8.2.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk



Samankaltaiset tiedostot
Mikko Huhtamies MMikk

Mikko Huhtamies MMikk

Gangut - Rilax Riilahti Mikko Meronen, Forum Marinum

JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

Henrik Leinon esi-isät

Suomen puolustus

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Hybridisota ja informaatiovaikuttaminen. Sotaa, manipulointia vai markkinointia?

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA LPAMIR V-J PENNALA

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

Tuntematon Viapori innovaatiokeskus ja talouselämän vilkastuttaja

- Infraa on rakennettu aina

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

TOINEN MAAILMANSOTA

Ohjeita veneilijöille

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

Miinasotaa Suomenlahdella Antti Valkonen

Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Kokeeseen tulevat aiheet

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti Kuntien takauskeskus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

LINNAKESAARET. Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. Ove Enqvist Heikki Tiilikainen TAMMI

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Adolf Erik Nordenskiöld

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi Lieksa, FL Asko Saarelainen

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n ) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen

Kylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä. Pieksämäen kylät ry

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Sveaborgin antautuminen geopoliittisessa kontekstissä

Sotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Suunnistaminen peukalokompassilla Peukalokompasseissa on eroa

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen

Työssäoppiminen , Fuengirola

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto:

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä

Matkailun kehitys 2016

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi

P R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A

Kultakaleeri. quaworld DM-kurssi kevät 2003 K. arttaharjoitus

GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ. Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta,

Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta

Pyöräilemme syöpäsairaiden lasten hyväksi

Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

6. LINNOITUKSET. Etelä-Karjala, linnoitettu maakunta

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS

Taloudellinen tilanne ja näkymät

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Oanha. Opas julkaissut. Shrensoärd-Seura. 2 karttaa. .. Al'

Kuningas Daavid (2. osa)

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta

Tervetuloa Porvooseen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin!

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE

Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon?

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka Seppo Manninen

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

MERIVOIMIEN UUDEN MONITOIMIALUKSEN KASTETILAISUUS UUDESSAKAUPUNGISSA YMPÄRISTÖVAHINKOJEN TORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN

Hurmaava Hamina 1 Y s t ä v ä l l i n e n m e r e n r a n t a k a u p u n k i

HELSINKI Suomenlinna Vankila

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

Transkriptio:

Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Sveaborg, yxi fästingi makaa muutamain holmain päällä meresä likillä Helsingforssia. On se suurin ja ia wäkevin fästingi waldakunnassa. Uudella maalla on 4 kaupunkia: Helsingforssi, Borgo, Sweaborgin Fästingi, Ekenäsi ia Lovisa. (Daniel Djurberg, Geografia 1804) Gibraltarin linnoituksen jälkeen se on luultavasti koko Euroopan vankin. Edward Daniel Clarke. Matka Suomen halki Pietariin 1799. 1500-luvun Venäjän sodat Miehistön kuljetuksen soudettavilla aluksilla (kaleereilla) rannikon tuntumassa. Saaristolaivasto. Kaleerit tarvitsivat tukikohtia (Hangon ja Porvoon välisellä merialueelle ei tukikohtia) Mihin laivastoasema perustettaisiin? Porkkala? Helsinki vakiintui paikaksi hyvän sijaintinsa takia 1550. Santahaminasta Vanhankaupunginlahdelle Kaupunki laajeni etelään. 1600-luvulla vaasakauden saaristolaivasto rappeutui ja katosi. Kaleerien rakennustaito, traditio, katkesi Vastustajana Tanska, merisodan painopiste etelässä. Karlskrona perustetaan 1600-luvun lopulla Etelä-Ruotsiin avomerilaivaston tukikohdaksi 1700 Venäjä uudelleen viholliseksi. Saaristolaivasto perustetaan uudestaan. Tukikohtakysymys ajankohtaistuu jälleen. Kuka oli Helsingin niemen ensimmäinen linnoittaja? Uudenkaupungin rauhassa (1720)Venäjä sai Kannaksen ja Käkisalmen läänin eteläosat sekä Ruotsin Baltian omistukset Pommerissa vielä Ruotsin omistuksia (Pommerin sota) Haminasta rajakaupunki Suomi kärsinyt isovihan aikana Pelättiin että Suomi liitetään Venäjään Suomen jälleenrakennus Jälleenrakennus (pääomaa) ei mahdollinen, ellei Suomen puolustusta kunnostettu Pikkuvihan 1743 jälkeen raja Kymijoella 1

