KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Sivu 89 (119) Kunnanhallitus

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 Sivu 89 (119) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 18.6.2012 kello 18.00-19.55 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Kuusinen Katja, pj. x Savolainen Aino - Mehto Antti, vpj. x Rossi Esa - Jämsen Reijo x Pakarinen Teemu - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Oittinen Heikki x Väisänen Simo - Suokivi Raija x Huikari Riitta - Vainio Merja x Minkkinen Päivi - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Laaksonen Vappu x Valtuuston II vpj. Pynnönen Pekka x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Levänen Kari, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t 64-82 PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja t Katja Kuusinen Jouko Hyppönen Kari Levänen 77 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Heikki Oittisen ja Raija Suokiven. Tarkastusaika Konnevedellä 19.6.2012 Heikki Oittinen Raija Suokivi PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa 20.6.2012 kello 9-15 Virka-asema Allekirjoitus Jouko Hyppönen

Kunnanhallitus 18.6.2012 90 1. KONNEVEDEN LUKION NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS SELVITYS JA LUKION KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTTI Siv.ltk. 19.4.2012 17 Liite 3. Konneveden lukion rehtori Lauri Pirkkalainen on laatinut selvityksen kunnan lukion nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Konnevesi on saanut lukioluvan vuonna 1982. Tällä hetkellä lukiossa on 32 opiskelijaa ja lukuvuonna 2012 2013 oppilasmäärän arvioidaan olevan 39 opiskelijaa. Kevään 2012 yhteishaussa Konneveden lukioon on hakenut 12 yläkoulun 9. luokan oppilasta, joilla oman kunnan lukio 1. hakutoiveena. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Rehtori Lauri Pirkkalaisen sivistyslautakunnalle toimittama selvitys Konneveden lukion nykytilanteesta ja tulevaisuudesta merkitään tietoon saatetuksi ja päätetään lähettää kunnanhallituksen käsiteltäväksi. : Hyväksyttiin Kh. 64 Esityslistan liitteet 1-2 Konneveden lukion nykytilanne ja tulevaisuus -selvitys ja lukion kehittämistyöryhmän raportti ovat esityslistan liitteinä. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee Konneveden lukion nykytilanne ja tulevaisuus selvityksen ja lukion kehittämistyöryhmän raportin tietoonsa saatetuiksi.

Kunnanhallitus 18.6.2012 91 2. AMMATTINIMIKKEEN MUUTOS, KOULUNKÄYNTIAVUSTAJAT JA KOULUAVUSTAJAT Siv.ltk. 10.5.2012 21 Liite 2 Konneveden kunnan palveluksessa olevat avustajat ovat lähettäneet 23.3.2012 päivätyllä, JHL:n koulunkäyntiavustajien yhdyshenkilön Mirja Hytösen allekirjoittamalla kirjeellä esityksen ammattinimikkeen muutoksesta: Konneveden kouluissa työskentelevistä avustajista käytetään useita eri ammattinimikkeitä. Kouluilla työskentelee mm. kouluavustajia, koulunkäynninavustajia sekä henkilökohtaisia/koulunkäyntiavustajia. Koulunkäyntiavustaja- nimike ei enää kuvaa työtä, jota koulunkäyntiavustajat tekevät, koska tärkein työtehtävämme on opettajan ohjeiden mukainen oppilaan/oppilaiden ohjaaminen oppimistilanteessa. Useat Suomen kunnat ja kaupungit ovat muuttaneet koulunkäyntiavustajien nimikkeet koulunkäynninohjaajan nimikkeeksi. Perusteluina päätöksessä on ollut koulunkäynnin ohjaajan nimikkeen parempi kuvaus ammattilaisen tehtävänkuvasta. Nimikemuutos on selkeyttänyt ao. henkilöstön asemaa opetustoimessa. Perusopetuksen asetusteksti puhuu myös ohjaajasta: Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 3 a luku (19.2.2004/115). Avustajien/ohjaajien tarve on mainittu perusopetuslaissa 37 sekä eri tavoin tuetun opetuksen uudistetuissa perusteissa, jotka tulivat voimaan 1.1.2011. Ammattinimikkeen muutos ei vaikuta palkkaukseen. Henkilöstön kelpoisuusehdoista vahvistetun luettelon mukaan koulunkäynti-avustajalta vaaditaan ammatillinen perustutkinto tai alan aikaisempi kouluasteinen ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto. Sivistystoimenjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kelpoisuusvaatimukset täyttävien koulunkäyntiavustajien ja kouluavustajien ammattinimike muutetaan koulunkäynninohjaajaksi. Ammattinimikkeen muutos ei vaikuta palkkaukseen eikä työsopimuksen ehtoihin. : Hyväksyttiin

