Tallink Siljan toimihenkilöitä koskeva

Tallink Siljan toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2012 31.5.2014 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry

SISÄLLYSLUETTELO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 TYÖEHTOSOPIMUS YLEISTÄ 1 Soveltamisala 6 2 Työsuhde ja yleiset velvollisuudet. 7 3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 7 TYÖSUHDE 4 Irtisanomisajat. 8 5 Irtisanomisesta ilmoittaminen.. 8 6 Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen... 8 7 Irtisanomisen toimittaminen... 9 8 Toimihenkilön kuuleminen. 9 9 Lomautusilmoitusajat. 9 10 Työvoiman vähentämisen kohdistuminen 9 11 Työllistymisvapaa. 10 PALKKA 12 Palkka. 11 13 Vaativuusluokkapalkat. 11 14 Palvelusaikalisä... 12 15 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät. 12 16 Osa-ajan palkka. 13 TYÖAIKA 17 Säännöllinen työaika. 15 18 Keskimääräinen säännöllinen työaika 15 19 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä 16 20 Lisätyö 16 21 Ylityö 17 22 Vapaapäivät.. 18 23 Arkipyhäviikot 19 24 Arkipyhäviikkojen työaika. 19 25 Sunnuntaityö.. 20 26 Joustovapaa 20 27 Päivittäinen lepoaika.. 20 28 Vuorokausilepo. 20 29 Viikoittainen vapaa-aika.. 21 30 Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet. 21 31 Varallaolo. 22

MATKUSTAMINEN 32 Matkakorvaukset. 23 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 33 Sairausajan palkka ja perhevapaat... 24 34 Lääkärintarkastukset 25 35 Vuosiloma.. 26 36 Lyhyt tilapäinen poissaolo 27 NEUVOTTELUJÄRJESTYS 37 Paikallinen sopiminen 28 38 Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi 28 TYÖRAUHAVELVOITE JA SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 39 Työrauhavelvoite 29 40 Sopimuksen voimassaolo 29 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 Palkkarakenne. 30 2 Toimen vaativuus. 31 3 Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus 33 4 Henkilökohtainen pätevyys 33 5 Palvelusaikalisä 34 6 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen.. 34 7 Luontoisedut. 35 8 Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus.... 36 9 Erimielisyyksien ratkaiseminen 36 Toimen luonne päätöksenteon/ratkaisujen vaikutukset.. 37 Toimen luonne vuorovaikutus/johtaminen ja asema. 38 Toimen luonne lomake 39 YHTEISTOIMINTASOPIMUS PALTA - Pro 1 Yleisiä määräyksiä 40 2 Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot 40 3 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asemaa koskevat määräykset.. 41 4 Yhteistoiminta. 44 5 Koulutus. 44 6 Tiedotustoiminta. 46 7 Voimaantulo. 46 MATKUSTAJATERMINAALIEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT. 47

Allekirjoituspöytäkirja TALLINK SILJAN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika 16.1.2012 Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Helsinki Läsnä Harri Hietala Palvelualojen työnantajat PALTA ry Antti Rinne Tuovi Orpana Ulf Ljung Ammattiliitto Pro ry Ammattiliitto Pro ry Ammattiliitto Pro ry 1. Työehtosopimuksen uudistaminen Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt olivat 28.11.2011 allekirjoittaneet raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. Samalla todettiin, että sopimuskaudeksi 1.4.2010 30.4.2013 sovittu työehtosopimus päättyy 30.4.2012. Päätettiin uudistaa Tallink Siljan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus raamisopimuksen mukaisen 14.11.2011 sovitun neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavasti: 2. Muutetut työehtosopimusmääräykset Todettiin, että neuvotteluissa sovitut muutokset on merkitty työehtosopimuksen ja tämän pöytäkirjan asianomaisiin kohtiin. 3. Sopimuskausi 1.5.2012-31.5.2014 4. Palkantarkistukset vuonna 2012 Yleiskorotus 1.5.2012 Palkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.5.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 prosenttia. Palkkausjärjestelmän kehittämiserä 1.5.2012 Palkkoja luontoisetuineen korotetaan 0,8 prosentin suuruisella erällä. Erä käytetään Tallink Siljan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän mukaisen toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen palkanosan kehittämiseen ja oikaisemiseen. Erä lasketaan Tallink Siljan toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöiden maaliskuun 2012 säännöllisen työajan palkkojen summasta. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti. Erän käytöstä sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken. Sovittaessa erän käytöstä, on kiinnitettävä huomiota tavoitteeseen parantaa erityisesti niiden toimihenkilöiden palkkauksellista asemaa, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden. Erän käytöstä on sovittava viimeistään 15.4.2012. Erä maksetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Luottamusmiehellä tai muulla toimihenkilöiden edustajalla on oikeus saada selvitys kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen paikallisen erän kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä sekä heille jaetun paikallisen erän kokonaismäärä. Mikäli erän käytöstä ei sovita, maksetaan koko erä (0,8 %) korottamattomasta palkasta laskettuna prosenttimääräisenä yleiskorotuksena yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. 1

