Kieli vai oikeus? P. E. Svinhufvud ja politiikan menettelytapakiistat Suomen oikeustaistelun muistomerkki. Luumäki. Wäinö Aaltonen.
Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944) Tuomari ja poliitikko Fil. kand. 1881, mol.oik.kand. 1886, varatuomari 1886 Lainvalmistelukunta 1893-1901, Turun hovioikeuden tuomarinviroissa 1893-1902, erotettu 1903 Asianajaja Heinolan tuomiokunnan tuomari 1906, Lappeen tuomiokunnan tuomari 1908, erotettu 1914 Karkotettu Siperiaan 1914-1917 Prokuraattori 1917 Ritariston ja aatelin valtiopäiväedustaja 1894, 1899-1906 Kansanedustaja (nuors.) 1907-1914, kokoomus 1930-1931 Senaatin puheenjohtaja 27.11.1917-27.5.1918 Valtionhoitaja 18.5.-12.12.1918 Pääministeri 1930-1931 Presidentti 1931-1937 Puoliso Ellen os. Timgren
Ensimmäinen sortokausi 1899-1905 1890 Postimanifesti: kaksipäinen kotka Suomen merkkeihin 1899 Helmikuun manifesti: yhtenäistämispolitiikka, venäläistäminen 1900 Kielimanifesti: venäjän kieli 1901 asevelvollisuuslaki ja kutsunnat, omien joukko-osastojen lakkautus Bobrikov karkotti 1903 yli 50 suomalaista, palasivat 1905, joukossa senaattori, professori Leo Mechelin, Päivälehden päätoimittaja Eero Erkko, senaattori August Nybergh, Tukholma
Vastarinnan jyrkentyvät menettelytavat MYÖNTYVÄISYYS Neuvotteleva, pragmaattinen, tarkoituksenmukainen myöntyvyys (tärkeintä säilyttää suomen kieli ja suomalaiset viroissa) Alistuminen valloitukseen ja voiman oikeuteen PERUSTUSLAILLISUUS Tinkimätön, periaatteellinen lakien noudattaminen Passiivinen vastarinta, aseeton, väkivallaton toiminta AKTIIVINEN VASTARINTA 1902 kutsuntoihin jäi tulematta noin 15 000 noin 25 000 asevelvollisesta Aktiivinen vastarinta, terroriteot, kaartien perustaminen, valmistautuminen aseelliseen toimintaan Bobrikovin murha 1904 Prokuraattori Soisalon- Soinisen murha 1905 (PES murhaajan Hohenthalin puolustusasianajajana)
Puoluemuodostuksen perusteita Kielipuolueet 1860-1899 Ulkopoliittiset puolueet 1899-1906 Yhteiskunnalliset puolueet 1907-1917 Osuustoimintaliike, työväenliike Suurlakko Yksikamarinen eduskunta, yleinen ja yhtäläinen ääni- ja vaalioikeus Hallitusmuotopuolueet 1918-1919 Luokkapuolueet 1920-
Tuomari vai poliitikko? 1894 puolusti Ritaristossa ja aatelissa oikeutta käyttää suomen kieltä, perusteena laki sekä kaikille eduskuntalaitoksille niin kallis sananvallan vapaus 1902 tuomareiden menettelytapakiista. Jos kysymys nousee siitä, mille kannalle maan tuomarikunnan on asetuttava jälkeen 1899 perustuslakejamme vastaan ilmestyneitten asetusten suhteen, on mielipiteeni, että tuomarikunnan tulee edelleen uskollisena valallensa, seurata ainoastaan maan perustuslakeja ja niitten mukaan syntyneitä lakeja ja asetuksia sekä olla noudattamatta perustuslain-vastaisia säännöksiä.
Viimeisten väkivaltaisten tekojen ja uusien lainvastaisten säännösten johdosta vain huomautan, että se tuomari, joka nyt taipuu, samalla entistä paljon selvemmin tunnustaa itsevaltiuden meillä voimaanastuneeksi ja vallanpitäjien käskyjä noudatettavaksi edellä lain. Hänen täytyy silloin myös olla valmiina tottelemaan kaikkia lain nimellä ilmestyneitä säännöksiä ja korkeimpia käskyjä, olivatpa ne kansalle yleensä tai yksityisille kuinka sortavia tahansa. Tuomarien suhteen on jo muistettava, että he muutamissa tapauksissa eivät koskaan voi taipua pakkotilaan, nimittäin mitä tulee sellaisiin vallanpitäjäin väittämiin rikoksiin, että kansalaiset eivät ole taipuneet noudattamaan laittomia lakeja.