Kunnanhallitus 18.6.2012 92 Kh. 65 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2010 koulunkäyntiavustajan nimikkeellä työskennelleitä oli 7 860 ja koulunkäynnin ohjaajan nimikkeellä työskennelleitä 1 112. Kunnanhallitus päättää muuttaa kelpoisuusvaatimukset täyttävien koulunkäyntiavustajien ja kouluavustajien ammattinimikkeen koulunkäynnin ohjaajaksi. Ammattinimikkeen muutos ei vaikuta palkkaukseen eikä muihin työsuhteen ehtoihin.

Kunnanhallitus 18.6.2012 93 3. AMMATTINIMIKKEEN MUUTOS, KODINHOITAJAT Kh. 66 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n pääluottamusmies Helena Liimatainen esittää kunnanhallitukselle kodinhoitaja-nimikkeeen muuttamista lähihoitajan nimikkeeksi niiden työntekijöiden osalta, joilla on lähihoitajan koulutus. Helena Liimatainen perustelee nimikemuutosta sillä, että kodinhoitajanimike ei kuvaa työtä, jota kotihoidon työntekijät tekevät. Kotihoidon työnkuva on muuttunut kodinhoitamisesta asiakkaan hoitamiseen ja huolenpitoon. Kotihoidon työntekijän työ on ihmisen sosiaalisen hyvinvoinnin tukemista, terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista. Lähihoitaja-nimike kuvaa paremmin ammatillista tehtävänkuvaa. Nimikemuutoksesta ei aiheudu palkkakustannuksia työnantajalle, koska toimenkuvat pysyvät ennallaan. Konneveden kunnan kotihoidossa muutos koskisi Iita Liimataista ja Marja Kovasta. Kunnanhallitus päättää muuttaa Iita Liimataisen ja Marja Kovasen ammattinimikkeen lähihoitaja-nimikkeeksi.

Kunnanhallitus 18.6.2012 94 4. TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KELLANKOSKEN VOIMA OY:N LAINALLE Kh. 67 Kellankosken Voima Oy:n hallitus on kokouksessaan 22.5.2012 hyväksynyt Kuntarahoitus Oy:n lainatarjouksen 170.000 euron lainasta. Lainaaika on 10 vuotta ja lainan korko on 3 kuukauden euribor-korko + 0,850 %:n marginaali. Kuntarahoitus edellyttää lainan vakuudeksi kunnan omavelkaisen takauksen. Lainalla Kellankosken Voima maksaa pois velan, joka yhtiöllä on Myllykoski Oyj:ltä. Kunnansihteerin ehdotus Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää Konneveden kunnan omavelkaisen takauksen esittelyosassa mainitulle lainalle. ---------- Heikki Oittinen ja Kari Levänen ilmoittivat olevansa esteellisiä osallistumaan tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. He poistuivat kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tämän pykälän osalta kunnanhallitus tarkasti pöytäkirjan kokouksessa.

