Suomen metsäteollisuuden tilannekatsaus ja arvio kehityksestä

Samankaltaiset tiedostot
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Suomen metsäsektorin tulevaisuus

Metsäteollisuuden murros ja uudet tuotteet

Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa

Miten metsäteollisuus selviää Suomessa?

Puu paperiksi ja energiaksi?

Suomen metsäsektorin kehitysnäkymät

Metsäteollisuus ja sen toimintaympäristön kehitys

Suomen metsäsektori 2020: Analyysin perusteet ja kommentointi

Raakapuun käyttö 2010

Suomen metsien käytön kehitysnäkymät

Globaalien trendien vaikutus Suomen metsäsektoriin

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Murroksen jälkeen - Metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Jussi Uusivuori. Seminaari Säätytalolla

Suomen metsäteollisuuden kehitysnäkymiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa

Teema 1: Globaali todellisuus

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, tammikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2014

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2014

Liite: Iso-Britannian eroprosessi EU:sta Tilannekatsaus

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Globaalit trendit uudistavat metsäsektoria

METSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu Koivukuitupuun tuonti kasvussa

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsäalan luova tuho

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

PTT-ennuste: Metsäsektori

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Metsäteollisuuden markkina- ja talousnäkymät

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen perjantai, 13. toukokuuta

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012

Suomen metsäteollisuus arvio kehityksestä ja vaikutuksista

Biomassaterminaali selvitys. Uusituvan energian toimialaraportin julkistustilaisuus, Astrumkeskus,

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Kotieläintuotanto rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Suomen metsäteollisuuden rakenne - muutos ja sen vaikutukset

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Äänekosken biotuotetehdas

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsä Groupin biotuotetehdas

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

METSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2014

Transkriptio:

Suomen metsäteollisuuden tilannekatsaus ja arvio kehityksestä Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Työ- ja elinkeinoministeriö, 10.8.2009, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Sisältö 1. Nykytuotteiden kehitysnäkymät 2. Uudet puunjalostuksen tuotteet ja kehitysnäkymät 3. Johtopäätökset ja politiikkaimplikaatiot Julkaisu 27.5.2009: Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen. Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja 2020. Metlan työraportteja 122. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2009/mwp122.htm 2

Metsien eri käyttömuotoja Esitys käsitellee vain tätä! Puunjalostus Metsäteollisuustuot. Energia ja kemikaalit Muut Talouskäyttö Metsän tuotteet Hirvi- ja porotalous Marjat ja sienet Muut Palvelut Matkailu- ja virkistys Konsultointi, T&K, jne. Hiilensidonta Metsät Virkistyskäyttö Julkisomisteiset (kansallispuistot, kaupunkimetsät, jne.) Jokamiehenoikeudet Palveluissa merkittävät kasvun mahdollisuudet! Suojelukäyttö Biodiversiteetti Hiilinielu 3

Paperi- ja kartonkiteollisuus Pitkän aikavälin ongelmat ovat ensisijassa kysynnässä (markkinoilla) ja suhteellisissa kilpailukykytekijöissä (puun kasvu, etäisyys markkinoista, kustannustaso) Puu ja energia ovat tärkeitä kustannustekijöitä, muuta niiden kehitys ei tule ratkaisemaan pitkän aikavälin kehitystä Painopapereiden rakenteellinen kysyntä ja hintakehitys päätuotemarkkinoilla jatkunee heikkona Pakkaaminen siirtynyt OECD-maista halpatuotantomaihin Massa- ja paperiteollisuuden nykytuotteiden tuotanto vähentynee edelleen Suomessa. Sama kehitys P-A ja Ruotsi. Energian- ja kemiantuotteiden tuotannon kasvu (biojalostamot) parantavat joidenkin yksiköiden taloutta 4

Maailman paino- ja kirjoituspaperin kulutus 1980-2008 ja arviot vuoteen 2020 80 miljoonaa tonnia 80 70 60 50 40 30 20 10 Teollisuusmaat Kehittyvät maat 70 60 50 40 30 20 10 0 0 80 85 90 95 00 05 10 15 20 Ennusteet: Lauri Hetemäk i & Riitta Hänninen, Metla Tässä määriteltyihin Teollisuusmaihin Suomen tuotannosta vietiin 2007 noin 80 % ja Kehittyviin maihin 20 % 5