Allekirjoituspöytäkirja Kertaerä 1.5.2012 Toimihenkilölle maksetaan toukokuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron kertaerä. Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilön työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 3 kuukautta ennen maksamisajankohtaa. Toimihenkilön ollessa palkattomalla vapaalla, hänelle maksetaan kertaerä työhön paluun jälkeen lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, mikäli hän palaa työhön sopimuskauden aikana. Osa-aikaiselle toimihenkilölle maksettava summa lasketaan osa-aikaisen ja kokoaikaisen työaikojen suhteessa. Osa-aikaisen toimihenkilön kertaerän laskennassa huomioidaan tehdyt työtunnit ajanjaksolla 1.5.2011 30.4.2012. Vaativuusluokkapalkat 1.5.2012 Vaativuusluokkapalkat 1.5.2012 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat työehtosopimuksen 13 :ssä. Palvelusaikalisät 1.5.2012-31.5.2014 Koko sopimuskauden 1.5.2012 alkaen voimassa olevat palvelusaikalisät ovat työehtosopimuksen 14 :ssä. 5. Palkantarkistukset vuonna 2013 Yleiskorotus 1.6.2013 Palkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.6.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 prosenttia. Palkkausjärjestelmän kehittämiserä 1.6.2013 Palkkoja luontoisetuineen korotetaan 0,6 prosentin suuruisella erällä. Erä käytetään Tallink Siljan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmän mukaisen toimihenkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen palkanosan kehittämiseen ja oikaisemiseen. Erä lasketaan Tallink Siljan toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimihenkilöiden huhtikuun 2013 säännöllisen työajan palkkojen summasta. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti. Erän käytöstä sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken. Sovittaessa erän käytöstä, on kiinnitettävä huomiota tavoitteeseen parantaa erityisesti niiden toimihenkilöiden palkkauksellista asemaa, joiden palkka ei ole sopusoinnussa heidän pätevyyteensä ja työsuorituksiinsa nähden. Erän käytöstä on sovittava viimeistään 15.5.2013. Erä maksetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Luottamusmiehellä on oikeus saada selvitys kohtuullisessa ajassa palkankorotusten jälkeen paikallisen erän kohdentamisesta. Selvityksestä tulee käydä ilmi korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä sekä heille jaetun paikallisen erän kokonaismäärä. Mikäli erän käytöstä ei sovita, maksetaan koko erä (0,6 %) korottamattomasta palkasta laskettuna prosenttimääräisenä yleiskorotuksena yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Vaativuusluokkapalkat 1.6.2013 Vaativuusluokkapalkat 1.6.2013 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat työehtosopimuksen 13 :ssä. 2