Kunnanhallitus 18.6.2012 95 5. JÄSENTEN VALITSEMINEN VAALILAUTAKUNTAAN JA VAALITOIMIKUNTAAN VUODEN 2012 KUNNALLISVAALEJA VARTEN JA VAALIEN ULKOMAINONTA Kh. 68 Kunnallisvaalit toimitetaan sunnuntaina 28.10.2012. Vaaleissa sovelletaan vaalilakia (714/1998) siihen tehtyine muutoksineen sekä kuntalain kunnallisvaaleja koskevia säännöksiä. Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta sekä laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä ja kotiäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta. Äänestysalueen vaalilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä) sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalitoimikuntaan kuuluu kolme jäsentä (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen) sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Myös vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Kunnallisvaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsen eikä varajäsen. Ehdokkuus ei sen sijaan ole este olla vaalilautakunnan jäsen tai varajäsen. Estettä ei ole myöskään valita samaa henkilöä vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Vaalikelpoisuus vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan määräytyy muutoin kuntalain säännösten mukaan (33 ja 36 ). Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten sekä niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Poliittista edustavuutta tulee tarkastella erikseen jäsenten ja varajäsenten osalta. Valinnassa on otettava huomioon myös tasa-arvolain vaatimus 40 %:n sukupuolikiintiöstä, jonka tulee toteutua erikseen jäsenten ja varajäsenten osalta. Tasa-arvolain 4 a :n 1 momentin (232/2005) mukaan sekä naisia että miehiä tulee olla kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunnallisvaalien ulkomainonta aloitetaan viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli 10.10.2012.

Kunnanhallitus 18.6.2012 96 Koko Konneveden kunnan alue muodostaa yhden äänestysalueen (Konneveden äänestysalue). Kunnanhallitus valitsi seuraavat jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan vuoden 2012 tasavallan presidentin vaaleja varten: vaalilautakunta varsinaiset jäsenet Eila Ritvanen, pj. Olavi Valkonen, vpj. Anja Kaikuranta Pirkko Hammar Einar Lauro varajäsenet kutsumajärjestyksessä Tuomo Mehto Päivi Minkkinen Veli-Pekka Poikolainen Ritva Sihvonen Kyösti Kytöjoki Antti Marjanen Veikko Poikolainen Ritva Jokelainen Ritva Vesterinen Pauli Kämppi vaalitoimikunta varsinaiset jäsenet Taimi Pakarinen, pj. Pentti Minkkinen, vpj. Tuomo Puttonen varajäsenet kutsumajärjestyksessä Eeva Salonen Erkki Kuukkanen Erkki Jokelainen. Kunnanhallitus valitsee jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten. Lisäksi kunnanhallitus päättää, että vaalien ulkomainonta aloitetaan Konnevedellä Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaisesti viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli 10.10.2012. Ulkomainonnasta kunnassa vastaa keskusvaalilautakunnan sihteeri.

Kunnanhallitus 18.6.2012 97 Kunnanhallitus valitsi seuraavat jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan vuoden 2012 kunnallisvaaleja varten: vaalilautakunta varsinaiset jäsenet Eila Ritvanen, pj. Olavi Valkonen, vpj. Päivi Minkkinen Pirkko Hammar Einar Lauro varajäsenet kutsumajärjestyksessä Tuomo Mehto Veli-Pekka Poikolainen Ritva Sihvonen Kyösti Kytöjoki Antti Marjanen Veikko Poikolainen Ritva Jokelainen Ritva Vesterinen Pauli Kämppi vaalitoimikunta varsinaiset jäsenet Taimi Pakarinen, pj. Pentti Minkkinen, vpj. Tuomo Puttonen varajäsenet kutsumajärjestyksessä Eeva Salonen Erkki Kuukkanen Matti Manninen. Lisäksi kunnanhallitus päätti, että vaalien ulkomainonta aloitetaan Konnevedellä Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaisesti viikkoa ennen ennakkoäänestyksen aloittamista eli 10.10.2012. Ulkomainonnasta kunnassa vastaa keskusvaalilautakunnan sihteeri.

