JO 16 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 16 vuotta 2/2012 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN SYYSKUU 2012 Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Reilua kauppaa Riihimäellä Riihimäki pääsi samaan sarjaan Lontoon, Rooman ja Tampereen kanssa, kun siitä tuli Reilun kaupan kaupunki. Kansalaiset juhlivat tapahtumaa juomalla Reilun kaupan kahvia Graniitilla. Sivu 4. Kämmeköitä enemmän kuin ennen Kuva Tarja Heikkonen Kämmekkäkanta on Riihimäen seudulla vahvistunut. Maariankämmeköitä kasvaa esimerkiksi Hatlamminsuolla. Sivu 6. Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Viinasen silmät aukesivat ympäristöasioille Iiro Viinasta huolestuttaa siinä määrin, että hän tekee töitä avatakseen ihmisten silmiä näkemään ympäristöä uhkaavat vaarat. Aiemmin ympäristöasiat eivät kiinnostaneet häntä pennin vertaa. Sivu 3. Lakana muuntuu kestovaipoiksi Vanhoille kulahtaneille kodin tekstiileille voi alkaa uusi elämä. Jaana Hapulahti loihtii parhaat päivänsä nähneistä joustofroteelakanoista kestovaippoja lapsilleen. Sivu 7. Kuva: Innofor Oy Tarkentunutta tietoa Lopen luonnosta Lopella on selvitetty kunnan omistamien metsien luontoarvoja. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa maankäytön suunnittelussa. Tässä näkymä Pirunlinnasta. Sivu 2.
2 Ympäristöherätystä tarjolla Moni ylpeilee sillä, ettei muuta mielipiteitään jokaisen tuulen mukaan. Kerran tehtyä päätöstä ja omaksuttua mielipidettä hymistellään elämänpituisesti. Mielipiteen vaihtaminen katsotaan jotenkin vähempiarvoiseksi, jopa paheksuttavaksi. Sillä eihän kunnon suomalainen ole mikään tuuliviiri, jota kaikki maailman tuulet heiluttavat. Tässä lehdessä on luettavissa entisen valtiovarainministerin ja entisen riihimäkeläisen Iiro Viinasen haastattelu. Viinanen on kääntänyt kelkkansa ja uskaltaa puhua siitä. Nykyään Lahdessa asuva Viinanen, joka on vastaanottanut muun muassa Hämeen ympäristöpalkinnon ja Suomen luonnonsuojeluliiton Ympäristöavaus-palkinnon, sanoo suoraan, ettei hän päättäjänä osoittanut erityistä mielenkiintoa ympäristöasioita kohtaan. Hän myöntää, etteivät ympäristöasiat kiinnostaneet häntä pennin vertaa. Eikä hän tiennyt asioista. Se on huolestuttavaa. Että ihminen, jolla pitäisi olla kaiken maailman asiantuntijat käytettävissään, ei tiedä. Meidän sivistyneessä yhteiskunnassamme! Tästä tulevatkin mieleen lentäväksi lauseeksi muodostuneet 1600-luvulla eläneen Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan sanat: Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan. Sanoillaan Oxenstierna tahtoi rohkaista poikaansa, joka epäili omia kykyjään kokeneiden valtiomiesten seurassa. Jälkipolvi on kuitenkin kuullut lausahduksessa vanhan valtioviisaan pettyneen huokauksen. Vain muutama vuosi sitten Iiro Viinasen ympäristöasenteet muuttuivat. Hän koki voimakkaan ympäristöherätyksen. Nyt hän myöntää, että ympäristön puolestapuhujat olivat aikaansa edellä ja oikeassa. Hänen sydäntään lähellä ovat muun muassa Lahden Vesijärvi, Lappi ja turveteollisuuden aiheuttamat päästöt vesistöihin. Hänestä on tullut matkasaarnaaja, joka käy kutsusta puhumassa kokemuksistaan. Emme voi pilata luontoa lyhytnäköisillä taloudellisilla perusteilla. Luonto on kansallisomaisuus, joka pitää puhtaana luovuttaa tuleville polville, Viinanen saarnaa. Kuuntelevatko päättäjät? Ainakin tietoa on tarjolla. Esimerkiksi tämän lehden sivulla 3. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Kunnan metsien luontoarvoja selvitettiin Lopella Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman METSOn tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja pysäyttää metsälajien uhanalaistumiskehitys. Ympäristöministeriö myönsi Lopen kunnalle METSO-rahoitusta 14 000 euroa. Sillä rahalla kunnan yhteistyökumppanina toiminut Innofor Oy tutki kevään ja kesän aikana Lopen kunnan metsien luontoarvoja. Myös inventoinnin raportti on valmistunut. Metsiä inventoitiin 570 hehtaaria Tutkittavat metsäalat rajat- Maisemaa Heikkilän tilalla. tiin siten, että pyrittiin löytämään laaja-alaiset suojelukohteet. Pääasiassa keskityttiin niihin kunnan metsiin, joista on olemassa metsäsuunnitelma. Samalla todettiin, että pääosa kunnan omistamista metsistä on talousmetsää. Inventoinnissa löydettiin kolme METSO-kriteerit täyttävää aluekokonaisuutta, joiden yhteispinta-ala on noin 28 hehtaaria. Alueet sijaitsevat Heikkilän tilalla kunnan keskiosassa, Isokorkeella Kirkonkylän taajaman vieressä Loppijärven rannan läheisyydessä ja Pirunlinnan alueella Räyskälässä. Inventoinnin yleistarkastelussa todettiin kunnan omistamissa metsissä olevan muitakin, luonnonsuojelulain ja metsälain suojelukriteerit täyttäviä arvokkaita luontokohteita. Osa kohteista on jo tiedossa ja lisää kohteita voidaan löytää, jos tulevaisuudessa tehdään lisää luontoselvityksiä. Tarkentunutta tietoa Lopen luonnosta METSO-inventoinnin avulla on voitu luoda kokonaisvaltainen katsaus Lopen kunnan omistamien metsien luontoarvoihin. Uudet tiedot täydentävät Lopen luontotiedostoa. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa kunnan maankäy- Syyskuu 2012 tön suunnittelussa. METSO-ohjelman mukainen suojelu on vapaaehtoista ja perustuu täysin metsänomistajan harkintaan. METSO-ohjelman tarjoamat suojeluvaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu tai metsäluonnonhoito. Lopen ympäristö- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt inventoinnin valmistuneeksi, mutta raportin tarkempaa käsittelyä ja harkintaa löydettyjen alueiden suojelun tarpeellisuudesta ei ole kunnassa vielä tehty. Teksti: Juha Viinikka Kuva: Innofor Oy Kiertokapula kokeilee uutta palvelua Riihimäellä ja Hausjärvellä Isot jätteesi noudetaan ovelta, jos haluat Kiertokapula haluaa kehittää palvelutarjontaansa edelleen ja tarjoaa nyt kokeiluluonteisesti jätteiden noutopalvelua Riihimäen ja Hausjärven alueella 1.10.2012 31.3.2013 välisenä aikana. Tästä pilotista saatavan informaation avulla toimintaa kehitetään, ja palvelu on tarkoitus laajentaa asteittain koskemaan koko Kiertokapulan toimialuetta myöhemmin tarkentuvalla aikataululla. Noutopalvelua kysellään asiakaspalvelustamme viikoittain, joten päätimme vastata kysyntään, kertoo palvelukoordinaattori Krista Palonen Kiertokapulasta. Pilottialueiksi valittiin Riihimäki ja Hausjärvi. Näin saamme kerättyä kokemusta sekä kaupunki- että haja-asutusalueilta, ja meillä on näiltä alueilta jo valmiiksi hyvät karttapohjat. Näissä kunnissa ei myöskään ole muilta tahoilta tarjolla vastaavanlaista toimintaa, Palonen kertoo valintaperusteista. Pilotista tullaan kertomaan asukkaille tarkemmin muun muassa paikallislehdissä. Ohjeet ja hinnasto löytyvät myös internetsivuilta osoitteesta www.kiertokapula.fi Noutopalvelun tilaaminen Riihimäen ja Hausjärven alueelle tapahtuu soittamalla Kiertokapulan asiakaspalveluun, puh. 075 753 0010, tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@kiertokapula.fi Jokainen nouto sovitaan tapauskohtaisesti etukäteen. Noudot tehdään pakettiautolla, ja tarvittaessa kuljettajan avuksi lähtee myös toinen henkilö. Noudot suoritetaan keskiviikkoisin kello 13-18. Palvelu on suunnattu kaikille asiakasryhmille säästämään asiakkaan omaa aikaa ja vaivaa. Toki näkisin tästä olevan suurta hyötyä myös henkilöille, joilla ei esimerkiksi ole autoa tai peräkärryä, jolla kuljettaa isompia tavaroita tai jäte-eriä jätteidenkäsittelyalueille. Monelle voi myös olla suurta apua huonekalun tai kodinkoneen kantamisesta auton kyytiin. Ja toki palvelua voivat käyttää myös yritykset, Palonen summaa. Mitä maksaa? Perusnouto kuljetuksineen maksaa 55 euroa ja sisältää 15 minuuttia työtä paikan päällä sekä yhden kuution verran tavaratilaa (esimerkiksi pesukone, 2-3 hengen sohva, alle 100 senttiä leveä runkopatjasänky tai viisi 200 litran jätesäkkiä). Lisätyön hinta on 30 euroa alkavaa puolta tuntia kohden, ja jokaisesta lisäkuutiosta tavaratilassa veloitetaan 10 euroa. Hintoihin sisältyy alv 23 prosenttia. Vaarallisia jätteitä, kuten jäteöljyjä, maalijätteitä, akkuja ja muita vastaavia ei kuljeta. Kulkureitin kohteelle on oltava esteetön (noudosta voidaan kieltäytyä, mikäli näin ei ole). Asiakkaan tulee olla paikan päällä, mikäli kohde on lukitussa tilassa. Nouto ulkoa on myös mahdollinen, jolloin asiakkaan ei tarvitse olla itse paikalla - tällöin kohde tulee merkitä selkeästi. Noutojen maksu tapahtuu laskulla. Uusi palvelu ei korvaa liittymistä kunnalliseen jätepalveluun, vaan on lisäpalvelu. Se on tarkoitettu helpottamaan esimerkiksi isojen huonekalujen tai kodinkoneiden ja vastaavien kuljetusongelmien ratkaisussa. Anne Malinen