Allekirjoituspöytäkirja 6. Palkantarkistusten toteuttaminen Työehtosopimuksen 12 :n mukaisesti korotetaan toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa (= tehtäväkohtainen palkanosa + henkilökohtainen palkanosa) luontoisetuineen, mutta ilman palvelusaikalisää. Palkkausjärjestelmä on vähimmäispalkkausjärjestelmä. Vähimmäispalkka saadaan lisäämällä asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkkaan henkilökohtaisen palkanosan 3 prosentin suuruinen vähimmäisosuus. Palkankorotuksen jälkeen on tarkistettava, että toimihenkilön uusi henkilökohtainen palkka luontoisetuineen, mutta ilman palvelusaikalisää, on vähintään kyseisen tehtävän vaativuusluokan mukaisen palkan ja henkilökohtaiselle palkanosalle sovitun 3 prosentin henkilökohtaisen minimin suuruinen. Jos yleiskorotuksella korotettu palkka on alhaisempi kuin palkkausjärjestelmän edellyttämä minimitaso, on henkilökohtaista palkkaa lisäksi korotettava vähintään edellä määriteltyyn minimitasoon. 7. Tilastoyhteistyö Todettiin, että osapuolet ovat sopineet erillisellä sopimuksella toimihenkilöitä koskevien tilastotietojen toimittamisesta tähän sopimukseen sidotuille järjestöille. Samalla on täsmennetty luottamusmiehen tietojensaantioikeutta. 8. Työsuhdeturvamääräykset Todettiin, että eräät työsuhdeturvaa koskevat määräykset on siirretty irtisanomissuojasopimuksesta työehtosopimukseen 1.2.2001-31.1.2003. Määräykset korvaavat irtisanomissuojasopimuksen. Sovittiin, ettei työsuhdeturvamääräysten menettelytapamääräysten (5-8 ) noudattamatta jättämisestä aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä. Sovittiin, että työvoiman vähentämisen kohdistumista koskevissa riidoissa noudatetaan kahden vuoden kanneaikaa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain edellyttämällä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi. 9. Työehtosopimuksen soveltamisala Todettiin, että sopimuksen soveltamisalaa koskevaa sopimustekstiä on lyhennetty ja ajanmukaistettu työehtosopimukseen 1.2.2001-31.1.2003. Tämä muotoilu ei merkitse muutosta työehtosopimuksen soveltamisalan tulkintaan. 10. Ammatillinen osaaminen Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että työpaikan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä huolehditaan. Suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen on yksi henkilöstön strategisen johtamisen avainalue ja menestyvän työyhteisön tunnusmerkki. 11. Alle 4 tunnin työvuorot Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. 12. Helatorstaiviikon vaikutus työaikaan Todettiin, että helatorstaiviikon työaikaa on lyhennetty vuonna 2002 keskimääräisen työvuoron pituutta vastaavalla määrällä niissä työaikamuodoissa siten kuin keskusjärjestöjen välillä on tulopoliittista sopimusta 2001-2002 koskevan neuvottelutuloksen kohdassa 2.9 sovittu. Järjestely ei koske keskeytymätöntä 3-vuorotyötä 3

Allekirjoituspöytäkirja eikä niitä jatkuvia (keskeytymättömiä) työaikamuotoja, joissa vuosityöaika on yli 8 tuntia päivätyön vuosityöaikaa lyhyempi. 13. Työelämän tasa-arvo Liitot korostavat tasa-arvolain tarkoittaman tasa-arvosuunnitelman laatimisen tärkeyttä pyrittäessä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon työpaikoilla. Työnantaja laatii yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman ja toteuttaa siihen liittyvän palkkakartoituksen. Suunnitelma päivitetään, ellei paikallisesti toisin sovita, vuosittain. Edistääkseen tasa-arvoa liitot sitoutuvat työehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutusten jatkuvaan arviointiin ja järjestävät tarvittaessa yhteistä koulutusta ja tiedotusta. 14. Vuokratyövoiman käyttö Osapuolet korostavat, että vuokratyövoiman käyttö on rajoitettava vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla toimihenkilöillä. Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten toimihenkilöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan. Luottamusmiehelle tulee pyydettäessä selvittää tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset. 15. Työelämän kehittäminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 allekirjoitetun raamiratkaisun osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti: Työelämän kehittäminen Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen, tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä. Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013 Yritysten henkilöstösuunnitelmia tai vastaavia tarkistetaan siten, että niissä mahdollistetaan edellä mainittu järjestely. Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on tarkastella mm. miten raamisopimuksen pohjalta toteutettavien keskusjärjestöjen neuvottelujen tai selvitysten perusteella syntyvät mallit ja toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön Tallink Silja Oy:ssä. 4

