaa. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: nykyiset asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla muut rakennukset harmaalla. Ympäristön rakennusten korkeudet on huomioitu ilmakuvien perusteella. Suunniteltujen rakennusten korkeudet on huomioitu asema ja leikkauskuvien perusteella. Ennustetilanteessa piha alueiden korkeusasema on huomioitu asemapiirroksen korkeustietojen mukaisesti. Tasausten korkeusasemat on merkitty melukarttoihin. 4.3 Tieliikennetiedot Laskennassa käytetyt liikennetiedot perustuvat Strafica Oy:n alueelle laatimaan liikenneselvitykseen (Sipoon ja Keravan sauma alueen liikenne ennuste, 10.5.2013). Melulaskennassa on oletettu, että 90 % vuorokausiliikenteestä kulkee päiväaikaan klo 7 22. Liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa esitetty KVL liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. Taulukko 4. Tie Laskennassa käytetyt liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Nykytilanne Ennustetilanne vuonna 2035 KVL [ajon.] / raskaan liikenteen osuus [%] KVL [ajon.] / raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Saviontie 6100 / 2 % 9500 / 4 % 50 Karhuntassuntie 2400 / 4 % 2800 / 0 % 50 Alikeravantie 7500 / 14 % 10800 / 27 % 50 Kohteen melutasojen kannalta merkittävin tie on Saviontie. Muiden teiden vaikutus melutasoon on vähäinen. 4.4 Raideliikennetiedot VR Track Oy:ltä saadut ja laskennassa käytetyt junatiedot on esitetty taulukossa 5. Junien ajonopeudet on määritetty VR Track Oy:ltä saatujen tietojen ja alueella tehtyjen havaintojen ja mittaustulosten perusteella. Juna aikataulujen ja Vr Track Oy:n tietojen perusteella on arvioitu, että Sr ja Sm5 lähijunat pysähtyvät Savion asemalla. Asemalla pysähtyvien junien ajonopeutena on käytetty 40 km/h asemalta 300 m kumpaankin suuntaan. Asema alueella raiteita on viisi kappaletta. Junat on laskennassa jaettu raiteille seuraavasti: Vuosaaren satamaradalle kulkevat tavarajunat (kaikki tavarajunat) käyttävät itäisintä raidetta 1. Savion asemalla pysähtyvät lähiliikennejunat käyttävät raiteita 2 ja 3 (asemalaiturin raiteet). Kaukoliikenteen junat ja Savion asemalla pysähtymättömät lähiliikennejunat käyttävät länsipuoleisia raiteita 4 ja 5. 6
Junatietojen perusteella raideliikenteen aiheuttama päivä ja yöajan melutaso ympäristössä lisääntyy ennustevuoteen mennessä noin 2 db nykyiseen verrattuna. Taulukko 5. Laskennassa käytetyt raideliikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Nykytilanne (2015) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sm1/2 Sm1 ja Sm2, paikallisliikenteen sähkömoottorijuna 33 10 107 120 1 Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämä henkilöliikenteen juna (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) 13 4 270 140 Pen Pendolino (Sm3) 29 6 200 160 Sm4 Sähkömoottorijuna 86 17 109 120 Sm5 2 Sähkömoottorijuna 147 19 150 120 1 IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuva juna 48 5 160 160 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuva tavarajuna 3 1 530 80 Ennustetilanne (2035/2050) Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Pen Pendolino (Sm3) 43 9 200 160 Sm4 Sähkömoottorijuna 178 35 109 120 Sm5 2 Sähkömoottorijuna 220 33 150 120 1 IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuva juna 91 14 160 160 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuva tavarajuna 4 2 530 80 1 Junien ajonopeutena Savion aseman läheisyydessä on käytetty 40 km/h. 2 Sm5 junien osalta melulaskennassa on käytetty Sm4 junatyypin melupäästöä, koska kaluston melupäästöä ei tunneta. 4.5 Lentomelu Kohde sijaitsee Helsinki Vantaan lentoaseman lentomelun vaikutusalueella. Lentoaseman toiminnan aiheuttama melutaso on selvitetty Finavia Oyj:n laatimissa selvityksissä, joista viimeisin on vuodelta 2012 (Finavia Oyj, Helsinki Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011, 17.7.2012). Selvityksessä on määritetty mm. vuodelle 2011 toteutunut lentomelun aiheuttama vuorokausimelutaso L DEN, päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22, yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 sekä arvio vuorokausimelutason (day evening night) L DEN kehittymisestä vuoteen 2025 mennessä. Selvityksen perusteella tarkasteltavan kohteen alueella: vuorokausimelutaso L DEN 57 db(a) päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 53 db(a) yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 49 db(a). Finavia Oyj:n selvityksen liitekartassa 9 esitettyjen melukäyrien perusteella vuorokausimelutason L DEN on arvioitu pienenevän hieman alueella vuoteen 2025 mennessä (muutos on hyvin pieni). 7
