Sähkön vähittäismarkkinoiden nykyiset liiketoimintaprosessit

Sähkön vähittäismarkkinoiden nykyiset liiketoimintaprosessit LUONNOS

2 (135) SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Määritelmät ja lyhenteet... 8 1 Johdanto... 12 1.1 Taustaa... 14 1.2 Valittu kuvaustapa... 14 2 Luku- ja tulkintaohje... 15 2.1 Sanomaliikenneprosessien kuvaus... 15 2.2 Sanomakuvaukset... 16 2.3 UML... 16 2.3.1 Yleiset merkintätavat... 17 2.3.2 Käyttötapauskaaviot... 18 2.3.3 Luokkakaaviot... 18 2.3.4 Sekvenssikaaviot... 19 3 Liiketoiminta-alueen määrittely... 22 3.1 Roolit... 22 3.2 Tietojoukot... 23 3.3 Roolimalli... 25 3.4 Sopimukset... 26 3.4.1 Liittymissopimus... 26 3.4.2 Sähköverkkosopimus... 26 3.4.3 Sähkönmyyntisopimus... 27 3.4.4 Sähköntoimitussopimus... 27 3.4.5 Sähköntoimituksen edellytykset... 28 3.4.6 Liittymän ylläpitosopimus... 28 3.4.7 Sopimusten solmiminen ja voimassaolo... 28 3.4.8 Vakuudet... 29 3.4.9 Sopimusten peruutusehdot... 29 3.4.10 Luottamuksellisuus- ja salassapitovelvoite... 29 3.4.11 Pientuotanto... 30 3.4.12 Taustasopimukset... 30

3 (135) 3.5 Käyttöpaikat... 30 3.5.1 Kiinteistön sisäisen sähköverkon käyttöpaikat... 31 3.5.2 Saneerauskohteet... 31 3.5.3 Vakiokulutuskohteet... 31 3.5.4 Tilapäiset käyttöpaikat... 32 3.5.5 Salassa pidettävät käyttöpaikan asiakastiedot... 32 4 Sähkön vähittäismarkkinoiden prosessit... 33 4.1 Prosessikartta... 34 4.2 Sähköntoimituksen aloittaminen käyttöpaikalle... 34 4.2.1 Käyttöpaikkatunnuksen selvittäminen... 35 4.2.2 Myyntisopimus asiakkaan uudelle käyttöpaikalle... 35 4.2.3 Myyntisopimus asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle... 38 4.3 Sähköntoimituksen päättäminen käyttöpaikalle... 41 4.3.1 Myyntisopimuksen päättäminen... 43 4.3.2 Verkkosopimuksen päättäminen... 44 4.4 Mittaus... 44 4.4.1 Mittarit ja mittausrekisterit... 44 4.4.2 Etäluenta... 45 4.4.3 Tuntimittaus... 45 4.4.4 Lukemamittaus... 46 4.4.5 Mittauspalveluiden aikajaotus... 46 4.4.6 Kuormien ohjaus... 47 4.4.7 Erikoiskohteet... 47 4.4.8 Mittaustietojen validointi ja arviointi... 47 4.4.9 Mittausprosessi... 47 4.5 Laskutus... 49 4.5.1 Aikavyöhykejako... 49 4.5.2 Sähköverot... 50 4.5.3 Yhteis- tai erillislaskutus... 50 4.5.4 Arvio- ja lukemaperusteinen laskutus... 51 4.5.5 Laskutuksen korjaukset... 52 4.6 Katkaisut ja kytkennät... 52 4.6.1 Sopimusten purku... 53

4 (135) 4.6.2 Kytkentäprosessi... 53 4.6.3 Katkaisut ja kytkennät myyjän pyynnöstä... 54 4.6.4 Katkaisut- ja kytkennät jakeluverkonhaltijan oikeuksien perusteella... 55 4.6.5 Katkaisut- ja kytkennät asiakkaan pyynnöstä... 57 4.7 Muutokset... 57 4.8 Jakeluverkonhaltijan taseselvitys... 59 4.8.1 Tyyppikuormituskäyrämenettely... 61 4.8.2 Tasoituslaskenta... 61 4.8.3 Tasevirheiden käsittely... 61 4.8.4 Myyjien sähkönhankinta ja taseselvityksen tarkistukset... 62 5 Sanomaliikenne... 63 5.1 PRODAT ja MSCONS... 63 5.2 Yleiset säännöt... 63 5.2.1 Päivämäärät sanomissa... 63 5.3 APERAK-sanomat... 64 5.4 Eräajokäsittely... 64 5.5 Pientuotantoa koskevan sanomaliikenteen yleiset periaatteet... 64 5.6 Sanomien reititys... 64 6 Nykyisen sanomaliikenteen tietomalli... 66 6.1 Otsikko-/viitetiedot... 66 6.1.1 Syykoodi... 66 6.1.2 Tapahtuman viite... 66 6.2 Käyttöpaikka... 67 6.2.1 Käyttöpaikkatunnus, jakeluverkontunnus ja maatunnus... 67 6.2.2 Aikavyöhykejaon tunnus... 67 6.2.3 Kuormitusmallin tunnus... 68 6.2.4 Laskutustapa... 69 6.2.5 Osoitetiedot (lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka)... 69 6.2.6 Sulakekoko... 69 6.2.7 Vuosikäyttöarvio ja tase-energiaennuste... 69 6.3 Sopimustiedot (verkkosopimus tai sähkönmyyntisopimus)... 70 6.3.1 Myyjän sopimustunnus ja myyjän tunnus... 70

