Lintubongarin pitkäperjantai s.18 Veturimies, ajetaan perhepuistoon! Jäähyväiset öljylle Massapolttoa vai kaasutusta? Leipää ja hevoshuveja 1
Tässä numerossa Lintubongarin pitkäperjantai s.18 Lahti Energia palvelee 2 Pääkirjoitus 3 Uutiset 4 Veturimies, ajetaan perhepuistoon! Jäähyväiset öljylle Massapolttoa vai kaasutusta? Leipää ja hevohuveja Lahti energia palvelee Lahti Energia Oy Le Sähköverkko Oy vaihde (03) 82 300 Kauppakatu 31 PL 93 15141 Lahti fax (03) 823 4567 www.lahtienergia.fi Asiakaspalvelu 030 360 040 avoinna ma-pe klo 8-16 asiakaspalvelu@lahtienergia.fi Sähkö-, kaukolämpö, ja maakaasuverkon vaaratilanteet 0800 395 267 Sähkön jakeluhäiriöt 0800 397 245 Kaukolämmön ja maakaasun jakeluhäiriöt 0800 397 244 Ulkovalaistusviat 0800 397 248 Liikennevaloviat 0800 397 245 Automaattinen maksuton puhelinpalvelu 24 h Sähkön mittarilukemat 0800 397 246 Kaukolämmön ja maakaasun mittarilukemat 0800 397 247 Ampeeri 5 Elämäni energisin sana 6 Leipää ja hevoshuveja 8 Veturimies, ajetaan perhepuistoon! 12 Wattivinkki 16 Kierrätyksen top 10 17 Lintubongarin pitkäperjantai 18 Massapolttoa vai kaasutusta 22 Jäähyväiset öljylle 24 Kuin silloin ennen 26 Ellu & Toivo tutkii 26 Ristikko 26 Sähköliittymät ja rakentajapalvelu (03) 823 2040 Kaukolämpömyynti (03) 823 2520 Kaukolämmön käytön neuvonta (03) 823 2127 Julkaisija Lahti Energia Oy Käyntiosoite Kauppakatu 31 Postiosoite PL 93, 15141 Lahti puh. (03) 823 00 fax (03) 823 4567 Päätoimittaja Jaana Lehtovirta Suunnittelu ja taitto Mainostoimisto Ilme Painos 76 500 kpl Paino Hansaprint ISSN 1458-6258 2
Varpaat öljyssä, nenä pinnalla, katse tulevaisuudessa Meiltä pääsi helmikuussa öljyä lattialle. Siivosimme lattian ja korjasimme vuodon. Luotimme siihen, että se riitti. Ei riittänyt tällä kertaa! Pääsiäispyhinä saappaat jalassa pelastuslaitoksen ohjaamana työmme onnistui hyvin ja toimimme tehokkaasti. Operatiivisesta yhteistyöstä saimme kiitosta myös poliisilta. Yhdessä pelastimme, mitä pelastettavissa oli. Onneksi se oli tällä kertaa paljon ja ympäristö selvisi sittenkin pienillä vahingoilla. Suuri kiitos tästä kuuluu vapaaehtoisille, jotka olivat aidosti huolestuneita linnuista. Suuri kiitos myös pelastuslaitokselle, joka ohjasi ammattitaidolla meidänkin työtämme. Öljyn pääsy käyttämästämme teknisestä järjestelmästä ympäröivään luontoon on asia, jota emme sivuuta olankohautuksella. Vaikka selkeää ja yksiselitteistä syytä tapahtumaan emme tunnu löytävän, olemme nopeuttaneet montaa jo aloitettua hanketta, joilla voi olla positiivinen vaikutus ympäristöriskiemme suuruuteen ja muuhunkin tekniseen turvallisuuteemme. Lahti Energia investoi lähivuosina paljon. Työstämme par aikaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jotta ymmärrämme minnepäin kasvavaa kaupunkia tulee rakentaa uusia laitoksia ja mistä pystymme purkamaan vanhoja lämpökeskuksia ja säiliöitä. Teemme viime vuonna tilaamamme öljyriskikartoituksen nopeasti loppuun. Kuvaamme itsellemme omat toimintatapamme, jotta löydämme mahdolliset riskikohdat laadussamme. Haluamme tehdä työmme mahdollisimman hyvin, jotta ympäröivä luonto ja yhteiskunta voisivat hyvin. Toimitusjohtaja 3
Uutiset Etäluentaan siirtyminen muuttaa laskutusta Siirrämme kaikki alueemme sähkömittarit etäluentaan uuden lainsäädännön mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Samalla muutamme laskutuskäytäntöjämme. Siirryttäessä arviolaskutuksesta käytönmukaiseen laskutukseen ei arviolaskuja enää tarvita. Asiakkaan kannalta tämä merkitsee laskutuksen selkeytymistä, mutta myös joistakin valinnanvapauksista luopumista. Esimerkiksi laskutustiheyttä ei asiakas voi enää itse päättää vaan se määräytyy etäluentamittarin asennuksen yhteydessä kohteen arvioidun vuosikulutuksen mukaan: Asiakas saa 12 laskua vuodessa, jos arvioitu vuosikäyttö on 9000 kwh tai enemmän. Jos arvioitu vuosikäyttö on alle 9000 kwh, niin asiakas saa 4 laskua vuodessa. Etäluennan myötä myös laskujen eräpäivät muuttuvat. Laskussa ilmoitetaan aina seuraavan laskun arvioitu eräpäivä. Ilmoitamme kaikista muutoksista asiakkaille vielä siinä yhteydessä, kun mittarit vaihdetaan. Siirry sinäkin ympäristöystävälliseen e-laskuun E-lasku on sähköinen lasku, jonka saat paperilaskun sijasta suoraan verkkopankkiisi. Voit vastaanottaa ja maksaa laskusi ajasta ja paikasta riippumatta, milloin ja missä tahansa. Sähköiset laskut myös säilyvät arkistoituina verkkopankissasi. E-laskuun vaihtaminen on helppoa. Aloita tekemällä e-laskusopimus kätevästi omassa verkkopankissasi. E-laskun edut: Helppo: laskun tietoja ei tarvitse itse näppäillä Nopea: hyväksyt laskun maksuun yhtä nappia painamalla Turvallinen: ei näppäilyvirheitä, ei katoa postissa, luotettava tunnistus pankkitunnuksilla, laskut arkistoituvat verkkopankkiin Ympäristöystävällinen: laskuista ei tule jätettä. Alv-muutos vaikuttaa energialaskuun Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1.7.2010 alkaen 22 prosentista 23 prosenttiin. Kaikkien laskujen, joiden päiväys on ennen 30.6.2010, arvolisäverokanta on 22 silloinkin, jos laskussa on arvio-osuutta muutoksen jälkeiseltä ajalta. 1.7.2010 jälkeen tehdyissä tasauslaskuissa alv:n osuus on 22 prosenttia ajalta ennen 30.6.2010 ja sen jälkeiseltä ajalta 23 %. Eri verokantojen mukaan laskutetut energiamaksut näkyvät tasauslaskussa omilla riveillään. Arvonlisäverokannan muutos toteutetaan laskutusjärjestelmän näkökulmasta normaalin hinnanmuutoksen tapaan. Jos siis laskutusjakso pitää sisällään kesäheinäkuun vaihteen, järjestelmä jakaa energiankäytön kuunvaihteen molemmille puolille samoin kuin tavanomaisen hinnanmuutoksenkin yhteydessä. Talven sähkökatkokset vähissä Lahti Energia huoltaa jatkuvasti sähkölinjoja ja -laitteistoa vaativien olosuhteiden varalle. Hyvä esimerkki työn tuloksista koettiin viime talvena. Sähkönsiirto ei jäänyt pakkasten ja lumen kouriin, vaan katkoja Lahti Energian alueella oli vähän, linjojen ahkera kunnossapito toi tuloksia. Sähkömiehemme kentällä ovat tehneet jälleen kovaa työtä, mm. Nastolan, Vesikansan ja Salpakankaan alueilla on tehty parannuksia, jotka näkyvät sähkön laadussa. Hollolaan on myös tehty mittavia sähkön laatua parantavia verkkoinvestointeja. 4