Syyskuu 2012 Ministeri Iiro Viinanen: Luontoa ei saa tietoisesti pilata Luontoa ei saa pilata tietoisesti omin tekemisin, vaatii ministeri Iiro Viinanen, joka sanoo kokeneensa ympäristöherätyksen viitisen vuotta sitten. Viinasen ympäristöteot on myös huomattu, sillä viime vuonna hän sai Hämeen ympäristöpalkinnon, saman huomionosoituksen, jonka Ekokaari-lehti sai kuusi vuotta sitten. Tänä vuonna Suomen luonnonsuojeluliitto antoi Viinaselle Ympäristöavaus-palkinnon ja Kalatalouden keskusliitto palkitsi hänet Vuoden vesistöteosta. Iiro Viinanen on entinen riihimäkeläinen, yrittäjä, joka 1970-luvulla valittiin kaupunginvaltuustoon ja 1980-luvulla kansanedustajaksi. Valtiovarainministerinä hän istui myrskyisimmät lamavuodet 1991-96. Riihimäeltä Viinanen muutti Helsinkiin jo ministeriaikoihin ja viimeiset viisi vuotta hän on asunut Lahdessa. Siellä oli paljon tuttuja. Se on isohko kaupunki, jossa kuitenkin kaikki on lähellä. Vettä on keskellä kaupunkia ja asuntokin löytyi lähes veden ääreltä. Emme voi pilata luontoa lyhytnäköisillä taloudellisilla perusteilla. Luonto on kansallisomaisuus, joka pitää puhtaana luovuttaa tuleville polville, sanoo Iiro Viinanen. Vesijärvi aiheutti ympäristöherätyksen Iiro Viinanen on aiemminkin puhunut ympäristöherätyksestään. Se alkoi, kun menin Lahteen. Hyvä ystävä sen käynnisti. Hän etsi Vesijärvi-säätiöön henkilöä, ja minut sitten valittiinkin sen puheenjohtajaksi, Viinanen selvittää. Säätiö perustettiin, kun huomattiin, että Lahden Vesijärvi oli pilaantunut. Ihminen oli pilannut järven. Veden näkyvyys oli huono ja se oli sinilevän peitossa, Iiro Viinanen sanoo ja muistelee, että vielä vuonna 1976 kaupunki laski jätevetensä puhdistamattomina Vesijärveen. Viinanen näki kuvan uudesta uljaasta Sibeliustalosta, jonka edustalla satamassa vesi oli vihreää kuravelliä. Silloin se iski. Herätys. Mies tajusi, että järven hyväksi pitää tehdä jotakin. Hän oli valmis talkoisiin. Ilokseen hän on saanut kokea, että Vesijärven tila on viime aikoina parantunut. Syvänteet ovat nyt hapellisempia kuin 90 vuoteen. Mutta vielä on tehtävä paljon töitä. Eräs Viinasen silmien avaaja ovat olleet lapsenlapset. Emme voi pilata luontoa lyhytnäköisillä taloudellisilla perusteilla. Luonto on kansallisomaisuus, joka pitää puhtaana luovuttaa tuleville polville. Ei meillä ole oikeutta pilata sitä. Voimme itse tehdä aika paljon. Turvepäästöjen matkasaarnaaja Toinen Iiro Viinasen sydäntä lähellä oleva asia ovat turvetuotannon aiheuttamat päästöt turvesoiden alapuolisiin vesistöihin. Totta kai metsistä, soista ja pelloista tulee jo ihan luontaisesti humusta vesistöihin, mutta ei sitä pidä enää turvetuotannolla lisätä. Monet yritykset ovat hoitaneet vesien käsittelyn täysin kelvottomasti, Viinanen puuskahtaa. Kun lisäksi yleinen käytäntö on, etteivät viranomaiset edes valvo toimintaa, monet yritykset suhtautuvat ympäristöasioihin ylimielisesti. Pojat sopivat keskenään asioita. Päätöksissä vedotaan mitä ihmeellisimpiin asioihin. Luvataan päästöttömyyttä, mutta se kaikki on kaukana totuudesta, Viinanen tuumaa. Tosin aivan viimeaikoina Viinanen näkee muutosta tapahtuneen: luvat eivät enää ole ihan läpihuutojuttuja. Ja sen hän kokee johtuvan kansalaisliikkeistä ja niiden aktiivisuudesta. Iiro Viinasesta on tullut melkoinen matkasaarnaaja. Hän on kutsuttuna käynyt puhumassa monessa paikassa, viime aikoina ainakin Kuopiossa, Joutsassa, Hartolassa ja Lappeenrannassa. Koetan pikkuhiljaa jäähdytellä, hän virnistää. Päättäjävuosina ei ympäristö kiinnostanut Iiro Viinanen sanoo suoraan, että niinä vuosina, kun hän oli aktiivisena politiikassa ja teki isoja päätöksiä, hän ei ollut pennin vertaa kiinnostunut ympäristöasioista. En tiennyt niistä. Ei tullut edes mieleen. Kuvittelin, että ympäristöihmiset ja vihreät isottelevat asioita. Mutta kyllä asia on päinvastoin. Olen oppinut katsomaan luontoa toisin silmin. Lapissakin saisi lopettaa isot hakkuut, sillä palautumiseen kuluu 200 vuotta. Lappi on aarre. Miksi se pitää tärvätä? Viimeaikaisia kaivosuutisia Iiro Viinanen pitää esimerkkinä vanhasta kulttuurista. Hänen mielestään ympäristöasioissa ei pidä tehdä mitään, mikä ei ole yleisesti hyväksyttävää. Nyt on tietoisesti toimittu, ja tulokset ovat mitä ovat. Nyt meillä on esimerkkejä, jotka ovat herättäneet päättäjät tajuamaan, ettei niin voi tehdä kuin on tehty. Vaakakuppiin on pistettävä tosiasiat ja katsottava mikä on tärkeintä. Luontoa ei saa pilata tietoisesti omin tekemisin, Viinanen vaatii. Riihimäen ydinkeskusta siistimmäksi! Miltä entinen kotikaupunki Riihimäki näyttää täältä 17 vuotta poissa olleen vinkkelistä? Pääväylä Hämeenkatu on epäsiisti. Jalkakäytävät saisi pestä letkulla ja talojen ulkonäköä saisi kohentaa, Iiro Viinanen vinkkaa. Jos kaupungin ydinkeskusta rapautuu, ei sinne kukaan tule, vaikka tyhjät liiketilat täyttyisivätkin, Viinanen lataa tuttuun tyyliinsä. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Mitä tehdä puutarhajätteille? Oma hyödyntäminen Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Kunnan tai kenen muunkaan maalle ei jätteitä saa kipata. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueille Hämeenlinnaan ja Hyvinkäälle puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19. Lokakuussa alueet palvelevat myös lauantaisin kello 9-14. Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 7 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh. 075 753 0010. Riihimäki 3 Kinturinmäen maankaatopaikka Kinturinmäen maankaatopaikalla osoitteessa Kinturinkuja 1 otetaan maksutta vastaan haravointijätettä (lehtiä ja ruohonleikkuujätettä). Oksia ja risuja ei oteta vastaan. Maankaatopaikka on avoinna ma to klo 7 16 ja pe klo 7 14.15. Lisätietoja puh. 040 330 4933. Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, 12100 Oitti. Auki ma to 8 14.30 ja pe 8 13.30. Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalossa (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen. Vastaa 31.10. mennessä, voit voittaa! Metsäkilpailu päiväkodeille ja kouluille Parhaillaan on käynnissä päiväkodeille, kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille suunnattu Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu. Kilpailutyöt tulee jättää 31.10. mennessä. Kilpailussa kerätään lasten ja nuorten kokemuksia oman lähimetsän merkityksestä vapaamuotoisen teoksen avulla. Kilpailua tukee Ekokem Oy. Palkintoina jaettavat stipendit on tarkoitettu oppilaitosten ympäristökasvatuksen kehittämiseen. Kilpailuhanketta edeltänyt Koulumetsäkysely osoitti, että koulujen ja päiväkotien läheisyydessä sijaitsevat metsät ovat tärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja luontosuhteen kehittymiselle. Luonnossa oleskelu parantaa lasten ja nuorten keskittymiskykyä ja lisää luovaa leikkimistä. Lähimetsät sopivat ulkoiluun, oppituntien pitämiseen, luontoretkeilyyn, liikuntapäiviin tai iltapäivätoimintaan. Mutta metsän pitää olla lähellä. Suomen luonnonsuojeluliitto valitsee syksyllä Koulumetsäkyselyn perusteella joukon pilottikohteita, joissa koulumetsätoimintaa kehitetään yhdessä oppilaitosten, maanomistajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. www.sll.fi/koulumetsa
4 TYHMÄ KYSYMYS Miten voi Paalijärven lintutorni? Lukija kyseli Paalijärven lintutornista. Kysytäänpä asiantuntijalta eli tornin rakentajan Hiivola-Vatsia -metsästysseuran puheenjohtajalta Janne Marttiselta. Missä lintutorni on? Torni on Paalijärven rannalla, kivenheiton päässä uimapaikasta. Perille vie polku. Osalle on rakennettu pitkospuita. Kuka tornia saa käyttää? Lintutorni on tarkoitettu ihan yleiseen käyttöön lintujen seuraamisesta kiinnostuneille. Kuka tornista huolehtii? Hiivola-Vatsia-metsästysseura rakensi tornin vuonna 2003 ja pitää myös huolta sen kunnosta. Painekyllästetystä puutavarasta rakennettu torni on hyvässä kunnossa. Mitä tornista voi nähdä? Paalijärven alueella elää runsaasti vesilintuja ja näin syksyisin myös muuttolintuja näkyy runsaasti. Suosittelen tornia lapsiperheille päiväretkikohteeksi. Onko tornilla ollut muuta käyttöä? Tornin rakentaminen liittyi metsästysseuramme toteuttamaan suurempaan hankkeeseen, jonka osina tornin lisäksi olivat lintukosteikon rakentaminen ja tiedottaminen silloisen Hiivolan koulun oppilaille. Kerroimme koululaisille riistanhoitotyöstä, talviruokinnasta ja muusta luontoon liittyvästä. Koululaisilla itsellään oli silloin muun muassa talviruokintaa koulun läheisyydessä. Miten metsästysseura ja lintutorni sopivat yhteen? Metsästäjät tekevät merkittävää riistanhoitotyötä alueella. Talviruokinnan lisäksi seuramme poistaa Suomen luontoon kuulumattomia pienpetoja kuten supikoiria ja minkkejä. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana olemme poistaneet viitisenkymmentä pienpetoa, jotka taas syövät lintuja ja hävittävät niiden pesiä. Nyt linnuilla on paremmat mahdollisuudet menestyä pesinnässään ja myös lintuharrastajilla on paremmat mahdollisuudet tarkkailla lintuja. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Kierrätyskeskus uudistuu Mattilan teollisuusalueella sijaitsevassa Riihimäen kierrätyskeskuksessa on kierrätyskeskusvastaavan lisäksi viime vuosina työskennellyt kaksi työllisyysvaroin palkattua henkilöä ja avotyöntekijöitä, harjoittelijoita ja opiskelijoita. Kierrätyskeskukselle on pitkään etsitty keskeisemmin sijaitsevia suurempia tiloja, jotta toimintaa voitaisiin kehittää ja laajentaa vastaamaan kysyntää. Samanaikaisesti kaupungin työllisyydenhoidossa on etsitty tiloja ja työtehtäviä lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä varten. Kuntouttava työtoiminta on kaupungin järjestämisvastuulla olevaa toimintaa pitkään työttömänä olleille ja sen päätavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia palata työelämään. Korjaustoiminta monipuolisemmaksi Riihimäellä kierrätyskeskuksen ja kuntouttavan työtoiminnan yhdistäminen on ollut vireillä keväästä 2011 lähtien yhteistyössä ympäristötoimen, teknisen toimen, perusturvatoimen sekä henkilöstöhallinnon kesken. Yhdistämisessä on kysymys synergiaetujen hyödyntämisestä, jotka mahdollistavat molempien toimintojen kehittämisen ja laajentamisen. Uudistunut kierrätyskeskus tulee tarjoamaan 50 työttömälle henkilölle mielekkäitä ja moninaisia tehtäviä vaihtelevasti kierrätyksen eri vaiheissa; tavaran vastaanotosta työstön kautta myyntiin ja kotiinkuljetukseen asti. Työllistämisnäkökulman lisäksi ympäristövastuullisuus tulee korostumaan toiminnassa entisestään. Kierrätyskeskuksen henkilökuntaan tulee jatkossa kuulumaan kierrätys-, ohjaus- ja sosiaalialan osaajia. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kierrätyskeskustoiminta tullaan organisoimaan kaupungin työllisyydenhoidon alaisuuteen 1.1.2013 alkaen. Tilaneuvottelut ovat vielä kesken mutta tavoitteena on, että uudistettu kierrätyskeskustoiminta pääsee aloittamaan toimintansa kevään 2013 aikana uusissa tiloissa. Selja Vitikka-Yrjölä Kirjoittaja on Riihimäen työllisyyskoordinaattori. Syyskuu 2012 Riihimäestä Reilun kaupan kaupunki Kansa joi Reilun kaupan kahvia, Reilun kaupan banaanit tanssivat valssia ja Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen myhäili tyytyväisenä Reilun kaupan ruusukimppu ja Reilun kaupan kahvimuki kädessään. Tapahtumapaikkana oli Granitin aukio elokuun lopulla, päivänä jona Riihimäestä tuli Suomen kuudes Reilun kaupan kaupunki. Arvonimen kävi Riihimäelle ojentamassa Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä Reilun kaupan kaupunki -kampanjasta vastaava projektipäällikkö Reeta Partanen. Riihimäen kaupunki näyttää nyt muiden Reilun kaupan kaupunkien kanssa mallia julkisen sektorin toimijoille siinä, kuinka kunnat voivat konkreettisesti edistää vastuullisuutta ja ihmisoikeuksia myös kaukana oman kotimaan rajojen ulkopuolella. Hienoa että Riihimäen kaltainen kasvukeskus haluaa profiloitua myös eettisyyden edelläkävijänä, Partanen kiitteli. Kunnia kuuluu kaupunkilaisille Arvonimen vastaanottanut kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen muistutti, Reilun kaupan banaanit pistivät Graniitilla tanssiksi hanuristi Seppo Lankisen musiikin tahdissa. Maailma muuttuu ostos kerrallaan l Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. l Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla. l Reilua kauppaa tukeva kansanliike läpäisee suomalaisen yhteiskunnan. Siihen kuuluu yrityksiä, yhteisöjä ja kulutuspäätöksiä tekeviä kansalaisia. Reilun kaupan kaupunki -kampanjasta vastaava projektipäällikkö Reeta Partanen ojentaa kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokaselle Reilun kaupan kaupupunki -arvonimen ja Reilun kaupan ruusukimpun. Taustalla näkyvässä kahviteltassa tarjottiin juhlakansalle Reilun kaupan kahvit. Reilun kaupan kaupungiksi tähtäämisen aloitteen tehnyttä Aino-Kaisa Pekosta ja Reilun Riihimäen kummiksi nimitettyä Janne Katajaa hymyilytti leveästi. Hyvältä maistuu, kehuivat Reilun kaupan kahvia kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen ja Reilun kaupan kaupunki kannatustyöryhmään kuuluva Pompotin yrittäjä Veera Puhakka. että kunnia kuuluu kaikille kaupunkilaisille. Kestävä kehitys on osa kaupunkimme strategiaa ja Reilun kaupan kaupunki -arvonimi sopii siihen yhteyteen hyvin. Olemme ylpeitä arvonimestä, niin kaupunki kuin yhteistyökumppanimme ovat tehneet sen eteen pitkäjänteisesti töitä, Keskiruokanen kommentoi. Hanke käynnistyi kolme vuotta sitten kaupunginvaltuutettu Aino-Kaisa Pekosen aloitteesta, johon valtuusto lähti innolla mukaan. Ritva Antila, Markku Kyöstilä ja Veera Puhakka tekivät töitä arvonimen eteen Reilun kaupan kaupunki kannatustyöryhmässä. Arvonimen saaminen Riihimäelle ei ollut itsestäänselvyys, mutta on hienoa että kaupunki ja sen asukkaat on saatu asian taakse, työryhmä toteaa tyytyväisenä. Reilun kaupan kansanjuhlan juontajana toiminut riihimäkeläinen viihteen monitoimimies Janne Kataja nimitettiin Reilun Riihimäen kummiksi. On hyvä muistaa, että omilla valinnoilla voimme parantaa myös toisten ihmisten hyvinvointia. Valitsen usein kaupassa Reilun kaupan tuotteita, joten asia on minulle tärkeä ja läheinen. Onkin mainiota, että nyt voin kertoa asuvani Riihimäellä, Reilun kaupan kaupungissa, Kataja tuumaa. Haaste Lopelle, Hausjärvelle ja Hyvinkäälle Reilun kaupan kaupunki -arvonimen myötä Riihimäen kaupunki sitoutuu muun muassa tarjoamaan omissa virallisissa tilaisuuksissaan reilusti tuotettua kahvia ja teetä sekä tiedottamaan Reilusta kaupasta asukkailleen. Myös useissa kaupungin kahviloissa, ravintoloissa, hotelleissa ja kauppaliikkeissä on tarjolla Reilun kaupan tuotteita. Kaupungin tulee raportoida Reilun kaupan edistämisyhdistykselle vuosittain arvonimen kriteereiden toteutumisesta sekä siitä, kuinka toimintaa on tarkoitus kehittää. Janne Kataja haastoi myös Riihimäen naapurit Lopen, Hausjärven ja Hyvinkään ryhtymään Reilun kaupan kunniksi ja kaupungiksi. Aiemmin Reilun kaupan kaupungin arvonimen Suomessa ovat saaneet Tampere, Pori, Joensuu, Lohja ja Espoo. Utajärvi on Suomen ainoa Reilun kaupan kunta. Maailmalla arvonimen saaneita kaupunkeja on viitisentuhatta, niiden joukossa ovat mm. Lontoo, Madrid, Rooma, Oslo sekä Kööpenhamina. Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila
Syyskuu 2012 5 Hausjärvi suojelee pohjavesiään paremmalla riskienhallinnalla Puhdas pohjavesi on aarre Puhdas vesi on luonnonvaroistamme kaikkein tärkein, ja Suomen pohjavesivarat ovatkin aarre, jota muissa Euroopan maissa ihaillaan. Tätä aarretta suojellaan Hausjärvellä EAKR-rahoituksella HAPPI-riskienhallintahankkeen myötä. Hausjärvi on jo parinkymmenen vuoden ajan taistellut puhtaan veden puolesta, sillä yksi Suomen mittavimmista pohjavesien pilaantumistapauksista paljastui Hausjärvellä 1990-luvulla. Oitin vanhalta pesulakiinteistöltä päätyi 1950-60-luvuilla liuottimia sisältänyttä jätevettä pohjaveteen, ja kunnan koko vedenotto jouduttiin uusimaan. Pilaajaa ei saatu vastuuseen ja pilaantumisen aiheuttamat kustannukset jäivät yhteiskunnalle. Hausjärvellä onkin jouduttu tekemään kaksi pesulaan liittyvää maaperäkunnostusta sekä laajoja pohjavesiselvityksiä. Ensimmäinen kunnostus oli pesula-alueen maaperän puhdistaminen ja toinen pesulakaatopaikan massanvaihto. Oitin pilaantunutta pohjavesialuetta ei ole toistaiseksi pystytty teknistaloudellisista syistä puhdistamaan, joten pohjavesi on vieläkin kelpaamatonta talousvedeksi. HAPPI ehkäisee uusia riskejä Hausjärven kunnassa toteutettavan HAPPI-hankkeen tavoitteena on ottaa hallintaan tiedossa olevia pohjavesiin kohdistuvia riskejä sekä ennaltaehkäistä uusia riskejä. Hankkeessa tehdään riskinarvioita pohjavesialueilla oleville kaatopaikoille ja selvitetään jo pilaantuneen pohjaveden kunnostusmahdollisuuksia. Lisäksi parannetaan pohjavesialueilla sijaitsevien yritysten ympäristöriskien hallintaa valistamalla ja tiedottamalla niin, että uusilta pilaantumistapauksilta vältytään. Hankkeesta julkaistaan ensisijaisesti kunnille kohdistettu opas, jonka avulla pohjavesien riskienhallintaa voidaan parantaa. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta, ja se päättyy vuoden 2013 syksyllä. Kokonaisbudjetti on 550 000 euroa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat SYKLI Suomen ympäristöopisto, Riihimäen Vesi ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy. Hausjärvellä ymmärretään HAPPI hankkeen projektipäällikkö Petra Ihanamäki mittaamassa pohjavedenpinnan korkeutta. kuinka elintärkeää puhdas pohjavesi ja sen turvaaminen on. Kunnassa opittiin kantapään kautta, mitä pohjaveden pilaantumisesta voi pahimmassa tapauksessa seurata ja miten siltä voidaan tulevaisuudessa välttyä. Mallia Hausjärveltä kannattaa ottaa laajemminkin, sillä ongelmien ennaltaehkäisy tulee niin pohjavesien kuin muidenkin ympäristöasioiden osalta huomattavasti halvemmaksi kuin niihin puuttuminen jälkikäteen. Teksti: Lulu Riikonen Kuva: Aki Ranta Kirjoittaja on diplomi-insinööri Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksiköstä. Työkalu pohjavesiriskien hallintaan HAPPI-hankkeessa on tuotettu riskienhallintatyökalu pienten ja keskisuurten yritysten pohjavesiriskien hallintaan. Happi-riskienhallintatyökalu on selainpohjainen ja tarkoitettu kaikkien pohjavesialueella toimivien yritysten käyttöön. Työkalu auttaa yrityksiä arvioimaan sekä minimoimaan toiminnastaan aiheutuvia riskejä pohjaveteen, maaperään sekä vesistöön. Työkalu rakentuu kysymyslistan muotoon ja jokaisen kysymyksen yhteydessä tarjotaan lisätietoa kyseisestä aiheesta. Lisäksi työkalu antaa toimenpideehdotuksia, joiden avulla pohjavesiriskit voidaan minimoida. HAPPI-riskienhallintatyökalun on laatinut Suomen ympäristöopisto Sykli, joka on hankkeen osatoteuttaja. Työkalu on maksuton ja kaikkien vapaasti käytettävissä. Työkalu julkaistaan vuoden 2012 loppuun mennessä Syklin kotisivuilla osoitteessa www.sykli.fi Kirkonkylän ja Läyliäisten pohjavesialueiden rakennetta selvitetään Lopen pohjavesialueista lisää tietoa Geologian tutkimuskeskuksen painovoimamittausryhmä maastotöissä. Lopen Kirkonkylän ja Läyliäisten pohjavesialueiden hydrogeologista rakennetta selvitetään Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjavesialueiden tutkimisella saatava lisätieto