5 (135) 6.3.2 Alkamispäivämäärä... 70 6.3.3 Päättymispäivämäärä... 70 6.3.4 Laskutusperuste... 71 6.4 Asiakastiedot... 71 6.4.1 Henkilötunnus... 71 6.4.2 Nimi... 71 6.4.3 Osoitetiedot (lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka, maa)... 72 6.4.4 Puhelinnumero... 72 6.5 Mittarin tiedot... 72 6.5.1 Mittarin numero... 72 6.5.2 Laskurikapasiteetti... 72 6.5.3 Lukemakerroin... 72 6.6 Mittauslukematiedot... 72 6.6.1 Alkulukema... 72 6.6.2 Loppulukema... 73 6.6.3 Luentaväli alkaa/päättyy... 73 6.6.4 Mitattu... 73 6.6.5 Tase-energia... 73 6.7 Kytkentätiedot... 73 6.7.1 Tapahtumapäivämäärä... 74 6.8 Tuntimittaus... 74 7 Jakeluverkonhaltijan sanomaliikenneprosessit... 75 7.1 Jakeluverkonhaltijan ilmoitus asiakkaan poismuutosta... 75 7.2 Ilmoitus mittauslukemista, tase-energioista ja vuosikäyttöarvioista... 77 7.3 Tuntimittaustietojen ilmoitus (MSCONS)... 80 7.4 Verkkopalvelun katkaisu ja kytkentä jakeluverkonhaltijan laskun johdosta... 82 7.5 Ilmoitus käyttöpaikan tietojen muuttumisesta... 84 8 Myyjän sanomaliikenneprosessit... 87 8.1 Asiakkaan sisäänmuutto... 87 8.2 Asiakkaan poismuutto... 91 8.3 Myyjän vaihto... 94 8.4 Toimituksen aloituksen peruuttaminen... 98

6 (135) 8.5 Ilmoitus laskutustavan muutoksesta toimituksen aikana... 100 8.6 Sähköntoimituksen katkaisu ja kytkentä myyjän pyynnöstä... 102 8.7 Ilmoitus myyntisopimuksen päättymisestä... 105 9 Tunnistettuja tarpeita... 106 9.1 Käyttöpaikan kytkentätilanteen ilmoittaminen myyjälle... 106 9.2 Muuttojen peruuttaminen... 106 9.3 Sähköliittymän tietojen ilmoittaminen... 106 9.4 Aikavyöhykejaon tarkempi ilmoittaminen... 106 9.5 Asiakastietojen ilmoitus myyjältä verkolle... 107 10 PRODAT-sanomien kuvaukset... 108 10.1 Yhteenveto sanomista... 108 10.2 Z03[1] Toimituksen aloitusilmoitus... 109 10.3 Z03[14] Sisäänmuuttoilmoitus... 110 10.4 Z03[C] Toimituksen alkaminen, peruutusilmoitus... 111 10.5 Z04[1] Positiivinen kuittaus (toimituksen aloitus / myyjänvaihto / muutto)... 112 10.6 Z04[N] Negatiivinen kuittaus (toimituksen aloitus / myyjänvaihto)... 113 10.7 Z05[1] Ilmoitus toimituksen päättymisestä nykyiselle myyjälle... 114 10.8 Z05[14] Ilmoitus asiakkaan poismuutosta... 115 10.9 Z05[C] Myyjänvaihdon peruutus... 116 10.10 Z06[10] Aikavyöhykejaon tunnuksen muutos... 117 10.11 Z06[11] Laskutustavan tai laskutusperusteen muutos... 118 10.12 Z06[13] Sulaketiedon muutos... 119 10.13 Z08[1] Toimituksen päättymisilmoitus / positiivinen kuittaus myyjänvaihdolle... 120 10.14 Z08[2] Takaisinkytkentäpyyntö... 121 10.15 Z08[9] Katkaisupyyntö... 122 10.16 Z08[14] Poismuuttoilmoitus... 123 10.17 Z08[N] Negatiivinen kuittaus myyjänvaihdolle... 124 10.18 Z09[1] Myyjän ilmoitus laskutustavan muutoksesta... 125 10.19 Z10[7] Mittarin tai mittaustavan muutos toimituksen aikana... 126 10.20 Z10[12] Mittarin tai mittaustavan muutos + alkulukema... 127 10.21 Z11[1] Toimituksen alkulukemat... 128 10.22 Z11[2] Takaisinkytkentähetken lukemat... 129

