Kandidaatin ja maisterin tutkinnot 7
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Luonnontieteellisen alan tutkintoja säätelee asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista (221/94), ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoja säätelee asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/94). Lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä sekä tiedekuntakohtaisissa yleisissä määräyksissä, jotka tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt. Asetukset ja yleinen tutkintosääntö ovat nähtävänä esim. laitoksilla, tiedekunnan kansliassa ja opintotoimistossa. Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat asetuksia ja johtosääntöjä. Nämä määräykset hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Tutkintojen yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Luonnontieteiden kandidaatin ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja, joiden laajuus on 120 opintoviikkoa. Filosofian maisterin ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja, joiden laajuus on 160 opintoviikkoa. Opinnot muodostavat systemaattisesti eteneviä kokonaisuuksia, jotka puolestaan muodostuvat perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot voidaan järjestää myös koulutusohjelmina. Opiskelija voi lukea hyväkseen saman opintojakson vain kerran tutkinnon kokonaislaajuuteen. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä opintoja ja sisällyttää ne tutkintoonsa. Luonnontieteen kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Opinnot muodostavat systemaattisesti eteneviä kokonaisuuksia, joiden laajuudet ovat vähintään 15 opintoviikkoa (perusopinnot), vähintään 35 opintoviikkoa (aineopinnot) ja vähintään 55 opintoviikkoa (syventävät opinnot) ja lisäksi pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on enintään 20 opintoviikkoa. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma. Tutkintoon sisältyy pääaineen opintojen lisäksi kahden tai useamman oppiaineen opintoja sivuaineina. Ainakin yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 15 opintoviikon laajuiset opinnot. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot ovat vähintään 7 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyvät yleisopinnot määritellään opetussuunnitelmassa. Filosofian maisterin tutkinnon (160 ov) suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opintojen lisäksi pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys ja mahdolliset pakolliset sivuaineopinnot määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmissa annetaan ohjeet pääaineen/linjan valintamenettelystä ja -aikataulusta, mikäli valintaa ei ole tehty jo varsinaisen opiskelijavalinnan yhteydessä. 8
Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Informaatiotieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) suorittamiseksi vaaditaan pääaineessa perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma. Tutkintoon sisältyy pääaineen opintojen lisäksi sivuaine- ja muita opintoja. Ainakin yhdessä sivuaineessa on suoritettava vähintään 25 opintoviikon opinnot. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon kieliopinnot ovat vähintään 9 opintoviikkoa. Tutkintoon sisältyvät yleisopinnot ovat 10 opintoviikkoa siten kuin tarkemmin opetussuunnitelmassa määritellään. Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (160 ov) suorittamiseksi vaaditaan edellä mainittujen kandidaatin tutkinnon opintojen lisäksi pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys määritellään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseksi vaaditaan seuraavat opintosuoritukset siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot Kieliopinnot Pääaine (informaatiotutkimus), aineopinnot johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 25 ov yhteensä 10 ov 9 ov 40 ov 61 ov 120 ov Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi pääaine (informaatiotutkimus), syventävät opinnot 40 ov johon sisältyy pro gradu ja kypsyyskoe 20 ov yhteensä 160 ov Koulutusohjelman tai pääaineen vaihtaminen Dekaani voi erityisistä syistä ja vastaanottavan laitoksen suostumuksella myöntää opiskelijalle oikeuden vaihtaa koulutusohjelmaa/pääainetta tutkinnon sisällä opintojen kestäessä. Vaihtoa voi hakea ensimmäisen kerran toisena opintovuonna. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon opiskelijan esittämien perustelujen lisäksi hänen siihen asti suorittamansa opintosuoritukset sekä vastavuoroisuusperiaate: pääaineen opiskelijamäärät pyritään pitämään samassa suhteessa kuin sisäänotot. Tutkinnon vaihtaminen tapahtuu erikoistapausvalinnan tai valintakokeen kautta. Ks. yliopiston valintaopas. 9