Allekirjoituspöytäkirja 16. Yhteistoimintasopimus PALTA - Pro Sovittiin, että yhteistoimintasopimusta PALTA - Pro sovelletaan osana Tallink Siljan toimihenkilöiden työehtosopimusta 1.5.2012 alkaen. 17. Työnopastus ja perehdyttäminen Osapuolet korostavat huolellisen työnopastuksen ja perehdyttämisen tärkeyttä. Työnopastus on suunnitelmallista koulutustoimintaa, jossa uusi toimihenkilö koulutetaan ennalta laaditun ja hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tuntemaan työpaikka ja hänelle kuuluvat työtehtävät, sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta. 18. Palkkausjärjestelmätyöryhmä Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida palkkausjärjestelmän toimivuutta ja käytettävyyttä sekä mahdollisia uudistustarpeita. Työryhmän määräaika on 31.12.2012. 19. Jatkuva neuvottelumenettely Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta. Sen mukaan osapuolet voivat tehdä aloitteita sopimuskauden aikana selvitettävistä tai neuvottelua edellyttävistä asioista ja hankkeista. Osapuolet ovat valmiita yhdessä käsittelemään tehtyjä esityksiä sekä arvioimaan sitä, minkälaisiin toimiin tehdyt esitykset mahdollisesti antavat aihetta. 20. Viittausmääräykset Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia. 21. Talouden poikkeava kehitys Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvoidusta, sopijapuolet neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin tai sopimuksen voimassaoloon. Ellei edellä olevista sovita, voi kumpikin sopijapuoli irtisanoa työehtosopimuksen 28.2.2013 mennessä päättymään 30.4.2013. 22. Rinnakkaissopimukset Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia. 23. Sopimuksen voimassaolo Työehtosopimus on voimassa 1.5.2012-31.5.2014. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole allekirjoittaneiden liitojen puolelta kirjallisesti irtisanottu. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Harri Hietala Ammattiliitto Pro ry Antti Rinne Ulf Ljung 5

Työehtosopimus YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Tallink Silja Oy:n konsernin palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markkinointiin, ostotoimintoihin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin ja kuljetuksiin liittyvät toimihenkilötehtävät. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perusteella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytännön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä. Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilön palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa eikä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Tällaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka erityisasiantuntemuksensa ja itsenäisen asemansa puolesta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan toimihenkilötehtävän muuttuessa siten, että siitä seuraa henkilöstöryhmämuutos, on muutoksesta ilmoitettava luottamusmiehelle. Pöytäkirjamerkintä: Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräyksen oikeaa ja johdonmukaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen. Tarvittaessa osapuolet voivat yhdessä kuulla asiassa ylempien toimihenkilöiden edustajia. Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää myös ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi. Pöytäkirjamerkintä Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä 19.12.1997 allekirjoitettujen työehtosopimusten 1 :n mukaisesti. 6

Työehtosopimus 2 Työsuhde ja yleiset velvollisuudet 1. Työnjohto-oikeus Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö. 2. Järjestäytymisvapaus Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton. 3. Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen Työnantaja pidättää toimihenkilön valtuutuksen mukaisesti tähän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. 4. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 121 140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228,19 euroa. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. 5. Yleiset velvollisuudet Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin. Toimihenkilön alaisia koskevista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille. Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat. 3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa. Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilöasemansa säilyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 4 :n mukaista irtisanomisaikaa. 7

Työehtosopimus TYÖSUHDE 4 Irtisanomisajat Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden, 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta, 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 mutta enintään 8 vuotta, 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 mutta enintään 12 vuotta, 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta, 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman. Pöytäkirjamerkintä Toimihenkilön saadessa tämän sopimuksen mukaista sairausajan palkkaa, katsotaan irtisanominen toimitetuksi viimeistä palkallista sairauslomapäivää seuraavana päivänä. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole voimassa silloin, jos yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopettamisen takia tai jos toimihenkilö siirtyy vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. 5 Irtisanomisesta ilmoittaminen Työsopimuksen irtisanomisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai toimihenkilölle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Toimihenkilön ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsopimuksen irtisanominen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä. 6 Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty. 8