Murhaajan puolustusasianajaja Kun otamme huomioon, millaista vääryyttä on maata kohtaan harjoitettu, kun muistamme että kansa, jos se olisi voinut liittyä yhteiseen voimainponnistukseen, jos sen voima olisi ollut yhtä suuri kuin sen oikeus on selvä, olisi se ollut oikeutettu karkottamaan kaiken vääryyden ja saattamaan laillisuuden maassa voimaan. Silloin on myöskin ymmärrettävissä, että yksityisten teot, jotka ovat kohdistuneet turmiota tuottavaa järjestelmää vastaan, on käytetty kansan oikeuden puolustamiseksi, sen elämänehtojen suojelemiseksi. (PES puolustuspuhe) (Hohenthalia ei tuomittu kuolemaan, vaan lievempään rangaistukseen eli elinkaudeksi kuritushuoneeseen) Lennart Hohenthal ampuu prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen Bulevardi 12:ssa 6.2.1905 Kuva teoksesta Söner af ett folk som blödt
P. E. Svinhufvud oli eduskunnan ensimmäinen puhemies 1907-1913 1904-1905 Venäjän-Japanin sota, suurlakko 1906 valtiopäiväuudistus: yksikamarinen eduskunta Svinhufvud eduskunnan puhemies 23.05.1907-31.01.1913 Eduskuntavaalit: 15-16.3.1907 1-2.7.1908 1-13.5.1909 1-2.2.1910 2-3.1.1.1911 1-2.8.1913 1., 3.7.1916 1-2.10.1917
Toinen sortokausi 1909-1917 1909 Keisarin alisti Suomen asiat valtakunnan ministerineuvostolle 1910 laki edellytti Suomen senaattia lähettämään kaksi edustajaa valtakunnanneuvostoon ja neljä duumaan. 1912 yhdenvertaisuuslaki: venäläisille samat oikeudet kuin suomalaisille 1914 suuri venäläistämisohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Suomesta Venäjän maakunta Suomeen sotatila 1.8.1914, maasta tuli sotaleiri, Maaliskuun vallankumous 1917 Nikolai II, keisari 1894-1917 Albert Edelfelt, 1896
Laillisuusmies P. E. Svinufvud 31.10.1914 Lappeen tuomiokunnan tuomari PES lähetti prokuraattori Kasanskille kirjeen, jossa hän ei pitänyt tätä laillisena prokuraattorina, koska hänet oli nimitetty yhdenvertaisuuslain nojalla 13.11.1914 kenraalikuvernööri Seyn erotti PES:n sotatilalain nojalla, mutta PES ei aikonut erota, koska piti sotatilalakia laittomasti syntyneenä. Tämän johdosta Viipurin kuvernööri esitti kenraalikuvernöörille PES:n karkottamista johonkin keisarikunnan etäiseen kuvernementtiin.
Svinhufvudin pidätys 25.11.1914 25.11.1914 PES pidätettiin Luumäen käräjäsalista. En voi ruveta herrojen kanssa tappelemaan! Viekää mihin viette, mutta laitonta se on!. Tunti aikaa kerätä omat tavarat. Vietiin Viipurin lääninvankilaan. Oikeustaistelun muistomerkki Luumäen asemalla Luumäen nimismies Oskar Nordström erotettiin virastaan, koska ei pidättänyt PES Tuomarin apulainen Toivo Tapanainen neljä kuukautta vankeutta, koska ei ottanut tuomarin virkaa vastaan Hovioikeudenauskultantti Elias von Hertzen viisi kuukautta vankeutta, koska arvosteli hovioikeuden toimenpiteitä
Karkotus 1914-1917 26.11.1914 Kenraalikuvernööri Seyn karkotti PES:n niin pitkäksi aikaa, kuin sotatila Suomessa on voimassa, Tomskin lääniin. PES uskoi palaavansa Jumalan ja - - Hindenburgin avulla 8-14.12.1914 Junamatka Tomskiin, josta kuvernööri karkotti hänet Tymskojeen, jonne PES ja Ellen saapuivat joulun alla 1915-1917 Kolyvan. PES sai kesällä 1915 tiedon että hän saisi siirtyä uuteen karkotuspaikkaan Simbirskin kuvernementtiin Euroopan puolelle, mutta halusi jäädä Kolyvaniin 29.3.1917 PES ja ES saapuivat junalla Helsinkiin Huhtikuu 1917 Svinhufvudista prokuraattori
Erkki Räikkönen, Svinhufvudin kertomukset Siperiasta. Otava 1928, näköispainos 2007.