Kunnanhallitus 18.6.2012 98 6. KUNNALLISVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS JA VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKKA Kh. 69 Kunnanhallituksen on vaalilain 9 :n (247/2002) mukaan päätettävä kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista. Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on jokaisessa kunnassa oltava vähintään yksi, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Ennakkoäänestyspaikkoja ovat myös sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset. Kunnanhallituksen on päätettävä myös äänestysalueiden vaalipäivän äänestyspaikoista. Erityisistä syistä äänestyspaikka voidaan sijoittaa äänestysalueen tai kunnankin ulkopuolelle, jollei siitä aiheudu äänestäjille kohtuutonta haittaa. Vaalilain 47 :n (247/2002) mukaan ennakkoäänestys kotimaassa aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää ja lopetetaan 5. päivänä ennen vaalipäivää. Vuoden 2012 kunnallisvaalien ennakkoäänestys kotimaassa toimitetaan ajalla 17.-23.10.2012. Kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka on ennakkoäänestystä varten avoinna kaikkina ennakkoäänestyspäivinä, jollei kunnanhallitus erityisistä syistä toisin määrää. 48 :n (247/2002) mukaan ennakkoäänestys toimitetaan ennakkoäänestyksen ajanjaksona kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kunnanhallituksen päätöksellä määrättynä aikana, joka ei saa olla arkipäivisin ennen kello 8:aa eikä kello 20:n jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen kello 10:tä eikä kello 16:n jälkeen. Kunnanhallitus päättää vuoden 2012 kunnallisvaalien osalta seuraavaa. Kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka Konnevedellä on kunnantalo. Kunnantalo on ennakkoäänestystä varten avoinna ajalla 17.-19.10.2012 ja 22.-23.10.2012 kello 9-15 sekä 20.-21.10.2012 kello 10-16. Vaalipäivän äänestyspaikka on kunnantalo (äänestysalue 001).

Kunnanhallitus 18.6.2012 99 7. TILAN MYYMINEN KONNEVEDEN VUOKRA-ASUNNOT OY:LLE Kh. 70 Esityslistan liite 3 Konneveden Vuokra-asunnot Oy:n hallitus päätti 28.2.2012 pitämässään kokouksessa käynnistää rivitalohankkeen suunnittelun. Yhtiö aikoo rakennuttaa talon, jossa on viisi saunallista kaksiota. Konneveden Vuokra-asunnot Oy haluaisi ostaa kunnalta rivitaloa varten Risukko-nimisen tilan (22:161). Tilan pinta-ala on 2 660 m 2 ja se sijaitsee kirkonkylän asemakaava-alueella korttelissa 113. Kauppakirjaluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen kauppakirjan Konneveden kunnan puolesta. ---------- Pekka Karhunen ja Reijo Jämsen ilmoittivat olevansa esteellisiä osallistumaan tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. He poistuivat kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Kunnanhallitus 18.6.2012 100 8. MÄÄRÄALAN OSTAMINEN MARKKU LIIMATAISELTA Kh. 71 Esityslistan liite 4 Esityslistan liitteenä on luonnos kauppakirjaksi, jolla Konneveden kunnan on tarkoitus ostaa Markku Liimataiselta määräala Kärkkäiskylässä sijaitsevasta Mattila-nimisestä tilasta (3:109). Määräalan pinta-ala on noin 2,2 hehtaaria. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen kauppakirjan Konneveden kunnan puolesta.

Kunnanhallitus 18.6.2012 101 9. LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUKSESTA Kh. 72 Esityslistan liite 5 Keski-Suomen liitto pyytää kunnan lausuntoa Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. 3.vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa alueita turvetuotannolle Keski-Suomen maakunnassa sekä suojella samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Luonnosvaiheen 3. vaihemaakuntakaavaan verrattuna tästä ehdotuksessa on poistettu Konneveden alueelta neljä turvetuotantoaluetta. Rantinsuo on poistettu suokohtaisen vesistövaikutusarvion tuloksena sekä Kurkisuo 3, Nollinneva ja Riisisuo siksi, että ne edellyttäisivät Naturavaikutusten arviointia. Kurkisuo 3 ei ole luonnoksessa eo/tumerkinnällä. 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on Konneveden alueelle esitetty kaksi turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, jotka on merkitty tumerkinnällä. Nämä suot ovat Teerisuo (numero 85) sekä Illakkaneva (numero 157), joka sijaitsee Äänekosken ja Konneveden alueella. Tumerkintä tarkoittaa turvetuotantoon soveltuvaa aluetta. Merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava. Sen suunnittelumääräys on seuraava. Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys on seuraava. Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Tietyillä valuma-alueilla (mukaan lukien Rautalammin reitti) turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Tuulivoimapuiston minimikokona 3. vaihemaakuntakaavassa pidetään kymmentä tuulivoimalaa. Hankasalmen ja Konneveden alueelle esitetään Häähinmäen tuulivoimapuistoa. Puiston pinta-ala on 5,4 km 2. Puisto tarvitsee myös voimalinjojen yhteystarpeen. Tuulivoimapuiston suunnittelumääräys on seuraava.

