Sukupuolten tasavertaisuus työmarkkinoilla sekä työvoima- ja koulutustarpeiden

Sukupuolten tasavertaisuus työmarkkinoilla sekä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi Rakennerahastohankkeissa sukupuolen merkitystä on arvioitu käsitteillä sukupuolinäkökulma, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, sukupuolineutraalisuus, sukupuolisokeus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolivaikutusten arviointi. Sukupuolinäkökulmalla tarkoitetaan sitä, miten jokin asia, ongelma, tavoite tai toimenpide koskee eri sukupuolia. Sukupuolta pidetään yksilöiden toimintaan ja asemaan vaikuttavana tekijänä samoin kuten ikää, asuinpaikkaa tai koulutustasoa. Sukupuolinäkökulma tarkoittaa asioiden tarkastelua sekä mies- että naisnäkökulmasta, mutta toimintoja kaksijakoisesta sukupuolinäkökulmasta tarkasteltaessa tulee muistaa sukupuoleen ja sen kokemiseen liittyvä moninaisuus. Sukupuolineutraalisuudella tarkoitetaan sitä, että sukupuolella ei aidosti ole merkitystä toiminnassa tai sen merkitystä ei tiedosteta toiminnan kannalta. Jos sukupuoli jää täysin ottamatta huomioon tai tiedostamatta, niin kysymys voi olla ns. sukupuolisokeudesta. Sukupuolen välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa. Näin yhtäältä kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista eivät saa rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia ja toisaalta tulisi arvostaa yhtäläisesti naisille ja miehille tyypillisiä arvoja, valintoja ja elämänkokemuksia. Sukupuolivaikutusten arviointi on keskeinen menetelmä sukupuolinäkökulman huomioimisessa. Projektitoiminnassa sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa, että projektin tarvetta, tavoitteita, kohderyhmiä, toimintoja, tiedottamista ja hyviä käytäntöjä arvioidaan molempien sukupuolten aseman, elämäntilanteiden tarpeiden ja odotusten kannalta. Sukupuolivaikutusten arviointia tulee tehdä projektin suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa kokoamalla sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullista selvitys- ja tutkimustietoa tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta projektin toiminnan kohteena olevasta asiasta. Tavoitteena on, että ohjelmatyö ja projektitoiminta eivät ole sukupuolineutraaleja, vaan tietoisesti sukupuolen merkityksen huomioonottavia. (Pitkänen ym. 2012, 1 11 12; Haataja ym. 2011 2.) Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007 2013 valtakunnallisessa Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistuminen (Valtava) -kehittämisohjelmassa tuotettiin menetelmiä tasaarvotyöhön. Näitä menetelmiä on esitelty julkaisussa Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt 3, jossa on esitetty hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta. Näistä teemoista tämän hankkeen kannalta tärkeitä ovat sukupuolen mukaisen segregaation purku, sukupuolen merkitys aluekehittämisessä sekä naisjohtajuus, naisyrittäjyys ja sukupuolen merkitys yrittäjyydessä. Työmarkkinoiden sukupuolen mukaisella horisontaalisella segregaatiolla tarkoitetaan sitä, että naiset ja miehet toimivat työmarkkinoilla erilaisissa tehtävissä ja vertikaalinen sukupuolen mukainen segregaatio kuvaa naisten ja miesten toimimista eri hierarkiatasoilla. Horisontaalista eriytymistä on yleensä tutkittu joko toimialojen tai ammattien perusteella. Ammatit sisältävät samanaikaisesti sekä horisontaalisen että vertikaalisen eriytymisen elementtejä, joten usein eri aloilla työs- 1 Pitkänen, S., Säkäjärvi, M., Mustakallio, S. ja Törmä S. (2012) Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolten liittyvän omaan projektiimme. Selvitys sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä rakennerahastojen (ESR ja EAKR) ohjelma-asiakirjoihin ja projektisuunnitelmiin. 2 Haataja, M-L:, Leinonen, E. ja Mustakallio, S.( 2011)Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön. http://www.wom.fi/tasa-arvon_valtavirtaistaminen_opas_2011.pdf 3 Tanhua, I. (2012) Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt Tasa-arvohankkeiden hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta. 1

kentelyä on tutkittu toimialakohtaisilla aineistoilla. Vaikka ammattinimikkeiden sukupuolenmukainen segregaatio purkautuisikin, niin tämä ei aina välttämättä tarkoita, että segregaatio vähenisi, sillä työelämän muutosten vuoksi ammattinimikkeet muuttuvat ja syntyy uusia nimikkeitä. Myös uusilla aloilla sukupuolen mukaiset jaot usein syvenevät alojen kasvun myötä, vaikka aluksi alat olivatkin tasa-aloja. Naisten ja miesten koulutusalat poikkeavat paljon toisistaan ja he toimivat pitkälti eri toimialoilla ja ammateissa. Naiset pendelöivät miehiä vähemmän, naistyömarkkinat ovat ammattirakenteeltaan suppeammat kuin miesten ja naiset toimivat miehiä useammin julkisella sektorilla. Työpaikkatasolla naisten asemaa työmarkkinoilla rajaa myös heidän sijoittumisensa miehiä alempiin työtehtäviin. Naiset myös ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin miehet. (Jolkkonen ym. 1991, Jolkkonen 1998, Jolkkonen ym. 2003; Kolehmainen 1999, Kinnunen ja Korvajärvi 1996, Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan 2012 4.) Valtava-hankkeen sukupuolisegregaation purkuun liittyvistä hyvistä käytännöistä suuri osa liittyi siihen, miten naisia voitaisiin kannustaa teknisen alan opintoihin, kuten tyttöjen ohjaaminen TETviikolla tekniikan alan töihin ja teknisellä alalla opiskelevien naisten ryhmämentorointi. Hyvänä käytäntönä pidettiin myös miesten opiskelun tukemista ryhmämentoroinnilla naisvaltaiselle hoivaalalle, jonka työllisyysnäkymät ovat hyvät. Työpaikkatasolla segregaation purkamiseen esitettiin tasa-arvosuunnitelmien tekemistä sekä työpaikkojen sitouttamista segregaation lieventämiseen. Työvoiman saatavuus ja osaaminen hankkeen kannalta on tärkeä ottaa huomioon se, että työpaikkatasolla segregaation lieventämiseen liittyy sekä vertikaalisen että horisontaalisen segregaation purkamista ja nämä molemmat usein edellyttävät aikaisemman osaamisen vahvistamista tai uudenlaisten ammatillisten kvalifikaatioiden hankkimista. Myös naisyrittäjyyden ja naisjohtamisen lisäämisen keinoksi nostettiin koulutukseen liittyviä keinoja. Naisyrittäjien määrän lisäämisen hyviksi käytännöiksi tunnistettiin pienyrittäjille suunnattu sijaispalvelu, pelkästään naisille suunnatut yrittäjäkurssit ja osuustoimintaan valmentavat koulutukset sekä elämysmenetelmien käyttö yrittäjäidentiteetin rakentumisen tukena. Naisjohtajuuden lisäämiseksi hyviä käytäntöjä ovat naisjohtajuuskoulutus, osallistuminen vähintään kuunteluoppilaana mentor-organisaation työhön, toimenpidekokonaisuudet naisten urakehityksen edistämiseen yrityksissä (strategiset päätökset tasaisemmasta sukupuolijaosta, suunnitelma tasavertaisista mahdollisuuksista, henkilöstön monimuotoisuuden kehittäminen, sekä miesten että naisten kannustaminen yrityksessä etenemiseen, rekrytoinnissa ei pitäisi tukeutua vain toista sukupuolta suosiviin vaatimuksiin, naisten omistamien yritysten kasvuun kannustaminen naisten perustamat yritykset jäävät usein pieniksi, tyttöjen pitäisi päästä tutustumaan miesenemmistöisiin aloihin lyhyillä tutustumisjaksoilla). Valtava-hankkeen hyviä käytäntöjä tarkasteltiin myös aluekehittämisen näkökulmasta, tosin hanketasolla arvioitiin lähinnä paikallistason yhteistyön ja yhteisökehittämisen toimintamalleja. Aluekehittämisen todettiin usein olevan sukupuolineutraalia, mutta naiset kuitenkin ovat aliedustettuja aluekehittämisessä. Aluekehittämisen sukupuolitietoisuudessa on yhtäältä kyse sukupuolinäkökulman huomioimisesta aiheena ja toisaalta eri ryhmien ja sukupuolien tasa-arvoisesta edustuksesta kehittämisprosesseissa ja päätöksentekijöinä. Hyviksi malleiksi sukupuolitietoiseen alueke- 4 Jolkkonen, A. Paikan vaihto (1998) Tutkimus irtisanomisuhan alaisten naisten työmarkkinastrategioista ja paikallisista työmarkkinoista.joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja N:o 29; Jolkkonen, A. Kurvinen, A. ja Koistinen P. Naisen paikka - Rakennemuutos, paikalliset työmarkkinat ja naiset 1991, Tutkijaliiton julkaisuja 71; Jolkkonen, A., Kilpeläinen, R., Koistinen, P., Kurvinen, A. ja Haarala, M. (2004): Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa. Ennakko 2010 -hankkeen julkaisuja 6/2004. Joensuu; Kolehmainen, S. (1999) Naisten ja miesten työt - Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa 1970 1990; Kinnunen, M. ja Korvajärvi, P. (1996) (toim.) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Vastapaino; Työelämän muutosten vaikutukset naisten ja miesten työmarkkina-asemaan 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:22. 2