palvelee alueen maankäytön suunnittelua, elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamista, vedenhankinnan turvaamista sekä edistää pohjavesien suojelua. Tutkimuksilla saatava tieto tukee lisäksi alueen yleiskaavoitusta. Uuden tiedon avulla voidaan kaavoitusta ja rakentamista ohjata alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemmät sekä määritellä alustavasti mahdolliset uudet yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät vedenottokohteet. Tutkimuksilla saadaan lisätietoa pohjaveden virtausta ohjaavista kalliokynnyksistä, pohjaveden pinnankorkeuksista ja virtaussunnista sekä maaperän rakenteesta. Tulosten perusteella voidaan tarkistaa pohjavesialueiden rajauksia sekä määritellä tarkemmin pohjaveden muodostumisalueet. Tutkimukset kattavat Lopen kirkonkylänn ja Läyliäisten pohjavesialueet kokonaisuudessaan. Alueen maaperää tutkitaan kallioperään saakka ulottuvilla kairauksilla. Osaan kairauspisteistä asennetaan pohjaveden havaintoputki. Lisäksi kalliopinnan syvyyttä sekä irtomaalajikerroksen paksuutta ja laatua tutkitaan painovoimamittauksin sekä maatutkaluotauksin. Maastotyöt ajoittuvat syysmarraskuulle 2012 sekä mahdollisesti huhti-kesäkuulle 2013. Selvitys valmistuu vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä. Yksityiskohtaiset tutkimussuunnitelmat ovat nähtävissä kunnanvirastossa. Tutkimusten toteutuksesta vastaa Geologian tutkimuskeskus, joka toteuttaa itse hankkeessa tarvittavat tutkimukset lukuun ottamatta kairauksia ja pohjavesiputkien asentamista, jotka toteuttaa kilpailutettu alikonsultti. Työtä ohjaa ja valvoo ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina mm. Hämeen ELYkeskus ja Lopen kunta Teksti ja kuva: Jussi Ahonen Kirjoittaja on Geologian tutkimuskeskuksen hankepäällikkö. Kiertokapulan kunnille yhteinen jätelautakunta Kiertokapula Oy:n 12 osakaskunnalla on nyt yhteinen jätelautakunta, jonka tehtävänä on toimia jätehuoltoviranomaisena osakaskuntien alueella. Osakaskuntia ovat Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski. Tavoitteena on, että asukkaat koko alueella saavat yhtenäistä viranomaispalvelua ja ovat tasa-arvoisessa asemassa. Jätelautakunnan tehtäviä ovat mm. jätehuoltomääräysten hyväksyminen, jätemaksuihin ja jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvä päätöksenteko sekä jätehuoltorekisterin ylläpito. Jätelautakunta päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta sekä käsittelee jätemaksuista tehdyt laskumuistutukset. Jätehuollon valvonnan (mm. roskaantumisasiat) hoitaa edelleen kunnan ympäristöviranomainen ja jätehuollon palvelutehtävät, kuten jätteiden käsittelyn ja jäteneuvonnan, Kiertokapula Oy. Lautakunnan isäntäkuntana toimii Hämeenlinna, jolla on kaksi jäsentä sekä puheenjohtajuus. Jokaisella muulla osakaskunnalla yksi jäsen. Hausjärven edustaja on Nina Kettinen (varajäsen Liisa Hirvenoja), Lopen Harri Korhonen (Nina Lilja) ja Riihimäen Sirkka Ojaniemi (Kirsti Leskenmaa). Lautakunta aloittaa toimintansa kunnolla syksyn aikana, jolloin lautakunnalle julkaistaan mm. omat internet-sivut. Jätelautakunnan yhteyshenkilönä ja viranhaltijana toimii jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen, puh. (03) 621 4194, heli. virtanen@hameenlinna.fi
6 Kämmekät voivat hyvin Riihimäellä Menneenä kesänä Riihimäellä havaittiin ilahduttavan paljon kämmeköitä. Etenkin rauhoitetut valkolehdokit (Platanthera bifolia) kasvoivat näyttävästi Patastenmäessä juhannuksena, missä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys havaitsi kartoituksessaan lähes kolmekymmentä kukkivaa lehdokkia. Viime vuoteen nähden kasvi on levinnyt alueella puustonharvennustoimista huolimatta. Myös maariankämmeköillä (Dactylorhiza maculata) sekä yövilkalla (Goodyera repens) on ollut hyvä vuosi. Valkolehdokki kasvaa mielellään valoisassa rinteessä lehdossa ja lehtomaisessa sekä tuoreessa kangasmetsässä, missä muiden kasvien varjostus ei haittaa sitä. Se on myös muiden kämmeköiden tapaan kaupunkipakoinen, joten rakennetuille alueille syntyneistä uusmetsistä sitä ei hevin tapaa. Siksi rauhoitetun valkolehdokin kasvaminen Patastenmäessä kertoo paikan pysyvyydestä. Lehdokin runsain keskittymä Riihimäelle lienee Hirvijärven tienoo, jossa voi nähdä parhaimpaan kukinta-aikaan satoja yksilöitä. Etelä-Häme on valkolehdokin ydinaluetta, mutta täälläkin sen kanta on romahtanut muun muassa perinnebiotooppien vähenemisen takia. Maariankämmekkä ja yövilkka ovat Riihimäellä selkeästi valkolehdokkia helpommin tavattavissa. Yövilkka poikkeaa maariankämmekästä siinä, että se koristaa myös joitakin keskustan metsiä. Tosin sekin vaatii kasvupaikoiltaan pysyvyyttä, ja vain Kirjauksesta löytyi yksi kukkiva yksilö. Lähiseudun mustikkametsissä yövilkka on kuitenkin tavallinen näky. Maariankämmekän kaupunkipakoisuuden syy voi olla kosteina pysyvien sopivien kasvupaikkojen puute, sillä keskustan ojissa se ei viihdy. Kämmekät herättävät monessa ihmettelyä, jonka ne ansaitsevatkin mielenkiintoisilla elintavoillaan ja näyttävyydellään. Niitä kannattaa vaalia, ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys kaipaakin havaintoja kämmekkälajeista, etenkin valoisien koivikoiden rauhoitetusta valkolehdokista. Teksti ja kuva: Martti Rajamäki Syyskuu 2012 Riihimäen jätevedenpuhdistamo uuteen kuosiin Kuva: Riihimäen Vesi Riihimäen jätevedenpuhdistamo näyttää nyt tältä. Kahden vuoden kuluttua ilmakuva on tuntuvasti toisenlainen, vaikka pyöreät selkeytysaltaat jäävätkin rakenteiltaan nykyiselleen, vain koneistot uusitaan. Riihimäellä on edessä jätevedenpuhdistamon suuri saneeraus, jolla tähdätään jäteveden käsittelykapasiteetin nostamiseen, vanhentuneiden koneistojen uusimiseen ja ympäristölupaehtojen täyttämiseen. Suunnitelmat ovat valmiina. Tarjoukset urakoista saadaan lokakuun lopulla. Rakentaminen alkaa vuoden 2013 alussa, ja valmista pitäisi olla vuoden 2014 loppuun mennessä, kertoo Riihimäen Veden vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Jarmo Rämö. Saneerauksen kustannusarvio on 17,5 miljoonaa euroa, josta summasta Hausjärven ja Lopen yhteinen osuus on 20 prosenttia. Kummankin kunnan jätevedet tulevat nykyisin siirtoviemäriä pitkin Riihimäelle. Riihimäen alkuperäinen jätevedenpuhdistamo on 1960-luvulta. Merkittävä laajennut tehtiin 1980-luvulla. Viimeisimmät saneeraushankkeet olivat 2000-luvun alussa, jolloin muun muassa panostettiin ilmastuksen tehostamiseen, meijerivesien esikäsittelyyn ja rakennettiin uusi mädättämö. Kuormituksen kasvu vaatii uudistuksia Syinä tulevalle saneeraukselle ovat kuormituksen kasvu. Runsaslumiset talvet ja rankkasateet ovat aiheuttaneet ohituksia, jolloin jätevettä on ollut pakko päästää Vantaaseen. Tästä syystä ympäristöluvan vaatimuksia on ollut vaikea täyttää. Myös vanhentuneita koneistoja on uusittava, Rämö selvittää. Jätevedenpuhdistamolle rakennetaan kokonaan uusi tulopumppaamo- ja esikäsittelyrakennus, uudet ilmastusaltaat ja kompressoriasema Kiinteistöille neuvoja sadevesiongelmaan sekä hiekkasuodatuslaitos ja sosiaalitilarakennus. Uusia rakennuksia ovat myös lietteen tiivistämörakennus ja sakokaivolietteen vastaanottoasema. Kolmen selkeytysaltaan koneistot uusitaan. Vanhoja ilmastusaltaita pyritään hyötykäyttämään osittain tasausaltaina. Laitoksen kapasiteetti nousee kolmanneksen nykyisestä 1800 kuutiosta 2500 kuutioon. Jos biologinen yksikkö ohitetaan, kapasiteettia pystytään nostamaan vielä 500 kuutiolla. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Yövilkka viihtyy Vahteriston kuusikoissa. Teollisuuskatu 28, 11100 RMK Kiinteistöt johtavat sadevesiä edelleen jätevesiviemäreihin. Neuvontaprojektilla kerromme kiinteistöille miten salaojavedet ja kattovedet tulee järjestää, Jarmo Rämö lupaa. Jätevesiverkostojen ylivuotoihin liittyvien ongelmien kimppuun käydään euro-rahaa saaneen projektin voimin Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja verkostomallinnuksen avulla nimen saanut neuvonta- ja tutkimushanke alkaa kuluvana syksynä. Hankkeen kustannusarvio on 130 000 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahasto maksaa 70 prosenttia eli 90 000 euroa ja Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi yhteensä 30 prosenttia eli 40 000 euroa. Sadevedet johdettava sadevesiviemäreihin Riihimäen verkostoja on saneerattu rakentamalla muun muassa sadevesiviemäreitä. Kiinteistöjen liittymisaste niihin on ollut kuitenkin aika huono. Kiinteistöt siis johtavat sadevesiä edelleen jätevesiviemäreihin. Nyt neuvontaprojektilla kerrotaan miten kiinteistöillä salaojavedet ja kattovedet tulisi järjestää, sanoo Riihimäen Veden vesihuoltolaitoksen johtaja Jarmo Rämö. Ensi vuonna neuvontahankkeeseen palkataan vuodeksi projektityöntekijä ja hänen avukseen harjoittelija kesäksi avustamaan maastotarkastuksissa. Toinen osa hanketta ovat jätevesiverkostojen vuotovesitutkimukset ja verkostomallinnukset. Tarkoitus on löytää verkostoista vuotovesilähteitä ja selvittää mistä hulevedet tulevat, sekä selvittää jätevesiverkoston pullonkaulat. Tämän tilaamme konsulttityönä, ja tutkittavina alueina ovat Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi. Tutkimuksissa mallinnetaan matemaattisesti mitä vedelle tapahtuu verkostossa. Tämä antaa lisätietoja saneerausten suunnitteluun, Rämö selvittää.
