ITÄISET KUMPPANIT EU:n itäisen kumppanuuden politiikka kattaa kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota eli Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Vuodesta 2009 lähtien kumppanuudella on tuettu näiden maiden poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuspyrkimyksiä demokratian ja hyvän hallinnon, energian toimitusvarmuuden, ympäristönsuojelun sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Georgia, Moldova ja Ukraina ovat tehneet EU:n kanssa assosiaatiosopimukset, joihin sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue. Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission 18. marraskuuta 2015 antaman tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelu mukaisesti muut maat voivat järjestää suhteensa EU:hun haluamallaan tavalla niin, että kukin voi määritellä, miten kunnianhimoisia integraatiotavoitteita se asettaa. Valko-Venäjää lukuun ottamatta kaikki kumppanimaat kuuluvat Euronestedustajakokoukseen, mutta Azerbaidžan keskeytti osallistumisensa 15. syyskuuta 2015. 1. EU:N ITÄISET NAAPURIMAAT A. Ukraina Ukrainaa marraskuusta 2013 alkaen horjuttaneet dramaattiset tapahtumat alkoivat EU:ta kannattavina mielenosoituksina, joissa vastustettiin maan hallituksen vitkastelua EU:n kanssa tehdyn, heinäkuussa 2012 parafoidun assosiaatiosopimuksen kanssa. Monet mielenosoittajat olivat EU-mielisiä ja todennäköisesti pitivät sopimusta askeleena, joka johdattaisi maan lähemmäs EU-jäsenyysprosessia Liikehdintä johti hallituksen vaihtumiseen ja parlamenttivaaleihin (lokakuussa 2014) ja toi EU- ja uudistusmieliset puolueet valtaan. Näiden mullistusten aikaan Venäjä liitti Krimin laittomasti alueeseensa ja Ukrainan itäosa ajautui separatistiseen sotaan. YK:n mukaan konfliktin seurauksena lähes 9 100 ihmistä kuoli Ukrainassa huhtikuun 2014 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Näihin sisältyvät myös ne 298 ihmistä, jotka saivat surmansa 17. heinäkuuta 2014 Malaysian Airlinesin lennon MH17 maahansyöksyssä separatistien hallussa olevalla alueella. Vaikka sotilaallinen konflikti on laantunut Minskissä tehdyn ja useaan otteeseen uusitun tulitaukosopimuksen ansiosta, taistelut ovat edelleen leimahtaneet ajoittain herättäen epäilyksiä aselevon kestävyydestä. EU on kytkenyt Venäjän-vastaiset taloudelliset pakotteensa siihen, että Venäjä noudattaa täysimääräisesti Minskin sopimusta. Maaliskuussa 2014 Euroopan komissio sopi Ukrainan tukitoimista, ja 27. kesäkuuta 2014 EU ja Ukraina allekirjoittivat assosiaatiosopimuksen. Poliittista vuoropuhelua, oikeutta, vapautta ja turvallisuutta sekä taloudellista, rahoituksellista ja alakohtaista yhteistyötä koskevat sopimuksen luvut tulivat väliaikaisesti voimaan 1. marraskuuta 2014. Assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevaa osaa alettiin soveltaa väliaikaisesti 1. tammikuuta 2016, ja se odottaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ratifiointia. Alankomaissa 6. huhtikuuta 2016 järjestetyn kansanäänestyksen kielteinen tulos hankaloittaa assosiaatiosopimuksen ratifiointia ja täysimääräistä täytäntöönpanoa. Sopimuksen väliaikainen voimaantulo merkitsi myös Faktatietoja Euroopan unionista - 2016 1