Ampeeri Kysy energiankulutuksesta, me vastaamme. Sähköautojen latauspiste Lahteen Useat autovalmistajat ovat esitelleet pian tuotantoon tulevia sähköautoja sekä ladattavia hybridejä. Myös polttomoottoriautoista muunnettavat sähköautot ovat olleet esillä. Suomessa on jo kattava latausverkosto parkkipaikkojen autonlämmitystolppien muodossa. Vielä kuitenkin useasta kaupungista puuttuu julkisia latauspisteitä, joita sähköautoilijat tarvitsisivat siirtyessään kaupungista toiseen. Lahti Energia Oy tukee sähköautojen yleistymistä ja avaa kaksi sähköautojen latauspistettä Lahteen päätoimipisteensä, Kauppakatu 31:n, eteen. Latauspisteiden on tarkoitus olla käytössä kesäkuun 2010 loppuun mennessä. Aikasähkö muuttuu yösähköksi yösähköksi 1.7.2010 alkaen. Useimmat energiayhtiöt käyttävät tätä termiä ja yhtenäiset tuotenimet ovat asiakkaan etu. Samalla aikasiirto muuttuu yösiirroksi. Nimenmuutos näkyy asiakkaalle sähkösopimuksissa, laskuissa ja hinnastoissa. Tuotteiden hinnoitteluun muutoksella ei ole vaikutusta. K: Miten paljon jatkuvasti pistorasiassa olevat laturit ja laitteiden valmiustilat kuluttavat? V: Kun latureita on monia, kuten kännykkälaturit, akkukäyttöisten työkalujen laturit jne. sekä viihde-elektroniikan valmiustilat TV, video jne. kuluttavat ne kotitalouksissa keskimäärin 5 10 % koko kotitaloussähköstä. Laitteet kuluvat myös nopeammin loppuun, jos ne ovat koko ajan valmiustilassa. K: Mihin energia kuluu ja miten säästän energiaa keittiössä? V: Kun lämmität sähköuunin, kannattaa tehdä iso määrä ruokaa kerralla, sillä uunin lämmitys vie eniten energiaa. Uunin jälkilämpö ja esilämpö kannattaa hyödyntää. Säädä liesi pienemmälle hyvissä ajoin. Kannen alla ruoka hautuu pienelläkin lämmöllä. Käytä liesituuletinta vain tarpeen mukaan. Lämpimät ruoat kannattaa jättää kylmään tilaan (parvekkeelle, kuistille, kellariin) peitettyinä jäähtymään, ettei kylmäkone rasitu ja kuluta sähköä turhaan. Kylmäkoneen sijoittamista lämpimään paikkaan, esimerkiksi lieden tai lämpöpatterin läheisyyteen, kannattaa välttää. K: Miksi energiansäästölamput maksavat paljon enemmän kuin hehkulamput? V: Energiansäästölamppuja kannattaa hankkia sellaisiin paikkoihin, missä valoja poltetaan pitkään. Energiansäästölamppujen materiaali- ja valmistuskustannukset ovat hehkulamppuja suuremmat, joten ne maksavat hehkulamppuja enemmän. Ne kestävät kuitenkin hehkulamppuihin verrattuna keskimäärin kymmenkertaisen ajan ja tuottavat samalla energialla viisinkertaisen määrän valoa, joten niiden hankkiminen kannattaa. Katso lisää www.lahtienergia.fi/ymparisto/ Sopimusehdot muuttuvat Lahti Energian asiakkaana sinun ei tarvitse tehdä mitään, mutta merkitse sähkösanoma tiedoksesi: sähkösopimusehdot muuttuvat. Lainsäädäntö on muuttunut mm. mittauksen ja laskutuksen osalta ja uudet ehdot on nyt päivitetty vastaamaan uusia asetuksia. Myös kuluttajansuojalain mukaisen etämyynnin peruuttamisoikeutta koskevaa kohtaa on selvennetty. Lahti Energia Oy ja LE-Sähköverkko Oy ottavat uudet ehdot käyttöön tämän vuoden aikana porrastetusti kaikille sähkön myynti- ja siirtoasiakkaille. Uudet sähkösopimusehdot otetaan muuallakin Suomessa yleisesti käyttöön. K: Miten voin mitata kuluuko kodissamme sähköä keskimääräistä enemmän? V: Kodin sähkönkulutukseen vaikuttavat monet asiat, kuten perheen koko, sähkölaitteiden määrä ja ikä sekä laitteiden käyttötottumukset. Sähkölämmitetyssä kodissa vaikuttavat myös asunnon koko, ikä ja kunto. Lahti Energialta voit veloituksetta lainata kulutusmittarin, joka helpottaa laitekohtaisessa kulutuksen seurannassa. Kysy lisää: asiakaspalvelu@lahtienergia.fi 5
Elämäni energisin sana Vastaajana Matti Saira: Veteraanimoottoripyörä Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo Olen haaveilut vanhasta moottoripyörästä koko ikäni. Koskaan ei oikein ole ollut mahdollisuutta hankkia, veljelläkin oli kolmepuolikas Jawa... Vuosi sitten kaverin kaverin kautta sain tietooni välittäjän, joka tuo Hollannista vanhoja moottoripyöriä. Nyt! Minulla oli tiedossa vain rungon numero, kun laitoin tilille 1500 euroa. Kohta talutin lavalta pihalle Sveitsin armeijan 50 000 km ajettua Condor A 350:ä. Armeijan väreissä, alkuperäiset satulalaukut ja kivääritelineet paikallaan. 350-kuutioinen, 4-tahtikone. Huippunopeus 100 km/h, itse ajelen pikkumatkoja kahdeksaakymppiä. Kerrotaan, että 100-vuotias pyörätehdas Condor käytti näissä Ducatin konetta... Kun se on ollut armeijan käytössä, mukana tuli ajopäiväkirja, josta näkee missä päin Sveitsiä sillä on ajeltu. Googletin niitä paikkakuntia kerran. Moottoripyöräni on valmistettu 1974. En pannut sitä museorekisteriin, koska silloin ei saa ajaa kuin 30 päivää vuodessa. Viime kesänä tuli huristeltua 2500 km. Ja töissä kävin Condorilla joka kesäaamu. 6
Matti Saira: järjestelmäasiantuntija, 50 v. 25 vuotta Lahti Energian palveluksessa Naimisissa, aikuisia lapsia Asuu Uudessakylässä vastaa mm. radiomastojen valaistuksesta ja vesiurkujen toiminnasta 7
8
Ja Suur-Hollola-ajoissa uusi piknik Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo Jokimaan raviradalle kuuluu hyvää. On tehty pitkään oikeita asioita, tietää toimitusjohtaja Tomi Himanka. Saman tietää myös Suomen Hippos ry. Raviurheilu- ja hevoskasvatusjärjestö listasi Jokimaan viime vuoden laadukkaimmaksi raviradaksi. Töitä on tehty pienillä resursseilla hartiavoimin hevosurheilun ja lähialueen tapahtumatarjonnan hyväksi. Menestyimme tänä vuonna erityisesti aktiivisuuden ja tehokkuuden saralla, Tomi Himanka kertoo. Viime vuonna talouden taantuma kosketti myös raviurheilua. Jokimaankin tulos uhkasi painua pakkasen puolelle. 3,5 miljoonan liikevaihto saavutettiin kuitenkin turvanmitalla ja toiminnallinen tulos jäi plussan puolelle. Tämä vuosi alkoi haastavasti kovalla pakkasjaksolla, mutta Himanka näkee talouskäyrien jo lähteneen nousuun ja raviradan selviävän alkuvuoden kankeudesta huolimatta. Huippu-urheilun jännitystä Raviväki odottaa toiveikkaina arpajaislainsäädännön muutosta 2012. Toteutuessaan se merkitsee kaikkien ravipelien tulouttamista Fintotolle, suoraan raviratojen ja hevosurheilun tueksi. Veikkaus pyörittää vielä viikottain paria ravipeliä, muut ravipelioikeudet ovat Fintotolla. Jokimaa saa omansa pelatuista raveista, aluemyyntipalkkion vaikkapa Sysmän R-kioskilla pelatusta totosta ja kohdepalkkion Jokimaalla totoillusta pelivaihdosta. Pelaaminen tuo raveihin oman tunnelmansa. Ravitapahtuman dramaturgiasta saavat monet katsojalajit olla kateellisia. Missä tapahtumassa on yhdellä kertaa niin monta jännittävää hetkeä: yksissä raveissa voi olla 12 huippukohtaa. Suur-Hollola-ajoissa ajetaan kahden päivän aikana 24 lähtöä, joissa jokaisessa voittaja selviää kiihkeän kisan jälkeen. Suur-Hollolan slogan on Parasta suomalaista raviurheilua. Kaikki päälähtöjen hevoset ovat Suomessa syntyneitä, kertoo Tomi Himanka. Näin ollen suomalainen voittaa aina. Raviurheilu on huippu-urheilua. Se on paljon muutakin kuin vain totoamista. Meillä raveissa on usein unohdettu itse urheilija, hevonen. Uusi sukupolvi, joka löytää ravikatsomot, on kiinnostunut hevosesta, käydään talleilla, seurataan hevosen kehittymistä, taputellaan turpaa, Himanka kertoo. Suomalaisilla on lämmin suhde hevoseen, vanhemmilla sukupolvilla suomenhevonen on ollut kulttieläin. Ja niitä hevosia täällä meillä kilpailee. Hevonlantapotentiaalia Jokimaan ravikeskuksen kokoinen rakennus on energinen paikka. Sitä se kuluttaakin. Tomi Himanka laskee, että katsomotilat, ravintolat, 9