Syyskuu 2012 Öljysäiliökartoitus käynnistyy Riihimäellä Osa Hämeessä sijaitsevista noin 10 000 öljysäiliöistä pääsee tarkemman selvittelyn kohteeksi. Muun muassa Riihimäki on mukana öljysäiliöiden ja maatilojen farmarisäiliöiden kartoitustyössä, joka käynnistyy tänä syksynä. Kartoitustyön tarkoituksena on tiedon jakamisen ja keräämisen avulla pienentää öljysäiliöistä aiheutuvaa ympäristöriskiä. Työ tehdään osana EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto)-rahoitteista TANKKI-hanketta, jota koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu. Tiedon lisäämiselle on tarvetta, sillä suuri osa lämmitysöljysäiliöistä on tullut käyttöikänsä päähän. Kun öljysäiliö laitteistoineen lähentelee puolen vuosisadan ikää, on öljyn pääseminen maaperään ja sitä kautta pohjaveteen todellinen riski. Lämmitysöljysäiliöt ovat suurin yksittäinen ympäristövahingon aiheuttaja myös Hämeessä, jossa vahinkoja sattuu vuosittain parisataa. Tarkastamaton öljysäiliö on todellinen riski Öljysäiliön kunnossapito on kiinteistön omistajan ja haltijan vastuulla. Tärkein huoltotoimenpide säiliölle on säännöllinen hyväksytyn tarkastusliikkeen tekemä tarkastus. Määräaikaistarkastukset ovat pakollisia pohjavesialueilla sijaitsevilla maanalaisilla säiliöillä. Tämä pelastusviranomaisten valvoma määräys on voimassa koko maassa, sen sijaan kuntien ympäristöviranomaisten asettamat laajemmat tarkastusvelvoitteet vaihtelevat kunnittain. Riihimäellä ympäristönsuojelumääräysten tarkastusvelvollisuus koskee kaikkia pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevia öljysäiliöitä. Tarkemmat tiedot tarkastusväleistä sekä pohjavesi- ja ranta-alueiden rajoista saa kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä. Yleinen suositus on, että kaikki öljysäiliöt sijainnista riippumatta tarkastetaan määräajoin. Säännöllisesti tehdyt huollot ja tarkastukset pidentävät niin öljysäiliön kuin koko öljylämmitysjärjestelmän käyttöikää sekä pienentävät öljyvahingon riskiä huomattavasti. Öljyllä pilaantunut maa puhtaaksi ekotehokkaasti Öljysäiliökartoituksen lisäksi TANKKI-hankkeessa testataan lämmitysöljyllä pilaantuneen maan puhdistusmenetelmiä. Jokaisesta projektissa mukana olevasta kunnasta etsitään kohteita, jotka soveltuvat biologiseen tai sähköosmoosiin perustuvaan kunnostukseen. Kun puhdistus tehdään suoraan kohteessa maamassoja siirtelemättä, säästetään ympäristöä ja puhdistuskustannuksia. Kaksivuotisessa TANK- KI-hankkeessa ovat mukana Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulut, Hämeen ELY-keskus, Kanta- ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset, Riihimäen kaupunki sekä Hattulan, Janakkalan, Nastolan ja Hollolan kunnat. Heli Kanto Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulussa. Energia on elämää - käytä sitä järkevästi Energiansäästön muistilista joka kotiin Valaistus Valaise energiatehokkaasti: valitse käyttötarkoitukseen oikea lamppu, saat enemmän valoa vähemmällä energialla. Hyödynnä uutta teknologiaa, kuten liiketunnistinta tai aikakatkaisua. www.lampputieto.fi - tietoa valaistuksesta www.lampunvalintakone.fi - valitse oikea lamppu oikeaan paikkaan Kodinlaitteet Televisioiden energiamerkki auttaa vertailemaan laitteiden sähkönkulutuksia. Kun hankit uutta laitetta, muista tarkistaa, että valitsemastasi mallista löytyy myös virtapainikeikoni! Muista, että tehokastakin laitetta on syytä käyttää oikein muuten energiaa kuluu hukkaan. Sammuta laitteet kun et käytä niitä, pidä huolta laitteistasi ja puhdista esimerkiksi kylmälaitteen takaosasta pölyt pois. www.motiva.fi/ostajanopas - tietoa ostajalle ja käyttäjälle www.topten-suomi.fi - tietoa energiatehokkaimmista kodin laitteista Vedenkäyttö Laula suihkussa ja säästä vettä! Jos selviät suihkusta ennen kuin olet laulanut lempilaulusi loppuun, olet todennäköisesti kuluttanut huomattavasti vähemmän vettä kuin aiemmin. Jos vielä sammutat suihkun saippuoinnin ajaksi, kuluu lämmintä vettä vieläkin vähemmän. Veden lämmitykseen kuluvan energian merkitys lisääntyy mitä vähemmän energiaa kuluu rakennusten lämmitykseen. www.motiva.fi/vedenkulutus - tietoa veden kulutuksesta, vinkkejä säästäjälle Lämmitys Mittaa kodin sisälämpötilat. Muista että energiatehokas ja terveellinen sisälämpötila oleskelutiloissa on 20 21 astetta, makuutiloissa pari astetta alempi riittää. Tuuleta nopeasti, pidä ilmanvaihto puhtaana. Ilmoita liian korkeista sisälämpötiloista taloyhtiön kiinteistöhuoltoon. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan lämmityksessä uusiutuvaa energiaa: mieti asiantuntijan kanssa, kannattaako lämpöpumpun tai tulisijan hankinta omassa talossasi. Kuva: Juha Alaluukas Päijät-Hämeessä tapahtuneessa öljyvahingossa pääsi vuotamaan noin 3000 litraa polttoöljyä maahan. Varkausyrityksen yhteydessä tapahtuneen vuodon seurauksena poistettiin pilaantunutta maata 490 tonnia. www.motiva.fi/lammonkulutus - tietoa lämmityksestä, vinkkejä säästäjälle Liikkuminen Opettele energiataloudellinen ajotapa ja vähennät polttoaineen kulutusta. Ketjuta asiointimatkoja, käytä autoa harkiten. Talven tullen muista moottorin esilämmitys! Kävele ja pyöräile etenkin lyhyet matkat, muuten hyödynnä mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä. Jos harkitset uuden auton hankintaa, kiinnitä huomiota polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. www.motiva.fi/taloudellinenajaminen - vinkkejä pihille kuskille www.topten-suomi.fi - energiatehokkaimmat henkilö- ja pakettiautot Kestovaippoja vanhoista lakanoista Riihimäkeläinen Jaana Hapulahti levittää pöydälle vanhan, parhaat päivänsä nähneen joustofroteelakanan ja asettelee päälle muotoon leikatun ja siksakatun palan entistä pyyhettä, jonka mukaan hän leikkaa. Kun kankaat yhdistetään, saadaan aikaan kestovaippa. Tähän vaippaan tosin liitetään vielä pienempi pala bambufleeceä. Bambufleecen ostin, sillä se imee enemmän kuin puuvilla eikä tule märkänä niin tönköksi. Muuten näihin kestovaippoihin voi käyttää kierrätysmateriaalia, Jaana selvittää. Hänellä on kaksi lasta, jotka molemmat ovat käyttäneet kestovaippoja. Äiti kehuu kestovaippoja ekologisiksi, taloudellisiksi ja ihoystävällisiksi. Ensimmäiset kestovaipat Jaana osti nettikirpputoreilta. Nyt niitä on jo äitiyspakkauksessakin, hän iloitsee. 7 Monet kotiäidit ompelevat kotona kestovaippoja ja pyörittävät pieniä nettikauppoja. Ihan jo ideologisista syistä kannatan mielelläni tällaista itsensä osa-aikatyöllistämistä, Jaana Hapulahti tuumaa. Kuvan kestovaippaa hän valmisti Riihimäen kansalaisopiston kierrätyskäsityökurssilla, jolla saa hyviä ideoita miten voi hyödyntää kaappien kätköistä löytyneet käsityömateriaalit ja vanhat vaatteet uusiokäyttöön. Kurssilla voi ommellen valmistaa uusia käsityötuotteita tai korjata ja uudistaa vanhoja vaatteita tai kodintekstiilejä. Matonkuteista voi virkkaamalla valmistaa erilaisia tuotteita, vaikkapa mattoja, koreja tai kasseja. Vanhoja villalankoja voi hyödyntää monella tavalla.. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Vanha joustofroteelakana saa uuden elämän kestovaippana Jaana Hapulahden käsissä. Suomen ympäristöopisto SYKLI 10 vuotta Suomen ympäristöopisto SYKLIn toiminta alkoi 1.9.2002 Riihimäellä. Kuuden hengen henkilöstö siirtyi SYKLIin Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksesta. Oppilaitoksen omistavat Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö, Palvelualojen ammattiliitto PAM sekä Ympäristöyritysten Liitto. Tällä haavaa SYKLIssä on henkilökuntaa kolmisenkymmentä ja opiskelijoita vuosittain noin 2500. Opiskelijakuntaan kuuluu ympäristöhuollon ja vesihuollon ammattilaisia, ympäristökasvattajia, kuljettajia, opettajia, kuntien henkilöstöä, yritysten edustajia ja innokkaita kansalaisia. Koulutustoiminnan lisäksi SYKLI on myös aktiivinen kehittäjä, konsultoija ja asiantuntija. Esimerkiksi ympäristöosaamisen tulevaisuuden tarpeiden ennakointi ja resurssitehokkuuden edistäminen ovat tärkeitä. SYKLIn toimipisteet sijaitsevat Riihimäellä, Helsingissä ja Lappeenrannassa. Tätä ja hyviä tulevaisuuden näkymiä juhlistetaan tulevana lukukautena SYKLIn 10-vuotisjuhlakampanjalla, joka sisältää tapahtumia ja seminaareja eri puolella Suomea. Lisätietoja kampanjasta saa Syklin www-sivuilta www.sykli.fi