hitykseen pyrkimiseksi todettiin naisten resurssikeskukset, maahanmuuttajanaisille suunnattu valmennusohjelma, arjen palvelujen organisointiin liittyvä matalan kynnyksen palvelukonsepti sekä rakennerahastohankkeiden rahoittajaviranomaisille suunnattu koulutus tasa-arvon valtavirtaistamisesta. Maahanmuuttajanaisten kotouttamisen edistämiksi ryhmille, joille perinteiset kielikurssit eivät tuntuneet sopivan, kehitettiin toimintamalli, jossa yhdistyi luokkaopetus, kuntouttava työtoiminta ja kulttuurimentorin palvelut. (Tanhua 2012.) Hyvien käytäntöjen perusteella johdetuissa tulevaisuuden toimintamalleissa painotettiin, että tulevaisuudessa segregaation purkuun tähtäävien hankkeiden tulisi yksilöiden kannustamisen lisäksi liittyä yhä enemmän organisaatioiden käytäntöjen muuttamiseen ja toimintakulttuuriin sekä koulutuksen osalta opetuksen, oppimateriaalien ja oppilaitosten toimintakulttuurin muuttamiseen. Segregaation purkuun tähtäävän toiminnan pitäisi kohdistua yhä enemmän myös poikiin ja miehiin ja hanketasolla pitäisi pohtia sitä, mitä sukupuolen mukaista segregaatiota haluamme purkaa. Naisyrittäjyyden edistämisen lisäksi suositeltiin sukupuolinäkökulman sisällyttämistä kaikkiin yrittäjyyshankkeisiin ja yritystukien jakamiseen. Myös perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen mahdollisuuksiin pitäisi kiinnittää huomiota niin naisten kuin miestenkin osalta. Naisjohtajuuden lisäämiseksi esitettiin naisjohtajuuden koulutuksen perustelujen pohtimista, opiskelijavalintoja ja sisältöjä. Myös sukupuolitietoisuuden lisäämistä aluekehittämisessä suositeltiin siten, että erilaiset aluekehittämiseen liittyvät suunnitelmat olisi hyvä käydä läpi sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolten tasavertaista edustusta aluekehittämisestä päätettäessä sekä kolmannen sektorin parempaa mukaan ottamista aluekehitystyöhön pidettiin myös tärkeänä. (Tanhua 2012.) Pohjois-Karjalan työmarkkinoilla miehillä ja naisilla on hyvin pitkälti omat kenttänsä. Miestyöpaikkojen määrä kasvoi vuosina 2008 2012 kaivostoiminnassa sekä informaation ja viestinnän alalla. Naistyöpaikkojen kasvu oli suurinta informaation ja viestinnän alalla sekä kiinteistöalan toiminnassa (kuviot 2 ja 3). j Teollisuus (23 % miestyöpaikoista), rakentaminen (12 %) ja maatalous (10 %) työllistivät eniten miehiä vuonna 2012. Rakentamisen työpaikoissa toimineista yli 90 % oli miehiä ja kaivostoiminnassa ja louhinnassa, vesihuollossa yms., kuljetuksessa ja varastoinnissa miesten osuus oli yli 80 %. Naisia työllisti eniten sosiaali- ja terveyspalvelut (34 % naistyöpaikoista), koulutus (11 %) ja kaupan ala (10 %). Naisvaltaisin toimiala oli sosiaali- ja terveyspalvelut (naisia 88 %) ja naisten osuus oli toiseksi suurin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (77 %). Toimialoista huomattavasti suurempi osa on mies- kuin naisenemmistöisiä. (Taulukko 2.) 3

Miehet 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 2009 2010 2011 2012 J Informaatio ja viestintä B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto G-I Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta F Rakentaminen O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip A Maatalous, metsätalous ja kalatalous M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta C Teollisuus R-U Muut palvelut L Kiinteistöalan toiminta Kuvio 2. Miestyöpaikkojen vuosimuutos (%) 2009-2012 4

Naiset 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 2009 2010 2011 2012 J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta G-I Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta O-Q Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Terveys- ja sosiaalip K Rahoitus- ja vakuutustoiminta F Rakentaminen B, D-E Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto A Maatalous, metsätalous ja kalatalous M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta R-U Muut palvelut C Teollisuus Kuvio 3. Naistyöpaikkojen vuosimuutos (%) 2009-2012 5