Painopapereiden rakennemuutos: Sanomalehtipaperin kulutus, BKT ja hinta USA:ssa 1970-2008 160 Indek si 1970 = 100 BKT 160 140 140 120 Kulutus 120 100 80 60 100 80 60 Kiina peilikuva kasvua noin 4 milj. tonnia 1987-2007 40 Hinta 40 Tilastot: RISI; USA BEA 20 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 20 *2008arv. 1987 2008 kulutus vähentynyt 5,5 miljoonaa tonnia eli 42% (per capita 54%). Kulutus samalla tasolla kuin 1965 (per capita v.1947 tasolla). Kulutuksen vähentyminen vastaa noin 35 paperikoneen tuotantoa Pohjois-Amerikassa Hinnat (reaalinen) laskeneet noin 70% vuodesta 1970 6

Maailman kartonki- ja pakkauspapereiden kulutus 1980-2008 ja arviot vuoteen 2020 160 miljoonaa tonnia 160 140 140 120 120 100 80 60 40 Teollisuusmaat Kehittyvätmaat 100 80 60 40 20 20 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Ennusteet: Lauri Hetemäk i & Riitta Hänninen, Metla Tässä määriteltyihin Teollisuusmaihin Suomen tuotannosta vietiin vuonna 2007 noin 62 % ja Kehittyviin maihin 38 % 7

Suomen paperi- ja kartonkituotteiden tuotanto ja viennin yksikköarvo 1998-2008 14.4 milj. tonnia eur/tonni 900 Yksikköhinta 14.0 850 13.6 Tuotanto 800 13.2 750 12.8 700 12.4 650 12.0 600 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 - Tuotannon reaaliarvo oli runsaan viidenneksen pienempi vuonna 2008 verrattuna vuoteen 1998 8

Massa- ja paperiteollisuuden kotimaan investoinnit ja metsäteollisuuden investointiaste 1980 2009 16 % milj. eur 1,600 14 12 10 Investoinnit Keskiarvo 1990-1999 = 944 1,400 1,200 1,000 8 6 4 Investointiaste Keskiarvo 2000-2008 = 625 X 800 600 400 Deflatoitu tukkuhintaindeksillä vuoden 2000 hintoihin 2 200 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kuva: Hetemäki, Metla: Tilastot: Tilastokeskus. Vuosi 2009 Metsäteollisuus ry arvio investoinnit laskeneet selvästi 2000-luvulla viimeisin uusin paperikoneinvestointi 1998 (Rauma) tuottavuuskehitys riippuu investoinneista 9

Puutuoteteollisuus Puutuoteteollisuuden rakenteen ominaispiirteitä: - globaalissa kulutuksessa ei näköpiirissä kasvun hiipumista - kotimarkkinoiden merkitys suuri (saha: 43% v. 2007) - pörssin ulkopuolella olevien pk-yritysten rooli merkittävä Rakentaminen jatkuu kaikkialla laman jälkeen. Epävarmuutta kuitenkin sahatavaran ominaiskulutuksen kehityksestä esim. Euroopassa (nyt 0,15 m 3 /asukas; Suomessa 1 m 3 /asukas; Ruotsissa 0,8 m 3 /asukas ) Suomen kilpailukyky? Venäjä, Baltia, Saksa, Ruotsi Puutuotealan pitkän aikavälin näkymät Suomessa paremmat kuin massa- ja paperiteollisuuden 10

Havusahatavaran kulutus vuonna 2007 ja arviot vuosille 2015 ja 2020 milj. m 3 2007 2015 2020 Kotimaa 5,1 5,4 6,0 muutos, % vrt 2007 5,9 17,6 Eurooppa 106 106 108 muutos, % 0,0 1,9 Maailma 311 326 335 muutos, % 4,8 7,7 11

Paperi- ja kartonkituotteiden ja sahatavaran reaaliset vientihinnat 1998-2008 115 110 105 100 95 90 85 80 Paperi ja kartonki Indek si 1998 = 100 Sahatavara 115 110 105 100 95 90 85 80 Reaaliarvot (tkhi.ind) 75 75 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 - Sahatavaran hinnan osalta ei samanlaista rakenteellista muutosta kuin paperituotteissa 12

Suomen metsäteollisuuden tuotanto 2007 ja arviot vuosille 2015 & 2020 milj. t. ja milj. m 3 2007 2015 2020 Muutos 2007 v. 2020 määrä % Paperi ja kartonki 14,3 10,8 9,4 4,9-34 % Massat 12,9 9,0 7,5 5,4-38 % Puutuoteteollisuus 14,3 11,8 11,9 2,4-17 % Huom! Vuodesta 2007 kapasiteetti on jo nyt vähentynyt paperi- ja kartonkituotteissa 2,4 milj. t. (-16 %) ja massoissa 2,6 milj. t. (-17 %). Eli tämän hetken tasosta kehitys vuoteen 2020 merkitsisi noin neljänneksen pudotusta. 13