7 (135) 10.23 Z11[3] Toimituksen loppulukema... 130 10.24 Z11[5] Laskutuslukemat... 131 10.25 Z11[6] Välilukemat... 132 10.26 Z11[9] Katkaisuhetken lukemat... 133 11 Lähdeluettelo... 134

8 (135) MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET Tämän luvun lisäksi luvussa 3 on määritelty toimialalla toimivat roolit ja olennaisimmat tietokokonaisuudet (kuten käyttöpaikka tai verkko) sekä tarkemmat kuvaukset sähkön vähittäismarkkinoilla tehdyistä sopimuksista ja käyttöpaikoista. Luvussa 5 on määritetty sähkön vähittäismarkkinoiden sanomaliikenteessä käytettyjen tietokokonaisuuksien tietosisältö (kuten vuosikäyttöarvio tai taseenergiaennuste). Alla olevat määritelmät on pääosin otettu Energiateollisuuden ohjeista ja suositelluista myynti- ja verkkosopimusehdoista. APERAK. EDIFACT-sovelluskuittaussanoma, joka on tarkoitettu sovellustason kuittaukseen ja mahdollisiin virheilmoituksiin. Jos vastaanottajan sovellus on hylännyt vastaanotetun sanoman virheellisenä, APERAK-sanomalla ilmoitetaan virheen syy lähettäjälle. Positiivisessa tapauksessa tiedetään lähetetyn sanoman menneen huomautuksitta vastaanottavaan sovellukseen. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu. EDIEL. Pohjoismaisen Eliel Forumin kehittämä sähköalan sanoma- ja tiedonvaihtomäärittely (http://www.ediel.org). Sen toimintaa jatkaa ebix. ebix. European forum for energy Business Information exchange. Eurooppalainen järjestö, joka kehittää energia-alan tiedonvaihtoa. ET. Energiateollisuus ry. HNR BRS (Business Requirements Specifications for a Harmonized Nordic Retail Market). Tällä tarkoitetaan tiedonvaihtoon liittyviä liiketoimintavaatimuksia Pohjoismaiden vähittäismarkkinoiden harmonisoimiseksi, jotka Pohjoismaisten energia-alan regulaattoreiden yhteistyöelimen NordREG:n käynnistämässä projektissa Nordic Ediel Group (NEG) määritellään yhteistyössä toimialan edustajien kanssa. http://www.nordicenergyregulators.org/wpcontent/uploads/2014/06/brs-report.pdf Jakeluverkonhaltija tai verkonhaltija, JVH. Yhteisö tai yhtiö, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Käyttöpaikkarekisteri. Sähkön vähittäismarkkinoiden yhteisesti käyttämä tietojärjestelmä, jossa hallinnoidaan käyttöpaikkojen tietoja. Liiketoimintaprosessi. Joukko toisiinsa liiketoimintaan liittyviä tehtäviä, joita tehdään määritellyn tavoitteen, esimerkiksi asiakkaan myyjän vaihdon, saavuttamiseksi Liittymissopimus. Verkonhaltijan ja jakeluverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikan (esim. kiinteistön tai rakennuksen) omistajan tai haltijan (liittyjän) välinen sopimus, joka koskee sähkönkäyttöpaikan liittämistä verkkoon ja liittymän sähkönkäyttömahdollisuuden ylläpitoa.

9 (135) Lukema (tai mittauslukema). Kumulatiivinen mittauslaitteiston rekisteröimä lukema. Läpilaskutus. Toimenpide, jossa jakeluverkonhaltija laskuttaa myyjältä asiakkaan verkkopalvelumaksut, jotka myyjä edelleen laskuttaa asiakkaalta. (Markkina)prosessi. Tässä dokumentissa kuvattu sähkömarkkinaosapuolten välinen liiketoimintaprosessi, johon liittyy osapuolten välistä tiedonvaihtoa. Prosesseja ovat sopimusprosessit, kuten muutot ja myyjänvaihdot sekä mittaustiedon toimitus ja taseselvitys. MSCONS. Metered services consumption report message. EDIFACT-sanoma, jota käytetään muun muassa tuntitietojen välittämiseen. NordREG (Nordic Energy Regulators) on pohjoismaisten energiaregulaattoreiden vapaaehtoinen yhteistyöorganisaatio. Sillä on vuosittain vaihtuva kiertävä puheenjohtajuus. NordREG-yhteistyöllä edistetään pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämistä ja muodostetaan yhteisiä kantoja ja näkemyksiä eurooppalaisessa yhteistyössä esitettäviksi. Operaattori. Tiedonvaihdon käytännön toteuttaja, jonka kanssa jakeluverkonhaltija tai myyjä on tehnyt sopimuksen sanomien välittämisestä. Pientuotanto. Tarkoitetaan voimalaitoksen tai usean voimalaitoksen muodostamaa kokonaisuutta, jonka teho on enemmän kuin 50 kva mutta enintään 2 MVA. Kohteista, joissa on tuotantoa yli 1 MVA, perustetaan tuotantoverkko. Poismuuttokohde. Käyttöpaikka, josta asiakas on muuttamassa pois. PRODAT-inhouse. PRODAT-sanomien rajapinnan kuvaus PRODAT-sanomat. EDIFACT-sanomat, jotka on kehitetty sähköyhtiöidenkäyttöpaikkatietojen välittämiseen. PRODAT sanoma (esim. Z03[1]) muodostuu tietystä sanomatyypistä (Z03) ja tarkemman käyttötarkoituksen ilmaisevasta syykoodista ([1]). Rajapistemittaus on kahden sähköverkon rajalla oleva mittaus, jonka tuntiarvoa käytetään sähkötaseiden selvittämisessä. Sanomaliikenneprosessi. Prosessi, jossa tiettyyn liiketoimintaprosessiin liittyvä tiedonvaihto toteutetaan pitkälle automatisoidun sanomaliikenteen avulla. Sisäänmuuttokohde. Käyttöpaikka, jonne asiakas on muuttamassa. Sopimuksen irtisanominen. Sopimuksen toisen osapuolen suorittama irtisanominen sopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaisesti. Sopimuksen purkaminen. Yksipuolinen sopimuksen välitön purkaminen toisen osapuolen sopimusrikkomuksen tai muun purkamiseen oikeuttavan tapahtuman johdosta.