Suur-Hollola on koko perheen tapahtuma. Lapsille on järjestetty erityisen paljon ohjelmaa poneista pomppulinnoihin kokoustilat, tallit, koko helahoidon lämpö ja sähkö ovat 100 000 euron menoerä vuodessa. 1980-luvulla rakennetut tilat eivät ole niitä energiaystävällisimpiä siksi myös energiantoimittajan on oltava kokonaisesti edullinen. Kilpailutimme kulutuksemme ja päädyimme Lahti Energiaan. Pitkä yhteistyö on jatkunut muutenkin kuin energiantoimituksessa, kertoo Himanka. Muutaman vuoden kuluttua voitaisiin Jokimaalla tosin käyttää energiaa ihan omasta takaa 100 hevosen lantavoimalla. Himanka on selvittänyt ja tutkinut ekoenergian käyttöä. Yhden hevosen vuorokauden lantatuontannolla korvattaisiin kaksi litraa kevyttä polttoöljyä. Hevosen lanta on oikea energiapotentiaali. Nyt kuljetamme sitä täältä kalliisti muualle. EU-direktiivit kieltävät vielä sen polttamisen energiaksi. Vaikka hevonen on kasvissyöjä, sen lanta lasketaan eläinperäiseksi, jota ei saa polttaa. Kasvisperäisiä saa nimittäin polttaa, kertoo Himanka. Ruotsissa ja Saksassa lantaluokitus on jo muutettu, ja siellä poltellaan iloisesti halpaa ekoenergiaa. Siitähän ei tule päästöjä sen enempää kuin poltettaessa koivuhalkoja. Meidän 100 hevosta ja lähiympäristön 400 hevosta tekisivät kovaa tulosta myös tällä sektorilla, laskee toimitusjohtaja Himanka. Saran Salama vertyy aina kun lämpöiset kelit tulevat ja edessä on huippuluokan kilpailut: mestari juoksee jälleen Suur- Hollolassa nuorempiensa haastajana. Nimi Saran Salama Synt. 8.7.1996 Pelkosenniemi Isä Kihin-Muisto Emä Vipo Valmentaja Tapio Perttunen Omistaja Sara-Juulia Perttunen Rotu Suomenhevonen Korkeus 157 cm Väri tummanrautias Lempiruoka kaura Saavutukset vuosien 2006, 2007 ja 2008 ravikuningas Voittosumma 2009 740 000 e Jälkeläiset 304 (2002 2009) Motto Juokse sinä humma Piknikille Suur-Hollolaan Jokimaan kausi on kuin jääkiekon SM:ää. Se käynnistyy syyskuun alussa torstairavein, runkosarjana, jatkuu sitten playoffeihin kevään Olympiaraveihin ja päättyy loppuotteluihin kauden päätapahtumassa Suur-Hollolaajoissa heinäkuussa. Suur-Hollola on koko perheen tapahtuma. Lapsille on järjestetty erityisen paljon ohjelmaa poneista pomppulinnoihin hevoset kiinnostavat lapsia. Pelaamista voi kokeilla, kiertävät toto-oppaat ohjaavat. Pikkurahalla voi jännittää mukana. Huippuhetki on sunnuntain päälähtö, jossa voittaja saa 100 000 euroa. Tämä on maan kovatasoisin huippu-urheilutapahtuma, kehuu Tomi Himanka. Uutuutena ajoissa nähdään Lahti Energia -piknik raviradan pohjoispäädyssä. Piknikvieraat saavat portilta oman kassin, jossa on kaikki tarpeellinen viltistä lautasiin, mukavaan retki- ja raviurheilupäivään. Lahti Energia jakaa omille asiakkailleen 300 vapaalippua. Jos oikein kurjasti käy ja sataa, piknikkiläiset saavat siirtyä sisätiloihin Ravintola Hippodromiin. Taitaapa piknikillä olla myös Marja Tyrni, joka laittaa suut makiaksi... Himanka paljastaa hieman Lahti Energia -piknikin ohjelmistoa. 10
Lahti Energia -piknik kutsuu Tule piknikille Suur-Hollola-ajoihin! Lahti Energia jakaa 300 vapaalippua kesäiseen ravitapahtumaan. Liput jaetaan asiakaspalvelustamme Kauppakadulta 300 ensimmäiselle asiakkaallemme. Katso ohjeet osoitteesta: www.lahtienergia.fi/suurhollola 11
Veturimies, ajetaan perhepuistoon! Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo Vielä sata vuotta sitten samoilla raiteilla puksutti höyryveturi, joka vei tukkilastia Vesijärven satamasta. Nyt Puksujunan lastina on joukko iloisia lapsia. On alkamassa puksujunamatka halki Lahden. Mitä olisi Pikku-Vesku ilman vesiurkuja? Lahti Energian tarjoamat vesiurkuesitykset järjestetään kaikkien iloksi kesäkuun alusta syyskuun loppuun päivittäin klo 13 ja klo 18: musiikkia ja tanssivia vesisuihkuja! Tuut-tuut! puksu valmiina matkaan. 1 1. Vesiurkukonsertteja kesäiltoina kuva: Johannes Wilenius Veturimies Arto Sipilää hymyilyttää. Puksujunaan oli noussut pikkumies posket hehkuen. Veturimies kertoi, että kohta lähdetään ja matkan varrella nähdään kaikenlaisia hauskoja paikkoja. Poika sanoi, ettei ole nukkunut kahteen viikkoon kun on jännittänyt junamatkaa niin. Uuden ilmeen ja maalin saanut Puksujuna on värikäs osa lahtelaista kesäkaupunkikuvaa. Tänä kesänä ajetaan 15. puksukausi. Ensimmäisen kerran traktorijuna lähti Vesijärven satamasta kesällä 1996. Arto Sipilä oli nähnyt Aulangolla maasturilla vedettävän junan ja päättänyt: tällainen on saatava Lahteenkin! Ensimmäinen kesä oli kylmä. Kaksi kuukautta satoi. Puksuun ei uskaltanut nousta kuin muutama matkustaja. Mutta heti kun heinäkuun helteet alkoivat, tuli pysäkille jonoa, muistelee veturimies Sipilä Puksun alkuaikoja. Sitten on joka kesä ajettu erilaisia kaupunkireittejä, parhaimmillaan kahdellakin junalla. Juna lähtee. Veturimies heilauttaa kättään ja matka alkaa. Kuljetaan pitkin vanhaa satamaraidelinjaa ja käännytään Pikku-Vesijärvelle. Arto Sipilä kertoo, että puksukausi alkaa toukokuun alusta. Jo kymmenettä vappua peräkkäin ovat Piiparin päiväkotilaiset tehneet kesän avausmatkan. Reittiliikenne alkaa 14.6. ja sitä ennen puksutellaan tilauksesta. 12