Työehtosopimus 7 Irtisanomisen toimittaminen Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon toimihenkilön henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. 8 Toimihenkilön kuuleminen Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen, hänen on varattava toimihenkilölle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. 9 Lomautusilmoitusajat Ellei toisin ole lomauttamisen yhteydessä sovittu, työnantajan on lomauttaessaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi noudatettava vähintään 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; ja 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden. Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. Poikkeukselliset lomautustilanteet Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen siirtäminen Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. 10 Työvoiman vähentämisen kohdistuminen Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenkilöiden ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella. 9

Työehtosopimus 11 Työllistymisvapaa Jolleivät työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 :ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, toimihenkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti: 1) enintään yhteensä 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään yhteensä 10 päivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään yhteensä 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Edellä sovitun lisäksi toimihenkilöllä on oikeus saada työllistämisvapaata enintään viisi työpäivää työllistämisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen. Edellä mainitun lisätyöllistymisvapaan saaminen edellyttää sitä, että työnantajalle esitetään työvoimaviranomaisten kanssa laadittu työllistymisohjelma, johon sisältyy lisätyöllistymisvapaan käyttämiseen tarvittava työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, harjoittelu tai työssä oppiminen. 10

Työehtosopimus PALKKA 12 Palkka Toimihenkilön palkka on pääsääntöisesti kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitettuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä. Käytettäessä palkkaperusteena tuntipalkkaa se saadaan jakamalla työehtosopimuksen minimipalkka (ao. vaativuusluokkapalkka + henkilökohtainen palkanosa) luvulla 158. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vähintään 3 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokkapalkasta. Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja henkilökohtainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaikalisää, vuorotyölisiä eikä sunnuntaityökorotuksia. 13 Vaativuusluokkapalkat Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pisterajojen mukaan seuraavat: 1.5.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: TVL PISTEET EURO 1-284 1 610 2 285-309 1 729 3 310-334 1 860 4 335-364 2 004 5 365-394 2 171 6 395-424 2 328 7 425-454 2 532 8 455-484 2 763 9 485-3 015 1.6.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: TVL PISTEET EURO 1-284 1 641 2 285-309 1 762 3 310-334 1 895 4 335-364 2 042 5 365-394 2 212 6 395-424 2 372 7 425-454 2 580 8 455-484 2 815 9 485-3 072 11

Työehtosopimus 14 Palvelusaikalisä Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palvelusaikalisä maksetaan kuukausittain seuraavasti: Työsuhteen kesto Euro/kk 5-9 vuotta 30 10-14 vuotta 37 15-19 vuotta 45 20-24 vuotta 57 25 tai enemmän 65 Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omistajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osaajan palkkaa, vuorotyölisiä, yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa. 15 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa ja yövuorossa 1.5.2012 ja 1.6.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta: Vuorotyölisät 1.5.2012 1.6.2013 Iltavuoro 207 snt/h 211 snt/h Yövuoro 387 snt/h 394 snt/h Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka. 12

Työehtosopimus 16 Osa-ajan palkka Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka. Lauantailisä Jos työtä tehdään työvuoroluettelon mukaisesti lauantaisin, maksetaan lauantaina tehdystä työstä iltalisän suuruinen lauantaityölisä kaikilta sellaisilta tunneilta, jotka eivät oikeuta yötyölisään. Maarianhaminan yötyölisä Maarianhaminan ja Långnäsin terminaaleissa yövuorossa työskenteleville toimihenkilöille maksetaan erillinen 20,8 %:n suuruinen lisä epämukavasta työajasta. ATK-käyttöosaston valvomolisä Valvomolisää maksetaan vuoron alkamisesta lähtien vähintään 8 tunnilta. Aikaisemman käytännön mukaan kyseinen valvomolisä on sidottu työtehtävään. Yllämainittu korvaus korotetaan yleiskorotuksen prosentilla. Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on sama kuin ylityöstä maksettavaa palkkaa laskettaessa. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan: Kuukausityöaika 2012 Työpäiviä 37,5 t 40,0 t Toukokuu 21 157,5 168,0 Kesäkuu 20 150,0 160,0 Heinäkuu 22 165,0 176,0 Elokuu 23 172,5 184,0 Syyskuu 20 150,0 160,0 Lokakuu 23 172,5 184,0 Marraskuu 22 165,0 176,0 Joulukuu (sisältää itsenäisyyspäivän) 18 135,0 144,0 13