Kunnanhallitus 18.6.2012 102 Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Va. ympäristönsuojelusihteeri ehdottaa, että Konneveden kunta antaa Keski-Suomen liitolle seuraavan lausunnon. Teerisuolle, joka on merkitty turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi, on ympäristölupahakemus vireillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa. Tämän suon vesienkäsittelymenetelmät käsitellään ympäristöluvassa. Toinen, kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi merkitty alue, on Illakkaneva, joka sijaitsee Äänekosken ja Konneveden alueella. Sen tuotantokelpoisen alueen pinta-ala (turvepaksuus > 1,5m) on 13 hehtaaria. Karttatarkastelun perusteella Illakkanevan valumavedet laskevat Konneveden puolelle. Konneveden suuret vesistöt ovat hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Turvetuotantoalueiden kuivatusvedet aiheuttavat kuitenkin riskin vesistöille. Koko maakunnan turvetuotantoa koskevaa suunnittelumääräystä tulee laajentaa siten, että nyt vain tiettyjä valuma-alueita koskeva tarkennus tulee koskea koko suunnittelualuetta. Tämä tarkennus on seuraava: Turvetuotanto voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Tuulivoima on uusiutuvan energian muoto ja sen rakentamiselle Konneveden kunnan alueelle ei ole estettä. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan ehdotus Konneveden osalta on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää antaa Keski-Suomen liitolle 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta va. ympäristönsuojelusihteerin lausuntoehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kunnanhallitus 18.6.2012 103 10. LUPA RAKENTAMATTOMAN TILAN LUOVUTTAMISEEN, ESKO PIRKKALAINEN Kh. 73 Konneveden kunta myi 3.2.2011 allekirjoitetulla kauppakirjalla Esko Pirkkalaiselle määräalan Kärkkäiskylässä sijaitsevasta Kaavamaanimisestä tilasta (25:147). Määräalan pinta-ala oli noin 2 180 m 2 ja se koostui kirkonkylän asemakaavan korttelin 1 tontista numero 4 (1 280 m 2 ) ja osasta tonttia numero 3 (900 m 2 ). Kauppakirjassa olevan ehdon perusteella ostaja sitoutui siihen, ettei hän myy tai muutoin luovuta määräalaa tai tilaa edelleen rakentamattomana, ellei myyjä anna siihen kirjallista suostumustaan. Määräala (nykyisin Jussinkulma-niminen tila, 25:167) on edelleen rakentamaton. Esko Pirkkalainen haluaisi myydä sen pojalleen Riku Pirkkalaiselle. Kunnanhallitus päättää antaa Esko Pirkkalaiselle luvan myydä 3.2.2011 ostamansa määräala (nykyisin Jussinkulma-niminen tila, 25:167) pojalleen Riku Pirkkalaiselle seuraavilla ehdoilla: - Riku Pirkkalainen sitoutuu aloittamaan kahden vuoden kuluessa hyväksyttyjen piirustusten mukaisen omakotitalon rakentamisen tilalle. Konneveden kunta voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettua aloittamisaikaa. - Riku Pirkkalainen sitoutuu siihen, ettei hän myy tai muutoin luovuta tilaa edelleen rakentamattomana, ellei Konneveden kunta anna siihen kirjallista suostumustaan. - Mikäli Riku Pirkkalainen laiminlyö edellä tarkoitetun rakentamisvelvollisuuden taikka luovuttaa tilan rakentamattomana edelleen, on hän velvollinen suorittamaan Konneveden kunnalle viidentuhannen (5.000,00) euron kertakorvauksen, ellei kunta vapauta häntä joko kokonaan tai osittain korvauksen suorittamisesta.