8 Syyskuu 2012 Immo Ilves oppii emolta Hei, olen Immo Ilves. Ristikko: kea nimi on euraasialainen ilves. Latinankielinen nimemme on Lynx lynx. Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin ja runsaslukuisin suurpeto. Meillä on paljon sukulaisia Venäjällä, Karpaateilla ja Puolassa. Suomessa elää ilveksiä lähes koko maassa lukuun ottamatta Etelä- ja Keski-Pohjanmaata. Olen Kanta-Hämeen maakuntaeläin ja siitä ylpeä. Kuvani on ikuistettu ainakin Kanta-Hämeen, Janakkalan, Vanajan ja Heinolan vaakunoihin. Synnyin toukokuussa lämpimästi verhoillussa pesäluolassamme. En tosin nähnyt siitä mitään pariin viikkoon, sillä silmäni pysyivät kiinni syntymäni jälkeen. Emo huolehti minusta ja kaksossiskostani Iinasta ja imetti meitä kaksi kuukautta. Keskikesällä aloimme tutustua pesäluolamme ympäristöön ja seurata emoa pyyntiretkille. Vielä emme osaa pyytää saalista. Seuraamme kuitenkin tarkkaan emoa ja opettelemme häneltä tärkeitä taitoja, joita tarvitsemme vuoden ikäisinä ensi keväänä, kun emo karkottaa meidät ja saamme tulla toimeen omin päin. Kuulostaa ehkä hurjalta, mutta se on ihan oikeaa ilveksen elämää. Silloin olemme oppineet pyytämään pikkujyrsijöitä, jäniksiä ja kanalintuja, ehkä myös suurempia nisäkkäi- 1. Alue, jonka maakuntaeläin ilves on? 2. Immon sisaren nimi? 3. Immon Alpeilla elävien sukulaisten ruokaa? 4. Mitä Immolla on korvien päissä? 5. Ravinnon suhteen ilves 6. on.? 6. Ilves on Suomen runsaslukuisin..? 7. Immon kotipesä? 8. Immon eräs tuntomerkki, lyhyt? 9. Milloin ilvekset useimmiten liikkuvat? 10. Ilveksen latinankielinen sukunimi? 3. 4. 5. 10. 2. 8. 9. 1. - 7. tä kuten valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Joskus saatamme käydä myös kettujen kimppuun. Alpeilla elävät sukulaisemme saalistavat gemssejä. Minun on opittava hiipimään matalana huomaamattomasti saaliin lähelle ja yllätettävä se hyppäämällä muutamalla loikalla sen kimppuun. Jos saalis ei heti jää kynsiini, voin valmistautua lyhyeen ja rajuun takaaajoon. Pitkään takaa-ajoon en pysty. Olemme siis lihansyöjiä, mutta emme juurikaan syö raatoja. Joskus peitämme saaliimme, ja tiukan paikan tullen syömme vaikka jäätynyttä lihaa. Täysikasvuisena olen hieman yli metrin pituinen ja painan lähes 30 kiloa. Siskoni Iina on minua jonkin verran pienempi, kuten naaraat yleensä. Tärkeimmät tuntomerkkimme ovat lyhyt häntä ja tupsut korvien päissä. Turkkimme väri on harmaantai punertavanruskea. Yleensä turkissa on myös tummia täpliä tai juovia, jotka erottuvat parhaiten jaloissa. Meillä on suuret tassut, ja jälkemme voi sekoittaa suden tai ahman jälkiin. Liikumme useimmiten hämärän aikaan ja öisin. Muiden kissaeläinten tavoin näemme pimeässäkin melko hyvin. Olen kuullut, että yhden yön kuluessa voi joutua saalista etsiessään taittamaan taivalta jopa yli 20 kilometriä. Vaikka viihdymmekin parhaiten syrjäisillä metsäalueilla, olemme sopeutuneet elämään myös ihmisasutuksen lähettyvillä. Me ilvekset olemme täysikasvuisinakin sen verran pieniä, että ihmisille meistä ei ole suurta haittaa. Jos muuta ruokaa ei ole saatavilla, on pakko joskus käydä porojen, lampaiden tai kissojen kimppuun. Kun metsästyskoira tulee haukkumaan lähelle, on pakko puolustautua. Meidän sukumme ihan oi- Terkut täältä metsästä! Immo Ilves Täytä ristikon vaakarivit tarinasta löytyvillä sanoilla, jolloin tummennetulle pystyriville muodostuu Immoa kuvaava sana. Lähetä vastauksesi 1.11.2012 mennessä osoitteella: Lopen kunta, Ympäristötoimi, Yhdystie 5, 12700 Loppi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Kevään ristikon oikea ratkaisu oli TIAINEN, ja vastauksia tuli 22. Arpaonni suosi seuraavia: Kia Kytöheimo, Riihimäki Riikka Pirttilahti, Turkhauta Palkintokompassit on toimitettu ristikkokisan voittajille. Onnea! Ilveshavaintoja ihan lähellä Kyselimme kevään Ekokaaressa lukijoiden ilveshavaintoja. Vastauksia tuli tasan kaksi, jotka julkaisemme. Palkintoja ei tarvinnut arpoa. Molemmat vastaajat saavat palkkioksi Suomen Luonnon puolen vuoden vuosikerran. Kiitos mukavista tarinoista! Emo pentuineen ja uros Lopella Meillä on kesäpaikka Lopella. Siellä mökin pihassa olemme kohdanneet ilveksen kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli ehkä 10-15 vuotta sitten. Olimme tulleet mökille ja laitoimme tavaroita paikoilleen. Vilkaisin ikkunasta ulos ja huomasin, että puiden takana liikkui jotain. Näkyi ruskean kellertävää puiden takaa. Huusin, tule katsomaan, peura tulee pihaan. Näkyi vähän enemmän...ei, ei se ole peura...ehkä kettu? Näkyi tosi epäselvästi enkä arvannut lähteä pihalle. Ajattelin, että pelästyy ja pakenee. Odottelimme ja se palkittiin! Ilves! Ei ole totta. Mutta vielä tulee jotain. Perässä taapersi leikkien kaksi pientä, ehkä kissan kokoista karvapalloa...pentua! Voi, että osasivat olla suloisia. Leikkivät kuin kissat konsanaan. Katselimme ikkunasta jonkin aikaa tätä perheidylliä. Emo oli koko ajan tosi tarkkana komentaen jälkikasvuaan. Ajattelin mennä ottamaan valokuvan rappusilta, mutta... Sain oven auki ja olin juuri astumassa ulos kuvaamaan, niin emo urahti ja komensi pojat mukaan ja niin ne lähtivät. Ehkä näki tai haistoi minut ja sen jälkeen niitä ei enää näkynyt. Olivat varmaan läpikulkumatkalla, mutta päättivät tulla pihaamme pitämään pientä taukoa. Se jäi mukavana muistona mieliimme. Toinen kerta sattui pari vuotta sitten. Nyt ei ollut kuin yksi. Se oli sileänkiiltävä turkiltaan. Ei niin pörröinen kuin se emo pentuineen. Oletin tämän olleen uros. Se tuli myös pihaamme, mutta eri reittiä. Käveli hiljalleen ja katseli ympärilleen. Aikansa katseli ja tutki pihaa. Sitten pikkuhiljaa lähti metsänreunaan ja häipyi omille teilleen. Emme sen jälkeen ole nähneet sitäkään. Tätäkin katselimme ikkunasta. Ei maalla Kuva Tarja Heikkonen tarvitse telkkareita, kun luonto järjestää tosi-tv:tä. Molemmissa tapauksissa on mielenkiintoista, että eläimet tulivat niin lähelle asutusta, pihalle. En tiedä, olisivatko tulleet, jos olisimme olleet pihalla. Arkojahan nuokin olivat. Olemme kaikenlaisia ja kokoisia eläimiä nähneet pihassamme, mut- ta tupsukorva oli mukava ja mielenkiintoinen yllätys. Olemme joskus nähneet talvisin tassunjälkiä ja syödyn jäniksen jäännöksiä. Arvelimme ilveksen olleen asialla, koska tiedämme Hämeessä niitä olevan. Muttemme arvanneet niiden tulevan pihallemme. Sinikka Aaltonen Leopardi Merkoksessa Ajoin muutamia vuosia sitten Merkokseen kauppaan. Himppua ennen parkkipaikkaa oli nykyisen Tarjoustalon paikalla pitkää heinikkoa. Silmiini osui erityisen hassu näky; pienehkö leopardi koikkelehti niityllä. Ei, ei se ollut sirkuksesta karannut kaveri, vaan toden totta meidän metsissämme elelevä oma kissapetomme. Ajoin auton tien viereen, pysähdyin ihastelemaan uskomatonta kohtaamista; Ilveksen poikanen tupsukorvineen ja huomiota herättävän paksuine jalkoineen loikiskeli aivan ihmisvilinän tuntumassa. Tuntui mahtavan absurdilta nähdä luonnossa täplikäs kaveri. Siellä se kirmasi vapaana pellolla aivan kotipaikkakunnallani. Heidi Warro
Syyskuu 2012 Kuva: Ilkka Hakala Karttaperhosen syyssukupolvi esiintyi runsaana Kanta-Hämeessä loppukesällä. Loppukesä oli perhoskesä Elokuun alussa näytti vielä siltä, että kulunut kesä olisi ollut päiväperhosille selvästi edelliskesiä heikompi. Etenkin sinisiivet ja suuret vaeltajaperhoset kuten amiraali olivat olleet vähälukuisia. Sateiset säät pitivät perhoset pääosin maassa, tosin poutapäivinä perhosmäärät olivat kohtalaisia. Elokuun lämpimät säät muuttivat kaiken, varsinkin kuun loppupuoli teki perhoskesästä lähes normaalin, sanoo Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen hyönteiskerhon Cupidon puheenjohtaja, luontoharrastaja Martti Raekunnas. Hänen mukaansa Kanta- Hämeen neitoperhoskanta oli tänä syksynä suorastaan runsas. Myös karttaperhosta, joka on vasta levinnyt Kanta-Hämeeseen, nähtiin runsaasti, erityisesti sen syyssukupolvea. Karttaperhonen on siitä erikoinen laji, että kevätsukupolven väritys on täplikkään vaaleanruskea ja syyssukupolven mustanruskea (vrt. kuva). Amiraalit ilmestyivät vasta elokuun lopussa. Amiraali on Riihimäellä vakiolaji, Raekunnas kertoo. Myös keisarinviitalla on ollut tavallista parempi vuosi. Siitä on tullut useita ilmoituksia. Perhoset lentelivät syksyyn Monen lajin lentokausi joko lykkääntyi tai jatkui tavanomaista pitempään, joten päiväperhosia oli runsaasti lennossa vielä alkusyksystä. Suomen ympäristökeskuksen keräämien havaintojen perusteella erityisesti niittyjen sinisiipilajeja havaittiin kolean alkukesän aikana niukasti. Silloin oli silmiinpistävää myös vaeltajaperhosten kuten amiraalin sekä ohdake-, kaali- ja naurisperhosen vähälukuisuus. Toisaalta esimerkiksi haapaperhosia ja ratamoverkkoperhosta havaittiin paljon. Myös aikuisena talvehtivat nokkos-, liuska- ja sitruunaperhonen sekä suruvaippa lentelivät monin paikoin runsaina. Selvimmin runsastuivat keisarinviitta ja karttaperhonen, jotka ovat laajentaneet esiintymisalueitaan länteen päin. Kesän kiinnostavin tapahtuma oli isonokkosperhosen laajamittainen vaellus heinäkuun alkupuolella. Tuolloin perhosia saapui runsaasti etelärannikolle, mistä ne levittäytyivät ympäri Etelä-Suomea. Ensi keväänä selviää, onnistuuko osa yksilöistä talvehtimaan maassamme. Pitkäjänteistä perhosseurantaa Suomen ympäristökeskuksen koordinoima päiväperhosseuranta aloitettiin vuon- 9 na 1999. Pitkäjänteinen seuranta on tarpeen, koska päiväperhosten kannat vaihtelevat vuosittain. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen satunnaisvaihtelun takana piilevät perhoskantojen kehitystrendit. Seuranta on keskittynyt maatalousalueiden elinympäristöihin, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia. Seuranta perustuu vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan runsaustietoa päiväperhosseurannan kautta. Lähde: Suomen ympäristökeskus. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Seurakuntamatka Turkkiin 11.