Työehtosopimus Kuukausityöaika 2013 Työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 22 165,0 176,0 Helmikuu 20 150,0 160,0 Maaliskuu 19 142,5 152,0 Huhtikuu 21 157,5 168,0 Toukokuu 21 157,5 168,0 Kesäkuu 19 142,5 152,0 Heinäkuu 23 172,5 184,0 Elokuu 22 165,0 176,0 Syyskuu 21 157,5 168,0 Lokakuu 23 172,5 184,0 Marraskuu 21 157,5 168,0 Joulukuu (sisältää itsenäisyyspäivän) 19 142,5 152,0 Kuukausityöaika 2014 Työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 21 157,5 168,0 Helmikuu 20 150,0 160,0 Maaliskuu 21 157,5 168,0 Huhtikuu 20 150,0 160,0 Toukokuu 20 150,0 160,0 Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai. 14

Työehtosopimus TYÖAIKA 17 Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 2. Jaksotyöaika Säännöllinen työaika voidaan järjestää jaksotyöaikana niin, että se on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 75 tuntia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 112,5 tuntia. Työvuoroluettelo on laadittava kaksi- tai kolmiviikkoisjaksoittain. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika. Jaksotyöaikaa voidaan käyttää vain, kun työsopimuksella on sovittu säännöllisestä vähimmäistyöajasta. 3. Työviikko ja työvuorokausi Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita. 4. Liukuva ja porrastettu työaika Liukuvaan tai porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. 18 Keskimääräinen säännöllinen työaika 1. Työnjohto-oikeuteen perustuen Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu säännölliseen työaikaan: päivätyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa keskeytyvässä kaksivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona Säännöllinen vuorokautinen työaika ei saa ylittää 8 tuntia. Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. 2. Paikallisesti sopien Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentää enintään kahdella tunnilla. Jos työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa, säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia. 15

Työehtosopimus Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopia edellä mainituista enimmäismääristä poiketen, mikäli työaikajärjestelystä ilmoitetaan liitoille. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi. Yksittäisellä toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaisesta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hänen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toisin sovita. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken tasoittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan. Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika. 19 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, jos se on työn laatuun nähden mahdollista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutostarve tulee laivojen saapumis- tai lähtöajoissa tapahtuneiden äkillisten muutosten johdosta, on työnantaja oikeutettu muuttamaan työaikajärjestelyjä ilman vähimmäisaikaa. Toimihenkilöille on ilmoitettava muutoksesta mahdollisimman hyvissä ajoin. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista. 20 Lisätyö Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä. 16

Työehtosopimus Jaksotyössä lisätyötä on se työ, joka tehdään 75 tunnin tai 112,5 tunnin säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi 80 tuntiin saakka kahdessa viikossa tai 120 tuntiin saakka kolmessa viikossa. Lisätyöstä korvaus on, kuten jaksoylityöstä on sovittu. Jaksolisätyö ei ole ylityötä. 21 Ylityö 1. Ylityön käsite ja ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jaksotyössä ylityötä on työ, jota kahden viikon ajanjaksossa tehdään yli 80 tuntia ja kolmen viikon ajanjaksossa yli 120 tuntia. Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mainitut syyt ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut lomautus tai työnantajan järjestämään tai sopijapuolten väliseen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia 80 tunnin lisäylityöstä kalenterivuodessa. 2. Ylityökorvaukset Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 17

Työehtosopimus 22 Vapaapäivät Jaksotyössä maksetaan 80 tunnin jakson ylittävästä työstä 12 ensimmäiseltä tunnilta ja 120 tunnin jakson ylittävästä työstä 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. 3. Ylityöjakajat ja peruspalkka Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännöllinen työaika on jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon palvelusaikalisä, mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka, tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia. 4. Ruokailumahdollisuus Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen. Uudenvuodenvapaa Uudenvuodenaatto on vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleville toimihenkilöille, mikäli aattopäivä sattuu arkipäiväksi, palkallinen vapaapäivä jäljempänä mainituin tarkennuksin. Uudenvuodenaatto ei kuitenkaan ole palkallinen vapaapäivä niille toimihenkilöille, jotka työskentelevät aattopäivänä avoinna olevissa myyntipisteissä tai muissa yksiköissä. Heille aattopäivänä tehty työ korvataan kuten viikkoylityö. Tällä sanamuodolla ei ole tarkoitus laajentaa tähän asti voimassa ollutta käytäntöä. 18