Kunnanhallitus 18.6.2012 104 11. KL-KUNTAHANKINNAT OY:N YHTEISHANKINTAAN LIITTYMINEN, MONITOIMILAITTEET JA NIIHIN LIITTYVÄT PALVELUT Kh. 74 KL-Kuntahankinnat Oy on Suomen Kuntaliiton kokonaan omistama voittoa tavoittelematon yhtiö, joka ei jaa osinkoa. Yhtiö on hankintalain 11 :n mukainen yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa sekä tekee puitejärjestelyjä ja hankintasopimuksia kunta-asiakkaidensa puolesta. KL-Kuntahankinnat kattaa kulunsa sopimustoimittajien maksamilla palvelumaksuilla, joiden suuruus vaihtelee tuotealueittain. Palvelumaksu on keskimäärin 1,4 %. Palvelumaksun osuus sisältyy kuntien tuotteista maksamiin ostohintoihin. KL-Kuntahankinnoilla on tällä hetkellä 34 kilpailutettua puitesopimusta. Monitoimilaitteiden ja niihin liittyvien palveluiden osalta KL- Kuntahankinnoilla on voimassa oleva puitesopimus Konica Minolta Business Solutions Oy:n kanssa. Puitesopimus jatkuu vuoden 2014 toukokuun loppuun saakka. Kunnanhallitus päättää, että Konneveden kunta liittyy KL- Kuntahankinnat Oy:n monitoimilaitteita ja niihin liittyviä palveluita koskevaan yhteishankintaan.

Kunnanhallitus 18.6.2012 105 12. LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN TOTEUTTAMINEN KONNEVEDELLÄ Kh. 75 Valtioneuvosto käynnisti vuoden 2008 lopulla Laajakaista kaikille - hankkeen. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on, että vähintään 100 megabitin laajakaista on lähes kaikkien ulottuvilla koko maassa viimeistään vuoden 2015 lopulla. Etäisyys vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaisista toimipaikoista saa olla korkeintaan kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuituverkosta. Tarkoitus on, että teleyritykset rakentavat taajamiin nopeat yhteydet ilman julkista tukea. Julkista tukea tarvitaan valokuituverkon rakentamiseen haja-asutusalueille, mikäli kattavuus aiotaan nostaa 99 prosenttiin. Hankkeen käytännön suunnittelu ja toteutus ovat maakuntien liittojen ja kuntien vastuulla. Maakunnan liiton tehtävänä on julistaa hankkeeseen liittyvä julkinen tuki julkisesti haettavaksi (laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla, 1186/2009, 6 ). Keski-Suomen liitto julisti 26.10.2011 l tuen haettavaksi niiden seitsemän keskisuomalaisen kunnan osalta, joiden hankkeet eivät aiemmin olleet hakumenettelyssä mukana ja joilla oli Viestintäviraston tekemä markkina-analyysi voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Hakumenettelyssä olivat mukana Hankasalmi, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Petäjävesi ja Äänekoski. Kunnat arvioivat saatujen tarjousten perusteella, osallistuvatko ne hankkeen toteuttamiseen alueellaan. Osallistuminen julkisen tuen hakumenettelyyn ei vielä sitonut kuntia verkon toteutukseen. Määräaikaan mennessä Laukaan ja Äänekosken osalta tukihakemuksen tekivät TeliaSonera Oyj ja Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Muiden kuntien osalta tukihakemuksen teki ainoastaan Kuuskaista. Keski-Suomen maakuntahallitus valitsi 14.12.2011 pitämässään kokouksessa TeliaSonera Finland Oyj:n Laukaan ja Äänekosken hajaasutusalueiden laajakaistayhteyksien toteuttajaksi ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistan Hankasalmen, Keuruun, Konneveden, Luhangan ja Petäjäveden haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksien toteuttajaksi. Konneveden kunnan osalta Laajakaista kaikille hankkeen toteuttaminen maksaisi 2 681 400 euroa, josta kunnan omarahoitusosuus olisi 884 862 euroa, julkinen tuki 884 862 euroa ja operaattorin omarahoitusosuus 911 676 euroa.