10 (135) Sähkömarkkinaosapuolella tarkoitetaan käyttöpaikan sähkönmyyjää, toimitusvelvollista myyjää, jakeluverkonhaltijaa tai jonkin edellä mainitun avointa toimittajaa tai tasevastaavaa. Sähkönmyyjä (tai myyjä). Henkilö, yhteisö tai yhtiö, joka myy sähköä tai ostaa (tässä yhteydessä asiakkaan pientuotannon) sähköä. Sähkönmyyntisopimus. Sopimus, jolla asiakas ostaa ja myyjä myy sähköenergiaa. Sähkön vähittäismyyntinä pidetään sähkön myyntiä jakeluverkon kautta välittömästi sähkön käyttäjille tai välillisesti käyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen verkon kautta. Sähkönostosopimus. Sopimus, jolla asiakas myy ja myyjä ostaa asiakkaan pientuotannon sähköenergiaa. Sähköntoimitussopimus. Sähköntoimitussopimus on sellainen myyjän ja asiakkaan välinen sopimus, jossa myyjä ottaa vastattavakseen myös verkkopalvelusta. Myyjä sopii tarvittaessa verkkopalvelusta jakeluverkonhaltijan kanssa. (Sähkön)toimitus. Tarkoitetaan sähkön myyntiä käyttöä tai jälleen myyntiä varten. Sähkötuote on sähkönmyynnissä käytettävä palvelukokonaisuus. Sähköverkkosopimus (verkkosopimus). Jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välinen sopimus, joka koskee asiakkaan tarvitsemaa verkkopalvelua. Taseselvitys. Tarkoittaa kunkin taseselvitysjakson aikana toteutuneiden sähkökauppojen selvittämistä, jonka tuloksena saadaan kunkin sähkömarkkinoiden osapuolen sähkötase ja tasepoikkeama. Taseselvitysikkuna. Aika, jonka sisällä sähköntoimituslukemiin voidaan tehdä muutoksia ennen sähkötaseiden sulkeutumista. Kirjoitushetkellä taseselvitysikkuna on 14 vuorokautta toimituksesta. Tasesähköyksikkö. Fingrid Oyj:n Suomen kansallisesta taseselvityksestä vastaava yksikkö. Tasoituslaskenta. Laskenta, jossa selvitetään sähkötaseeseen kuormituskäyrämenettelyllä viedyn energian ja mittauksessa todetun energian erotus. Laskennan toteutuksesta vastaa JVH. JVH laskuttaa tai hyvittää myyjää laskennan perusteella. Tuntilukema on mittalaitteen mittaama ja rekisteröimä kumulatiivinen lukema kullekin tasatunnille, joka ei huomio esim. kaksiaikatuotteiden kahta erillistä lukemaa. Tuntimittaus. Tarkoittaa tunneittain tapahtuvaa sähkön määrän mittausta ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin.

11 (135) Tuntimitattu käyttöpaikka. Käyttöpaikka, jonne asennettu energiamittari rekisteröi ja toimittaa eteenpäin tuntimittauslukemia. Tuntitieto. Tuntimittaukseen liittyvä tieto, joka sisältää aikaleiman, mittausarvon sekä statustiedon. Tuntitiedon status. Tuntitiedolle merkitty status kertoo mittauksilla kerätyn tiedon luotettavuuden tiedon vastaanottajalle. Tuntitiedolle käytettäviä statuksia ovat puuttuva, epävarma, arvioitu, OK ja korjattu OK. Kaksi ensiksi mainittua tuntitiedon statusta ovat heikkoja statuksia ja kolme jälkimmäistä vahvoja statuksia. Tyyppikuormituskäyrämenettely, kuormituskäyrämenettely. Tyyppikuormituskäyrämenettelyllä tarkoitetaan valtakunnallista laskentamallia, jossa hyödynnetään kunkin käyttäjätyypin tyypillistä kulutusjakautumaa ja jonka avulla JVH:n laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta vuosikäyttöarviosta lasketaan pienkäyttäjän tuntienergiat taseselvitykseen. Validointi. Tarkoittaa etäluettavilta mittalaitteilta kerättyjen mittaustietojen laadun tarkastamista, mikä tehdään yleensä mittaustiedon hallinta- tai luentajärjestelmässä. Tyypillisiä tarkastuksia ovat muun muassa puuttuvien tietojen toteaminen, negatiivisten arvojen tarkastaminen, ylisuurten tuntitehojen tarkastaminen ja pitkien nolla-arvosarjojen tarkastaminen.