Taulukko 2. Työpaikat toimialan ja sukupuolen mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 Miesten Naisten %:a %:a Pohjois-Karjalan maakunta Yhteensä Miehet Naiset osuus osuus miehistä naisista Toimialat yhteensä 61993 30938 31055 49,9 50,1 100,0 100,0 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 4448 3221 1227 72,4 27,6 10,4 4,0 B Kaivostoiminta ja louhinta 288 256 32 88,9 11,1 0,8 0,1 C Teollisuus 9112 6966 2146 76,4 23,6 22,5 6,9 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 268 195 73 72,8 27,2 0,6 0,2 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 312 269 43 86,2 13,8 0,9 0,1 F Rakentaminen 4069 3799 270 93,4 6,6 12,3 0,9 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 6187 2981 3206 48,2 51,8 9,6 10,3 H Kuljetus ja varastointi 2812 2404 408 85,5 14,5 7,8 1,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2030 475 1555 23,4 76,6 1,5 5,0 J Informaatio ja viestintä 1291 857 434 66,4 33,6 2,8 1,4 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 711 200 511 28,1 71,9 0,6 1,6 L Kiinteistöalan toiminta 467 268 199 57,4 42,6 0,9 0,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 2501 1343 1158 53,7 46,3 4,3 3,7 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 2877 1301 1576 45,2 54,8 4,2 5,1 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 3728 1616 2112 43,3 56,7 5,2 6,8 P Koulutus 5205 1861 3344 35,8 64,2 6,0 10,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 11966 1396 10570 11,7 88,3 4,5 34,0 R Taiteet, viihde ja virkistys 1005 443 562 44,1 55,9 1,4 1,8 S Muu palvelutoiminta 1993 615 1378 30,9 69,1 2,0 4,4 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 8 0 8 0,0 100,0 0,0 0,0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0,0 0,0 X Toimiala tuntematon 715 472 243 66,0 34,0 1,5 0,8 100,0 100,0 =naisvaltainen (60-90 % naisia) =miesten toimiala (yli 90 % miehiä) =miesvaltainen (60-90 % miehiä) =tasa-ala (naisia/miehiä 40-60 %) = keltaisella merkitty kolme toimialaa, joissa eniten mies- /naistyöpaikkoja Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastopalvelu Nais- ja miesvaltaisia ammattiryhmiä on tarkasteltu ammattiryhmäluokituksen 3-numerotasolla siten, että ammattiryhmät on luokiteltu suurimmasta pienimpään ryhmän mies- tai naisvaltaisuuden perusteella. Vain 17 kaikkein naisvaltaisinta ammattiryhmää työllisti puolet Pohjois-Karjalan naistyövoimasta vuonna 2011. Vastaavasti puolet työllisistä miehistä sijoittui 35:een miesvaltaisimpaan ammattiryhmään (taulukot 3 ja 4, liitetaulukossa kaikki ammattiryhmät). Naisvaltaisempia ammattiryhmiä olivat lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat, kampaajat, parturit, kosmetologit ym., hoitotyön erityisasiantuntijat, palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym., hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit, sairaanhoitajat, kätilöt ym., yleissihteerit, lähihoitajat sekä muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat. Miesvaltaisempia ammattiryhmiä olivat sotilasammattihenkilöstö, ajoneuvojen puhdistajat, ikkunanpesijät ym., aliupseerit, upseerit, valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym., koneasentajat ja -korjaajat, elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat, työkoneiden kuljettajat, sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat, rakennusten viimeistelytyöntekijät, kaivos- ja louhinta- 6

työn koneenkäyttäjät, avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat, raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät, rakennustyöntekijät ym. sekä tieto- ja viestintäteknologiajohtajat. Taulukko 3. Pohjois-Karjalan miesvaltaisimmat ammattiryhmät, joissa toimi vuonna 2011 puolet työllisistä miehistä Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Miehet % kum% 1 031 Sotilasammattihenkilöstö 6 6 0 100 0,02 2 912 Ajoneuvojen puhdistajat, ikkunanpesijät ym. 13 13 0 100 0,06 3 021 Aliupseerit 157 155 2 98,73 0,56 4 011 Upseerit 70 69 1 98,57 0,79 5 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 643 633 10 98,44 2,84 6 723 Koneasentajat ja korjaajat 1455 1428 27 98,14 7,47 7 742 Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja korjaajat 199 195 4 97,99 8,11 8 834 Työkoneiden kuljettajat 1110 1082 28 97,48 11,61 9 741 Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 615 597 18 97,07 13,55 10 712 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 664 644 20 96,99 15,64 11 811 Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät 423 408 15 96,45 16,96 12 931 Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät 380 366 14 96,32 18,15 13 833 Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat 1512 1456 56 96,3 22,87 14 831 Raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät 160 154 6 96,25 23,37 15 711 Rakennustyöntekijät ym. 1612 1548 64 96,03 28,39 16 133 Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat 40 38 2 95 28,52 17 315 Laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköt ja ohjaajat 19 18 1 94,74 28,57 18 112 Toimitusjohtajat ja pääjohtajat 56 53 3 94,64 28,75 19 312 Työnjohtajat kaivos-, teollisuus- ja rakennustoiminnassa 218 206 12 94,5 29,41 20 835 Kansimiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät 18 17 1 94,44 29,47 21 215 Sähköteknologian erityisasiantuntijat 132 124 8 93,94 29,87 22 621 Metsurit ja metsätyöntekijät 433 398 35 91,92 31,16 23 722 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat 1074 987 87 91,9 34,36 24 131 Maa-, metsä- ja kalatalouden johtajat 12 11 1 91,67 34,40 25 313 Prosessinvalvonnan asiantuntijat 163 149 14 91,41 34,88 26 132 Teollisuuden tuotantojohtajat sekä kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajat 478 435 43 91 36,29 27 252 Tietokantojen,- verkkojen ja järjestelmäohjelmistojen erityisasiantuntijat 71 64 7 90,14 36,50 28 214 Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) 776 693 83 89,3 38,75 29 832 Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat 456 406 50 89,04 40,07 30 817 Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät 657 584 73 88,89 41,96 31 752 Puutavaran käsittelijät, puusepät ym. 507 448 59 88,36 43,41 32 541 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 569 494 75 86,82 45,01 33 933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym. 520 443 77 85,19 46,45 34 311 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat 1260 1065 195 84,52 49,91 35 122 Myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajat 100 84 16 84 50,18 7