FC Lahti pelaa Veikkausliigassa jalkapalloa. Lahden Stadion on joukkueen kotikenttä. Suomen Palloliiton ja FIFAn määräysten mukaan seura ei saa pelilisenssiä, ellei sen kotistadionilla ole vähintään 800 luxin valaistusta. Valaistukseen ei Lahdessa ainakaan Suomenmestaruusjahti kaadu. Korkea piippu on Teivaanmäen voimalaitoksen. Vuonna 1965 Lahdessa juhlittiin ensimmäisen lämmitysvoimalan avajaisia. Teivaanmäeltä tulee lämpöä ja energiaa satoihin päijäthämäläisiin koteihin. 3 3. FC lahden 800 luxin kotikenttä Lahden kaupungin liikennevalojärjestelmään kuuluu vuoden 2010 alkaessa 92 valo-ohjattua risteystä, joista kaupunki omistaa kokonaan 54. Kun lamppu poksahtaa, kutsutaan paikalle sähkömiehet. 2 2. lahden ensimmäinen voimalaitos 4. liikennevalotkin poksahtelevat 4 Tämä on tällaista talkoopohjaista touhua, juttelee Sipilä, joka oikeissa töissään on traktoriurakoitsija. Kesät kuluvat Puksun hytissä. Juna kääntyy Pikku-Veskulta kohti Fellmannin puistoa. Tänä kesänä Puksu ajalee uusilla renkailla. Rengasliikkeen iloksi Sipilä vei traktorin ja vaunut kumitettavaksi: 16 uutta rengasta! Veturina on vuorenvarma kotimainen Valmet. Paljon juttua saadaan aikaan kun matkustajina on poikia traktorilippiksineen..., kertoo veturimies, joka esittelee matkakohteita reitin varrella tarkemminkin. Kun noustaan kohti Mytäjäisten risteystä, oikealla nousevat stadionin lamppupylväät. Pikkumatkustajien lisäksi Puksu kuljettaa myös aikuisia, joista Sipilän mukaan noin 90 % on päijäthämäläisiä ja lahtelaisia. Monet lahtelaiset ovat ihmeissään, että näinkö kaunis ja vihreä kaupunki meillä on, Sipilä kertoo. Puksussa näkökulma on niin erilainen kuin kävellessä tai autolla ajaessa. Vanhemmatkin viihtyvät. Eräänä kesänä 90- vuotias vanharouva ajoi Puksulla sata matkaa, parhaina päivinä kolme. Erään 30-helleasteisen reissun jälkeen hän oli noussut Puksusta, nojannut junantankoon ja huokaissut: Mä en jaksa enää... Rouva kukitettiin sadannen matkan jälkeen kesän parhaana matkustajana. 13
Huomio, Yleisradio, Lahti, Suomi aloitettiin ensimmäinen radiolähetys 1928. Lahti Energian värivalaisemat mastot elävöittävät Lahden ilmettä pimeään talviaikaan. Tänä kesänä valoille tehdään ensimmäinen suuri huolto, ne kun kestävät 600 tunnin käytön ja hapettuvat kosteudessa. Valoshowt jatkuvat syyskuussa. 5 6. kaukolämpöä kansalle! 6 5. radiomastojen valoshow huolletaan Kesäinen tietyömaa merkitsee energiaa. Lahdessa ensimmäinen kaukolämpöasiakas liitettiin verkkoon vuonna 1962. Nykyisellään verkko kattaa lähes koko kaupungin ja kaukolämmitetyissä taloissa asuu noin 90 prosenttia lahtelaisista. Lahti Energian verkko ulottuu myös Nastolaan, Asikkalaan ja Hollolaan. sibeliustalo ja jättiläisen pelinappulat Puksu kääntyy kohti Launeen komeita puistoalueita. Puksuhinnat lyövät VR:n vastaavat. Aikuinen matkaa viidellä eurolla, 7 15-vuotiaat kahdella, 3 6-vuotiaat eurolla ja alle kolmivuotiaat ilmaiseksi. Veturimies kertoo, että tänä kesänä Puksu ajelee mahdollisesti Launeen perhepuiston vieressä arboretumin, puupuiston, sekä sorsalammikon vieritse. Uusia kohteita, kauneinta Lahtea. Puksu pysähtyy kotieläinpuistossa. Pian jatketaan kohti keskikaupunkia. Arto Sipilä esittelee touhukkaille lapsille Marolan nähtävyyksiä. Tuntuu veturimiehen unelmatyöltä. Tämä on niin mukavaa, ettei tästä ehdi rikastua. Jonkinlaista kutsumusta tarvitaan. Tietysti veturikuskilta kaivataan ajokorttiin vähän enemmän noita kirjaimia kuin normaalisti, kuten DE, linja-autoja ja rekkoja varten. Matka jatkuu kisakylän, keskuspuiston, rautatieaseman, kaupungintalon ohi kohti kauppatoria. Alatorilla on keskustan puksupysäkki. Puksu on nähtävyys kaupunkikuvassa. Saa olla melko kylmäkiskoinen ihminen, joka ei heiluta matkaajille. Torilta nousee kyytiin uusia vieraita. On Puksu nähty sataman reitillä syksyisin- 14
Kesällä 2011 saatetaan ajella jo todellisella puksupendolinolla. pitkä matka vaatii veronsa 7. yli-marolan kivinavetan valot 7 Kanoja, vuosia, ankkoja, possuja, kaneja, vasikoita, hevosia... 4Hkotieläinpiha on maalaismiljöö lähes keskellä kaupunkia. Juho Alfred Marolan rakentamaa komeaa asuntoa täydentää 1906 rakennettu mahtava kivinavetta. Kesäisin pihalla on kotieläimiä ja pieneläimet ovat sisätiloissa ympäri vuoden, valossa ja lämmössä. 8. runomaratonin riimeissä Satama on lahtelaisten olohuone ja miksei näyttämökin: Runomaraton on eräs lahtelaistapahtuma, joka esiintyy satamassa. Lahti Energia tukee arvokasta ja ainutlaatuista Runomaratonia, jo vuonna 1982 perustettua happeningiä. 8 kin. Kalamarkkina-aikaan se ajaa joskus sateentuiverruksessa pikkumatkoja. Eräs poika oli kerran tomerasti istahtanut Puksun penkille ja ilmoittanut: Ajetaan Perhepuistoon! Veturimies Sipilä oli kertonut, että kuule vasta kesällä ajellaan sinne päin, kun on kesänlämpöistä aikaa. Poika siihen: Ei taida kannattaa jäädä odottamaan... Veturimies Arto Sipilä hyvästelee matkustajia. Kädestä pitäen; tyytyväisiä ilmeitä, iloista puheensorinaa. Tervetuloa uudelleen! Veturimiehellä on suuria tulevaisuuden suunnitelmia. Kun ne pitävät, ensi kesänä nähdään Lahden kesäkuvassa uusi puksupendolino, ensimmäinen ja ainoa Suomessa. Se on tasokas spesiaalivaunu, todellinen energiajuna nimihän voisi olla vaikka KYVO ja sähköveturi nokassa, suunnittelee veturimies Arto Sipilä ja ohjaa Puksun sataman pysäkille. Jono jo odottaa uutta matkaa. 15
16
Kuvat: Loma Graphics, Mika Selin Teksti: Timo Taulo Polttimonrannassa nähtiin hengenpelastusoperaatio vertaansa vailla Pitkäperjantain aamuna kello kuuden aikaan Polttimonrannasta nousi usvaa. Vesijärvi oli hiljainen, jäässä, vain Polttimon ranta oli sulana. Muuttolinnut olivat hereillä: niitä olivat tulleet rantaan seuraamaan innokkaat lintuharrastajat. Juuri kun he saivat kiikariinsa telkän, heidän sieraimiinsa sattui voimakkaan tympeä haju. Öljyä. Lintuharrastajat ymmärsivät salamannopeasti, mistä oli kysymys. Luontoa vuosikausia seuranneina, he tiesivät vaarallisen hajun merkityksen. He hälyttivät pelastuslaitoksen paikalle, joka pääsiäislomista huolimatta sai ripeästi ryhmän jalkeille. Kohta vuotokohta löytyi: Täällä pulppuaa, tuli ilmoitus radiopuhelimitse muulle ryhmälle. Rannassa sijaitsevaan Lahti Energian lämpökeskukseen oli tullut vuoto, kevyttä polttoöljyä oli valunut sadevesiviemäriin ja edelleen Vesijärveen. Keräyspuomit rantaan, vuotokohtaa tukkimaan, turpeen avulla imemään vuotanutta öljyä, imuauto paikalle. Karkotusoperaatio käyntiin Viiden kuution öljymäärä pienessä järvessä voi olla kohtalokas. Ensisijaisesti siitä olisivat joutuneet kärsimään muuttolinnut, joita pääsiäinen ei ollut kohmettanut. Mm. sinisorsat, telkät, laulujoutsenet, kanadanhanhet, nokikanat, naurulokit ja selkälokit tekivät kevättä järven rannoille. Pelastustoimen ollessa öljyvahinkoa puhdistamassa, lintuharrastajat ottivat hengenpelastusroolin. Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Rautama kertoo, että lintuharrastajat aktivoituivat yhtä nopeasti kuin muukin pelastustoimi. Ei aikaakaan kun Polttimonrannalle oli soittamalla organisoitu karkotusoperaatio. Viidentoista vapaaehtoisen lintuharrastajan toimesta muuttolintuja karkotettiin sula-alueel- 17