5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melulaskennan tulokset. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Melukartoissa on esitetty tie ja raideliikenteen yhdessä aiheuttamaa melutaso. Lentoliikenteen vaikutusta kokonaismeluun on käsitelty sanallisesti. Tie, raide tai lentoliikennemelu ei normaalisti ole iskumaista tai kapeakaistaista. Näin ollen laskentatuloksiin ei ole tehty +5 db korjausta ja tuloksia voidaan suoraan verrata ohjearvoihin. Asuinrakennusten ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq,7 22 55 db(a) ja L Aeq,22 7 50 db(a). 5.1 Nykytilanne ja 0+ tilanne Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty tie ja raideliikenteen aiheuttama melutaso alueella nykytilanteessa. Laskennassa on huomioitu alueen nykyinen maankäyttö. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) kohteen alueella. Yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) kohteen alueella. Laskennan perusteella ohjearvot alittuvat alueella nykytilanteessa. Melutason kannalta merkittävin lähde on raideliikenne. Liitekartoissa 2A ja 2B on esitetty melutaso alueella nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä (0+). Melutaso alueella lisääntyy noin 1,5 db ennustevuoteen mennessä johtuen tie ja raideliikenteen liikennemäärien kasvusta. 5.2 Ennustetilanne Liitteissä 3A ja 3B on esitetty tie ja raideliikenteen aiheuttama melutaso ulkoalueilla, kun alueen suunniteltu maankäyttö on toteutunut. Laskennassa on huomioitu vuoden 2035 ennusteliikenne. Laskennan perusteella päiväajan keskiäänitaso alueella on noin 5 db yöajan keskiäänitasoa suurempi. Tästä seuraa, että mikäli päiväajan keskiäänitaso alittaa ohjearvon, myös yöajan keskiäänitaso alittaa ohjearvon. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) suunnitellulla leikkipaikalla Yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) suunnitellulla leikkipaikalla. Laskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot suunnitellulla leikki /oleskelupaikalla ja pääosalla muita ulkoalueita. Päiväajan keskiäänitaso on oleskelualueella noin 50 55 db(a) tarkastelukohdasta riippuen. Pihan melutasojen kannalta merkittävin melulähde on rautatie. 8
Lentomelu Melukartoissa ei ole huomioitu lentomelun vaikutusta. Finavia Oyj:n selvityksen perusteella lentomelun päiväajan keskiäänitaso alueella on noin 53 54 db(a) ja yöajan keskiäänitaso on noin 49 db(a). Tästä seuraa, että mikäli lentomelu ja tie ja raideliikennemelut lasketaan yhteen, kokonaismelutaso ylittää päivä ja yöajan keskiäänitason ohjearvot piha alueella noin 1 2 db(a). Melutasojen tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida seuraavat asiat: Lentomelutaso alueella varmastikin vaihtelee eri päivinä vähintään jonkin verran, koska kohde sijaitsee melko etäällä kentästä. Kohde sijaitsee noin 150 m etäisyydellä rautatiestä sen länsipuolella. Melutaso on laskentatuloksen suuruinen itätuulella. Vastatuuliolosuhteissa piha alueelle aiheutuva tie ja raideliikenteen melutaso on pienempi. Etelä Suomessa vallitseva tuulen suunta on lounaissuunta (melutaso on melukartan tulosta pienempi) ja itätuuli on selvästi harvinaisempi. Edellä esitetyt tekijät huomioiden voidaan arvioida, ettei piha alueen kokonaismelutaso ylitä ohjearvotasoa kuin melko harvoina päivinä vuodessa ja välttämättä ei milloinkaan. Näin ollen piha alueita ei ole mielestämme tarpeen suojata melulta meluesteillä. Mikäli yksittäisiä oleskelupaikkoja (esim. hiekkalaatikko) halutaan suojata paremmin melulta, voi niiden itäreunaan rakentaa aidan tai vastaavan rakenteen, joka voi samalla toimia esimerkiksi jalkapallon potkuseinänä. 5.3 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Julkisivuihin kohdistuva tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso eri kerroskorkeuksilla on esitetty liitteessä 4. Laskennan perusteella julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 60 db(a) radan puoleisilla julkisivuilla ylimmissä kerroksissa. Äänitaso vaihtelee noin 5 db(a) alimman ja ylimmän kerroksen välillä. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): Julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Julkisivuun kohdistuvan yöaikaisen raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Ääneneristävyysvaatimusten määrittämisessä on sovellettu keskiäänitasolle taulukon 2 ohjearvoja, jotka ovat asuinhuoneille päiväaikaan L Aeq,7 22 35 db(a) ja yöaikaan L Aeq,22 7 30 db(a). Junien ohiajoista aiheutuville hetkellisille yöaikaisille melutapahtumille on sovellettu Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimiäänitasoa. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie ja raideliikennemelua vastaan on esitetty liitteessä 5. Vaatimus on suurimmillaan 32 db radan puoleisilla julkisivuilla ja 30 db rakennusten pohjois ja eteläsivuilla. Julkisivuille, joille vaatimusta ei ole liitteessä merkitty, vaatimus on alle 25 db ja se täyttyy normaalilla julkisivurakentamisella. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksissa on huomioitu varmuusvarana 1 3 db. Lentoliikennemelun päivä ja yöajan keskiäänitaso ei aiheuta julkisivuille lisävaatimuksia tarkasteltaessa tilannetta taulukon 2 mukaisten ohjearvojen perusteella. Kuitenkin Helsinki Vantaan lentoaseman melun vaikutusalueella Vantaalla on käytössä Vantaan rakennusvalvonnan laatima meluohje, jonka mukaan asumisviihtyvyyden parantamiseksi lentomelualueella L DEN = 55 60 db kaikkien rakennusten julkisivujen ääneneristävyyden tulee olla vähintään 35 db [6]. Jos ohjetta halutaan soveltaa tarkasteltavaan kohteeseen, tulee asemakaavassa määrätä alueen asuinrakennusten kaikille julkisivuille eristävyyden vähimmäisvaatimukseksi 35 db. 9
Taulukossa 6 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [7]. Taulukko 6. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sen sisätiloissa aiheuttaman äänitason erotus on vähintään x db(a). 5.4 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvo 55 db(a). Tällöin myös yöajan keskiäänitaso alittaa ohjearvon 50 db(a). Parvekelasituksella saavutettava äänitasoerovaatimus lasketaan parvekkeeseen kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ja päiväajan ohjearvon välisenä äänitasoerona. Lasitustarpeen määrityksessä on huomioitu julkisivun ääntä heijastava vaikutus. Heijastuksesta johtuen parvekkeelle aiheutuva äänitaso on yleensä enimmillään noin kolme desibeliä julkisivuun kohdistuvaa äänitasoa suurempi. Tästä johtuen parvekkeet suositellaan lasitettavan, jos julkisivuun kohdistuva äänitaso on suurempi kuin 52 db(a). Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on esitetty liitteessä 4. Laskennan perusteella rakennusten pohjois, itä ja eteläsivuilla keskiäänitaso ylittää 52 db(a) ja parvekkeet suositellaan tämän johdosta lasitettavan. Visatien liikenteen melua ei ole huomioitu laskennassa ja Visatien puoleisen julkisivun äänitaso on tästä johtuen epävarma. Tästä johtuen suosittelemme kohteessa parvekkeiden lasittamista myös Visatien puoleisilla julkisivuilla. Kaikkien parvekkeiden osalta lasitukselta vaadittava vaimennus on enimmillään 5 db. Tämän suuruinen vaatimus saavutetaan tavanomaisella raollisella lasituksella. 10
6 TULOSTEN TARKASTELU Ulkoalueet Asuinrakennuksen ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq,7 22 55 db(a) ja L Aeq,22 7 50 db(a). Tie ja raideliikenteen aiheuttama keskiäänitaso alittaa laskennan perusteella ohjearvot suunnitelluilla oleskelualueilla ilman meluntorjuntaa. Lentomelu huomioiden kokonaismelutaso saattaa ajoittain ylittää ohjearvotason vähäisesti, mutta kohteen ympäristö ja melulähteiden etäisyydet huomioiden tämän voidaan arvioida tapahtuvan harvoin. Näin ollen piha alueelle ei ole mielestämme tarpeen rakentaa meluntorjuntaa. Tarvittaessa yksittäisiä oleskelupaikkoja, kuten esim. leikkipaikkaa, voidaan tarvittaessa suojata meluaidalla. Julkisivujen ääneneristävyydet Julkisivun ääneneristävyysvaatimus tie ja raideliikennemelua vastaan on suurimmillaan 32 db junaradan puoleisilla julkisivuilla. Ääneneristävyysvaatimuksien laskennassa on huomioitu varmuusvarana 1 3 db. Esitetyillä ääneneristävyysvaatimuksilla sisämelutason ohjearvot täyttyvät myös