Kunnanhallitus 18.6.2012 106 Maakuntahallitus esittää kunnille, että kukin kunta tekee ensi tilassa päätöksen hankkeeseen osallistumisesta, omasta rahoitusosuudestaan hankkeelle ja käynnistää neuvottelut valittujen operaattoreiden kanssa verkon toteuttamisesta. Myönteinen päätös on edellytys sille, että operaattori voi hakea julkista tukea. Kunta voi tukea myöntäessään asettaa ehtoja esimerkiksi projektin seurannalle, kunnan myöntämän tuen takaisinperinnälle yms. Tällöin kunta tekee erillisen sopimuksen kunnan myöntämästä tuesta hankkeen toteuttajan kanssa. Kunnalla on oikeus olla myöntämättä tukea maakuntaliiton valitsemalle hankkeen toteuttajalle, mikäli kunta katsoo esimerkiksi haetun tuen olevan liian suuri. Hanke-ehdotuksen tekijällä ei kuitenkaan ole missään olosuhteissa oikeutta saada erillistä korvausta tekemästään hanke-ehdotuksesta tai julkisen tuen hakemisesta aiheutuneista kustannuksista. Kunnan päätöksen jälkeen hankkeen toteuttaja tekee tukihakemuksen Viestintävirastolle. Valtion tukiviranomaiset (Viestintävirasto ja elykeskus) voivat myöntää hankkeille tukea vain valtuutuksensa puitteissa. Hankkeelle myönnettävät tuet (valtion, kunnan ja muu mahdollinen julkinen tuki) maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan eli tukipäätökset ovat aina enimmäispäätöksiä. Mikäli verkon rakentamisen toteutuneet kustannukset ovat alhaisemmat, maksettava tuki on vastaavasti pienempi. Tuen saajan on sitouduttava laissa laajakaistarakentamisen tuesta hajaasutusalueilla (laajakaistalaki, 1186/2009) määriteltyihin julkisen tuen takaisinperintäehtoihin. Myös kunta voi asettaa kunnan myöntämän tuen ehdoksi tuen palauttamisen, jos muuta julkista tukea joudutaan palauttamaan. Hankkeen Konnevedellä toteuttaisi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan perustama kuntakohtainen yhtiö. Hanke voidaan toteuttaa joko siten, että se kohdistuu joko pelkästään haja-asutusalueelle (hankealue) tai myös niin sanotulle kaupalliselle (tukikelvottomalle) alueelle. Molemmissa vaihtoehtoehdoissa Konneveden kunnan maksama omarahoitusosuus on enintään 884 862 euroa. Jos hanke toteutetaan pelkästään haja-asutusalueelle, Konneveden kunnalta edellytetään omarahoitusosuuden lisäksi takausta noin 890 265 euron lainalle. Mikäli hanke toteutetaan siten, että siihen sisältyy myös niin sanottu kaupallinen alue, kunnan takaus olisi noin 1 760 736 euroa.