Viidentoista vapaaehtoisen lintuharrastajan toimesta muuttolintuja karkotettiin sulaalueelta joka päivä kahden viikon ajan. ta joka päivä kahden viikon ajan. Jos linnut olisi päästetty laskeutumaan öljyturma-alueelle olisi niille käynyt huonosti. Apuna lintujen karkottamisessa oli Lahti Energialta lainaksi saatu soutuvene, Lahden seudun riistanhoitoyhdistykseltä lainattu hirvitykki, Lahden Pursiseuran starttipistooli, ilotulitteita, kattilankansia ja ilmapalloja, kertoo Jorma Rautama, joka itsekin metelöi rannassa parin viikon päivät. Osin öitäkin, sillä vesilinnuista yömuuttajien määrä on itse asiassa suurempi kuin päivämuuttajien. Vilkas kevätmuutto on sellainen. Jaoimme päivystysvuorot ja pidimme parituhatta lintua loitolla. Lintutieteellisen yhdistyksen 40-vuotisessa historiassa pelastusoperaatio oli onneksi harvinainen. Vastaanlaisia tilanteita ei ole miesmuistissa. Jorma Rautama kertoo, että pieniä ensiaputoimia tehdään jatkuvasti, ja vahingoittuneita lintuja viedään Heinolan lintutaloon toipumaan. Pari viikkoa ennnen pääsiäistä veimme viirupöllön sinne hoitoon, kun se oli lentänyt päin sähköjohtoja. Neljänsadan jäsenen yhdistys suojelee lintuja, antaa lintutietoa ja järjestää luontoretkiä, tekee lintuhavaintoja ja edistää yleensä ihmisten kiinnostusta luontoon ja lintuihin. Puheenjohtaja kertoo, että Päijät-Hämeen alueen lintuharrastus on voimakkaassa nousussa; uusia jäseniä on liittynyt lähes päivittäin. Ihmiset arvostavat ympäristöä ja sen eteen tehtävää työtä. Halutaan oppia tuntemaan ja ymmärtämään lintujen puuhia, liikkua ulkona ja miksei tehdä jotain hyödyllistäkin ihan linnunpöntöistä hengenpelastukseen saakka. Sitä työtä lintuharrastajat ovat kyllä tehneet ihan konkreettisesti. Nopeat toimet auttoivat Lopulta ympäristöviranomaiset antoivat luvan torjuntatöiden vähentämiseen, kun vahinkopaikalla tehtiin katselmus. Vedestä otettiin näytteitä, niiden perusteella järvestä ei enää juurikaan löytynyt öljyä. Pinnalla tosin vielä kellui linnuille haitallinen öljykalvo, jonka uskottiin haihtuvan auringon paisteessa. Lahti Energian lämpökeskus Polttimon alueella: Keskus toimittaa lämpöä ja höyryä Polttimon tarpeisiin. Keskus on miehittämätön ja toimii maakaasulla. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy, jota on säilytetty erillisessä öljysäiliössä. 18
Lahti Energia kiittää lintuharrastajien taitoa ja tietoa Lahti Energia pyysi yleisöltä apua saadakseen tietoa Polttimon lämpökeskuksen öljyvuodon aiheuttamista lintukuolemista. Pyyntö oli kotisivuillamme ja lehdessä. Yleisöhavaintoja emme saaneet, mutta Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys on tehnyt koosteen omista havainnoistaan, kertoo viestintäpäälikkö Jaana Lehtovirta Lahti Energiasta. Lintuja karkotettiin alueelta 512 ja lisäksi metelöinti on todennäköisesti estänyt Enonselällä lepäilleiden lintujen tulon sula-alueelle. Normaalisti Polttimolla levähtää kyseiseen aikaan yli 1000 muuttolintua päivittäin. Aiempien vuosien havaintoihin perustuen häirintä esti minimiarvion mukaan 2500 linnun saapumisen öljyyntyneelle sula-alueelle. Lahti Energiassa arvostetaan Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen vapaaehtoista työtä. Toimitusjohtaja Janne Savelainen kertoo, että yhtiö tulee olemaan aktiivisesti tukena ympäristötyössä. Olemme sopineet yhdistyksen kanssa laajasta yhteistyöstä. Lahjoitamme yhdistykselle kaksi lintutornia ja liitymme yhdistyksen tukijäseneksi. Sähköyhtiö on käynnistänyt tarkkailuohjelman, jonka avulla seurataan vahinkojen korjaamista. Järven vesistön seurantaa laajennetaan kesän ajaksi normaalista tarkkailusta. Polttimon alueen maaperä puhdistetaan kokonaisuudessaan ja öljysäiliö tyhjennetään ja tarkistetaan. Alueelle hankitaan öljynerotuskaivo, kertoo toimitusjohtaja Savelainen. Lahti Energian lämpökeskuksen öljyvuoto Polttimon alueella 2.4. Torjuntapäivä 1 10:59 Päijät-Hämeen pelastuslaitos saa hälytyksen: Vesijärvessä on öljyä. Pelastuslaitos saapuu paikalle ja öljyvuoto paikallistetaan Polttimo Oy:n alueelle. Lahti Energia saa tiedon tapahtuneesta klo 13:30. Öljyvuoto tukitaan, alue puomitetaan ja veteen levitetään turvetta, öljyistä jätettä imetään imuautoilla ja kuljetetaan pois. Maata kaivetaan vuodon laajuuden selvittämiseksi. Pelastustoimet jatkuvat koko päivän klo 23 asti. Pääosa öljystä saadaan pois järvestä ensimmäisen päivän aikana. 3.4. Torjuntapäivä 2 Torjunta jatkuu: sulan veden alue on laajentunut ja öljyvahinkoalueen puomituksen ulkopuolella on havaittavissa ohut kalvo öljyä Joutjoen suulle asti. Pystypuomi levitetään estämään öljyn lisäleviäminen. Pumppuautot jatkavat alueen tyhjentämistä öljystä. 4.4. Torjuntapäivä 3 Alueen tutkiminen: sulan veden alue laajentunut edelleen, öljyesiintymät stabiilit puomien vaikutusalueella, imeytyspuomit vaihdetaan uusiin. Lahti Energia jatkaa torjuntaa neljän pumppuauton voimin. Sadevesiviemärilinjat ja rantakivet pestään. Öljyvesijätettä toimitetaan yhteensä 210 m 3 pois alueelta. Vuodon syyksi paljastuu tekninen vika lämpökeskuksen laitteistossa. Öljyä pääsi valumaan noin 5 m 3 putkistosta venttiilin läpi sadevesiviemäriin ja sitä kautta Vesijärveen. Akuutin tilanteen mentyä ohi järven tilannetta seurataan päivittäin tarkastuskäynneillä. Imupuomeja vaihdetaan ja lisätään tarpeen mukaan. Ohutta öljykalvoa nuotataan järvestä pois niin paljon kuin sitä on mahdollista ihmisvoimin poistaa. Jäätä kairataan, ja öljyä ei löydetä. 10.4. mennessä tilanne oli pelastusviranomaisten hallinnassa. 12.4. Öljyä on vielä ohuena kalvona rannalla lähinnä öljypuomien välissä, puomien ulkopuolella öljyä ei näy. Öljyn vuotokohdasta sekä Joutjoen suun lähettyviltä otetut vesinäytteet ovat puhtaita. 13.4. Alue tarkistetaan yhdessä viranomaisten kanssa. Tilanne on rauhoittunut ja aktiiviset puhdistustoimet voidaan lopettaa. Torjunta/puhdistustyötä jatketaan tarvittaessa. 14.4. Hämeen ELY-keskus tarkistaa vahinkopaikan ja neuvotellaan Vesijärvi-seurannan toteutuksesta kaupungin ympäristöviranomaisten kanssa. 30.4. Viimeiset imeytyspuomit poistetaan Vesijärvestä. Jatkotoimenpiteet Lahti Energia on sopinut viranomaisten kanssa, että yhtiö laajentaa Vesijärven vesistön seurantaa kesän ajaksi. Seurantasuunnitelma hyväksytetään ympäristöviranomaisilla. Lahti Energia puhdistaa lämpökeskuksen alueen maaperän mahdollisimman tarkkaan. Viranomaiset hyväksyvät lopputarkastuksen. Alueen öljysäiliö poistetaan kokonaan käytöstä. Lahti Energia tarkistaa omat sisäiset työohjeensa ja päivittää ne tarvittaessa. Lahti Energia nopeuttaa joulukuussa 2009 Pöyryltä tilattua öljyriskikartoitusta. Kartoitus koskee kaikkia konsernin öljyä käyttäviä laitoksia. 19