Venäjän kanssa käytyjen kolmikantaneuvottelujen kaatumista, ja Venäjä keskeytti Itsenäisten valtioiden yhteisön vapaakauppasopimuksen mukaisten Ukrainan tullietuuksien soveltamisen 1. tammikuuta 2016 alkaen. Ukraina ja Venäjä päivittivät 25. syyskuuta 2015 EU:n välittämän kaasusopimuksen, jonka mukaan Venäjä leikkaa Ukrainan velkaa ja jatkaa kaasutoimituksia Ukrainaan maaliskuun 2016 loppuun kaasun ennakkomaksuja vastaan. Komissio hyväksyi 18. joulukuuta 2015 Ukrainan viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman kuudennen edistymiskertomuksen. Sen mukaan Ukraina täyttää kaikki edellytykset, joten ehdotusta viisumivapaudesta odotettiin helmikuuksi 2016. Virkamiesten tulojen ja omaisuuden ilmoittamiseen tarkoitetun tehokkaan järjestelmän puuttuminen sai komission kuitenkin lykkäämään ehdotusta. Ukrainan parlamentin hyväksyttyä lain, jolla virkamiehet velvoitetaan antamaan sähköisesti ilmoitus henkilökohtaisesta omaisuudesta, viisumivapautta EU:n ja Ukrainan välillä koskeva ehdotus annettiin 20. huhtikuuta 2016 ja EU:n lainsäätäjien on se vielä hyväksyttävä. Euroopan parlamentti on antanut kahdeksan Ukrainaa koskevaa päätöslauselmaa, viimeisimmän niistä (Krimin tataarivähemmistöstä) 12. toukokuuta 2016. Euroopan parlamentin ja Ukrainan parlamentin (Verhovna Rada) välisiä suhteita säätelee EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus, ja niistä vastaa EU:n ja Ukrainan välinen parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta. Ensimmäinen EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiovaliokunnan kokous pidettiin Brysselissä 24. ja 25. helmikuuta 2015. Tämän jälkeen on pidetty kaksi kokousta, marraskuussa 2015 ja huhtikuussa 2016. Euroopan parlamentti ja Ukrainan parlamentti allekirjoittivat Kiovassa 3. heinäkuuta 2015 yhteisymmärryspöytäkirjan parlamentaarista tukea ja valmiuksien kehittämistä koskevista yhteisistä järjestelyistä. Tarvekartoituksen jälkeen Brysselissä 29.2. 2.3.2016 järjestetyn Ukraina-viikon aikana esitettiin raportti, johon sisältyy tarkkoja suosituksia. 3. Vaalitarkkailu Parlamentti on kutsuttu tarkkailemaan Ukrainan valtakunnallisia vaaleja. Vuonna 2014 kansainväliseen vaalitarkkailuvaltuuskuntaan kuuluivat Euroopan parlamentin jäsenistä muodostuva vaalitarkkailijoiden ryhmä sekä Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen sekä Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnat. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan lokakuun 2014 parlamenttivaalit olivat asianmukaisesti järjestetyt, avoimet ja demokraattiset, ja niissä noudatettiin pitkälti kansainvälisiä vaatimuksia. Vaalien nähtiin vahvistaneen maassa aiemmin pidettyjen presidentinvaalien yhteydessä tunnustusta saaneita myönteisiä vaalikäytäntöjä. Joitakin sääntöjenvastaisuuksia kuitenkin havaittiin edelleen. Suurin osa niistä (90 %) liittyi eteläisten yhden edustajan vaalipiirien ehdokkaisiin. Ukrainan itäosissa järjestettiin 2. marraskuuta 2014 presidentin- ja parlamenttivaalit. EU ei tunnustanut vaaleja ja piti niitä laittomina ja Minskin tulitaukopöytäkirjan kirjaimen ja hengen vastaisina. Vuonna 2016 järjestetään mahdollisesti uudet vaalit ja paikalle lähetetään Etyjin poliisioperaatio. Faktatietoja Euroopan unionista - 2016 2