12 (135) 1 JOHDANTO Fingrid toteutti vuoden 2014 aikana selvityksen sähkön vähittäismarkkinoihin liittyvän tiedonvaihdon tulevaisuuden ratkaisusta. Selvitys päätyi suosittelemaan datahubin perustamista Suomeen. Työ- ja elinkeinoministeriö käsitteli selvitystä kevään aikana ja 8.4.2015 päivätyllä kirjeellä ministeriö pyysi Fingridiä käynnistämään selvityksessä kuvatun keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun toteuttamisen. Lisäksi ministeriö pyysi, että vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien määrittely tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa datahubin valmisteluvaiheessa sekä myös käyttöönoton jälkeen. Fingridin pyynnöstä Energiateollisuus ry nimesi 12 vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon ja liiketoimintaprosessien asiantuntijaa sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden prosessityöryhmiin. Prosessityö jaettiin työryhmien kesken, riippuen siitä kumpi osapuolista käynnistää käsiteltävän prosessin tai on siitä päävastuullinen. Työryhmien jäseniä kannustettiin myös kommentoimaan ja seuraamaan rinnakkaisen työryhmän työtä. Työryhmien kesken voidaan myös järjestää yhteiskokouksia ja yksittäiset jäsenet voivat osallistua rinnakkaisen työryhmän työpajoihin. Sähkönmyyjien prosessityöryhmän jäsenet: Tarja Juntunen, Loiste Sähkönmyynti Oy Kirsi Kuusisto, Helen Oy Vesa Mäkilä, Satapirkan Sähkö Oy; varalla Jari Nykänen, Etelä-Savon Energia Oy (Paikallisvoima ry) Riitta Vaissalo, Fortum Markets Oy Sari Wessman, Jyväskylän Energia Oy (edustaa myös Lahti Energia, Kokkolan Energia, Oulun Energia Oy/Oulun Sähkönmyynti Oy, Kemin Energia Oy, Tornion Energia Oy) Kaisa Ylipeura, Energiapolar Oy Jakeluverkonhaltijoiden prosessityöryhmän jäsenet: Kristian Finell, Herrfors Nät - Verkko Oy Ab (Paikallisvoima ry) Jari Jaakola, Pohjois-Suomen Energiatieto Oy Tiina Leppälahti, Helen Sähköverkko Oy Tomi Mäkelä, Elenia Oy Jari Rusanen, Loiste Sähköverkko Oy Elina Säiläkivi, Caruna Oy Fingridin jäsenet prosessityöryhmissä: Minna Arffman Esa Pietarinen Laura Koskikallio, Talent Base Oy (työpajojen fasilitointi)

13 (135) Työryhmät kokoontuivat toukokuussa kick-off päiviin ja kesäkuussa kaksipäiväisiin työpajoihin. Työpajojen perusteella valmisteltiin tämä dokumentti sähkön vähittäismarkkinoiden nykyisistä liiketoimintaprosesseista. Dokumentti viimeisteltiin ennen kesälomia kommentointivalmiiksi toimialalle. Alalta saadut kommentit käsitellään prosessityöryhmien syksyn ensimmäisissä työpajoissa. Tämän jälkeen dokumentti viimeistellään ja julkaistaan Fingridin internet sivuilla. Dokumentti tulee olemana olennainen osa syksyn työtä jolloin työryhmät lähtevät määrittelemään liiketoimintaprosesseja datahub ympäristöön. Työryhmien jäsenet toimivat osaltaan myös tärkeänä linkkinä prosessityön ja toimialan välillä tuoden työskentelyyn alan laajan näkemyksen ja osaamisen. Tämän dokumentin luvussa 2 annetaan yleisiä luku- ja tulkintaohjeita. Tämän jälkeen kuvataan sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoiminta-aluetta luvussa 3. Tämän jälkeen käydään läpi vähittäismarkkinoiden tärkeimmät liiketoimintaprosessit (luku 4). Luvussa 5 on kuvattu prosesseissa käytettäviä sanomia ja sanomanvälityksen yleisiä toimintaohjeita. Nykyisen sanomaliikenteen tietomallin (luku 6) kautta syvennytään sanomaliikenneprosesseihin (luvut 7 ja 8) ja yksittäisten sanomien sisältöihin (luku 10). Luvussa 9 on esitetty työskentelyn aikana havaittuja kehitystarpeita nykyiseen sanomaliikenteeseen. Dokumentin käyttötarkoitus on toimia ensisijaisena lähteenä suunniteltaessa tulevan datahubin toiminnallisia vaatimuksia. Vähittäismarkkinoiden toiminnasta ja sovellettavista sopimusehdoista säädetään osittain laissa ja osittain sovitaan alan toimijoiden kesken. Alan keskinäisessä sopimisessa keskeinen rooli on sähkö- ja kaukolämpö alaa edustavalla Energiateollisuus ry -etujärjestöllä. Tämä dokumentti on kirjoitettu Energiateollisuus ry:n ohjeiden 1, sähkömarkkinalain sekä sen nojalla säädettyjen asetusten perusteella. Tärkeimmät säädetyt asetukset ovat "Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta" (mittausasetus) sekä "Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta" (sanomaliikenneasetus). Dokumentissa on myös hyödynnetty sähkön vähittäismarkkinoiden sopimuksiin olemassa olevia yleisiä Energiateollisuus ry:n suosittelemia sopimusehtoja, jotka ovat saatavilla järjestön kotisivuilta 1. Kaikki osapuolten sisäiset prosessit, kuten mittaustietojen keruu mittalaitteelta, ja muut kuin sähkön vähittäismarkkinoihin liittyvät prosessit on jätetty tämän kuvauksen ulkopuolelle. Johtoajatuksena on ollut kuvata vain ne prosessit, joilla on merkitystä sähkön vähittäismarkkinoiden osapuolten välisen tiedonvaihdon sekä tulevan datahubin kannalta. 1 saatavilla tai linkki löytyy http://energia.fi/sahkomarkkinat/sanomaliikenne/ohjeet-jasuositukset