Taulukko 4. Pohjois-Karjalan naisvaltaisimmat ammattiryhmät, joissa toimi vuonna 2011 puolet työllisistä naisista Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Naiset % kum % 1 531 Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat 1585 67 1518 95,77 4,99 2 514 Kampaajat, parturit, kosmetologit ym. 465 23 442 95,05 6,45 3 222 Hoitotyön erityisasiantuntijat 132 7 125 94,7 6,86 4 431 Palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym. 337 18 319 94,66 7,91 5 334 Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit 753 49 704 93,49 10,22 6 322 Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 2119 160 1959 92,45 16,66 7 412 Yleissihteerit 1091 91 1000 91,66 19,95 8 532 Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat 4271 374 3897 91,24 32,77 9 321 Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat 415 45 370 89,16 33,99 10 911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 2189 259 1930 88,17 40,33 11 523 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 431 53 378 87,7 41,58 12 941 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 715 96 619 86,57 43,61 13 421 Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät 439 65 374 85,19 44,84 14 331 Rahoitus-, vakuutus- ja laskentatoimen asiantuntijat 686 105 581 84,69 46,75 15 324 Seminologit ym. 31 6 25 80,65 46,84 16 234 Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat 1148 238 910 79,27 49,83 17 513 Tarjoilutyöntekijät 248 52 196 79,03 50,47 Miehet ja naiset toimivat Pohjois-Karjalassa varsin erityyppisissä tehtävissä eri toimialoilla, joten myös miesten ja naisten koulutus poikkeaa huomattavasti toisistaan. Kaikista työikäisistä (15 64- vuotiaista) miehistä 40 %:lla oli tekniikan alan koulutus ja 8 %:lla maa- ja metsätalouden koulutus. Naisista 21 % oli saanut koulutuksen terveys- ja sosiaalialalle ja 21 %:lla oli kaupallinen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus ja 17 %:lla palvelualojen koulutus. Yli 30-vuotiailla työikäisillä miehillä tekniikan koulutuksen saaneiden osuus oli peräti 45 %, mutta myös niiden osuus, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta oli huomattavan suuri (21 %) naisiin verrattuna (14 %). (Taulukot 5 ja 6.) Taulukko 5. 15 64-vuotiaat koulutusalan ja sukupuolen mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 Koulutusala Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä % Miehet % Naiset % 15-64-vuotiaat yhteensä 105836 54635 51201 100,0 100,0 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 24259 14017 10242 22,9 25,7 20,0 Yleissivistävä koulutus 7553 3762 3791 7,1 6,9 7,4 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 2294 523 1771 2,2 1,0 3,5 Humanistinen ja taidealan koulutus 3890 1173 2717 3,7 2,1 5,3 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus 12252 3644 8608 11,6 6,7 16,8 Luonnontieteellinen koulutus 1967 1206 761 1,9 2,2 1,5 Tekniikan koulutus 25035 21643 3392 23,7 39,6 6,6 Maa- ja metsätalousalan koulutus 5986 4259 1727 5,7 7,8 3,4 Terveys- ja sosiaalialan koulutus 11933 1386 10547 11,3 2,5 20,6 Palvelualojen koulutus 10610 2997 7613 10,0 5,5 14,9 Muu tai tuntematon koulutusala 57 25 32 0,1 0,0 0,1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastopalvelu 8

Taulukko 6. 30 64-vuotiaat koulutusalan ja sukupuolen mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 Koulutusala Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä % Miehet % Naiset % 30-64-vuotiaat yhteensä 75977 39085 36892 100,0 100,0 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 13397 8225 5172 17,6 21,0 14,0 Yleissivistävä koulutus 1741 977 764 2,3 2,5 2,1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus 2018 484 1534 2,7 1,2 4,2 Humanistinen ja taidealan koulutus 2807 871 1936 3,7 2,2 5,2 Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus 10691 3072 7619 14,1 7,9 20,7 Luonnontieteellinen koulutus 1443 820 623 1,9 2,1 1,7 Tekniikan koulutus 20233 17423 2810 26,6 44,6 7,6 Maa- ja metsätalousalan koulutus 5120 3703 1417 6,7 9,5 3,8 Terveys- ja sosiaalialan koulutus 9976 1156 8820 13,1 3,0 23,9 Palvelualojen koulutus 8500 2331 6169 11,2 6,0 16,7 Muu tai tuntematon koulutusala 51 23 28 0,1 0,1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastopalvelu 0,1 Myös tutkinnon suorittaneiden pääasiallisessa toiminnassa vuoden kuluttua valmistumisesta oli sukupuolenmukaisia eroja Pohjois-Karjalassa. Tutkinnon suorittaneita naisia oli hieman enemmän kuin miehiä, mutta naisista 64 % ja miehistä 53 % oli vuonna 2012 työllisiä vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. Naisista työllistyi miehiä suurempi osa lukion ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen jälkeen, mutta korkeamman asteen koulutuksen suorittaneista (ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot) miehet työllistyivät naisia paremmin. Tutkinnon suorittaneista naisista 10 % ja miehistä 15 % oli työttömänä vuoden kuluttua. Työttömyys oli suurinta ammatillisen koulutuksen käyneillä miehillä. Taulukko 7. Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta Pohjois-Karjalassa asuneiden osalta, vuonna 2012 Koulutusaste Koulutusaste yhteensä Tutkinnon suorit. yht Työlliset Työttömät Opiskelijat Muut Työlliset,% Työttömät, % Opiskelijat,% Muut,% Sukupuolet yhteensä 4489 2644 539 923 383 58,9 12,0 20,6 8,5 Miehet 2078 1095 305 407 271 52,7 14,7 19,6 13,0 Naiset 2411 1549 234 516 112 64,2 9,7 21,4 4,6 Lukiokoulutus Sukupuolet yhteensä 964 307 21 515 121 31,8 2,2 53,4 12,6 Miehet 419 93 10 216 100 22,2 2,4 51,6 23,9 Naiset 545 214 11 299 21 39,3 2,0 54,9 3,9 Ammatillinen koulutus Sukupuolet yhteensä 2248 1343 413 265 227 59,7 18,4 11,8 10,1 Miehet 1175 626 252 137 160 53,3 21,4 11,7 13,6 Naiset 1073 717 161 128 67 66,8 15,0 11,9 6,2 Opistoaste Sukupuolet yhteensä 1 1 0 0 0 100 0,0 0,0 0,0 Miehet 1 1 0 0 0 100 0,0 0,0 0,0 Naiset 0 0 0 0 0 jatkuu seuraavalla sivulla 9

Koulutusaste Ammattikorkeakoulututkinto Tutkinnon suorit. yht Työlliset Työttömät Opiskelijat Muut Työlliset,% Työttömät, % Opiskelijat,% Muut,% Sukupuolet yhteensä 653 537 66 30 20 82,2 10,1 4,6 3,1 Miehet 236 188 30 15 3 79,7 12,7 6,4 1,3 Naiset 417 349 36 15 17 83,7 8,6 3,6 4,1 Alempi korkeakoulututkinto Sukupuolet yhteensä 223 124 5 92 2 55,6 2,2 41,3 0,9 Miehet 76 40 2 33 1 52,6 2,6 43,4 1,3 Naiset 147 84 3 59 1 57,1 2,0 40,1 0,7 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sukupuolet yhteensä 41 38 3 0 0 92,7 7,3 0,0 0,0 Miehet 18 17 1 0 0 94,4 5,6 0,0 0,0 Naiset 23 21 2 0 0 91,3 8,7 0,0 0,0 Ylempi korkeakoulututkinto Sukupuolet yhteensä 290 234 30 19 7 80,7 10,3 6,6 2,4 Miehet 114 94 10 6 4 82,5 8,8 5,3 3,5 Naiset 176 140 20 13 3 79,5 11,4 7,4 1,7 Lääkärien erikoistumiskoulutus Sukupuolet yhteensä 9 9 0 0 0 100 0,0 0,0 0,0 Miehet 5 5 0 0 0 100 0,0 0,0 0,0 Naiset 4 4 0 0 0 100 0,0 0,0 0,0 Lisensiaatintutkinto Sukupuolet yhteensä 9 7 1 1 0 77,8 11,1 11,1 0,0 Miehet 3 3 0 0 0 100,0 0,0 0,0 0,0 Naiset 6 4 1 1 0 66,7 16,7 16,7 0,0 Tohtorintutkinto Sukupuolet yhteensä 51 44 0 1 6 86,3 0,0 2,0 11,8 Miehet 31 28 0 0 3 90,3 0,0 0,0 9,7 Naiset 20 16 0 1 3 80 0,0 5,0 15,0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastopalvelu Vuonna 2013 työttömistä oli suurempi osa miehiä kuin naisia. Naisten osuus työttömistä vaihteli Pohjois-Karjalan kunnissa 35 %:sta 46 %:iin. Naisten osuus oli alhaisin Valtimolla ja korkein Kiteellä. Työttömistä oli yli 50-vuotiaita eniten (58 %) Ilomantsissa ja vähiten Liperissä (42 %) ja Outokummussa (42 %). Eniten oli työttömänä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä, palvelutyöntekijöitä ja erityissiantuntijoita. (Taulukot 8 ja 9.) 10