B. Moldova EU ja Moldova allekirjoittivat 27. kesäkuuta 2014 assosiaatiosopimuksen, johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue. Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti syyskuusta 2014. Huhtikuussa 2014 Moldovasta tuli ensimmäinen EU:n kumppani, joka hyötyy viisumivapaudesta. Yli 460 000 moldovalaista on jo matkustanut Schengen-alueelle ilman viisumia. Myös Moldovan EU:n naapuruusvälineestä saama tuki on lisääntynyt merkittävästi eli 40 miljoonasta eurosta 131 miljoonaan euroon vuosien 2007 ja 2014 välillä. Naapuruusvälineestä annettava kahdenvälinen tuki Moldovalle on arviolta 335 410 miljoonaa euroa kaudella 2014 2017. Kun Moldovan kansalliskokous oli ratifioinut EU:n kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen, Venäjä otti välittömästi käyttöön joukon toimenpiteitä, jotka koskivat Moldovasta peräisin olevaa tuontia, ja perui maalle Itsenäisten valtioiden yhteisön vapaakauppasopimuksen osapuolena myönnetyt tullietuudet. Moldovan 30. marraskuuta 2014 pidettyjä parlamenttivaaleja edeltäneessä suhteellisen rauhallisessa vaalikampanjassa keskityttiin lähinnä geopoliittisiin asioihin (EU vastaan Euraasian talousunioni). Vaalien jälkeen muodostettiin EU- ja uudistusmielinen liberaali enemmistökoalitio, vaikkakin Venäjä-mielinen sosialistipuolue sai 21,37 prosenttia äänistä. Paikallisvaalit pidettiin 14. kesäkuuta 2015, ja EU-mieliset puolueet voittivat niissä niukasti Venäjä-mieliset. Suuret korruptioskandaalit ovat johtaneet katumielenosoituksiin, joihin on osallistunut tuhansia ihmisiä. Mielenosoitukset jatkuvat edelleen pääkaupunki Chișinăussa. Vaalien jälkeen maassa on ollut jo neljä hallitusta, mikä on osoitus maan poliittisesta epävakaudesta. Moldovan perustuslakituomioistuin palautti 4. maaliskuuta 2016 kansanvaalin presidentin valitsemiseen ja kumosi heinäkuussa 2000 annetun lain, jossa otettiin käyttöön presidentin valitseminen parlamentissa. Presidentinvaaleja on lykätty syksyyn 2016. Suurin haaste Moldovalle on yhä siitä irtautunut Transnistrian alue, joka on julistautunut yksipuolisesti itsenäiseksi. Viralliset neuvottelut konfliktin ratkaisemiseksi aloitettiin uudelleen marraskuussa 2011. Vuonna 2014 pidettiin kaksi kokousta ja vuonna 2015 yksi, mutta tulokset ovat olleet toistaiseksi hyvin vähäisiä. Kahdenvälisen pöytäkirjan ansiosta pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue ulotettiin koskemaan Transnistriaa 1. tammikuuta 2016 alkaen. Parlamentti hyväksyi EU:n ja Moldovan välisen assosiaatiosopimuksen 13. marraskuuta 2014. Aiemmin samana vuonna se hyväksyi maata koskevan viisumivapauden käyttöönoton. Parlamentti on myös kiinnittänyt huomiota Transnistrian lukkiutuneeseen tilanteeseen ja korostanut poliittisen ratkaisun löytämisen tärkeyttä. Assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen vuonna 2014 virallisti EU:n ja Moldovan suhteet. EU:n ja Moldovan assosiaationeuvoston ensimmäinen kokous pidettiin 16. maaliskuuta 2015, ja toinen parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan kokous pidettiin Chișinăussa 18. 19. toukokuuta 2016. Faktatietoja Euroopan unionista - 2016 3
3. Vaalitarkkailu Parlamentti on kutsuttu tarkkailemaan Moldovan kaikkia viimeaikaisia parlamenttivaaleja. Etyjin ODIHR-toimiston pitkäaikaisen tarkkailuvaltuuskunnan kansainväliset tarkkailijat arvioivat 30. marraskuuta 2014 pidettyjä parlamenttivaaleja suhteellisen myönteisesti. C. Valko-Venäjä EU on sitoutunut harjoittamaan kriittistä lähentymispolitiikkaa Valko-Venäjän suhteen. Osapuolten viimeaikainen lähentyminen sai EU:n lieventämään 25. helmikuuta 2016 maahan kohdistamiaan pakotteita, joita ovat varojen jäädyttäminen, matkustuskiellot sekä kaupan ja rahoituksen alan