Kunnanhallitus 18.6.2012 107 Molemmissa vaihtoehdoissa takaus olisi määräaikainen ja kestäisi verkon rakentamisvaiheen ajan, kuitenkin enintään kolme vuotta. Konneveden kunnan takausvastuu olisi 50 % ja toisena takaajana olisi Finnvera tai joku muu taho, jonka takausvastuu olisi kunnan vastuun suuruinen. Takauksen vastavakuudeksi takaajat saisivat yrityskiinnitykset perustettavaan verkkoyhtiöön. Kunnan saama kiinnitys ei todennäköisesti olisi parhaalla etuoikeudella. Takausprovisiota Konneveden kunta saisi 3,8 % vuodessa takauksen pääoman määrästä. Kunta maksaisi rahoitusosuutensa noin kahden vuoden aikana tasasuuruisina kuukausierinä. Rahoitusosuus kirjattaisiin investointimenoksi taseen muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Nykyisen poistosuunnitelman mukaan summa kirjattaisiin kuluksi poistoina 20 vuoden aikana, jolloin tulosvaikutus olisi -44 243 euroa vuodessa. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle seuraavaa. 1) Valtuusto hyväksyy Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tarjouksen laajakaistalain mukaisen tukikelpoisen hankealueen laajakaistaverkon rakentamisesta Konneveden kunnan alueelle. 2) Valtuusto päättää, että Konneveden kunta sitoutuu enintään 884 862 euron suuruiseen kunnan rahoitusosuuteen. 3) Valtuusto edellyttää, että Verkko-osuuskunta Kuuskaistan perustama verkkoyhtiö toteuttaa samalla laajakaistaverkon rakentamisen myös kaupalliselle alueelle. 4) Valtuusto tekee tässä vaiheessa periaatepäätöksen noin 1 760 736 euron suuruisesta rakennusaikaisesta takauksesta perustettavan verkkoyhtiön ottamalle lainalle. Varsinaisen takauspäätöksen kunta tekee erikseen siinä vaiheessa kun rahoittaja, lainan määrä ja muut ehdot ovat selvillä. Takauksen edellytyksenä on, että Finnveran tai jonkun muun takaajan takausvastuu on 50 %. Takaussitoumus voidaan allekirjoittaa, kun takauspäätös on saanut lainvoiman. 5) Valtuusto toteaa, että EU:n komission takaustiedoksiannon (EUVL 2008/C 155/92) arviointikriteerien perusteella kunnan myöntämä takaus ei sisällä valtion tukea. 6) Valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään hankkeeseen liittyvät sopimukset ja muut sitoumukset sekä päättämään tarvittavista käytännön järjestelyistä. Esiselvityshankkeen jälkeisestä takauksesta päättää kuitenkin valtuusto.

Kunnanhallitus 18.6.2012 108

Kunnanhallitus 18.6.2012 109 13. ÖLJYVAHINGOISTA VASTAAVAN VIRANOMAISEN JA YHDYSHENKILÖN NIMEÄMINEN Kh. 76 Vuoden 2010 alusta voimaan tullut öljyvahinkojen torjuntalaki selkeyttää eri viranomaisten roolia öljyvahinkojen torjunnassa ja jälkihoidossa. Luvussa 2 määritellään viranomaiset ja niiden tehtävät. 9 :ssä todetaan kunnan tehtävästä öljyvahinkojen torjunnassa seuraavaa: Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. 10 :ssä luetellaan torjuntaviranomaiset ja todetaan, että kunta on viranomainen jälkitorjunnassa. Luvun 8 pykälässä 35 todetaan, että torjunnasta vastaavalla viranomaisella on oikeus saada vahinkojen torjunnasta aiheutuneista kustannuksista korvaus vahingosta vastuulliselta tai hänen vakuutuksenantajaltaan sen mukaisesti kuin ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (737/1994), merilaissa (674/1994), liikennevahinkolaissa (279/1959), raideliikennevakuutuslaissa (113/1999) tai muussa laissa säädetään. Torjuntaviranomaisten oikeudesta saada korvausta öljyvahinkojen torjuntakustannuksista öljysuojarahastosta säädetään erikseen (laki öljysuojarahastosta ja laki öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta). Öljyvahingon torjunnasta vastaava alueen pelastuslaitos, Suomen ympäristökeskus tai kunta maksaa torjuntatoiminnasta aiheutuvat kustannukset siihen saakka kunnes edellä mainittu korvaus on saatu. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Keski- Suomen pelastuslaitos pyytävät kuntia nimeämään öljyvahingoista vastaavan (esimerkiksi kunnanhallitus tai lautakunta) ja yhdyshenkilön sekä varaamaan määrärahaa öljyvahinkojen jälkitorjunnan ensivasteisiin. Kunnanhallitus päättää nimetä öljyvahingoista vastaavaksi viranomaiseksi ympäristölautakunnan lupajaoston ja yhdyshenkilöksi ympäristönsuojelusihteerin.