Puutuoteteollisuudella mahdollisuudet tässä esitettyä suurempaan tuotannon kehitykseen, jos Ilmastonmuutoksen positiiviset heijastusvaikutukset puutuotteille realisoituisivat markkinoilla kysynnän selvänä kasvuna Esim. Suomessa vuosina 1992-2001 havusahatavaran kulutus asukasta kohti kaksinkertaistui noin 1 m 3 :iin/asukas Jos tämä kehitys toistuisi Euroopassa vuoteen 2020 mennessä (0,15 0,3 m 3 /asukas), merkitsisi se havusahatavaran kulutuksen nousua Euroopassa 106 milj. m 3 212 milj. m 3 Tämän suuruinen muutos on teoreettinen, koska hintakehityksen takia kysyntä tuskin kasvaisi näin nopeasti näin paljon Mutta jo ominaiskulutuksen muutos Euroopassa 0,15 0,2 m 3 /asukas (33 %), nostaisi se jo kulutustasoa 106 140 milj. m 3 14

Kuitupuun, sahahakkeen ja purun energiakäyttöpotentiaali kasvaa merkittävästi Massateollisuuden kotimaisen kuitupuun tarve pienenee noin 7 milj. m 3 v. 2007 v. 2020 Sahahaketta ja purua noin 3 milj. m 3 enemmän käytössä muuhun kuin massateollisuuden tarpeisiin vuonna 2020 verrattuna 2007 Energiatuotanto myös saha- ja vaneriteollisuuden yhteydessä tulee kasvamaan laman jälkeen (biovoimalaitosinvestoinnit) Energian hinta, päästökaupan hinta, politiikka 15

ENTÄ PUUNJALOSTUKSEN UUDET TUOTTEET? 16

Metsäbiomassan ja tuotantoprosessin sivumateriaalien tehokkaampi hyödyntäminen ja jalostaminen nykyisten ja uusien tuotteiden valmistuksessa Raakapuu, metsätähde kannot, kuori, jätteet, jne. Metsäbiojalostamotuotteet Sellu Paperi mustalipeä Biopolttoaineet Lämpö Sähkö Kemikaalit hake, kuori, sahanpuru Puutuotteet 17

Suomi -näkökulma 1. Mitä uusia puunjalostuksen tuotteita on teknistaloudellisesti mahdollista tuottaa kaupallisessa mittakaavassa tulevan noin 10 vuoden aikana? 2. Millä edellytyksin ja kuinka paljon näitä tuotteita tultaisiin tuottamaan Suomessa? 3. Mikä vaikutus niillä olisi metsien käyttöön? Jatkossa laajamittainen raaka-aineen jalostaminen vientituotteiksi ei ole Suomen rooli globaalissa taloudessa samassa määrin (esim. älytarrat) Puutuotteet ja energia lupaavimpia (kotimarkkinat tärkeitä) 18

Puu selluksi vaiko energiaksi? Jalostusarvo ja työllisyysvaikutukset 19

Miksi keskustelua puun energiakäytöstä vs. paperin raaka-aineena käydään? Metsäteollisuus Euroopassa (CEPI) ja Suomessa (Metsäteollisuus ry) on ollut huolissaan energiapuun: 1. Mahdollisten tukitoimien vaikutuksista raaka-aineen hintoihin 2. Kysynnän kasvun vaikutuksista raaka-aineen hintaan Tilanteeseen on reagoitu mm. tilaamalla selvitys (Pöyry), joka osoittaa, että puun käyttäminen massaja paperiteollisuuden raaka-aineena on taloudellisesti järkevämpää kuin sen käyttö energiaksi 20

Arvioita puun kätyön taloudellisista vaikutuksista CEPI-raportti 2007 (Pöyry). Tehtiin EU25-maalle + Norja + Sveitsi Massa- ja paperiteollisuuden jalostusarvo 8-kertainen energiateollisuuteen verrattuna. Työllisyysvaikutukset 13-kertaiset. Tulokset perustuvat moniin oletuksiin ja ovat energiateollisuuden osalta hypoteettisia Pätevätkö tulokset Suomen osalta?* *Hetemäki, L. Puu energiaksi vai paperiksi? BioEnergia lehti, No. 6./2008 21