Massapolttoa vai kaasutusta? Mistä on ympäristömyönteiset voimalaitokset tehty? Kuvat: UKI Arkkitehdit Oy Teksti: Timo Taulo Parin vuoden päästä valmistuva uusi Kymijärven voimalaitos tuottaa uutta, entistä ympäristömyönteisempää sähköä ja lämpöä. Uusi kaasutuslaitos käyttää polttoaineenaan energiajätettä. Tuttavallisemmin kutsuttu KYVO 2 edustaa maassamme aivan uudenlaista ympäristömyönteistä energiantuotannon teknologiaa. Hyvästi vanhanaikaiset massapolttolaitokset! Ympäristömyönteisempää energiapolitiikkaa edustavat uuden sukupolven kaasutusvoimalaitokset, joissa pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita tehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Perinteinen sekajätteen massapolttolaitos on eräänlainen jätteiden tuhoamislaitos. Massapoltto ja jätteen synnyn ehkäiseminen eivät sovi yhteen. Kun jäte poltetaan massapolttolaitoksissa, jätteisiin sisältyvä kierrätyskelpoinen materiaali tuhoutuu. Sähköäkään menetelmä ei tuota kovin tehokkaasti. Toisin kuin massapolttolaitos kaasutuslaitos tuottaa paljon myös sähköä. Päijäthämäläiset ovat olleet jätteiden kierrättämisessä ja energiajätteen erilliskeräyksessä edelläkävijöitä. Kymijärven vanha voimalaitos on vuodesta 1998 alkaen pystynyt vähentämään kivihiilen kulutusta yli 600 000 tonnin verran. Kymijärvellä on tähän mennessä kaasutettu jo yli miljoona tonnia puun ja erilliskerätyn energiajätteen sekoitusta. Roskat energiaksi Vuonna 2012 valmistuva KYVO 2 käyttää polttoaineenaan pelkästään energiajätettä. 20
Uusia mahdollisuuksia ympäristöteknologiasta Uusi voimalaitos yhdistää hyvin energiantuotannon ja ympäristömyönteisyyden. Se on omassa lajissaan maailman ensimmäinen tällä teknologialla toimiva voimalaitos. Yli kymmenen vuoden vankka kokemus kaasutuksesta vanhassa Kymijärven voimalaitoksessa antaa hyvän pohjan rakentaa kokonaan energiajätteellä toimiva uusi voimalaitos Lahteen. Rakennustyöt on jo aloitettu. Parhaillaan tehdään maansiirtotöitä. Voit seurata uuden voimalaitoksen valmistumista reaaliajassa webbikameroiden kautta osoitteessa: www.roskatenergiaksi.fi. Ennen jäte oli jätettä. Nyt se on raaka-ainetta uusiokäyttöön tai energiantuotantoon. Teknologian kehitys ja tarve vastata ajankohtaisiin ympäristöhaasteisiin ovat muuttaneet ajatteluja toimintatapoja. Rakenteilla oleva Kymijärven voimalaitos on viimeisin esimerkki siitä, ettei kannata heittää hukkaan sellaista, mille löytyy järkevää hyötykäyttöä. Lahti on valtakunnallisesti tunnettu ympäristöosaamisen kaupunki. Lahden seudulla jätteiden hyödyntäminen on ollut kehittynyttä jo ennen uutta voimalaitosta. Ehkä kaikkein parhaiten Lahti tunnetaan suomalaisen cleantech osaamisen kotipesänä ja solmukohtana. Lahden tiede- ja yrityspuisto on kansainvälisesti tunnustettu ympäristöteknologian siivittäjä. Monet lahtelaiset yritykset ovat menestyneet mukavasti näillä nopeasti kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla. Lahti Energian satsaaminen entistä kestävämpään energiantuotantoon on luonteva osa Lahden ympäristöklusteria. Kierrätyspolttoaineita hyödyntävä Kymijärven voimalaitos lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Se vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten ilmastopäästöjä sekä vahvistaa jätepohjaisen kierrätysmateriaalin energiahyödyntämistä ja varmistaa tämän aineksen pysymisen poissa kaatopaikoilta. Kun myös teknologiassa hyödynnetään suomalaista osaamista, voidaan luoda pohjaa maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen osaamisen syntymiselle. KYVO 2-termejä Kaasutus tarkoittaa lämpökäsittelyä ali-ilmaisissa olosuhteissa. Jätemateriaaleista kaasutukseen soveltuvat pääasiassa kierrätyspolttoaineet. Kaasutuksessa syntyvä tuotekaasu voidaan polttaa tavanomaisessa voimalaitoskattilassa. Uusi KYVO 2 edustaa tätä teknologiaa. Ilmastopoliittiset tavoitteet ja ympäristöllisesti kestävä huominen edellyttävät meiltä uusia tapoja taloudellisen hyvinvoinnin ja arkipäivän rakentamiseen. Ympäristöteknologiset innovaatiot ja niiden käyttöönotto osoittavat, että mahdollisuuksia on vaikka mihin. Tartutaan niihin yhdessä! Rinnakkaispoltolla tarkoitetaan jätteiden polttamista voima- tai lämpökattilassa tai prosessiuunissa samanaikaisesti tavanomaisen polttoaineen, kuten kivihiilen kanssa. Kymijärven vanhassa, vuonna 1975 valmistuneessa voimalaitoksessa on käytetty rinnakkaispolttoa vuodesta 1998 alkaen. Leijupetikattila eli leijukerroskattila on biopolttoaineiden polttoon kehitetty lämpökeskusten ja -voimaloiden kattilatyyppi. Leijupetikattilassa tulipesän alaosasta syötetään ilmavirta, joka saa tulipesässä pidettävän hiekan, tuhkan ja polttoaineen leijumaan. Palaminen tapahtuu näin muodostuvassa pedissä. Polttoaineen jatkuva sekoittuminen tehostaa lämmön ja kaasujen siirtoa. Paula Lehtomäki ympäristöministeri 21
Wattivinkki Kodinkonekin voi säästää energiaa Kodinkoneita valittaessa kannattaa keskittyä energiatehokkuuteen siinä säästää selviä euroja. Nyrkkisääntönä on: Valitse energiamerkiltään A-luokan laite. Sähkön ja veden kulutus kuormittaa eniten ympäristöä. Lahtiwatti etsi energiapihejä kodinkoneita, vaikkapa kesämökkeilyyn sopivia. ENERGIAPIHI INDUKTIOLIESI UPO Ci1050 Energialuokka A. Nopea ja tehokas induktiotaso kuumentaa ruoan huomattavasti nopeammin kuin perinteiset liedet. Induktiossa kuumennetaan suoraan kattilan pohjaa energiaa ei kulu hukkaan. Keittoalueen tehonsäätö tapahtuu nopeasti ja tarkasti. Helppo pitää puhtaana. Uunissa erinomainen paistotulos. Monipuoliset uunitoiminnot, mm. kiertoilma, pizza, sulatus/kuivatus. Digitaalikello ja paistoautomatiikka. Alhaiset pintalämpötilat, 3-kertainen luukunlasi. 2 teleskooppikannattimet. Alaslaskettavat vastukset ja vastusten suojalista. Leveys 50 cm. Ovh 1395,- Sovita lämpö oikeaksi. Kiehautat tai paistat, lämpötilan säädöllä voi vaikuttaa paljonkin sähkönkulutukseen. Käytä hyväksesi tavallisen lieden tai uunin jälkilämpöä. Vettäkin kannattaa keittää vain juuri oikea määrä, näin ruoka valmistuu nopeammin ja energiatehokkaammin. WHIRLPOOL amw 201/alu Energialuokka A. Mikroaaltojen maksimiteho 750 W. Tehotasojen määrä: 7. Tilavuus 18 l. Ohjaustyyppi Easytronic. Mitat: K 285 x L 456 x S 392 mm. Ovh 99,- Art Mito 19 LDV 1909 19-tuumainen televisio, jossa antenniverkon digiviritin ja kätevä sisäänrakennettu DVD-soitin. Sivussa mm. USB-liitäntä valokuvien katseluun tai musiikin kuunteluun. DVD-soittimessa MP3- ja DivX-toisto. 12 V-liitäntä akkukäyttöön ja kaapeli mukana ota mukaan mökille, asuntoautoon tai vaikka veneeseen. Vain 60W kulutus. Ovh 299,- TELEVISIO DVD-SOITTIMELLA Vertaa laitteiden sähkönkulutusta. Koosta ja mallista riippuen esimerkiksi televisioiden sähkönkulutuksessa voi olla suuriakin eroja. Suosi laitteita, joiden valmiustila kuluttaa mahdollisimman vähän sähköä. Monet tv:t jäävät valmiustilaan, jossa ne jatkuvasti kuluttavat turhaan sähköä. X120-JA03SE 1,4-kiloinen kannettava kulkee vaivattomasti mukanasi. 