lentomelun osalta. Kuitenkin Helsinki Vantaan lentoaseman ympäristössä Vantaan alueella sovelletaan ohjetta, jonka mukaan lentomelualueella L DEN = 55 60 db(a) kaikkien rakennusten kaikkien julkisivujen ääneneristävyyden tulee olla vähintään 35 db. Parvekelasitusten vaatimukset Päiväajan ohjearvon 55 db(a) täyttymiseksi parvekkeilla kohteen kaikki parvekkeet suositellaan lasitettavaksi. Lasituksen osalta riittävä vaimennus saavutetaan tavanomaisella raollisella lasituksella. Huoneistojen sijoittelu Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistuksen mukaisesti mikäli asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db(a), asuntojen tulisi aueta myös suuntaan, jossa keskiäänitaso alittaa ohjearvot (Uudenmaan ELY keskus, opas 02/2013, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa). Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso kohteessa alittaa laskennan perusteella 65 db(a) kaikilla julkisivuilla. 7 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy puh. 040 574 0028 sp. jani.kankare@promethor.fi 11
8 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 3. Finavia Oyj, Helsinki Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011, 17.7.2012. 4. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 5. Sosiaali ja terveysministeriö. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003, 93 s. 6. Meluohje 67808, Vantaan kaupunki, Rakennusvalvonta, 30.10.2007. 7. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 12
25505140 Liite 1A 25505140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:600 (A4) Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 9.6.2015 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta
25505140 Liite 1B 25505140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:600 (A4) Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 9.6.2015 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta
25505140 Liite 2A 25505140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:600 (A4) Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Nykyinen maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 9.6.2015 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta
25505140 Liite 2B 25505140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:600 (A4) Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Nykyinen maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 9.6.2015 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta
25505140 +47,0 m +47,5 m Rak A +48,0 m Leikki Rak B Liite 3A 25505140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:600 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Suunniteltu maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 9.6.2015
25505140 +47,0 m +47,5 m Rak A +48,0 m Leikki Rak B Liite 3B 25505140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:600 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Suunniteltu maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 9.6.2015
51 51 Rak A 55 52 52 52 Rak A 57 55 51 53 54 57 55 52 52 52 Rak B 51 Rak B 56 51 52 53 54 56 55 Äänitaso 1. kerroksen korkeudella Äänitaso 2. kerroksen korkeudella 54 54 54 Rak A 58 54 55 55 Rak A 59 51 54 56 58 56 53 55 57 59 57 53 54 53 53 52 54 54 54 Rak B 57 Rak B 58 55 56 57 56 55 56 58 57 Äänitaso 3. kerroksen korkeudella Äänitaso 4. kerroksen korkeudella 55 55 56 Rak A 60 53 56 57 60 57 54 Rak B 54 55 55 59 56 57 59 57 Äänitaso 5. kerroksen korkeudella Liite 4 > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:800 (A3) Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 9.6.2015 Laskenta kerroksittain
25505140 +47,0 m +47,5 m Rak A +48,0 m Leikki Rak B Liite 5 = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:600 (A4) Laskenta kerroksittain Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Suunniteltu maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimus) tie- ja raideliikennemelua vastaan. 25505140 9.6.2015
25505140 +47,0 m +47,5 m Rak A +48,0 m Leikki Rak B Liite 6 = 1-5 db(a) PR3537-Y01 Mittakaava 1:600 (A4) Laskenta kerroksittain Liikennemeluselvitys. Visatie 16-18 asemakaava, Kerava. Suunniteltu maankäyttö ja v. 2035 ennusteliikenne. Parvekelasitusten äänitasoerovaatimukset päiväajan ohjearvon 55 db(a) täyttymiseksi. 25505140 9.6.2015