rajoitukset. Neuvosto päätti 25. helmikuuta 2016, että rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa niiden 170 henkilön ja kolmen yrityksen osalta, joiden merkitseminen luetteloon oli keskeytetty. Se jatkoi kuitenkin vuodella nykyisiä toimenpiteitä, mukaan lukien aseidenvientikielto sekä niihin neljään henkilöön kohdistuva varojen jäädyttäminen ja matkustusrajoitukset, jotka on merkitty luetteloon kahden oppositiopoliitikon, yhden liikemiehen ja yhden toimittajan selvittämättä olevien katoamisten johdosta. EU on tarjonnut Valko-Venäjälle myös lisäkannusteita: Riiassa toukokuussa 2015 pidetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen päätelmissä pannaan merkille edistyminen viisuminsaannin helpottamista ja takaisinottoa koskevassa vuoropuhelussa ja näytetään vihreää valoa EU:n ja Valko-Venäjän välisen ihmisoikeusvuoropuhelun uudelleen käynnistämiselle. Tämä vuosina 2012 ja 2013 käyty vuoropuhelu muodostui näkemysten vaihdosta EU:n ja Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä. Vuonna 2014 vuoropuhelu korvattiin hankkeella, jossa keskityttiin ehdotettujen uudistusten toteuttamiseen. EU ja Valko-Venäjä aloittivat vuonna 2014 neuvottelut viisumikäytäntöjen helpottamista ja takaisinottoa koskevista sopimuksista ja vuonna 2015 aloitettiin neuvottelut liikkuvuuskumppanuudesta. Myös yhteistyötä maahanmuuton alalla kehitetään tulevina vuosina. Valko-Venäjä ei neuvottele assosiaatiosopimuksesta EU:n kanssa. Parlamentti on antanut useita päätöslauselmia, joissa arvostellaan Valko-Venäjää poliittisten vankien, lehdistönvapauden ja kansalaisyhteiskunnan rajoittamisen, ihmisoikeuksien loukkauksien ja vilpillisten parlamenttivaalien vuoksi. Syyskuussa 2013 parlamentti antoi suosituksen EU:n Valko-Venäjää koskevan kokonaisstrategian tarkistamisesta ja vaati kaikkien poliittisten vankien vapauttamista ja heidän asemansa palauttamista. Valko-Venäjän parlamenttivaalien toteuttamistavan vuoksi Euroopan parlamentti ei tunnusta Valko-Venäjän kansalliskokousta eikä siksi ylläpidä kahdenvälisiä suhteita siihen. Sen sijaan parlamentin suhteista Valko-Venäjään vastaava valtuuskunta tapaa säännöllisesti Valko-Venäjän opposition ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ja keskustelee maan poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä. EU:n ja Valko-Venäjän viimeaikaisen lähentymisen seurauksena Euroopan parlamentin valtuuskunta kävi maassa kesäkuussa 2015. 3. Vaalitarkkailu Valko-Venäjä ei ole kutsunut parlamenttia tarkkailemaan vaalejaan vuoden 2001 jälkeen. Faktatietoja Euroopan unionista - 2016 4
2. ETELÄ-KAUKASIA Parlamentilla on suhteista Etelä-Kaukasiaan vastaava valtuuskunta, joka valvoo Armenian ja Azerbaidžanin parlamentaarisia yhteistyövaliokuntia ja Georgian parlamentaarista assosiaatiovaliokuntaa sekä seuraa Etelä-Kaukasiasta ja Georgian kriisistä vastaavan EU:n erityisedustajan työtä. A. Georgia Georgiassa vuonna 2012 pidettyjen parlamenttivaalien ja vuonna 2013 pidettyjen presidentinvaalien voittajaksi selvisi uusi Georgialainen unelma -koalitio, ja maan euroatlanttinen suuntautuminen sai vahvistuksen. Assosiaatiosopimukseen perustuva pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue tuli voimaan väliaikaisesti syyskuussa 2014. Georgia on tehnyt merkittävää työtä lainsäädäntönsä mukauttamiseksi EU:n vaatimuksiin esimerkiksi viisumivapauden osalta. Komissio esitti