Taulukko 8. Tunnuslukuja Pohjois-Karjalan työttömyydestä kunnittain vuonna 2012 Kunta Työvoima Työttömiä työv. (%) Yhteensä Miehet Naiset Yli 50 v. määrä % Nuoret määrä % Ulkomaalaiset Pitkäikaistyöttömät ILOMANTSI 2298 15,3 352 203 149 42,3 21 204 58,0 14 90 JOENSUU 34690 15,9 5514 3150 2364 42,9 875 1980 35,9 399 1477 JUUKA 2146 17,3 371 231 140 37,7 24 191 51,5 11 80 KITEE 4859 16 778 422 356 45,8 79 404 51,9 53 196 KONTIOLAHTI 6840 10,9 748 421 327 43,7 79 303 40,5 38 189 LIEKSA 5038 20 1008 621 387 38,4 95 529 52,5 54 312 LIPERI 5755 12,1 695 385 311 44,7 79 294 42,3 23 175 NURMES 3490 15,5 542 341 200 36,9 67 270 49,8 14 148 OUTOKUMPU 3036 16,7 506 281 225 44,5 66 212 41,9 22 104 POLVIJÄRVI 2028 15,9 323 196 126 39,0 28 172 53,3 7 113 RÄÄKKYLÄ 994 17 169 99 70 41,4 13 87 51,5 14 38 TOHMAJÄRVI 2119 19,3 410 224 186 45,4 30 201 49,0 44 108 VALTIMO 1006 14 141 92 49 34,8 8 80 56,7 2 44 Yhtensä 74299 15,6 11556 6667 4889 42,3 1462 4927 42,6 694 3075 Lähde: TEM, työnvälitystilasto, http://www.tem.fi/files/38575/elykun2013.pdf Taulukko 9. Työttömät työnhakijat ja uudet avoimet työpaikat ammattiryhmittäin AMMATTIRYHMÄT Työttömät Kuukauden uudet työpaikat syys.14 syys.13 syys.14 syys.13 määrä % määrä % muutos syysk. 13/14 määrä % muutos syysk. 13/14 AMMATTIRYHMÄT YHT 10954 100 10793 100 161 1056 787 269 1 Johtajat 74 0,7 70 0,6 4 2 9-7 2 Erityisasiantuntijat 1282 11,7 1108 10,3 174 66 89-23 3 Asiantuntijat 939 8,6 893 8,3 46 302 194 108 4 Toimisto-ja asiakaspalvelutyöntekijät 573 5,2 583 5,4-10 76 26 50 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 2001 18,3 1894 17,5 107 333 262 71 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät yms 377 3,4 376 3,5 1 8 9-1 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyönt. 7 2382 21,7 2303 21,3 79 148 57 91 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 961 8,8 924 8,6 37 25 41-16 9 Muut työntekijät 858 7,8 951 8,8-93 89 94-5 0 Sotilaat 5 0,0 2 0,0 3 0 0 0 Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät X 1502 13,7 1689 15,6-187 7 6 1 * Kuukauden uudet avoimet työpaikat = ko. kuukauden aikana TE-toimistoihin avoimeksi ilmoitetut Pohjois- Karjalassa sijaitsevat työpaikat Lähde: Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus syyskuu 2014, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työvoiman saatavuuden tarkastelussa on oleellista huomioida sukupuolinäkökulma siten, että arvioidaan mm. seuraavia asioita: 11

Miten talouden suhdanteet vaikuttavat eri alojen työvoiman tarpeeseen? Laskusuhdanteen vaikutukset ovat yleensä kohdistuneet eniten ja nopeinten yksityiseen sektoriin ja erityisesti vientiteollisuuteen, siis Pohjois-Karjalan tapauksessakin enemmän miehiin kuin naisiin. Lakusuhdanteen aikana työvoiman ulkopuolelle siirtyminen yleensä kasvaa. Tällöin lisääntyvät erityisesti naisten siirtymät työvoimasta kotityöhön ja opiskeluun. Talouden nousukausiin liittyy työvoiman alueellisen liikkuvuuden kasvu (muuttoliike kasvualueille) kohdistuu molempiin sukupuoliin, mutta miehet liikkuvat kuitenkin naisia enemmän työn perässä. Työvoiman alueellinen liikkuvuus tasapainottaa ja edistää työmarkkinoiden toimintaa, mutta se voi myös viedä pois maakunnasta osaavaa työvoimaa, vaikka toisaalta muuttoliike myös tuo maakuntaan työvoimaa. Mihin tehtäviin (toimiala, ammatti, sektori) tarvitaan osaajia ja minkälaisia ammatillisia kvalifikaatioita osaajilta edellytetään? Ovatko nämä tehtävät perinteisillä mies- tai naisvaltaisilla aloilla tai tasa-aloilla ja miten alojen sukupuolijaot vaikuttavat uusien osaajien rekrytointiin tai olemassa olevan työvoiman osaamisen vahvistamiseen? Miten tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä ja tarvitaanko maahanmuuttajien kotoutumisessa joitakin sukupuolispesifejä toimija, kuten pelkän maahanmuuttajanaisille suunnattuja koulutuksia ja monimuotoisia toimintamalleja? Miten pitkälle kouluttautuneiden maahanmuuttajien osaaminen saadaan käyttöön? Tuetaanko naisten ja miesten osaamista samalla tavalla? Miten koulutuksella pystytään vahvistamaan tasapuolisesti kaikkien osaamista ja ammatillisen kehittymisen ja uralla etenemisen mahdollisuuksia? Poikkeavatko naisten ja miesten koulutus- ja työllistymismahdollisuudet toisistaan? Ovatko koulutus- ja osaamistarpeiden arvioinnissa käytettävät aineistot/tilastot/suunnitelmat- ja ohjelmat riittävän sensitiivisiä huomioimaan sukupuolten väliset erot ja mahdollisuudet? Miten työvoima- ja koulutustarpeen ennakointia pitäisi kehittää, että se paremmin ottaisi huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen? Millä keinoilla on mahdollista purkaa työmarkkinoiden sukupuolen mukaista segregaatiota? Sosiaaliset riskit ja niiden hallinta yritystoiminnan lakkauttamisen yhteydessä (2011 2013), SA Centralbaltic Job Ferry, Central Baltic INTERREG IV A Programme (2011 2013) Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla (2007 2009) The Potential Labour Supply in the Nordic Regions, Nordic Council of Ministers (2007 2008) The Regional Dependency Burden in the Nordic Countries (ReDBurN), Nordic Council of Ministers (2007 2008) Työllisyys ja työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa (2003 2004) hankkeessa toteutettiin Pohjois-Karjalan TE-keskuksen Ennakko 2010 -hankkeen tilaamana selvitys työmarkkinoiden ennakointia ja työllisyysstrategiaa varten Pitkien työmatkojen kuormittavuustekijät ja tukipalvelujen kehittäminen (2001 2003) Irtisanomisesta suoriutuminen ja yksilölliset pelivarat (1991 1999) Teollinen murros ja paikallisen kehityksen suuntaaminen (1988 1990) 12