Kieliopinnot Luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon kieliopinnot ovat seuraavat: - kirjallinen viestintä 2 ov - suullinen viestintä 1 ov - ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov - vieraan kielen opinnot vähintään yhdessä vieraassa kielessä väh. 2 ov, filosofian pääaineopiskelijoilla väh. 4 ov. Vieraan kielen taito voidaan osoittaa englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tai dekaanin suostumuksella jossakin muussa kielessä. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon kieliopinnot ovat seuraavat: - kirjallinen viestintä 2 ov - suullinen viestintä 1 ov - ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito 2 ov - yhden tai kahden vieraan kielen taito 4 ov. Valitaan toinen seuraavista vaihtoehdoista: a) yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (4 ov) b) kahden vieraan kielen taito, jolloin toisessa kielessä vaaditaan kirjallisen taidon koe (2 ov) ja toisessa kielessä suullisen taidon koe (2 ov) Vaihtoehtoiset kielet ovat englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä tai dekaanin suostumuksella jokin muu vieras kieli. Katso kielikeskuksen opinto-opas ja opetusohjelma. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat suorittaa edellä olevasta poiketen 6 ov kieliopinnot, jolloin vaaditusta kielitaidosta määrää dekaani. Lisäksi dekaani voi erityisistä syistä antaa opiskelijalle luvan poiketa edellä sanotusta vieraan kielen taidosta. Harjoittelu Tutkintoon voi sisältyä harjoittelua, jonka järjestämisestä vastaa opiskelija. Yhden opintoviikon suoritusta vastaa vähintään yhden viikon ja enintään kolmen viikon harjoittelu. Tutkintoon voi kuitenkin sisältyä harjoittelua enintään 6 opintoviikkoa. Harjoittelun tulee täyttää seuraavat vaatimukset: - pääaineen professori tai laitoksen johtajan määräämä muu henkilö (laitosohjaaja) hyväksyy harjoittelupaikan ja harjoittelun etukäteen laaditun suunnitelman pohjalta - opiskelijalla tulee olla nimetty ohjaaja (työpaikkaohjaaja) harjoittelupaikassa harjoitteluaikana - opiskelija laatii suorittamastaan harjoittelusta kirjallisen selvityksen, jonka perusteella laitosohjaaja päättää opintosuorituksen hyväksymisestä. Harjoittelun laajuudesta ja suorittamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmissa. Tutkintorakenteen hyväksyttäminen Tutkinnon rakenne ja aineyhdistelmä voidaan esittää dekaanin hyväksyttäväksi ennen pääaineen syventävien opintojen aloittamista. Anomus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. 10
Tutkintorakenteesta poikkeaminen Dekaani voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden poiketa tiedekunnan hyväksymästä tutkintorakenteesta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemuksen jättämiselle ei ole määräaikaa. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Muualla kotimaassa tai ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi edellyttäen, että ne soveltuvat tutkinnon tavoitteisiin. Opintoja voidaan lukea hyväksi kahdella tavalla: sisällyttämällä muualla suoritettuja korkeakouluopintoja tutkintoon esimerkiksi sivuainekokonaisuuksina tai vapaavalintaisina opintoina tai korvaamalla tutkintoon kuuluvia opintoja muualla suoritetuilla opinnoilla. Opintojen hyväksilukemisesta päättää dekaani, opintoasiain päällikkö tai opintosuorituksesta vastaava opettaja tiedekuntaneuvoston erikseen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen samantasoiseen korkeakoulututkintoon Toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon jo sisältyviä opintosuorituksia ei voida sellaisenaan hyväksyä. Toiseen samantasoiseen tutkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan käyttää yhden oppiaineen opintoja edellyttäen, että tässä oppiaineessa suoritetaan vähintään 20 opintoviikon lisäopinnot. Kieliopinnoista ja yleisopinnoista voidaan toiseen tutkintoon sisällyttää ne opinnot, jotka ovat samat molemmissa tutkinnoissa. Opintosuoritusten täydentäminen Mikäli koulutusohjelmaan/pääaineeseen hyväksytty opiskelija on suorittanut aikaisemmin saman oppiaineen opintoja sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen suppeampien vaatimusten mukaisesti, hänen tulee täydentää opintonsa pääaineopiskelijoiden vaatimuksia vastaaviksi. Opintosuoritusten vanheneminen Tutkinnon suorittamisen aikana tehdyt opintokokonaisuudet, yleisopintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät pääsääntöisesti vanhene ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoon. Osasuoritusten vanhenemisesta annetaan määräykset opetussuunnitelmissa. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, opiskelijan tulee ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastuuopettajan kanssa. Opetussuunnitelmien voimaantulo Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan lukuvuoden alkaessa. Syyslukukauden aikana opiskelijat voivat osallistua kuulusteluihin ja suorittaa keskeneräiset opintokokonaisuudet loppuun edel- 11
lisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti. Tarkemmat ohjeet annetaan uudessa opetussuunnitelmassa. Oppimisen, opetuksen ja työmuotojen arviointi Opetuksesta vastuussa oleva opettaja järjestää opetuksen arvioinnin. Laajemmasta, laitoskohtaisesta arvioinnista vastaa laitoksen johtaja. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytyt opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin kuulustelujohtosäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin merkitään myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut ja tutkintoon erillisellä päätöksellä sisällytetyt opintosuoritukset (ks. kohta Opintosuoritusten hyväksilukeminen). Tutkintotodistuksen hakemista varten annetut kokonaismerkinnät merkitään opintosuoritusrekisteriin. Opintosuorituksen arvosteleminen Opintosuoritusten arvostelussa noudatetaan kuulustelujohtosäännön arvosteluperusteita ja arvosteluasteikkoa. Opintojen arvosana lasketaan oppiaineen opintojaksojen arvosanoista opintoviikkomäärällä painotettuna keskiarvona ellei muuta ole määrätty. Oppiaineittain voidaan antaa yksityiskohtaisempia määräyksiä opintokokonaisuuksien arvosanojen ja tutkintotodistukseen merkittävien arvosanojen laskutavasta sekä tutkielman mahdollisesta vaikutuksesta syventävien opintojen arvosanaan. Tutkintotodistukseen merkitään oppiaineittain kokonaisopintoviikkomäärä ja kokonaisarvosana sanallisena. Kuulusteluja koskevat määräykset Kuulusteluissa noudatetaan Tampereen yliopiston kuulustelujohtosääntöä sekä tiedekunnan opetussuunnitelmissa vahvistettuja määräyksiä. Jonolaki Mikäli harjoituksiin, seminaareihin tms. ryhmäopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrää on tarpeen rajoittaa, hyväksytään tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetussuunnitelmassa. Mikäli johonkin opintojaksoon, harjoituksiin, seminaareihin tai ryhmäopetukseen ilmoittautuu määräaikana opintojakson tai kurssin edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita on enemmän kuin ryhmään mahtuu, etusijalla ovat ne opiskelijat, joille tämä opintojakso on tutkinnossa pakollinen. Tämän jälkeen etuoikeus osallistumiseen määräytyy ao. oppiaineessa suoritettujen opintojen määrän perusteella ensisijaisesti ja laadun perusteella toissijaisesti. Mikäli se on sama, ratkaistaan valinta pääaineen opintosuoritusten määrän ja sen jälkeen kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee laitoksen johtaja. Erityisistä syistä laitoksen johtaja voi myöntää poikkeuksia edellä oleviin määräyksiin. 12
Harjoitusaine Harjoitusaine(-aineita) voidaan kirjoittaa kandidaatin tai maisterin tutkinnon yhteydessä siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Harjoitusaineen tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen kirjoittamiseen sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön. Harjoitusaine kirjoitetaan tutkielmaa ohjaavan opettajan johdolla ja se tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen kannalta. Harjoitusaineen kieliasu tarkastetaan joko Kirjallinen ja suullinen viestintä -opintojakson suorittamisen yhteydessä tai myöhemmin erikseen tämän opintojakson suorittamisen jälkeen. Harjoitusaine voidaan sisällyttää osaksi tutkielmaa. Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessa kandidaatintutkielma ja tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Tutkielman laajuus ja suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielmaa edeltävistä opinnoista määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kandidaatintutkielman laajuus on enintään 5 opintoviikkoa. Hyväksytty tutkielma voidaan arvostella asteikolla tyydyttävä hyvä erinomainen. Kandidaatintutkielman tarkastaa ja hyväksyy opintojaksosta vastaava opettaja. Pro gradu -tutkielma Syventäviin opintoihin sisältyvän tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Pro gradu -tutkielman laajuus on 20 opintoviikkoa. Matematiikan aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa tutkielman laajuus voi kuitenkin olla 10 tai 20 opintoviikkoa. Tutkielma voidaan laatia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: - yhtenäinen tutkielma (monografiatutkielma) - samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkelitutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään myös, että siihen tarvittava työmäärä vastaa henkilökohtaiseen tutkielmaan vaadittavaa työpanosta. Tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen. Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi laitoksen johtajan määräämää tarkastajaa. Pro gradu -tutkielman tarkastajien on toimitettava lausuntonsa ilman erityistä syytä kolmen viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei laitoksen johtaja ole myöntänyt poikkeusta määräaikaan. Tarkastajien lausunto lähetetään opiskelijalle vähintään neljä päivää ennen tutkielman arvostelua. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava laitoksen kansliaan annettuun määräaikaan mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, laitosneuvosto tai laitoksen johtaja arvostelee tutkielman. Mahdollinen vastine käsitellään aina laitosneuvostossa. Tutkielman arvostelua koskevasta oikaisumenettelystä on säädetty ja määrätty erikseen. 13