14 (135) 1.1 Taustaa Tämän dokumentin laatimista ennen ja sen aikana on perehdytty edellä mainittujen ohjeiden ja lainsäädännön lisäksi myös seuraaviin dokumentteihin: Fingridin "Selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta", väliraportti ja loppuraportti [3] [4] ebix -järjestön Euroopan laajuiseen sähkön vähittäismarkkinoiden elektronisen tiedonvaihdon harmonisointiin tähtääviin dokumentteihin (saatavilla www.ebix.org) NordREGin tilaamaan ja Nordic Ediel Groupin laatimaan Pohjoismaiden sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien harmonisointiin tähtäävään "Business Requirement Specification for a Harmonised Nordic Retail Market" -dokumenttiin ja muihin samaan aiheeseen liittyviin dokumentteihin, jotka ovat saatavilla NordRegin sivustoilta http://www.nordicenergyregulators.org Statnettin (Norja) datahubin määrittelyihin (saatavilla http://elhub.no/nb/pages/37-spesifikasjoner) Energinet.dk:n (Tanska) datahubin määrittelydokumentteihin (saatavilla http://www.energinet.dk/en/el/datahub/sider/datahub.aspx). 1.2 Valittu kuvaustapa Tässä dokumentissa on päädytty käyttämään varsinkin tietoteknisten sovellusten kehityksessä mutta myös liiketoimintaprosessien mallintamisessa yleisesti käytettyä UML-notaatiota. Vaihtoehtona olisi ollut käyttää esimerkiksi UML:ään perustuvaa puhtaasti liiketoimintaprosessien kuvaamiseen tarkoitettua vuokaaviopohjaista BPMN (Business Process Model and Notation) -notaatiota. Syynä valintaan on UML:n monipuolisemmat kaaviomahdollisuudet (luokkakaaviot, sekvenssikaaviot, jne.) ja se, että myös ebix, NordReg, Statnett ja Energinet.dk ovat käyttäneet omissa määrittelyissään UML:ää. UML:n valintaa suosii myös notaation yleisyys ja tunnettuus sekä UML-mallinnusohjelmien kehittyneisyys. Ajatuksena myös on, että projektissa syntynyttä UML-mallia voidaan mahdollisesti hyödyntää edelleen datahubin määrittelyissä ja hankinnassa.

15 (135) 2 LUKU- JA TULKINTAOHJE Tässä luvussa kerrotaan miten tämän dokumentin prosessikuvaukset on rakennettu ja annetaan vinkkejä ja neuvoja dokumentin lukemiseen ja tulkitsemiseen. Luvussa on myös annettu lyhyt johdanto UML-kaavioiden tulkitsemiseen. 2.1 Sanomaliikenneprosessien kuvaus Prosessi on aina käyttöpaikkakohtainen (pois lukien taseselvitysprosessit). Jokaiselle prosessille on tehty prosessikuvaus alla olevan taulukon mukaisesti. Kuvauksen riviä ei kirjoiteta, jos prosessiin ei liity kyseessä olevaa ominaisuutta, kuten poikkeuksia. Prosessikuvaus Määritelmä Esiehdot Alkaa, kun Päättyy, kun Jälkiehdot Poikkeukset Peruutukset Liittyvät prosessit Keskeyttävät prosessit Huomioita Tiivistelmä prosessin tarkoituksesta. Kertoo missä tilassa tiettyjen tietojen tulee olla, että prosessi voidaan käynnistää. Prosessin alkamisen laukaiseva tapahtuma Tapahtuma, jonka myötä prosessi päättyy. Kertoo missä tilassa tiettyjen tietojen tulee olla, kun prosessi päättyy onnistuneesti. Tapaukset, joissa prosessin suoritus ja jälkiehdot poikkeavat prosessin normaalikulkuun nähden Kuvaus siitä, kuinka jo aloitettu prosessi voidaan keskeyttää ennen aikaisesti Prosessit, jotka liittyvät kuvattuun prosessiin tavalla tai toisella Lista prosesseista, jotka keskeyttävät kuvatun prosessin kulun. Mahdollisia prosessin kulkuun vaikuttavia asioita Alla olevassa kuvassa on vielä selvennetty, mihin yllä olevan taulukon kohdat sijoittuvat prosessin suorituksessa. Prosessin vaihtoehtoiset kulut on kirjattu pääasiassa prosessin kulku -osioihin.