Liitetaulukko. Työvoima ammattiryhmittäin Pohjois-Karjalassa 2011 Ammattiryhmä 13 Yhteensä Miehet Naiset Naiset % kum % 1 531 Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat 1585 67 1518 95,77 4,99 2 514 Kampaajat, parturit, kosmetologit ym. 465 23 442 95,05 6,45 3 222 Hoitotyön erityisasiantuntijat 132 7 125 94,7 6,86 4 431 Palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym. 337 18 319 94,66 7,91 5 334 Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit 753 49 704 93,49 10,22 6 322 Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 2119 160 1959 92,45 16,66 7 412 Yleissihteerit 1091 91 1000 91,66 19,95 8 532 Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat 4271 374 3897 91,24 32,77 9 321 Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat 415 45 370 89,16 33,99 10 911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 2189 259 1930 88,17 40,33 11 523 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 431 53 378 87,7 41,58 12 941 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 715 96 619 86,57 43,61 13 421 Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät 439 65 374 85,19 44,84 14 331 Rahoitus-, vakuutus- ja laskentatoimen asiantuntijat 686 105 581 84,69 46,75 15 324 Seminologit ym. 31 6 25 80,65 46,84 16 234 Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat 1148 238 910 79,27 49,83 17 513 Tarjoilutyöntekijät 248 52 196 79,03 50,47 18 413 Tekstinkäsittelijät ja tallentajat 19 4 15 78,95 50,52 19 422 Muut asiakaspalvelutyöntekijät 468 101 367 78,42 51,73 20 341 Lainopilliset asiantuntijat sekä sosiaalialan ja seurakunnan työntekijät 1132 246 886 78,27 54,64 21 512 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 1062 234 828 77,97 57,37 22 263 Yhteiskunta- ja sosiaalialan sekä uskonnollisen elämän erityisasiantuntijat 590 131 459 77,8 58,88 23 753 Vaatetusalan työntekijät ym. 131 30 101 77,1 59,21 24 226 Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat 183 42 141 77,05 59,67 25 815 Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät 204 51 153 75 60,18 26 524 Muut myyntityöntekijät 664 175 489 73,64 61,78 27 262 Kirjaston- ja arkistonhoitajat sekä museoalan erityisasiantuntijat 84 24 60 71,43 61,98 28 323 Luontais- ja vaihtoehtohoitajat 14 4 10 71,43 62,01 29 235 Muut opetusalan erityisasiantuntijat 954 276 678 71,07 64,24 30 233 Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat 710 226 484 68,17 65,84 31 521 Katu- ja torikauppiaat 25 8 17 68 65,89 32 325 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 560 186 374 66,79 67,12 33 522 Myyjät ja kauppiaat 3272 1259 2013 61,52 73,74 34 411 Toimistoavustajat 256 102 154 60,16 74,25 35 342 Urheilijat, urheiluvalmentajat, liikunnanohjaajat ym. 193 79 114 59,07 74,62 36 816 Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 320 134 186 58,12 75,24 37 221 Lääkärit 389 168 221 56,81 75,96 38 225 Eläinlääkärit 32 14 18 56,25 76,02 39 264 Toimittajat, kirjailijat ja kielitieteilijät 207 91 116 56,04 76,40 40 241 Rahoitusalan erityisasiantuntijat 210 93 117 55,71 76,79 134 Yhteiskunnan peruspalvelujen sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajat 41 414 186 228 55,07 77,54 42 516 Muut henkilökohtaisen palvelun työntekijät 106 51 55 51,89 77,72

43 441 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 626 311 315 50,32 78,75 44 335 Julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehet 827 417 410 49,58 80,10 45 231 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 594 301 293 49,33 81,07 46 232 Ammatillisen koulutuksen opettajat 612 312 300 49,02 82,05 47 333 Yrityspalveluiden välittäjät 424 217 207 48,82 82,73 48 242 Hallinnon erityisasiantuntijat 523 268 255 48,76 83,57 49 821 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 671 349 322 47,99 84,63 50 261 Lainopilliset erityisasiantuntijat 96 53 43 44,79 84,77 51 343 Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat sekä keittiöpäälliköt 189 106 83 43,92 85,05 52 731 Käsityötuotteiden valmistajat ja hienomekaanikot 71 40 31 43,66 85,15 53 265 Taiteilijat 199 114 85 42,71 85,43 54 932 Valmistusalan avustavat työntekijät 157 92 65 41,4 85,64 55 751 Lihanleikkaajat, leipurit, meijeristit ym. 261 157 104 39,85 85,98 56 211 Luonnon- ja geotieteen erityisasiantuntijat 114 69 45 39,47 86,13 57 111 Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 84 51 33 39,29 86,24 58 612 Eläintenkasvattajat 1413 862 551 39 88,05 59 212 Matematiikan ja tilastotieteen erityisasiantuntijat 8 5 3 37,5 88,06 60 951 Mainosten jakajat, kengänkiillottajat ym. 30 19 11 36,67 88,10 61 613 Yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat 1061 672 389 36,66 89,38 62 961 Jätehuoltotyöntekijät 72 46 26 36,11 89,46 63 962 Sanomalehtien jakajat, lähetit ym. 144 92 52 36,11 89,63 64 818 Muut prosessityöntekijät 181 116 65 35,91 89,85 65 141 Hotellin- ja ravintolanjohtajat 45 29 16 35,56 89,90 66 511 Matkustuspalvelutyöntekijät, konduktöörit ja oppaat 48 31 17 35,42 89,96 67 332 Myynti- ja ostoagentit 1147 743 404 35,22 91,28 68 213 Biotieteiden erityisasiantuntijat 392 255 137 34,95 91,74 69 314 Biotieteiden asiantuntijat 209 136 73 34,93 91,98 70 121 Liiketoiminta- ja hallintojohtajat 171 113 58 33,92 92,17 71 243 Myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijat 354 245 109 30,79 92,52 72 142 Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat 170 118 52 30,59 92,70 73 611 Pelto- ja puutarhaviljelijät 610 424 186 30,49 93,31 74 921 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät 51 36 15 29,41 93,36 75 814 Kumi-, muovi- ja paperituotteiden valmistuksen prosessityöntekijät 671 475 196 29,21 94,00 76 732 Painoalan työntekijät 294 214 80 27,21 94,26 77 216 Arkkitehdit, suunnittelijat ja maanmittaajat 245 181 64 26,12 94,47 78 754 Muut pääluokkaan 7 luokiteltavat työntekijät 46 34 12 26,09 94,51 79 515 Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet 944 719 225 23,83 95,25 80 432 Kuljetuksen ja varastoinnin toimistotyöntekijät 187 145 42 22,46 95,39 81 251 Systeemityön erityisasiantuntijat 493 384 109 22,11 95,75 82 351 Informaatio- ja tietoliikenneteknologian teknikot sekä käyttäjätukihenkilöt 330 260 70 21,21 95,98 83 812 Metalliteollisuuden prosessityöntekijät ja viimeistelijät 105 83 22 20,95 96,05 84 352 Teleliikenne- sekä radio- ja tv-teknikot 85 68 17 20 96,11 85 622 Kalanviljelijät, kalastajat ja metsästäjät 36 29 7 19,44 96,13 86 143 Muiden palvelualojen johtajat 40 33 7 17,5 96,16 813 Kemianteollisuuden ja valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät 87 95 79 16 16,84 96,21 88 713 Maalarit ja rakennuspuhdistajat 281 235 46 16,37 96,36 89 122 Myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajat 100 84 16 16 96,41 14