Karkotuksia 1914-1917 Kalterijääkärit, n. 60: värväys, etapit. Tunnetuimmat Shpalernajan vangit: Aarne Sihvo, ylioppilaspoliitikko Yrjö Ruutu, lääkäri Väinö Lindén, opettaja Artturi Leinonen, maanviljelijä Vihtori Kosola, kirjailija Kyösti Wilkuna Karkotettuja: Leinonen Ohanski, Vilho Kirjalainen ja Rudolf Wickström Aarne Korhonen Siperiaan 12.3.1917 Pietarin vankilan ovet auki Kaikkiaan Suomesta karkotettiin Siperiaan rikollisina 2 859 miestä ja 462 naista, yhteensä 3 321. Heistä 899 kuolemaantuomitut, 1 312 elinkautista, armahdus ja uudisasukkaiksi, 1 110 irtolaiset, omasta anomuksesta siirretyt
Jääkäriliike, aseellinen salaliitto 500 suomalaista ilmoittautui Venäjän armeijaan 17.11.1914 uusi venäläistämisohjelma 28.1.1915 Saksa päätti ottaa 200 suomalaisia sotilaskoulutukseen, Pfadfinder partiolaiset 24.7.1915 saksalaiset univormut 28.8.1915 muutos jääkäripataljoonaksi, yhteensä 1890 miestä 17.5.1916 itärintamalle
Venäjän imperiumi: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina, Valko-Venäjä, Tšekkosloavia, Transkaukasian liittovaltio (Armenia, Georgia ja Azerbaidžan), Tannu-Tuva Itävalta-Unkari: Itävalta, Unkari, Puola, Tšekkoslovakia, Jugoslavia Saksa: Puola, Danzig, Memel Iso-Britannia: Irlanti Ottomaanien valtakunta: Turkki Hajoavia imperiumeja
Suomen kanssa itsenäistyneet maat Suomi 6.12.1917 Viro 23.2.1918 Latvia 18.11.1918 Liettua 16.2.1918 Puola 30.3.1917 Ukraina 22.1.1918 Irlanti 1921, 1937 Tšekkoslovakia 24.10.1918 Jugoslavia 1.12.1918.
Vuoden 1917 tapahtumia Suomessa sosialistienemmistöinen eduskunta ja hallitus Maaliskuu: Venäjän keisari luopui vallasta, Kerenskin hallitus Heinäkuu: valtalakikiista ja eduskunnan hajotus, uudet vaalit Marraskuu: Venäjän vallankaappaus ja suurlakko, eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917
Valtalakikiista 1917 31.7.1917 Venäjän hallitus hajotti eduskunnan Kysymys hajotuskäskyn julkaisemisesta senaatissa Prokuraattori Svinhufvud puhui sekä vastaan että puolesta, mutta ei pannut pöytäkirjaan eriävää mielipidettä hajotuskäskyn julkaisemista kannattavaan päätökseen
Tammikuussa 1918 Suomessa oli noin 75 000 venäläistä sotilasta tammikuussa 1918
Kullervo Mannerin kapinahallitus ja P. E. Svinhufvudin laillinen hallitus
Menettelytapakiista 1918: Onko vuoden 1909 sotatilalaki voimassa vai ei? Pääministeri P. E. Svinhufvud saapuu Tornioon 23.3.1918 Vapaussodan ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim
Vuoden 1918 tapahtumia Tammikuu: Vapaussota ja vallankumous Huhtikuu: Saksan maihinnousu Toukokuu: Voitonparaati ja valtionhoitajan valinta Kesä: Vankileirikatastrofi Syksy: Kuninkaanvaali ja Saksan romahdus Joulukuu: Valtionhoitajan vaihdos
Sodan kulku 28.1. venäläisten aseistariisunta alkaa; kapina Helsingissä 18.2. yleinen asevelvollisuus 21.2. kapinallisten hyökkäys Hämeessä 25.2. jääkärit Vaasaan 15.3. hallituksen joukkojen hyökkäys Hämeessä 3.4. saksalaisten maihinnousu Hankoon 6.4. Tampereen valtaus 14.4. Helsingin valtaus 29.4. Viipurin valtaus 16.5. voitonparaati Helsingissä