-18.5.2013 Lähde keväiseen Turkkiin, antiikin ajan Vähään Aasiaan. Istanbulissa (entinen Loistava Konstantinopoli) viivytään kolme päivää ja tutustutaan mm. Istanbulin luterilaiseen seurakuntaan sekä Pekka ja Kaarina Koskisen työhön. Käydään myös Izmirissä, Pergamonissa, Kusadasissa ja muinaisessa Efesoksessa muistamassa Paavalin lähetysmatkoja ja näkemässä antiikin ajan saavutuksia. Matkan kokonaishinta on 1499 euroa, sisältäen lennot, hotellimajoitus kahden hengen huoneissa (puolihoito), kaikki kuljetukset, retket ja suomenkielisen oppaan palvelut. Matkanjohtajina Hannu Paavola ja Eila Aalto, matkatoimistona Toiviomatkat. Tiedustelut Hannu Paavola (050-5241727), ilm. Hannulle tai Eila Aallolle (050-5241735). Kädentaitaja, tee tossut ja lahjoita ne diakoniatyölle myytäväksi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Voit valita mallin itse. Tossut voivat olla neulottu, virkattu, huovutettu tms. Toivomme lähinnä aikuisten kokoja. Kiinnitä tossuihin arvio tossun koosta, älä paketoi. Tossuja vastaanotetaan kirkkoherranvirastossa, Temppelikatu 9 A, 2. krs arkisin klo 9-14 ja lisäksi to klo 16-17. Lisätietoja saat diakoni Irina Pasmalta p. 0505923552 tai irina.pasma@evl.fi Kiitos tuestasi! Lisätietoja: www.riihimaenseurakunta.fi, p. 019 7481 Saksalaiset joulumarkkinat lauantaina 24.11.2012 klo 10-15 Riihimäen Graniitilla ja Majakassa Glühweinia, bratwurstia, Lauschan lasipalloja, Erzgebirgen puukoristeita, saksalaisia ja itävaltalaisia kynttilöitä, juustoja ja makkaroita. Ja Graniitti ja Majakka täynnä muuta ihanaa. Klo 13 Lasisoi-kuoro Joululaulut raikuvat! Järj. Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistys www.pompoti.fi Tervetuloa nauttimaan Reilusta Kahvista POMPOTIIN! Ma-Pe 10.00-17.00, La 11.00-15.00 PUNAINEN TALO, Pohjoinen Asemakatu 10, 11130 Riihimäki
10 Syyskuu 2012 KyKyä geokätköilee kuusia 15. joulukuuta Lähde löytämään joulukuusi! Kuva: Anneli Vähätalo KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamo- ja varaosapalvelut, esim: - Kaikki korjauspalvelut - Määräaikaishuollot - Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset - Ilmastointilaitteen huolto - Aidot Toyota-varaosat Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 www.kolarikorjaamosorsa.fi Koulutusta Konsultointia Kehittämispalveluita www.sykli.fi - Katsastuspalvelu - Rengasmyynti - Kaikki rengastyöt - Sijaisautopalvelu Kestävää kumppanuutta jo 10 vuotta Koulutusalat: -Energiatehokkuus -Laatu-, ympäristö- ja korkeakoulutetuille -Jätehuolto turvallisuus -Teollisuuden palvelut -Kestävä kehitys -Logistiikka -Vesihuolto -Kestävä liiketoiminta -Lyhytkoulutukset -Viemäri- ja -Korttikoulutukset -Opetus ja kasvatus putkistohuolto -Kunnallistekniikka -Rekrytoiva koulutus -Ympäristökasvatus Kalevankatu 5-11, 11100 Riihimäki Malmin kauppatie 8 B, 00700 Helsinki Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta Tänä jouluna voit koristella kuusikätköilyssä löytämäsi kotimaisen kuusen, jos ehdit ajoissa paikalle. Juhannuksen alla Kylät ja kunta, yhdessä älykkäästi, lyhyemmin KyKyä-hanke, kyläyhdistykset, partiolaiset ja Hausjärven 4H-yhdistys organisoivat Pottupiilottempauksen. Kätköt löytyivät kylään liittyvien vihjeiden avulla. Kotiseutu tuli tutummaksi perheiden ratkoessa yhdessä vihjeitä, jotka johtaisivat seuraavalle rastille ja osa sai palkinnoksi ison kapan paikallisen tuottajan uutta perunaa juhlapöytäänsä. Joulun alla perunoita ajankohtaisempi asia on joulukuusi! Metsäkuusi on joulupuista tutuin ja tuoksuvin. Kaupan on sekä kotimaisia kasvatettuja että tuontitaimia. Tuore havupuu kestää joulun juhlat ja koristaa kotia loppiaiseen. Kylät ja yhdistykset mukaan! KyKyä-hanke järjestääkin yhdessä kylien ja muiden mukaan ilmoittautuvien järjestöjen kanssa geokätköilyä mukailevan tempauksen. Geokätköily on harrastus, jossa etsitään satelliittipaikannuksen avulla geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kylien ja hankkeen kuusikätköilyssä maastoon ei piiloteta pieniä rasioita vaan kätkön löytäjälle on tarjolla kotimainen metsäkuusi. Kuusi tai kuuset löytyvät vihjeiden osoittamasta paikasta joulukuun 15. päivänä. Ensimmäisenä kätkölle löytävä saa pitää kuusen. Kätköllä saattaa olla myös useita kuusia, joten vaikkei ihan ensimmäisten joukossa ehdikään etsintäretkelle, jouluinen yllätys saattaa odottaa perillä. Tempauksella kylät, yhdistykset, hanke ja metsänhoitoyhdistykset haluavat toivottaa kaikille iloista joulun odotusta ja kiinnittää huomiota siihen, että joulukuusen hakeminen metsästä ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Poikkeuksen tekevät vain kuusikätköilyssä löytyvät puut. Ne on kaadettu valmiiksi ja koristeltu näyttävästi punaisella Mhykuitunauhalla. Ilmoittaudu kuusen lahjoittajaksi! Kyläkehittäjä Anneli Vähätalo toivoo myös ilmoituksia metsänomistajilta, jotka voisivat lahjoittaa pari-kolme puuta kätköilyä varten. Hän lupaa organisoida talkooväkeä kokoamaan ja kuljettamaan puut kylille yhdistysväen piiloteltavaksi. Kyläyhdistysten lisäksi kätköilyyn mukaan ovat tervetulleita 4H, partiot, maa- ja kotitalousseurat, lions clubit, urheilujärjestöt ja vastaavat yhteisöt Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueelta. Mitä on geokätköily? Geokätköily (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätköjä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla, mutta laitteen käyttö ei ole välttämätöntä. Geokätkön koordinaatit ja muut tarpeelliset tiedot kätkön löytämiseksi ilmoitetaan kätkökuvauksessa, joka julkaistaan jollain harrastuksen Internet-sivustoista. Tyypillinen kätkö koostuu vedenpitävästä säiliöstä, ja sisällä olevasta lokikirjasta, johon kätkön löytäjät Kätköjen avulla voimme tuoda esille historiaa, kylän palveluja, kaunista maisemaa tai merkityksellistä rakennusta ja samalla ilahduttaa alueen asukkaita, Vähätalo sanoo. Kuusikätköjen ensimmäinen vihje julkaistaan muun muassa hankkeen, kunnan ja järjestöjen koti- ja Facebooksivuilla klo 10 joulukuun 15. päivä. Vihje ilmestyy myös mukana olevan kylän ilmoitustaululle samaan aikaan. Metsänhoitoyhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.mhy.fi Etusivulta pääsee hakukentän kautta kaikkien metsänhoitoyhdistysten sivuille. Lähiruoka on nousussa, lähipalvelut haluttuja, suositaan tänä vuonna kotimaista kuusta joulupuuna! Ekologinen vaihtoehto on koristella läheltä hankittu puu. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anneli Vähätalo, p. 050 341 0083, anneli.vahatalo@hausjarvi.fi voivat lisätä nimensä sekä käyntipäivän. Geokätköily harrastuksena tuli mahdolliseksi, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö poisti GPS-signaalilta siviilihäirinnän 1. toukokuuta 2000. Harrastus on kasvanut nopeasti ja saavuttanut suosiota ympäri maailmaa. Vuoden 2010 maaliskuussa maailmalla oli yli miljoona aktiivista geokätköä yli sadassa maassa ja kaikilla mantereilla. Elokuussa 2012 Suomessa oli yli 21 500 aktiivista geokätköä.
Syyskuu 2012 Koko perheen frisbeegolfrata Riuttaan Riuttan frisbeegolfrata sijoittuu ulkoilualueelle. Kuluvan syksyn aikana Riihimäen Riuttaan valmistuu 9-reikäinen frisbeegolfrata. Ensi keväänä rakennetaan kolme reikää lisää, ja valmiina rata on siis 12-reikäinen. Tarkkaan ottaen radalla ei ole lainkaan reikiä, vaan jokaisen väylän päässä on kori, johon frisbee heitetään. Mainio koko perheen harrastus, ja kaiken kukkuraksi rata on maksutta kaikkien käytössä, vs. liikuntatoimenjohtaja Anu Marttinen sanoo. Frisbeegolfin perusperiaate on sama kuin perinteisessä golfissa. Tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Pienimmän tuloksen saanut voittaa. Frisbeegolfrata koostuu väylistä, jotka pelaajat pelaavat edellisen väylän lopusta seuraavan väylän alkuun edeten, kunnes kaikki väylät ovat pelattu. Väylän pelaaminen aloitetaan avauspaikalta eli tiiltä ja se päättyy maalikoriin. Hämeen uutta Ilvesreittiä Ahvenistolta Torronsuolle Hämeen uudistettu Ilvesreitti on valmistunut. Yli 250 kilometrin mittainen patikkareitti yhdistää Hämeenlinnan Ahveniston, Tammelan kansallispuistot ja Riihimäen Riuttan Hämeen järviylängön hienoihin virkistysja luontokohteisiin. Ilvesreitin tukikohta- ja laavuverkosto yhdistää Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, Saaren kansanpuiston, Ruostejärven virkistysalueen, Räyskälän Melkuttimen, Keritynjärven ja Luutasuonharjun alueet, Pääjärven virkistysalueen, Heinisuon, Hattelmalanharjun ja Ahveniston luonnosuojelualueen sekä Riutanharjun. Näistä kohteista voi lähteä lyhemmille tai pidemmille luontovaelluksille. Ilvesreitille voi lähteä myös Rengon kirkonkylästä Nummenkylästä, Härkätien museotieosuudelta, Räyskälän ilmailukeskuksesta, Hämeen luontokeskuksesta ja Eerikkilän urheiluopistolta. Hienoja alueita Lopella Hienoimpia alueita ovat Luutasuon harjuun ja Räyskälään liittyvät harjumaastot. Tietenkin Hämeenlinnan päässä ovat Ahveniston ja Hattelmalan harjumaastot, mutta sitten on myös pitkiä suo-osuuksia Torronsuolla, varsinkin Torronsuon keskiosassa, joka on nyt Ilvesreitistä erillään oleva reittikokonaisuus, sanoo maankäyttöpäällikkö Hannu Raittinen Hämeen virkistysalueyhdistyksestä. Hämeen Ilvesreitin uutuutena on noin kolmen kilometrin Heinisuon pitkospuulenkki Suvipielisessä, jolle voi lähteä kesällä valmistuneelta parkkipaikalta. Paikoitus on viitoitettu 10-tieltä. Toinen uutuus on 2-tieltä viitoitettu noin kolmen kilometrin Torronsuon itäpään pitkospuulenkki. Lisäksi Torronsuon koko pitkospuuverkosto on uusittu Vuoden 2012 turhake haussa parin viime