90 311 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat 1260 1065 195 15,48 97,05 91 933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym. 520 443 77 14,81 97,31 92 541 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 569 494 75 13,18 97,55 93 752 Puutavaran käsittelijät, puusepät ym. 507 448 59 11,64 97,75 94 817 Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät 657 584 73 11,11 97,99 95 832 Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat 456 406 50 10,96 98,15 96 214 Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) 776 693 83 10,7 98,42 97 252 Tietokantojen,- verkkojen ja järjestelmäohjelmistojen erityisasiantuntijat 71 64 7 9,86 98,45 98 132 Teollisuuden tuotantojohtajat sekä kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajat 478 435 43 9 98,59 99 313 Prosessinvalvonnan asiantuntijat 163 149 14 8,59 98,64 100 131 Maa-, metsä- ja kalatalouden johtajat 12 11 1 8,33 98,64 101 722 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat 1074 987 87 8,1 98,92 102 621 Metsurit ja metsätyöntekijät 433 398 35 8,08 99,04 103 215 Sähköteknologian erityisasiantuntijat 132 124 8 6,06 99,07 104 835 Kansimiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät 18 17 1 5,56 99,07 105 312 Työnjohtajat kaivos-, teollisuus- ja rakennustoiminnassa 218 206 12 5,5 99,11 106 112 Toimitusjohtajat ja pääjohtajat 56 53 3 5,36 99,12 107 315 Laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköt ja ohjaajat 19 18 1 5,26 99,12 108 133 Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat 40 38 2 5 99,13 109 711 Rakennustyöntekijät ym. 1612 1548 64 3,97 99,34 110 831 Raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät 160 154 6 3,75 99,36 111 833 Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat 1512 1456 56 3,7 99,54 112 931 Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät 380 366 14 3,68 99,59 113 811 Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät 423 408 15 3,55 99,64 114 712 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 664 644 20 3,01 99,70 115 741 Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 615 597 18 2,93 99,76 116 834 Työkoneiden kuljettajat 1110 1082 28 2,52 99,86 117 742 Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat 199 195 4 2,01 99,87 118 723 Koneasentajat ja -korjaajat 1455 1428 27 1,86 99,96 119 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 643 633 10 1,56 99,99 120 011 Upseerit 70 69 1 1,43 99,99 121 021 Aliupseerit 157 155 2 1,27 100,00 Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Miehet % kum% 1 031 Sotilasammattihenkilöstö 6 6 0 100 0,02 2 912 Ajoneuvojen puhdistajat, ikkunanpesijät ym. 13 13 0 100 0,06 3 021 Aliupseerit 157 155 2 98,73 0,56 4 011 Upseerit 70 69 1 98,57 0,79 5 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 643 633 10 98,44 2,84 6 723 Koneasentajat ja -korjaajat 1455 1428 27 98,14 7,47 7 742 Elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat ja -korjaajat 199 195 4 97,99 8,11 8 834 Työkoneiden kuljettajat 1110 1082 28 97,48 11,61 9 741 Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 615 597 18 97,07 13,55 10 712 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 664 644 20 96,99 15,64 11 811 Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät 423 408 15 96,45 16,96 15

12 931 Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät 380 366 14 96,32 18,15 13 833 Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat 1512 1456 56 96,3 22,87 14 831 Raideliikenteen kuljettajat ja työntekijät 160 154 6 96,25 23,37 15 711 Rakennustyöntekijät ym. 1612 1548 64 96,03 28,39 16 133 Tieto- ja viestintäteknologiajohtajat 40 38 2 95 28,52 17 315 Laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköt ja ohjaajat 19 18 1 94,74 28,57 18 112 Toimitusjohtajat ja pääjohtajat 56 53 3 94,64 28,75 19 312 Työnjohtajat kaivos-, teollisuus- ja rakennustoiminnassa 218 206 12 94,5 29,41 20 835 Kansimiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät 18 17 1 94,44 29,47 21 215 Sähköteknologian erityisasiantuntijat 132 124 8 93,94 29,87 22 621 Metsurit ja metsätyöntekijät 433 398 35 91,92 31,16 23 722 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat 1074 987 87 91,9 34,36 24 131 Maa-, metsä- ja kalatalouden johtajat 12 11 1 91,67 34,40 25 313 Prosessinvalvonnan asiantuntijat 163 149 14 91,41 34,88 26 132 Teollisuuden tuotantojohtajat sekä kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajat 478 435 43 91 36,29 27 252 Tietokantojen,- verkkojen ja järjestelmäohjelmistojen erityisasiantuntijat 71 64 7 90,14 36,50 28 214 Tekniikan erityisasiantuntijat (pl. sähköteknologia) 776 693 83 89,3 38,75 29 832 Henkilö- ja pakettiauton- sekä moottoripyöränkuljettajat 456 406 50 89,04 40,07 30 817 Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät 657 584 73 88,89 41,96 31 752 Puutavaran käsittelijät, puusepät ym. 507 448 59 88,36 43,41 32 541 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 569 494 75 86,82 45,01 33 933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym. 520 443 77 85,19 46,45 34 311 Fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat 1260 1065 195 84,52 49,91 35 122 Myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajat 100 84 16 84 50,18 36 713 Maalarit ja rakennuspuhdistajat 281 235 46 83,63 50,94 813 Kemianteollisuuden ja valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät 37 95 79 16 83,16 51,20 38 143 Muiden palvelualojen johtajat 40 33 7 82,5 51,30 39 622 Kalanviljelijät, kalastajat ja metsästäjät 36 29 7 80,56 51,40 40 352 Teleliikenne- sekä radio- ja tv-teknikot 85 68 17 80 51,62 41 812 Metalliteollisuuden prosessityöntekijät ja viimeistelijät 105 83 22 79,05 51,89 42 351 Informaatio- ja tietoliikenneteknologian teknikot sekä käyttäjätukihenkilöt 330 260 70 78,79 52,73 43 251 Systeemityön erityisasiantuntijat 493 384 109 77,89 53,98 44 432 Kuljetuksen ja varastoinnin toimistotyöntekijät 187 145 42 77,54 54,45 45 515 Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet 944 719 225 76,17 56,78 46 754 Muut pääluokkaan 7 luokiteltavat työntekijät 46 34 12 73,91 56,89 47 216 Arkkitehdit, suunnittelijat ja maanmittaajat 245 181 64 73,88 57,48 48 732 Painoalan työntekijät 294 214 80 72,79 58,17 49 814 Kumi-, muovi- ja paperituotteiden valmistuksen prosessityöntekijät 671 475 196 70,79 59,71 50 921 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät 51 36 15 70,59 59,83 51 611 Pelto- ja puutarhaviljelijät 610 424 186 69,51 61,20 52 142 Vähittäis- ja tukkukaupan johtajat 170 118 52 69,41 61,59 53 243 Myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijat 354 245 109 69,21 62,38 54 121 Liiketoiminta- ja hallintojohtajat 171 113 58 66,08 62,75 55 314 Biotieteiden asiantuntijat 209 136 73 65,07 63,19 56 213 Biotieteiden erityisasiantuntijat 392 255 137 65,05 64,01 57 332 Myynti- ja ostoagentit 1147 743 404 64,78 66,42 58 511 Matkustuspalvelutyöntekijät, konduktöörit ja oppaat 48 31 17 64,58 66,53 16