Suomen massa- ja paperiteollisuuden sekä energiateollisuuden* jalostusarvo vuosina 2000 2008 ja trendiennuste 6 5 4 Massaja paperi Trendiennusteet (trendi 2000-2008) mrd. euroa 6 5 4 Vuonna 2000 massaja paperiteollisuuden jalostusarvo oli 8,8- kertainen 3 2 3 2 Vuonna 2008 se oli 1,8-kertainen Energia 1 1 0 0-1 -1 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 Mikäli trendi jatkuisi, vuonna 2011 jalostusarvo olisi energiateollisuudessa hieman suurempi *Tarkastelun energiateollisuus käsittää tuotannon, jossa puulla voidaan potentiaalisesti korvata muita raaka-aineita (hiili, polttoöljy, kaasu, turve). Ei ydinvoimaan, tuuleen tai veteen perustuvaa energiateollisuutta. 22

Mitä käynnissä olevat projektit kertovat? Puunjalostukseen tulossa uusia tuotteita, toimijoita ja pääomia (esim. energia- ja kemianteollisuus, pääomasijoittajat, vrt. Pohjois-Amerikka ja Ruotsi) Metsäbiojalostamot voivat olla hyvin erityyppisiä paikalliset olosuhteet määrittävät mikä on järkevää Metsäbiojalostamoita syntyy useille eri toimialoille ja erityyppisten rahoittajien toimesta (myös puutuote) Uuden tyyppinen metsäbiomassan jalostaminen ja liiketoiminta ovat jo käynnistyneet kysymys ei ole enää vain tulevaisuuden mahdollisuuksista 23

Johtopäätöksiä ja politiikkaimplikaatioita Metsäteollisuuden nykytuotteiden ongelmat liittyvät kysyntään, markkinoiden polarisoitumiseen ja suhteellisiin kilpailukykytekijöihin (sama tilanne Pohjois-Amerikka, Ruotsi) Metsäteollisuus käy parhaillaan läpi muutosta, jonka suurimmat muutokset nähdään vasta tulevan vuosikymmenen aikana Kehitys kohti monipuolistuvaa puunjalostusta ja palveluita, jossa energia- ja kemiantuotteet näyttelevät merkittävää osaa Mitä tehokkaammin ympäristö- ja energiatavoitteet välittyvät tuotteiden kustannuksiin ja hintoihin, sitä lupaavammalta kehitys Suomessa näyttää (mm. metsäbiojalostamot, puutuotteet sekä niihin liittyvä teknologia ja palvelut) Kehitys tuo mukanaan uusia toimijoita metsäalalle ja muuttaa nykyisten toimijoiden roolia 24

Politiikka implikaatiot Politiikalla suhteellisesti pienempi vaikutus massa- ja paperiteollisuuden kehitykseen. Suuntaa ei voida radikaalisti muuttaa Puutuoteteollisuuden kehitykseen merkittävämpi vaikutus Uusien tuotteiden kehittämisessä painopiste sellaisissa tuotteissa, joita tultaisiin myös valmistamaan kotimaassa Uudistuminen osin naimisissa nykytuotteiden kanssa Politiikan ja yritysten toimien välillä paradoksi Politiikan painopisteen uudelleen pohdinta. Onko painopiste raaka-aineiden vaiko osaamisen tarjonnan tukemisessa? Puu ym. materiaalien hiilijalanjälki rakentamisessa -selvitys 25

KIITOKSIA! 26

Metsäteollisuuden tuotanto 1990-2008 ja arviot vuoteen 2020 15 14 13 12 11 10 9 8 milj. tonnia tai milj. kuutiometriä Paperi ja kartonki Havusahatavara 15 14 13 12 11 10 9 8 7 Metlan arviot 7 6 6 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tuotantomäärät vuonna 2020 samalla tasolla kuin 1990-luvun alkupuolella 27

Suomen metsäteollisuuden puunkäyttö 2007 ja arviot vuosille 2015 & 2020 milj. m 3 2007 2015 2020 Metsäteollisuus yhteensä 1 Kotimainen ainespuu Massateollisuus yhteensä 2 Kotimainen ainespuu Puutuoteteollisuus yhteensä Kotimainen ainespuu 75,4 59,0 53,6 29,3 32,7 29,7 57,9 49,9 38,8 25,9 26,0 24,0 52,5 46,6 33,1 22,2 26,4 24,4 Muutos 2007 v. 2020 määrä % 22,9-30 % -12,4 20,5 7,1 6,3 5,3-21 % -38 % -24 % -19 % -18 % 1 Ei sisällä haketta ja purua. 2 Sisältää myös kotimaisen ja tuontihakkeen ja purun käytön 28