vuoden aikana. Uutuutena on myös Tammelan Onkimaanjärven ja Räyskälän välinen reitti, joka kulkee Keritynjärven rantoja pitkin. Kunnat kimpassa Hämeen Ilvesreittiä ylläpitää Hämeen virkistysalueyhdistys. Yhdistys on toiminut vuodesta 1990. Nykyisin yhdistykseen kuuluvat kaikki maakunnan kunnat eli Forssa, Hämeenlinna, Riihimäki, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Tammela ja Ypäjä. Yhdistyksen toiminnassa ovat mukana myös Pälkäne ja Valkeakoski. Hämeen virkistysalueyhdistyksen tarkoituksena on turvata ja kehittää sekä maakunnan oman väestön että tänne suuntautuvien ihmisten virkistysmahdollisuuksia, sekä säilyttää ja vaalia maakunnan luonnon ja maiseman omaleimaisuutta. Suomen Luonto -aikakauslehti etsii jälleen Vuoden turhaketta. Ehdotuksia voi lähettää lokakuun loppuun asti. Ensimmäinen turhake oli lehtipuhallin vuonna 2000. Viime vuoden turhake oli vessasta alas huuhdeltava vessapaperihylsy. Valituiksi ovat tulleet myös vaipankätkijä, ulkomainen pullovesi, hampurilaisaterian kylkiäinen, juotava jugurtti -minipakkaus, kaupunkimaasturi, tuplapuhelinluettelot, mönkijä, pantiton pullo, ilotulite ja turkis. Valinnan tekee Suomen Luonnon toimitus lukijoiden lähettämien ehdotusten pohjalta. Tulokset julkaistaan Käytännössä yhdistys hoitaa maanhankinnan sekä koordinoi ylläpitoa ja kehittämistä. Jokaisella virkistysalueella on oma hoitokuntansa, joka vastaa alueen hoidosta ja kehittämisestä. Yhdistyksen tukijäseninä voivat olla Hämeen ulkopuoliset kunnat, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Yhdistys voi ottaa vastaan myös avustuksia ja lahjoituksia. Seudulliset virkistysalueet ovat kuntien yhteisomistuksessa. Jokaisella alueella on erilainen omistuspohja, mutta kaikkien toiminnassa mukana olevien kuntien asukkailla on käyttöoikeus kaikkiin alueisiin. Valtion maanhankintaavustus välittyy alueostoihin virkistysalueyhdistyksen kautta. Yhdistyksen kautta kunnat ovat yhteistyössä hankkineet kaikkiaan 18 kaupalla 200 hehtaaria rantamaata ja 20 kilometriä rantaa. Virkistysalueyhdistys toimii Hämeen liiton yhteydessä. joulukuun Suomen Luonnossa, joka ilmestyy 14.12. Osallistua voi sähköpostilla: turhake@sll.fi tai postitse osoitteella: Suomen Luonto/Turhake, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. 11 Luontoon ja liikkumaan! Riihimäki Hyvinvointipiste uimahallilla (Salpausseläntie 16) auki ma klo 14.15 16.15 ja ti klo 16.00 18.30. Kaikille kuntalaisille avoin, maksuton. Lisätietoja Sanna Sten, p. 019 758 4744. Aikuisten liikuntastartti joka keskiviikko klo 17 18, maksuton. Kysy sisällöstä ennakkoon, Outi Vuolle, p. 019 758 4745. Aamuvirkkujen vesijumppa to klo 7.00 7.45 uimahallilla, ei ilmoittautumista. Ohjausmaksu 1.70 / kerta + uimalamaksu. Illantorkkujen vesijumppa pe klo 17.00 17.45 uimahallilla, ei ilmoittautumista. Ohjausmaksu 1.70 / kerta + uimalamaksu. Su 7.10. Perheliikunnan peuhapäivä klo 10 12 Riihimäen urheilutalossa (Pohjolankatu 6). Koko perheen liikuntatapahtuma, mahdollisuus peuhata ja pelata temppuradoilla. Maksuttoman tapahtuman järjestää Riihimäen kaupungin liikuntayksikkö yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa. La 13.10. Perheiden liikuntamaailma klo 10 11.45 Peltosaaren koulussa. Perheet voivat juosta, hyppiä, kiivetä ja pelata yhdessä. To 11.10. Ikäihmisten ulkoilu- ja liikuntatapahtuma klo 12 14 Urheilutalossa ja sen ympäristössä, maksuton. Vertaisohjaajat ja liikuntayksikkö yhdessä liikuttavat. Ti 23.10. Syyslomaviikon temmellyspäivät alle kouluikäisille ja kouluikäisille alkaen klo 9.30 Riihimäen urheilutalossa. Luvassa vilinää ja vilskettä eri liikuntavälineillä. Sisäliikuntavaatteet ja tossut mukaan! Maksuton. Su 21.10. Vahteriston ulkoilupäivä alkaen klo 11.00. Ulkoilupäivän järjestävät Riihimäen Kiista-Veikot ja liikuntayksikkö. Ke 31.10. Kaikille avoin Halloween-uinti illalla uimahallilla, lisätietoja Sanna Sten, p. 019 758 4744. La 10.11. Perheiden liikuntamaailma klo 10 11.45 Peltosaaren koulussa. Perheet voivat juosta, hyppiä, kiivetä ja pelata yhdessä. Tervetuloa! Su 11.11. Liikkuva isänpäivä koko perheen liikuntatapahtuma klo 10 12 Riihimäen urheilutalossa. Ma 19.11. Kuntosaliohjaus miehille klo 16 17 uimahallin kuntosalissa, lisätietoja Outi Vuolle, p. 019 758 4745, maksuton. Ti 27.11. Kuntosaliohjaus naisille klo 18 19 uimahallin kuntosalissa, lisätietoja Outi Vuolle, p. 019 758 4745, maksuton. Su 2.12. Perheliikunnan peuhapäivä klo 10 12 Riihimäen urheilutalossa. La 8.12. Perheiden liikuntamaailma klo 10 11.45 Peltosaaren koulussa. Perheet voivat juosta, hyppiä, kiivetä ja pelata yhdessä. Tervetuloa! Lisätietoja: www.riihimaki.fi/liikunta tai terveysliikuntakoordinaattori Sanna Sten, p. 019 758 4744, sanna.sten@riihimaki.fi Loppi Su 30.9. Poronpolku koko perheen luontoliikuntatapahtuma Riihisalossa Lopella. Erimittaisia patikointireittejä värikkäässä luonnossa. Lähdöt klo 9-12 Riihisalosta. Lyhin 5 km:n reitti on helppokulkuinen myös perheen pienimmille. Pidemmillä matkoilla 13 km, 18 km, 24 km ja 30 km erikoisuutena on Punelian salmen ylitys joko kapulalossilla tai soutuveneellä. Pirunlinnassa maahisten, menninkäisten ja peikkojen valtakunta. Maastotukikohta Prammi avoinna kulkijoille. Riihisalossa myytävänä perinteistä hernerokkaa. Puffetti ja pihamaan tuotetorilla loppilaisia maalaistuotteita. Maksullinen, sis. vaihtoehtoiset reitit, saunan, kunniakirjan sekä arvontapalkintoja. Lisätietoja: Sisko Keskitalo, p. 040 828 4735; Riihisalo, p. (019) 448 834; Lopen kunnan liikuntatoimisto, Mira Sydänmaa, p. (019) 758 6033, 040 330 6033, mira.sydanmaa@loppi.fi Hausjärvi La 17.11. koko perheen kylpylämatka Vantaan Flamingoon, ilmoittautumiset liikuntatoimistoon. Ke 30.1.2013 klo 18-20 Kuutamohiihto Ryttylän Ykslammella, maksuton tapahtuma koko perheelle. Hiihdon lisäksi avantouintia, pulkkamäki, tikkupullan paistoa yms. Su 3.3.2013 klo 8.30-13 Kallen laturetki, kuntohiihtotapahtuma koko perheelle, maksuton. Reitti kulkee Hikiän ja Oitin välissä, perinteinen ja luistelulatu. La 23.3.2013 koko perheen kylpylämatka Nokian Edeniin, ilmoittautumiset liikuntatoimistoon. Lisätietoja, Jari Kovanen, p. 040 330 6780, jari.kovanen@hausjarvi.fi
12 Syyskuu 2012 Tämä metsä on meille Tärkeä luonnonvarojen säästäjänä ekokem haluaa tukea lasten ja nuorten luontokasvatusta. Tuemme suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimaa Tämä metsä on meille tärkeä - kilpailua. kilpailun tarkoitus on korostaa lähimetsien merkitystä lapsille ja nuorille, kannustaa opettajia ja kasvattajia käyttämään lähimetsiä sekä rohkaista kaikkia edistämään metsiensuojelua taajamissa. lisätietoja kilpailusta löytyy suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta www.sll.fi Säästämme luonnonvaroja KELIEN YLÄPUOLELLA. Valtuutettu Ellet tiedä mitä tekisit omenoilla Omena-sipulihilloke ½ kg omenoita 2 isoa sipulia valkosipulinkynsiä 1,5 dl etikkaa 2 dl sokeria 1 dl fariinisokeria ½ tl suolaa Mittaa kattilaan etikka, sokerit ja suola. Lisää pieniksi pilkotut sipulit ja valkosipulit. Kun ne ovat pehmenneet, lisää omenanpalat, joista on poistettu siemenkodat. Kotimaiset omenat voi keittää kuorineen. Keitä pienellä lämmöllä pehmeäksi. Purkita, säilytä viileässä ja nauti lisukkeena. Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B 12, 11100 RIIHIMÄKI puh. 050 5211 666 urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri lotta.kolli@hausjarvi.fi Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi 16. vuosikerta. Jakelu 24 500 kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot 2012 Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuussa 2013 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KO- PIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: www.riihimaki.fi/ymparisto > Ekokaari-lehti Suomen paras luontoteko palkitaan Nyt etsitään parasta luontotekoa Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea hakee henkilöä, organisaatiota tai yritystä, joka on kyennyt vuosien 2011 ja 2012 aikana omilla toimillaan turvaamaan suomalaisen luonnon elinvoimaisuutta ja ekosysteemipalvelujen toimivuutta. Palkinnon luovuttaa joulukuussa ympäristöministeri Ville Niinistö. Toiminta voi olla esimerkiksi käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Kilpailuaika päättyy 31.10.2012. Ehdokkaita voi esittää vain lomakkeella, joka löytyy muun muassa netistä osoitteesta www.ymparisto.fi Luontotekoa etsitään Suomessa nyt neljättä kertaa. Vuonna 2010 parhaaksi luontoteoksi valittiin Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus. Vuonna 2008 palkittiin Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi. Vuonna 2006 voittaja oli Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavalla. Oikaisutyöt mittatarkasti Autorobot oikaisupenkeillä Nelipyöräsuuntaukset Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta, PALVELLAAN se on yhteinen juttu. - huollot - varaosat - korikorjaus - maalaukset KIERTOKAPULASSA LOKAKUUSSA MYÖS LAUANTAISIN Jätteidenkäsittelyalueemme palvelevat lokakuussa 6. 27.10.2012 myös lauantaisin klo 9 14. Tervetuloa! Kapulan jätteidenkäsittelyalue Kapulasillantie 2 05880 Hyvinkää P. 075 753 0049 Avoinna: arkisin klo 7 19, arkipyhien aattoina klo 7 17 www.kiertokapula.fi