ehdotuksen viisumivapaudesta neuvostolle ja parlamentille 9. maaliskuuta 2016. Georgian demokratia kärsii kuitenkin yhä poliittisen elämän merkittävästä kahtiajakautumisesta. Koalition ja entisen presidentin Mikheil Saakašvilin johtaman Yhdistyneen kansallisen liikkeen välillä on edelleen jännitteitä, ja jatkuvasti esiintyy syytöksiä, että oikeudenkäyttö on valikoivaa ja korruption vastaiset kampanjat ovat poliittisesti tarkoitushakuisia. Tässä jännittyneessä tilanteessa poliittinen ilmapiiri todennäköisesti huonontuu vielä entisestään lokakuussa 2016 pidettävien parlamenttivaalien edellä. Suhteet Venäjään ovat edelleen ongelmalliset kauppasuhteiden helpottamisesta huolimatta. Jatkuva rajanmääritystoiminta kummankin irtautuneen alueen rajalla ja Venäjän, Etelä-Ossetian ja Abhasian välillä tehtyjen kahden ns. sopimuksen ratifioiminen kiristävät jännitteitä. EU on korostanut, että Etelä-Ossetian ja Abhasian alueiden lukkiutunut tilanne on ratkaistava rauhanomaisesti siten, että Georgian alueellista koskemattomuutta kunnioitetaan. Brysselissä 1. huhtikuuta 2015 järjestetty EU:n ja Georgian strateginen vuoropuhelu konfliktiin liittyvistä asioista on luottamuksen merkki osapuolten välisissä suhteissa huolimatta tietyistä eroista toimintaa koskevissa päätelmissä. 2. Vaalitarkkailu Georgian parlamentti- ja presidentinvaaleja sekä paikallisvaaleja on tarkkaillut Etyjin ODIHRtoimiston valtuuskunta, johon myös Euroopan parlamentin jäseniä on osallistunut. Georgian viimeisimpiä parlamentti- ja presidentinvaaleja pidettiin yleisesti ottaen tyydyttävinä. B. Armenia Armenian suhteet EU:hun ovat ristiriitaiset. Armenian presidentti ilmoitti syyskuussa 2013, että maa liittyisi Euraasian talousunioniin Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Venäjän kanssa. Armenia allekirjoitti talousunionin jäsenyyssopimuksen 10. lokakuuta 2014 eli vähän ennen kuin se aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2015. Toisaalta joulukuussa 2015 aloitetut neuvottelut uudesta EU:n ja Armenian välisestä sopimuksesta olivat käännekohta syyskuussa 2013 tapahtuneen Venäjä-mielisen täyskäännöksen jälkeen. Molempien osapuolten tähän mennessä osoittaman pragmaattisuuden odotetaan jatkuvan ja johtavan nopeasti sellaisen puitesopimuksen tekemiseen, joka perustuu Faktatietoja Euroopan unionista - 2016 5
EU:n arvoihin mutta on samalla yhteensopiva Armenian Euraasian talousunionista johtuvien uusien velvoitteiden kanssa. Jo ennestään kahtiajakautunut poliittinen tilanne kiristyi vielä lisää vuonna 2015, kun hallitus käynnisti perustuslakiuudistuksen. Vaikka ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion alalla on tehty useita pitkään kaivattuja parannuksia, joista Euroopan neuvoston Venetsian komissio on antanut tunnustusta, keskustelua on hallinnut ehdotus siirtymisestä presidenttivaltaisesta järjestelmästä parlamentarismiin. Armenia ja Azerbaidžan ovat olleet osapuolina pitkittyneessä konfliktissa Vuoristo-Karabahin alueen asemasta yli 20 vuoden ajan, ja tällä hetkellä jännitteet ovat kireämmällä kuin koskaan vuoden 1994 jälkeen. Armenian suhteet Turkkiin ovat viileät. Joulukuussa 2012 hyväksyttiin EU:n ja Armenian välisen parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan pöytäkirja puitesopimuksesta, jossa määritellään yleiset periaatteet Armenian instituutioiden osallistumiselle EU:n ohjelmiin. Neuvottelut uudesta EU:n