Pro gradu -tutkielmaa arvosteltaessa käytetään asteikkoa: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Merkinnän opintosuoritusrekisteriin antaa laitosneuvoston esittelijä. Pro gradu-tutkielmaan liittyy kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte (kirjoituskoe) suoritetaan laitoksen yleisinä tenttipäivinä, tai muuna erikseen sovittuna ajankohtana. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty laitoksen kansliaan tarkastusta varten ja asiasta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa. Kirjoituskokeeseen on ilmoittauduttava viimeistään seitsemän päivää ennen tenttitilaisuutta ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Kirjoituskoe kestää neljä tuntia. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Tutkielman tarkastaja antaa kaksi tai kolme tutkielman alaan liittyvää aihetta, joista opiskelija valitsee yhden. Aiheet antanut opettaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Suomen kielen opettaja tarkastaa kirjoituksen kieliasun. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet suorittavat kypsyysnäytteen pääsääntöisesti englannin kielellä. Kypsyysnäytteen kirjoittamista koskevat ohjeet saa laitoksen kansliasta. Kypsyysnäytettä ei kielen osalta edellytetä filosofian maisterin / yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon yhteydessä opiskelijalta, joka on suorittanut luonnontieteiden kandidaatin / yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkielman ja siihen liittyvän kypsyysnäytteen; perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin osoitetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Sivuaineen tutkielma Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Laitoksen johtaja määrää syventäviin opintoihin sisältyvälle sivuaineen tutkielmalle yksi tai kaksi tarkastajaa. Laitosneuvosto hyväksyy tutkielman tarkastajan (tarkastajien) kirjallisen lausunnon perusteella, ellei asiaa ole siirretty laitoksen johtajan päätettäväksi. Hyväksytyn sivuaineen tutkielman arvostelussa voidaan käyttää asteikkoa tyydyttävä hyvä erinomainen. Sivuaineen tutkielmaa varten ei kirjoiteta harjoitusainetta eikä kypsyysnäytettä. Muilta osin noudatetaan pro gradu -tutkielmaa koskevia määräyksiä. Tutkielman jättämistä koskevat ohjeet Pro gradu -tutkielma Tutkielma jätetään laitoksen kansliaan kolmena kappaleena, jotka jäävät yliopistolle. Näistä kahden on oltava sidottuna tai kansioituna ja kolmannen lävistämättömänä esimerkiksi kirjekuoressa. Jos opetussuunnitelmassa on edellytetty suoritettavaksi harjoitusaine, merkintä harjoitusaineen suorittamisesta on esitettävä pro gradu -tutkielmaa jätettäessä. Laitokset antavat yksityiskohtaisempia ohjeita tutkielman laadinnasta. Tutkielmaan liitetään erillinen 1 2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa laitoksen kansliasta. Tutkielma suositellaan julkaistavaksi myös sähköisenä tallenteena internetissä Tampereen yli- 14
opiston kirjaston tutkielmatietokannassa. Lisätietoja verkkojulkaisemisesta http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/tutkielmat/. Tutkielman arvostelun oikaisupyyntö ja -menettely Pro gradu -tutkielma Tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua laitosneuvostolta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta. Hakemus laaditaan tiedekunnan kansliasta saatavalle lomakkeelle. Dekaani myöntää tutkintotodistuksen hakemuksesta. Opiskelija saa tiedekunnan kansliasta myös otteen opintosuoritusrekisteristä kokonaismerkintöjen hakemista ja todistushakemuksen täyttämistä varten. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että suoritusrekisterissä on tallennettuna kaikki opintosuoritukset. Opiskelija hakee itse kokonaismerkinnät, joista ilmenee oppiaineessa suoritettu opintoviikkomäärä ja mainesana. Kokonaismerkinnät haetaan kaikista niistä oppiaineista, joista opiskelijalla on vähintään 10 opintoviikon laajuiset opinnot. Pääaineessa todistukseen merkitään suoritettu kokonaisopintoviikkomäärä ja kokonaisarvostelu. Maisterin tutkinnon pääaineen kokonaismerkinnän antaa oppiaineen professori sen jälkeen kun kaikki opinnot pro gradu -tutkielma mukaan lukien on suoritettu. Sivuaineet merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään kymmenen opintoviikon opinnot. Alle kymmenen opintoviikon sivuaineet merkitään kohtaan Muut opinnot. (Ks. kohta: Opintosuoritusten arvosteleminen.) Opetussuunnitelmatyöryhmät Tutkintojen kehittämistä ja opetussuunnitelmien valmistelua varten tiedekunta asettaa laitoksen esityksestä työryhmän, joka koostuu laitoksen opettajista, opiskelijoista ja tarpeen mukaan muiden laitosten tai sidosryhmien edustajista. Työryhmän tehtävänä on - opetussuunnitelman valmistelu ja koordinointi laitosneuvostossa ja tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten - opetussuunnitelman jatkuva kehittäminen ja arviointi - muut tiedekunnan ja laitoksen antamat suunnittelu-, valmistelu- ja arviointitehtävät. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Määräykset astuvat voimaan 1.8.2002. Maisterin arvo on myönnetty filosofian kandidaatin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon ennen 31.12.1992 suorittaneille, joille maisterin arvoa ei ole aikaisemmin myönnetty. Pyydettäessä maisterin arvosta saa erillisen todistuksen. 15