Vuosisadan tärkein tapahtuma Ruotsin ja varsinkin Suomen kannalta (ja tulevien vaiheiden kannalta, 1900-luku) Pietarin perustaminen 1703 Muutti täysin sotilaspoliittisen aseman Suomenlahdella Toi kaleerit Suomenlahdelle Venäjän kaleerit pystyivät syksyllä itätuulen voimalla kenenkään estämättä etenemään muutamassa tunnissa Helsinkiin Myös Saimaa avoin Venäjän kaleerihyökkäyksille Ruotsin laivasto saarroksissa Tukholmassa. Sen matka Helsinkiin kesti vastatuulessa kuukauden Ajatus Viaporista syntyy Ruotsi oli sai Pietari Suuresta uuden voimakkaan ja erikoisen naapurin. Seiskari ja Lavansaari oli lahjoitettu Pietari Suuren hovinarrille Johan da Costalle. Hallitsi merellistä valtakuntaansa Lavansaarelle asettamansa voudin välityksellä. (Kaukiainen, Rantarosvojen saaristo, 2006). Lavansaaren hovi. Pietarin sukelluskomppania teki Lavansaaresta tukikohdan, josta käsin pelasti haaksirikkoutuneita aluksia. Pietari Suuri modernisoi Venäjää Pietariin teknologiaa Hollannista, Englannista ja Välimereltä Opintomatka 1690-luvulla Eurooppaan Tuotti eräältä matkaltaan 750 eri alojen asiantuntijaa Kaleerilaivasto rakennettiin venetsialaisen asiantuntoja avustuksella Pietarin uudistukset heijastuivat Suomeen Sahat levisivät Narvan ja Viipurin kautta Haminaan ja Helsinkiin 1720-luvulla Linnoitustyöt synnyttivät teollisuutta Jo 1500-luvulla Helsinkiin perustettiin sahoja myllyjä, tärkeänä asiakkaan laivasto ja armeija Telakkoja perustettiin Sahatoiminta käynnistyi samaan aikaan kun Haminaa alettiin linnoittaa Sotilaallinen läsnäolo militarisoi, sotilaallisti Helsingistä sotilaskaupunki Ns. uusi sotahistoria tutkii sotalaitoksen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta (Parker, Roberts, Viapori-projekti) Linnoitustöiden johdossa kenraalimajuri Axel von Löwen Painopisteenä etelärannikon linnoittaminen Laati puolustussuunnitelma 1723: Haminaan rajalinnoitus, Helsinkiin päälinnoitus. Svartholma Loviisan edustalla. Perusta myöhemmille suunnitelmille. Helsinkiin kaleerieskaaderi maihinnousua estämään ja omaa maahyökkäystä tukemaan. Kaleerit olivat hyökkäys- ja puolustusase. Suomeen itsenäinen puolustus. Suunnitelman taustalla Suomen muuttunut puolustuspoliittinen asema, maantieteellinen asema ja luonnonolot (talvi, saaristo) 2

8.2.2011 Haminan linnoittaminen 1720-luvulla Mihin uusi merilinnoitus? Hanko, Tvärminne, Porkkala, Helsinki? Suunnitelmat keskittyvä Helsinkiin. Miksi? Helsingin lähisaaret päätetään linnoittaa. Suunniteltiin jopa Helsingin ympäröivää linnoitusta. Linnoituksen suojiin telakka ja saaristolaivaston tukikohta Rakennustyöt alkavat 1748. Augustin Ehrensvärdin johdolla. Pohjois-Euroopan suurin rakennushanke? Vanhan Suomen rajaseudulle 1790 1807 rakennettu Suvorovin (ja Suchtelenin) linja suurempi? Kumpi suurempi rakennushanke? Soutamalla ja purjein liikkunut alus Syntyi antiikin maailmassa Pitkä, kapea ja matalasyväys (2m) Ei luovinut, hidas. Ei päässyt edes kohtalaiseen vastatuuleen. Huono purjealus ja soutualus Kuljetti paljon miehiä mutta vähän muonaa. Riippuvainen tukikohdista > Laivastoasemat 30-40 m aluksessa 200-250 miestä. Suojaton miehistölle. Tehokas saaristossa ja ainoa mahdollinen alus sokkeloiseen saaristoon. Soveltui amfibiosotaan (maalla ja merellä) Rakenteeltaan heikko, koska sen piti olla levyt ja soudettava 1760-luvulla kaleerin korvasi saaristofregatti (maakuntanimet) 3

Kaarle XII hinasi kaleereja maitse tunturien yli Norjaan suuressa Pohjan sodassa Operaation konsulttina Polhem, Olof Rudbeckin oppilas ja Viaporin insinöörejä Muinaiset skyytit olivat gööttiläisen käsityksen mukaan taitavia hinaamaan aluksia maitse Itä-Suomessa useita telateitä (kartat). Myöhemmin näille kohdin syntyi kanavia. Rakennettiin Ranskan rahoituksella Ruotusotamiehiä ja pakkotyövankeja. Rakennettiin lihasvoimalla ja ruudin avulla. Aluksi ruotsalaisia sotilaita, jotka olivat kotoisin kaivosalueilta (Taalainmaa). Kokeneita kaivosmiehiä. Työmaa toi tilauksia Helsingin porvareille Rakentaminen taukosi Pommerin sodan (1756-63) aikana Ruotsin oli vastattava Venäjän uhkaan Suurin uhka oli Venäjän kaleerilaivasto, jonka maihinnousua pelättiin Ruotsi tarvitsi oman saaristo- l kaleerilaivaston Kaleerit tarvitsivat tukikohdan, Viaporin Viaporin suurtyömaa käynnisti Helsingin kasvun Sotalaitoksen merkitys historiallisen muutoksen taustalla suuri 4

1700-luvulla vakaa usko, että ihminen pystyi muokkaamaan ympäristöään miten halusi Utopistisia hankkeita: silkinviljely Lapissa, Fagerön teollisuuskeskus, läpikulkuvesitiehanke. Kaupunkien ruutulaavan pakottaminen luontoon Lumetodellisuuden synnyttäminen mekaanisella teatteritekniikalla ja optisilla laitteilla Viaporin linnanpihan valeperspektiivi Viapori oli suurisuuntainen ja utopistinen suunnitelma, joka kuitenkin toteutui. Arkkitehtonisesti Viapori mukautui maastoon ja rantaviivaan ja tehtiin graniitista (poikkeuksellista Euroopassa) 5