ja Armenian sopimuksesta aloitettiin joulukuussa 2015. EU ja Yhdysvallat ovat todenneet riippumattomien raporttien perusteella, että petossyytökset ovat uskottavia, ja ovat vaatineet Armeniaa tekemään avoimen tutkimuksen. Euroopan parlamentti osallistui 17. maaliskuuta 2015 Euronestin parlamentaariseen edustajakokoukseen, joka pidettiin Jerevanissa. Viimeisin parlamenttien välinen kokous, Euroopan parlamentin ja Armenian 16. parlamentaarinen yhteistyövaliokunta, pidettiin tammikuussa 2016 Strasbourgissa. 3. Vaalitarkkailu Armenia on vastaanottanut Euroopan parlamentin vaalitarkkailijat viisi kertaa osana Etyjin ODIHR-toimiston valtuuskuntaa, mukaan lukien vuoden 2013 presidentinvaaleissa. Armenian vaalijärjestelyt ovat vähitellen parantuneet, vaikka joitakin ongelmia on edelleen ja eräitä Etyjin/ODIHR:n vuoden 2013 tarkkailuoperaation jälkeen antamia keskeisiä suosituksia ei ole vieläkään pantu täytäntöön. C. Azerbaidžan Assosiaatiosopimusta koskevat neuvottelut käynnistettiin vuonna 2010, ja Azerbaidžan allekirjoitti viisuminsaannin helpottamista koskevan sopimuksen EU:n kanssa marraskuussa 2013. Azerbaidžan ja EU ovat viime aikoina tiivistäneet yhteistyötään energia-alalla, mutta niiden taloudellisen yhteistyön lisääntyminen edelleen riippuu siitä, miten Azerbaidžan edistyy demokraattisten instituutioiden kehittämisessä ja Maailman kauppajärjestöön liittymisessä. Armenia ja Azerbaidžan ovat olleet osapuolina pitkittyneessä konfliktissa Vuoristo-Karabahin alueen asemasta yli 20 vuoden ajan, ja tällä hetkellä jännitteet ovat kireämmällä kuin koskaan vuoden 1994 jälkeen. Parlamentti antoi 10. syyskuuta 2015 päätöslauselman, jossa se totesi olevansa erittäin huolissaan maan ihmisoikeustilanteen jatkuvasta heikentymisestä ja kehotti Azerbaidžanin hallitusta tekemään välittömästi lopun kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeustyön tukahduttamisesta. Azerbaidžanilainen ihmisoikeusaktivisti Leyla Yunus, joka on ollut vangittuna heinäkuusta 2014 lähtien ja on tällä hetkellä kotiarestissa, oli parlamentin Saharovmielipiteenvapauspalkinnon palkintoehdokas vuonna 2014. Faktatietoja Euroopan unionista - 2016 6
2. Vaalitarkkailu Euroopan parlamentin valtuuskunta on tarkkaillut Azerbaidžanin vaaleja osana Etyjin ODIHRtoimiston valtuuskuntaa. Kansainvälisten vaatimusten on katsottu jääneen täyttymättä kaikissa maassa järjestetyissä vaaleissa, ja suosituksia ei edelleenkään ole pantu täytäntöön. Koska Etyjin ODIHR-toimisto ei päässyt sopuun Azerbaidžanin viranomaisten kanssa, se ei tarkkaillut 1. marraskuuta 2015 pidettyjä parlamenttivaaleja. Azerbaidžan salli kuitenkin toiminnaltaan huomattavasti rajoitetumman ja lyhytaikaisemman Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämisen maahan. Valtuuskunta totesi päätelmissään, että äänestysvilkkauden huomattava lisääntyminen ja vaalien ja ääntenlaskennan avoimuus osoittavat, että Azerbaidžanin tasavalta on ottanut askeleen vapaiden, rehellisten ja demokraattisten vaalien suuntaan, ja vaikka se havaitsi jonkin verran äänien tehtailua, se katsoi, että vaalitulos vastasi Azerbaidžanin kansan ilmaisemaa tahtoa [1]. Pasquale De Micco / Jérôme Legrand 06/2016 [1]Azerbaidžanin parlamenttivaalien vaalitarkkailutehtävää koskeva kertomus, 20. marraskuuta 2015, asiakirja 13923, s. 7, (esittelijä: Jorde Xuclà, Espanja, ALDE). Faktatietoja Euroopan unionista - 2016 7