16 (135) Prosessin yleiskuvauksen jälkeen esitetään prosessin kulku sekvenssikaaviolla ja sitä selittävällä taulukolla. Tämän jälkeen esitetään vielä yhteenvetona rooleittain kaikki ne tiedot, jotka prosessin loppuun mennessä on päivitetty vastaavien osapuolten järjestelmiin. 2.2 Sanomakuvaukset 2.3 UML PRODAT-sanomissa välitettävät sanomat ja niiden tietokentät löytyvät luvusta 10. Sanomakuvaukset suositellaan tulostettavaksi erikseen ja luettavaksi rinnan prosessikaavioiden kanssa. Tässä dokumentissa liiketoimintaprosessien kuvaamisessa on käytetty vuokaavioita (UML:ssä activity diagram). Sanomaliikenneprosessien yleiskuvauksessa on käytetty käyttötapauskaavioita (use case diagram), prosessien kulut on esitetty sekvenssikaavioina (sequence diagram) ja sanomien tietosisällöt ja muut tietomallien kuvaukset on kuvattu luokkakaavioilla (class diagram).

17 (135) Dokumenttia tulkittaessa tulee muistaa, että vaikka UML-notaatio on pitkälti standardoitu, ei tämä tarkoita kuitenkaan sitä, että UML-mallit olisivat täysin vapaat tulkinnasta. Suuria kokonaisuuksia voidaan aina mallintaa eri näkökulmista ja UML:ää käytetään yleisesti hyvin moniin eri käyttötarkoituksiin (esim. ohjelmistokehitys vs. liiketoimintaprosessit), jotka vaativat erilaista tulkintaa. Varsinkin yksittäinen kaaviokuva voi parhaimmillaan esittää vain osan taustalla olevasta kokonaisuudesta. Vaihtoehtoisia tapoja esittää jokin asia on myös paljon ja väkisinkin tulkinnan varaa aina jää. Tässä dokumentissa ei ole pyritty mahdollisimman suureen oikeaoppisuuteen UML:n teknisen määrittelyn näkökulmasta, vaan luoda mahdollisimman havainnolliset ja helposti ymmärrettävät esitykset. Tämän dokumentin kaavioiden ja sähkön vähittäismarkkinoiden mallinnuksen luomiseen on käytetty MagicDraw-ohjelmistoa (No Magic, Inc.), joka on sama kuin NordREGin harmonisointiprojektissa ja ebix:ssä käytetty ohjelmisto. Alla löytyy lyhyt johdanto UML-kaavioiden tulkintaan. Lisää UML-tietoutta löytyy Internetistä varsinkin englanninkielellä. Tämän dokumentin työstämisessä on esimerkiksi käytetty Wikipediaa 1 sekä http://www.uml-diagrams.org-verkkosivustoa. Lisää tietoa sekä linkki viralliseen UML-dokumentaatioon on löydettävissä myös UML:n kehitystä hallinnoivan Object Management Group:n UML-sivustolta 2. 2.3.1 Yleiset merkintätavat << >>-merkkien sisään kirjoitettu teksti on ns. stereotyyppi, jonka tarkoitus on tarkentaa mallinnettavan kohteen (esim. entiteetti tai yhteys) tyyppiä. Stereotyyppejä on tässä dokumentissa pyritty käyttämään mahdollisimman havainnollisesti, jotta ne selittäisivät itse itsensä. Minkälainen tahansa viiva mallinnettavien kohteiden välillä tarkoittaa jonkinlaista yhteyttä. Tässä dokumentissa käytetyt yhteydet on määritetty alla olevassa taulukossa. Assosiaatio Määritelmä Yleistys: kärjen päässä oleva kohde on yleistys toisen pään lähteestä. Assosiaatio: kohteiden välillä oleva yhteys, jolla on vastine todellisuudessa. Mahdollinen nuoli viivan päässä tarkoittaa tässä dokumentissa mihin suuntaan yhteyden nimi (esim. "sisältää") luetaan. Vahva koostumus: ruuduttomassa päässä oleva entiteetti on olennaisesti osa ruudullisen pään entiteettiä. Esimerkiksi asiakastiedot ovat kiinteä osa sopimusta. 1 http://en.wikipedia.org/wiki/unified_modeling_language 2 http://www.uml.org