59 141 Hotellin- ja ravintolanjohtajat 45 29 16 64,44 66,62 60 818 Muut prosessityöntekijät 181 116 65 64,09 67,00 61 961 Jätehuoltotyöntekijät 72 46 26 63,89 67,14 62 962 Sanomalehtien jakajat, lähetit ym. 144 92 52 63,89 67,44 63 613 Yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat 1061 672 389 63,34 69,62 64 951 Mainosten jakajat, kengänkiillottajat ym. 30 19 11 63,33 69,68 65 212 Matematiikan ja tilastotieteen erityisasiantuntijat 8 5 3 62,5 69,70 66 612 Eläintenkasvattajat 1413 862 551 61 72,50 67 111 Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 84 51 33 60,71 72,66 68 211 Luonnon- ja geotieteen erityisasiantuntijat 114 69 45 60,53 72,89 69 751 Lihanleikkaajat, leipurit, meijeristit ym. 261 157 104 60,15 73,39 70 932 Valmistusalan avustavat työntekijät 157 92 65 58,6 73,69 71 265 Taiteilijat 199 114 85 57,29 74,06 72 731 Käsityötuotteiden valmistajat ja hienomekaanikot 71 40 31 56,34 74,19 73 343 Taide- ja kulttuurialan asiantuntijat sekä keittiöpäälliköt 189 106 83 56,08 74,54 74 261 Lainopilliset erityisasiantuntijat 96 53 43 55,21 74,71 75 821 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 671 349 322 52,01 75,84 76 242 Hallinnon erityisasiantuntijat 523 268 255 51,24 76,71 77 333 Yrityspalveluiden välittäjät 424 217 207 51,18 77,41 78 232 Ammatillisen koulutuksen opettajat 612 312 300 50,98 78,43 79 231 Yliopisto- ja korkeakouluopettajat 594 301 293 50,67 79,40 80 335 Julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehet 827 417 410 50,42 80,75 81 441 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 626 311 315 49,68 81,76 82 516 Muut henkilökohtaisen palvelun työntekijät 106 51 55 48,11 81,93 134 Yhteiskunnan peruspalvelujen sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen johtajat 83 414 186 228 44,93 82,53 84 241 Rahoitusalan erityisasiantuntijat 210 93 117 44,29 82,83 85 264 Toimittajat, kirjailijat ja kielitieteilijät 207 91 116 43,96 83,13 86 225 Eläinlääkärit 32 14 18 43,75 83,17 87 221 Lääkärit 389 168 221 43,19 83,72 88 816 Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 320 134 186 41,88 84,15 89 342 Urheilijat, urheiluvalmentajat, liikunnanohjaajat ym. 193 79 114 40,93 84,41 90 411 Toimistoavustajat 256 102 154 39,84 84,74 91 522 Myyjät ja kauppiaat 3272 1259 2013 38,48 88,82 92 325 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 560 186 374 33,21 89,43 93 521 Katu- ja torikauppiaat 25 8 17 32 89,45 94 233 Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat 710 226 484 31,83 90,19 95 235 Muut opetusalan erityisasiantuntijat 954 276 678 28,93 91,08 96 262 Kirjaston- ja arkistonhoitajat sekä museoalan erityisasiantuntijat 84 24 60 28,57 91,16 97 323 Luontais- ja vaihtoehtohoitajat 14 4 10 28,57 91,17 98 524 Muut myyntityöntekijät 664 175 489 26,36 91,74 99 815 Tekstiili-, turkis- ja nahkatuoteteollisuuden prosessityöntekijät 204 51 153 25 91,90 100 226 Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat 183 42 141 22,95 92,04 101 753 Vaatetusalan työntekijät ym. 131 30 101 22,9 92,14 102 263 Yhteiskunta- ja sosiaalialan sekä uskonnollisen elämän erityisasiantuntijat 590 131 459 22,2 92,56 103 512 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 1062 234 828 22,03 93,32 104 341 Lainopilliset asiantuntijat sekä sosiaalialan ja seurakunnan työntekijät 1132 246 886 21,73 94,12 105 422 Muut asiakaspalvelutyöntekijät 468 101 367 21,58 94,45 17

106 413 Tekstinkäsittelijät ja tallentajat 19 4 15 21,05 94,46 107 513 Tarjoilutyöntekijät 248 52 196 20,97 94,63 108 234 Peruskoulun alaluokkien opettajat ja lastentarhanopettajat 1148 238 910 20,73 95,40 109 324 Seminologit ym. 31 6 25 19,35 95,42 110 331 Rahoitus-, vakuutus- ja laskentatoimen asiantuntijat 686 105 581 15,31 95,76 111 421 Rahaliikenteen asiakaspalvelutyöntekijät 439 65 374 14,81 95,97 112 941 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 715 96 619 13,43 96,28 113 523 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 431 53 378 12,3 96,45 114 911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 2189 259 1930 11,83 97,30 115 321 Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat 415 45 370 10,84 97,44 116 532 Lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat 4271 374 3897 8,76 98,65 117 412 Yleissihteerit 1091 91 1000 8,34 98,95 118 322 Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 2119 160 1959 7,55 99,47 119 334 Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit 753 49 704 6,51 99,63 120 431 Palkanlaskijat, vakuutuskäsittelijät ym. 337 18 319 5,34 99,69 121 222 Hoitotyön erityisasiantuntijat 132 7 125 5,3 99,71 122 514 Kampaajat, parturit, kosmetologit ym. 465 23 442 4,95 99,78 123 531 Lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat 1585 67 1518 4,23 100,00 18