11,6 laadukas LED-näyttö. Windows 7 Home Premium. Kahden ytimen energia tehokas Intel Celeron -suoritin SU2300. Muistia 3 Gt ja 320 Gt:n kiintolevy. Jopa kahdeksan tunnin akunkesto. Monipuoliset liitännät, mm. HDMI, Bluetooth ja WLAN. Näppäimistötuntuma on erittäin tarkka. Kahden vuoden takuu. Ovh 499,- TEHOMIKROAALTOUUNI Kun mökillä on mikroaaltouuni, sitä kannattaa käyttää pienien ruokaerien valmistamiseen ja lämmittämiseen mieluummin kuin uunia, jonka lämmittäminen vie paljon energiaa ja aikaa. Suunnitelmallisuus ja energiaa säästävät käyttötottumukset helpottavat ruoanlaittoa ja pienentävät samalla sähkölaskua. KANNETTAVA MINIKOOSSA Kun tietokoneen virransäästöominaisuus aktivoidaan, virrankulutus puolittuu. Se säästää virtaa, ja laitteisto tuottaa vähemmän lämpöä. Näytön virtakytkintäkin voi käyttää. Näyttö pimenee, mutta ohjelmat ja verkkoyhteys pysyvät päällä. Käyttötilassa näyttö vie virtaa 85 W, virransäästö tiputtaa kulutuksen 5 wattiin. 22
Top 10 Electrolux ECP21108W Käyttötilavuus 210 l. Huurtumista hidastava hengittävä Low Frost -tekniikka hidastaa pakastimen huurtumista 80% ja sulamisväli kasvaa viisinkertaiseksi. A- energialuokka. Automaattinen pikapakastustoiminto. Kaksi säilytyskoria. Siirtopyörät. Sisävalo. Lukittava kansi. Mitat: K 87,6 x L 79,5 x S 66,5. Ovh 399,- 4 pointtia kierrätyksestä Kierrätyksessä laitteista saadaan hyötykäyttöön niiden sisältämä metalli, muovi ja lasi. Monet sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisältävät myös ongelmajätteeksi luokiteltavia aineita, joten niiden toimittaminen SER-kierrätykseen on ensiarvoisen tärkeää. SÄILIÖPAKASTIN LOMALLA A-energialuokan pakastin on mittausten mukaan vähiten ympäristöä kuluttava. Joissakin malleissa on energiaa säästävä Lomallatoiminto: kylmälaite on käynnissä, mutta kuluttaa vähemmin energiaa. Koska ovia ei avata, on kaapeissa vain eräänlainen valmiuslämpötila, jossa elintarvikkeet säilyvät kuitenkin hyvin viileässä tai pakkasessa. KUIVAAVA PESUKONE UPO Pesukarhu 6290 Pesukone ja kuivausrumpu samassa. Pesee 6 kg pyykkiä ja kuivaa 4 kg yhdellä kertaa. Energialuokka ja pesutulos A+. Suurin linkousnopeus 1200 kierr./min. Erinomaiset allergiahuuhtelut. Selkeä suomenkielinen paneeli. Easy Logic. Mitat: K 85 x L 59,5 x S 55 cm. Ovh 599,- Ympäristöystävällisistä lisävarusteista ajastin on hyödyllinen, koska sen avulla pesun voi ajoittaa esimerkiksi edullisemman yösähkön aikaan. Pese rummullinen kerralla. Pyri pesemään aina mahdollisimman täysiä koneita, niin säästät energiaa. Monissa pesukoneissa on puolitäyttö- tai pikapesuohjelma. Niitä kannattaa hyödyntää pienempiä määriä pestäessä. Kuljeta kolme Televisiot, kylmälaitteet, ATK-monitorit jne. luokitellaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromuksi, jota otetaan vastaan kaikilla Päijät-Hämeen pienjäteasemilla. Kotitaloudet voivat viedä maksutta enintään kolme samaa laitetta kerrallaan. Akut ongelmiin Pieniä korjauskelvottomia laitteita voi laittaa sekajäteastiaan, elleivät ne sisällä akkuja. Esimerkiksi matkapuhelin, rikkaimuri ja sähköhammasharja sisältävät akun, joka kuuluu ongelmajätteen keräykseen. Kylmäkama keräykseen Kylmälaitteet jääkaapit ja pakastimet sisältävät muun muassa freoneja. Myös kuvaputkelliset laitteet televisiot ja näyttöpäätteet sisältävät ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita esim. lyijyä. Niitä ei saa jättää kiinteistön jätetilaan, vaan ne on toimitettava sähkö- ja elektroniikkaromun keräykseen. Tietokone murskaksi Vaikka kierrätettävän tietokoneen puhdistaisi tai asentaisi softan uudestaan, tiedot ovat hyvinkin löydettävissä kovalevyltä. Vain uusimmat tietoturvaohjelmat ovat turvallisia, ja niissäkin on aukkoja 100 % varmuus tietokoneen puhdistamisessa on vain perinteisellä murskaamisella. Murskaamisessa saadaan materiaaleja ja energiaa hyötykäyttöön, murskaus ei tarkoita kaatopaikkatavaran lisääntymistä. Jutun laitteet ovat Musta Pörssi Launeelta. 23
Jäähyväiset öljylle Kaukolämpöaktivistit pitivät sähköyhtiön lämpimänä Kuvat: Loma Graphics Teksti: Timo Taulo 24
Kaukolämpö on asia, josta kannattaa nousta melkein barrikadeille. Tai ainakin kadunkulmaan neuvotteluun, kuten Patomäen Korpinkadulla. Tänä kesänä asukkaat saavat kaipaamansa kaukolämmön. Patomäen kaupinginosaa eteläisessä Lahdessa ryhdyttiin rakentamaan tositeolla 1960 ja -70-lukujen vaihteessa. Kun Lassi Kuparinen tutustui 1968 tälle syrjäseudulle ensimmäisen kerran, maisemat olivat vielä karut. Tähänkö muka asuinalue, vireä ja nuorekas? Ei kulunut montaakaan kuukautta kun Patomäki kasvoi ja kasvoi, omakotitalot, niin harjakattoiset kuin tasaisetkin nousivat, muodostivat pian siistin kaupunkisuunnitellun linjaston. Everstiluutnantti evp. Lassi Kuparinen perheineen muutti Hennalasta 1990-luvun alussa Patomäen kaupunginosaan. Alkoi omakotitaloasumisen opiskelu. Pääopettajina toimivat naapurit Tauno Pentikäinen ja Reijo Id. Polttoöljy maksoi tuolloin alle 20 penniä litra. Nyt se on 70 sentin tienoilla. Öljyllähän tämä talo suunniteltiin lämmitettävän, niin kuin lähes kaikki muutkin tällä alueella. Taitaa muutama sähkölläkin toimiva olla tuolla naapuristossa. Siksipä ei eristämiseenkään kiinnitetty rakennettaessa niin vakavaa huomiota. Raikkaita taloja ovat nämä olleet kovilla pakkasilla... kertoo Kuparinen kuulleensa Patomäen energiapoliittista alkuajoista. Loistava asuinalue muuten, ihan herran kukkarossa tuntuu eläminen Patomäessä olevan. Kukkarolla tosin käyvät muutkin. Vuodessa meillä menee rapiat 3000 litraa öljyä. Ja kyllä aina on pikku pelko persuksissa, kun sentään asutaan pohjavesialueella. Mitäs sitten tehdään jos öljysäiliöt vuotavat? Lobbaustyöhön Aktiiviset korpinkatulaiset yhdistivät energiavoimiaan ja suunnittelivat öljysäiliöidensä tankkaukset niin, ettei turhia ajoja Korpinkadulle tullut. Pari vuotta sitten järjestettiin öljysäiliöiden kuntotarkastukset. Säiliöt saivat kaikki A-luokituksen, toteaa Kuparinen. Kadunkulmakokouksissa pohdittiin kaukaista kaukolämpöä, ja kun kadulla sattui asumaan Lahti Energian omia miehiä, ryhdyttiin lobbaustyöhön. Lämpimänä pidettiin Ahtia, juu! Kaikissa pikkujouluissa kyseltiin aina, milloin se kaukolämpö tulee. Aina kun Energian miestä nähtiin, nostettiin asia esiin. Olihan se tärkeä tietää onko suunnitteilla ja