18 (135) Riippuvuus: Lähde on jollain tapaa riippuvainen kohteesta. Tätä yhteystyyppiä käytetään tässä dokumentissa aina tarkentavan tekstin tai stereotyypin kanssa. 2.3.2 Käyttötapauskaaviot Käyttötapauskaavioiden tarkoitus on kertoa mitkä toimijat (engl. Actor) osallistuvat prosessin suoritukseen sekä mahdolliset yhteydet aliprosesseihin. Toimijalla tarkoitetaan prosessiin osallistuvaa osapuolta ja sitä kuvataan tikku-ukolla. Alla on esimerkki muuttoprosessista. Muuttoon osallistuvat toimijat (käyttöpaikan) uusi myyjä, jakeluverkonhaltija sekä nykyinen myyjä. Muuttoprosessi koostuu aliprosesseista Sisäänmuutto ja Poismuutto, jotka edelleen sisältävät aliprosesseja. Stereotyyppi include tarkoittaa sitä, että kohdeprosessi sisältyy aina lähdeprosessiin. Stereotyyppi extend taas tarkoittaa sitä, että lähdeprosessi sisältyy kohdeprosessiin vain tiettyjen ehtojen vallitessa. 2.3.3 Luokkakaaviot Luokkakaaviot koostuvat ns. entiteeteistä, niiden välisistä suhteista sekä entiteettien sisältämistä tiedoista. Entiteetti edustaa tiettyä fyysistä tai loogista (tieto)kokonaisuutta. Esimerkkejä entiteeteistä ovat käyttöpaikka ja myyntisopimus. Alla löytyvässä kuvassa on esitetty esimerkkinä sanomaliikenteessä esiintyvät entiteetit.

19 (135) Entiteettien nimet on kirjoitettu paksunnettuna entiteettiä kuvaavan laatikon ylälaidassa. Nimen alla olevan viivan alapuolelta löytyvät entiteetin attribuutit eli tietokentät. Attribuuttien perässä olevat hakasulkeet määrittävät attribuutin moninaisuuden eli tiedon siitä, kuinka monta arvoa tietokenttä voi tai tulee sisältää. Esimerkiksi [0..1] tarkoittaa, että kenttä on valinnainen (tai vain tietyissä tilanteissa pakollinen) ja [1] tarkoittaa, että arvo on pakollinen. Jos arvoja voi olla määrittämättömän monta, käytetään tähän tarkoitukseen *- merkkiä. Samanlaista merkintää käytetään myös entiteettien välisten yhteyksien kuvaamisessa. Alla olevan kuvan mukaisesti esimerkiksi käyttöpaikalle ei välttämättä ole myyntisopimusta. Tämä on merkitty kirjoittamalla 0..1 näiden kahden entiteetin välisen yhteyden myyntisopimuksen päähän. Jos yhteyden päähän ei ole erikseen kirjoitettu arvoa moninaisuudelle, on moninaisuus oletusarvoisesti 1. 2.3.4 Sekvenssikaaviot Sekvenssikaavioilla esitetään prosessin kulkua ja erityisesti toimijoiden välistä tiedonvaihtoa. Vaaka-akselille sijoitetaan prosessin eri roolit ja pystyakselilla kulkee aika. Tässä dokumentissa jokainen roolien välinen tiedonvaihto on numeroitu. Lähtökohtaisesti sanomat tapahtuvat ajallisesti numerojärjestyksessä. Tästä voidaan kuitenkin poiketa käyttämällä alisekvenssejä. Tässä dokumentissa käytetyt alt-, par-, opt ja loop-alisekvenssit on selitetty jäljempänä. kuvaajissa {}-sulkujen sisällä olevat aikarajat ovat vuorokausia, jollei toisin kuvaajassa erikseen mainita; {}-sulkujen sisällä käytetään merkintätapaa {aikaisintaan..viimeistään} HUOM! on myös mahdollista, että vain toinen näistä aikarajoista on määritetty. Jos aikaisintaan tai viimeistään rajaa ei ole ilmoitettu, vastaavaa sitovaa aikarajaa ei ole;

20 (135) aikarajoissa negatiiviset luvut tarkoittavat aikaa ennen toimituksen alkua sekä sopimusmuutoksen tai muun muutoksen voimaantuloa ja positiiviset luvut vastaavasti aikaa näiden jälkeen. Vaihtoehtoiset kulut Sekvenssikaaviossa prosessin vaihtoehtoiset kulut kuvataan alt (alternative)- alisekvenssillä. Toteutuva kulku riippuu ennalta määritetyistä ehdoista. Yllä olevassa esimerkissä hakasulkeiden sisään kirjoitetun ehdon täyttyessä osapuoli 1 lähettää viestin 1 osapuolelle 2. Muussa tapauksessa osapuoli 2 lähettää viestin 2 osapuolelle 1. Huomioitavaa on, että katkoviivan molemmilla puolilla voi olla enemmän kuin yksi sanoma. Valinnainen kulku