Tampereelle sijoitettuja venäläissotilaita ja kaupungin sosialisteja yhteiskuvassa. Toisessa rivissä numero 10 kaupungin punainen miliisipäällikkö Pekka Lönngren ja hänen takanaan numero 9 venäläiseversti Nikolai Svetshnikov, joka toimi punakaartin tärkeimpänä sotilasneuvonantajana
Vuoden 1918 sodan sotasurmat Kuolintapa Mannerin kannattajat Svinhufvudin kannattajat Muut Yhteensä Kaatunut 5 199 3 414 790 9 403 Teloitettu, ammuttu, murhattu 7 370 1 424 926 9 720 Kuollut vankileireillä Kuollut vankileireiltä vapauduttu aan 11 652 4 1 790 13 446 607-6 613 Kadonnut 1 767 46 380 2 193 Muut kuolintavat Kaikki yhteensä 443 291 531 1 265 27 038 5 179 4 423 36 640
Suomen kuningas Hessenin prinssi Friedrich Karl 9.10.-14.12.1918 Svinhufvud luotti Saksan tukeen Suomen itsenäisyyden varmistamiseksi Suomesta kuningaskunta Kuninkaanvaali Saksa hävisi maailmansodan Friedrich Karl ei ottanut kruunua vastaan
Suomen sisäpolitiikka 1918-1939 Kielitaistelu Suojeluskunnat ja Lotta Svärd Talouspula 1929-1933 Kommunistinen solutus -> Lapuan liike, antikommunismi, Mäntsälän kapina 1932 Kieltolain kumoaminen 1932
Mäntsälän kapina 1932 Presidentti Svinhufvud 2.3.1932 radiossa: Presidentti P. E. Svinhufvud Kuopion ampumaradalla 25.8.1934. Kuva Tuttu Jänis. "Suojeluskuntalaitos tulee kärsimään vastaisuudessa arvaamattomia vaurioita, jos osa suojeluskuntalaisista nyt unohtaa valansa ja ryhtyy taisteluun yhteiskuntajärjestystä vastaan, jota he ovat vannoneet henkeen ja vereen asti puolustavansa." Kun nyt olen omalla vastuullani, kenestäkään riippumatta, ottanut vastatakseni rauhan palauttamisesta maahan, kohdistuu jokainen salahanke tästä lähtien paitsi laillista järjestystä, myöskin minua vastaan henkilökohtaisesti, joka itse olen suojeluskuntalaisten riveissä marssinut yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä.
Itsenäistymisvaiheen 100-vuotisjuhla 1917-1919 2011 Svinhufvud 150 v 2012 Vanha Suomi emämaahan, Helsinki pääkaupungiksi 200 v 2013 Kieliasetus 150 v 2014 Maailmansota 2015 Jääkäriliike 2016 Työväenliike, SDP:n enemmistö eduskunnassa 2017-2019 Suomen itsenäistyminen 100 vuotta Vesa Määttä 3.12.2010. Kansallismuseon hallinnoima Kotkaniemi, Luumäki
Kansakunnan rakentaminen nation-building Miten on mahdollista, että Suomi on säilynyt - kansanvaltana eli demokraattisena yhteiskuntana - vapaana eli itsenäisenä valtiona - oikeusvaltiona eli yksilönvapaudet turvaten Tänä aikana on koettu - kaksi maailmansotaa ja kylmä sota - kaksi kapinaa - Monta pahaa pula- ja lamakautta
Arvot Kansanvalta. Eduskuntauudistus 1906-1907. Ensimmäinen puhemies Vapaus. Itsenäistyminen 1917-1918. Pääministeri, ensimmäinen valtionpäämies Oikeusvaltio. Kriisi 1931-33. Pääministeri, presidentti