milloin, koska monilla alkoivat esimerkiksi öljypoltinkattilat olla elinkaarensa lopulla. Eikä sitä viitsisi tehdä turhia investointeja, jos sattuisi kaukolämpö tulemaan, Lassi Kuparinen tietää. Viime kesänä Korpinkadulla heräsi innostus. Lahti Energiasta soitettiin asukkaille, että nyt alkaa homma edetä. Kadunkulmalla kohdattiin taas. Tuli kysely, ketkä haluavat lähteä mukaan kaukolämpöverkkoon. No mikä ettei! Kun postiluukusta sitten putosi kaukolämpösopimus allekirjoitettavaksi, herätti se kaikenlaisia kysymyksiä, että miten sopimusten perusteet ja tuleeko kaikkiin talouksiin liittymä ja sen sellaista. Tässä vaiheessa olisi Lahti Energian pitänyt järjestää yhteinen tiedotustilaisuus Korpinkadun asukkaille kaukolämpöasioista, jotta asukkaat olisivat voineet esittää kysymyksiä ja toivomuksia kaukolämpöjohtojen sijoittumisesta omille tonteilleen. Rahat tulevat takasin Kaukolämpöön siirtyminen on investointi. Kuluja koituu myös omalle kontolle: sähköyhtiö vetää kaukolämpöputket pannuhuoneeseen saakka, ja jokainen talokunta hoitaa sen jälkeen valitsemansa urakoitsijan yhdistämään lämmön taloonsa. Lassi Kuparinen on laskenut, että liittymismaksuineen, laitehankintoineen ja asennuksineen tulee uudesta kaukolämmöstä noin 9 000 euron lasku. Mutta se ei evp. kaukolämpöaktivistia hirvitä. Investointi maksaa itsensä takaisin. Jää pois öljysäiliön, kattilan ja polttimen rempat ja putsit. Sen lisäksi että kaukolämpö lisää kiinteistön arvoa, tulee energiasta nyt helppoa, edullista, ympäristöllekin suotuisampaa. Me reissaamme paljon vaimon kanssa. Eikä tarvitse enää maailmallakaan ajatella, että nyt kun siellä Suomessa virutaan kolmenkymmenen asteen pakkasessa, toimiiko poltin ja kestävätköhän ne saunan putket. Kesällä 2010 heinäkuussa vedetään Korpinkadun reunaa auki 80 sentin syvyydeltä, kapeasti ja tarkasti kuin kirurgin veitsellä. Eikä urakka kestä kuin muutaman päivän. Sitten korpinkatulaiset voivat kokoontua jälleen kadunkulmaan ja hyvästellä öljysäiliöt. Kaukolämpöön siirtyminen tuo kotitalousvähennyksen Kaukolämmön perusmaksu laski vuoden 2010 alusta. Perusmaksut on yhtenäistetty Lahti Energian jakelualueella. Uudet kaukolämpöliittymät ovat palautuskelpoisia ja siten arvonlisäverottomia. Eikä tässä vielä kaikki: Kun vaihdat nykyisen lämmitysjärjestelmäsi taloudellisempaan kaukolämpöön, saat verotuksessa hyödyksesi kotitalousvähennyksen. www.lahtienergia.fi/lammitys 25
Kuin silloin ennen Sähköyhtiön tunnetuin mittarinlukija Sähkölaitoksen miehiä matkalla pesäpallootteluun Hollolan tovereita vastaan vuonna 1932. Reino Helismaa kuvassa vasemmalta kolmas. Reino Helenius muutti pikkupoikana äitinsä kanssa Lahteen. Lahdessa hänen enollaan oli kirjapaino. Reino ryhtyi tekemään töitä ja aloitti mittarinlukijana Lahden sähkölaitoksella 1930-luvun alussa tärkeä tehtävä, jonka työn tuloksena lahtelaiset saivat oikeat sähkölaskunsa. Samaan aikaan toimeliaana nuorukaisena Reino oli enonsa kirjapainossa konelatojaharjoittelijana ja vielä ehti tehdä pankin vahtimestarinkin työt. Työteliäisyydestään suurempi yleisö Reinon oppikin tuntemaan, joka myöhemmin suomensi sukunimensä Helismaaksi. Reino Repe Helismaa kirjoitti uransa aikana 5000 laulunsanoitusta, lukuisia näytelmiä, radiohupailuja, elokuvakäsikirjoituksia; loi rillumarei -kulttuuria Suomeen, viihdettä jota suuri yleisö rakasti. Jättäytyessään pois Lahden sähkölaitoksen palveluksesta Repe lohduttautui toteamalla: Siinä mittarinlukijan työssä oli vain yksi hyvä puoli: sai käyttää hissiä. Toivo on terhakka, kohta kuusivuotias nuorimies ja pohtii mielellään elämän suuria asioita. Äiti Elina on ammatiltaan tutkimuskoordinaattori, joten auttaminen tiedon hankinnassa käy luontevasti. Kirjasto, netti ja oma kokemus auttaa usein energisten pulmien ratkaisuissa. Mun suusta tulee tosi kivoja sanoja. Ei niitä pysty estämään, sanoo Toivo. Hän on keksinyt juuri uuden tavan yhdistää taskulamppu ja kaukoputki: kun lampulla näyttää valoa putkeen, niin siitä tulee valonheitin. Pohdistelu on Toivolle jokapäiväinen harrastus legoilla rakentelun ja mönkijällä crossailun lisäksi. Toivo kasvataa myös äidin kauhuksi pitkää tukkaa. Hänestä tulee isona rokkibändin rumpali. Siihen mennessä tukkakin on sitten katu-uskottava. Miksi sähköjohdoissa ulkona on oransseja palloja? Tänä aamuna herätti erityistä pohdintaa se, kun ajettiin äidin kanssa moottoritiellä ja sähköjohdoissa oli suuria oransseja palloja. Mä luulen, että linnut voi vahingossa törmätä sähköjohtoihin, mutta jos ne istuu kiltisti johdolla vaan niin ei ne siihen kuole. Ne pallot varottaa lintuja että hei äläpäs törmää tähän johtoon. Niin kuin Tiirismaan mastossa on viisi valoa ettei lentokoneet törmää siihen. Toivo on oikeilla jäljillä. Äiti Elina on lukenut jostain, että linnut aiheuttavat sähkökatkoja, kun ne törmäilevät sähköjohtoihin. Törmäys on tuhoisa linnulle ja sähköt katkeavat noin puoleksi sekunniksi. Oranssi pallo varoittaa lintuja vaarasta. Aina sekään ei auta: Hollolan kirkonkylälläkin Laihon perheen uunin sähkökellot käyvät joskus outoa aikaa lyhyiden sähkökatkosten takia. MIKSI PATTERIT OVAT AINA VALKOISIA? Kun Toivo viimeksi vieraili mummon luona, hän ihmetteli lämpöpattereiden väriä. Miksi ihmeessä mummolla ja muillakin ne ovat aina valkoisia? Toivo päätteli, että aurinko ei pääse silloin polttamaan niitä liikaa: Jos ne olisivat mustia niin aurinko paistaisi ne. Ihan kun mulla jos on musta paita päällä ulkona niin tulee tosi kuuma. Silloin ei auta kun pirtelö jossa on paljon jääpaloja. Vaalea patteri säteilee hieman vähemmän kuin tumma, mutta ero on niin pieni, ettei sillä ei ole käytännön merkitystä. Se, että lämpöpatterit ovat vaaleita ja auton jäähdyttimet tummia, on lähinnä tapa. Ai jaa. Onhan meilläkin kotona kyllä kivipatterit, ihan kivestä, ja kuumaa piisaa. VOISIKO SALAMASTA KERÄTÄ SÄHKÖÄ? Toivo kertoo ettei pelkää ukkosta, koska hän ei pelkää yleensäkään mitään. Voisiko salamasta saada sähköä vaikkapa legomoottoriin panee Toivon miettimään pitkään. No ainakin salamasta tulee tulipalo. Jos salama iskee sellaseen paikkaan. Ehkä sähköautoon voisi saada sähköä. Aikuiset voisivat olla ylpeitä, jos koulussa mietittäisiin näitä asioita. Äiti tietää kertoa, että nykytekniikalla ei salamaa saa valjastettua. Salamanisku on kestoltaan niin lyhyt, että energiamäärä jää vähäiseksi. Mutta sitä ei äiti tiennyt, että höyrystynyt vesi ajetaan turbiiniin, Toivo opastaa. Hän on juuri rakentanut parhaan kaverinsa Artun kanssa takapihalle oikean vesimyllyn; purovesi pyörittää ratasta vinhaa vauhtia. 26