Työehtosopimus 23 Arkipyhäviikot Arkipyhäviikolla on lauantain ja arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Vapaapäiviä ovat kuitenkin päivä- ja kaksivuorotyössä uudenvuodenpäivän viikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäivän viikon lauantai, helatorstaiviikon lauantai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai. Näinä päivinä työskentely korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä. Mikäli vapaan antaminen ei ole mahdollista, korvaamalla rahana kuten ylityö. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulee selvittää etukäteen. 24 Arkipyhäviikkojen työaika Vuonna 2012 14. viikko pääsiäisviikko 4 pv 15. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 18. viikko vappuviikko 4 pv 20. viikko helatorstaiviikko 4 pv 25. viikko juhannusviikko 4 pv 49. viikko itsenäisyyspäivän viikko 4 pv 52. viikko jouluviikko 2 pv Vuonna 2013 1. viikko uudenvuoden viikko 4 pv 1. viikko loppiaisviikko 4 pv 13. viikko pääsiäisviikko 4 pv 14. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 18. viikko vappuviikko 4 pv 19. viikko helatorstaiviikko 4 pv 25. viikko juhannusviikko 4 pv 49. viikko itsenäisyyspäivän viikko 4 pv 52. viikko jouluviikko 2 pv Vuonna 2014 1. viikko uudenvuoden viikko 4 pv 2. viikko loppiaisviikko 4 pv 16. viikko pääsiäisviikko 4 pv 17. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 18. viikko vappuviikko 4 pv 22. viikko helatorstaiviikko 4 pv Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. 19

Työehtosopimus 25 Sunnuntaityö 26 Joustovapaa 27 Päivittäinen lepoaika Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Jos sunnuntaina tehty työ on lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korvaus asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mukaan. Sunnuntaityökorotus tai koko palkka sunnuntaityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa työn tekemisestä. Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta maksettavan koko palkan sekä lomarahan vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain säästövapaamääräysten mukaisesti. Joustovapaan ajankohdasta on sovittava. Joustovapaan osalta ei makseta lomarahaa. Kun työaika on päivätyössä kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin lyhentää puoleen tuntiin asti, jos siitä on paikallisesti sovittu. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta. 28 Vuorokausilepo Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin sekä jaksotyössä vähintään 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää ja toimihenkilö siihen suostuu, työnantaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia. Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan yllä mainitusta poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan TAL 29 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Jos vuorokausilepoa on lyhennetty edellä mainitun perusteella, lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa. 20

Työehtosopimus 29 Viikoittainen vapaa-aika Toimihenkilölle on mikäli mahdollista sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin mainitun pituinen viikoittainen vapaa-aika voidaan antaa muunakin aikana viikosta, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi. Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa, kun toimihenkilön säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia, toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä, työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista tai toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa-aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi. Viikoittaisen vapaa-ajan korvaus Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä. Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös kokonaisuudessaan rahana siten, että toimihenkilölle maksetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 prosentilla korotettuna sekä tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö. Viikkolepopäiväksi katsotaan, ellei muuta ole sovittu tai ellei ensimmäisen kappaleen määräyksestä muuta seuraa, sunnuntai päivätyössä sekä keskeytyvässä vuorotyössä ja työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikon viimeinen vapaapäivä muussa työssä. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi. Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä. 30 Hälytysluontoinen työ ja puhelinohjeet Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella jo poistuttuaan työpaikalta. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti: kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan säännöllisenä työaikana klo 16.00 mennessä tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana. Jos toimihenkilö kutsutaan työhön siten, ettei hänellä ole mahdollista käyttää yleistä kulkuneuvoa, hänelle maksetaan matkakulujen korvaus selvitystä vastaan. Hälytysrahan lisäksi saa toimihenkilö työstään normaalin palkan ja ylityökorvauksen, jos työ on ylityötä. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan yhden tunnin palkka. Kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana annetun kutsun perusteella suoritetusta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa. 21