YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 8.10.2013 Luonnokset hallituksen esitykseksi jätelain muuttamisesta annettavaksi laiksi sekä valtioneuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä; tiivistelmä ehdotuksista annetuista lausunnoista Ympäristöministeriö pyysi 9.7.2013 lausuntoa luonnoksista hallituksen esitykseksi jätelain muuttamisesta annettavaksi laiksi sekä valtioneuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä (lausuntopyyntö YM11/400/2013). Ehdotuksista saatiin yhteensä 49 lausuntoa. Tähän tiivistelmään on koottu lausunnoissa yleisimmin esitetyt näkemykset ehdotuksen keskeisestä sisällöstä. Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi jätelain muuttamisesta Lakiin lisättäväksi ehdotettua uutta säännöstä tuottajan ja kunnan yhteistyöstä käytöstä poistettujen pakkausten vastaanoton ja kuljetuksen järjestämisessä luonnehdittiin epäselväksi 1 ja sen poistamista asetuksesta kannatettiin laajasti 2. Säännöksen todettiin olevan luonteeltaan tavoitesääntelyä, johon on käytännössä vaikeaa perustaa sitovia velvoitteita. Pakkausalan tuottajien ja muun elinkeinoelämän edustajat korostivat, että kaikkia jätehuollon toimijoita tulee kohdella tasavertaisesti ja että tuottajien ja kuntien yhteistyön tulee perustua markkinalähtöisyydelle ja sopimusvapaudelle. Säännöstä pidettiin kyseenalaisena kilpailuoikeuden ja yhteismarkkinalainsäädännön näkökulmasta ja sen arveltiin vaikeuttavan kuntien asumisjätteen kuljettamista koskevaa päätöksentekoa ja aiheuttavan kiistatilanteita ja epäselvyyksiä. Puoltavissa kannanotoissa 3 ehdotettiin säännöksen sanamuodon täsmentämistä. Ehdotusta jätelain siirtymäsäännösten muuttamiseksi siten, että pakkauksiin sovellettaisiin jätelain 49 :ää 1 päivästä tammikuuta 2016 ja muita tuottajavastuuta koskevia säännöksiä 1 päivästä toukokuuta 2015, kannatettiin laajasti. Osa ehdotusta puoltaneista tahoista kuitenkin ehdotti, että pakkausten tuottajavastuuta koskevia kaikkia velvoitteita tulisi alkaa soveltaa samanaikaisesti vuoden 2016 alusta lukien. Pakkausten tuottajien edustajat korostivat, että ehdotettua siirtymäaikaa on tarpeen edelleen pidentää vuoden 2017 tai 2018 alkuun, jos vaatimus pakkausjätteen vastaanottopaikkojen määrästä toteutuu lausuntopyynnössä ehdotetussa laajuudessa. Kiinteistön haltijan järjestämää pakkausjätteen kuljetusta koskevaa siirtymäaikaa ehdotettiin pidennettäväksi vuoden 2016 alkuun 4 ja poistettavaksi kokonaan 5. 1 mm. Uudenmaan ELY, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Suomen Yrittäjät, Ekokem, Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY, Maataloustuottajien Keskusliitto MTK, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Uusiomuovi Oy, Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP, Kaupan järjestöt (Kaupan Liitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry). 2 mm. sosiaali- ja terveysministeriö STM, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, ETL, Paperinkeräys Oy, Suomen Yrittäjät, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Lapin Jätehuolto kuntayhtymä, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Suomen Uusiomuovi Oy, Suomen Keräystuote Oy, Mepak-Kierrätys Oy, Ympäristöyritysten liitto ry, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, Ympäristöteollisuus ja palvelut, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Kaupan järjestöt 3 mm. Maa- ja metsätalousministeriö MMM, Kuntaliitto, Jätelaitosyhdistys ry, MTK, HSY 4 mm. ETL, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, Kaupan järjestöt 5 mm. YYL, Suomen Kuitukierrätys Oy 1
Muutamat lausunnonantajat pitivät ehdotettuja siirtymäaikoja tarpeettomina 6, sillä lykkäys aiheuttaisi epävarmuutta asukkaiden, kiinteistöjen ja erilliskeräyspalvelua tarjoavien yritysten toimintaan, hidastaisi pakkausjätteen keräyksen ja hyödyntämisen kehittymistä ja vesittäisi eduskunnan tahtoa. Kuntaliiton ja Jätelaitosyhdistyksen mukaan voimaantuloaikojen lykkääntyminen aiheuttaisi lisäkuluja kunnille. Niiden mukaan tuottajavastuun lykkäämisen syyksi ei riitä se, että tuottajat eivät ole varautuneet omien järjestelmiensä perustamiseen jo useampia vuosia sitten päätetyn jätelain täytäntöönpanossa. Kuntaliiton ja Jätelaitosyhdistyksen mukaan tuottajien velvollisuudet voidaan toteuttaa alkuperäisessä voimaantuloajassa velvoittamalla tuottajat käyttämään olemassa olevaa, pääosin kuntien perustamaa keräysjärjestelmää. Jos tuottajavastuun voimaantuloa kuitenkin lykätään tuottajan oman vastaanottoverkoston luomiseksi, tulee ainakin saattaa voimaan tuottajan velvollisuus järjestää pakkausjätteen kiinteistöittäisessä kuljetuksessa ja kuntien aluekeräyksessä kerätyn pakkausjätteen vastaanotto alkuperäisessä aikataulussa 1.5.2014 alkaen. Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys ehdottivat käytännössä ilmenneiden roskaantuneiden alueiden siivoamisvastuuseen liittyvien epäselvyyksien vähentämiseksi, että jätelain 74 :ään lisättäisiin nimenomainen säännös jätteen keräys- tai vastaanottopaikan pitäjän siivoamisvelvollisuudesta. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä Asetuksen tarkoitus, tavoite ja soveltamisala Monissa lausunnoissa ehdotettiin syntyvän pakkausjätteen määrää koskevan tavoitteen poistamista (1.2.1 ) ja korostettiin pakkauksien tuotetta suojaavien ominaisuuksien myönteistä vaikutusta jätteen määrän vähentämiseen. 7 Eräissä lausunnoissa vaadittiin korjattavaksi perustelumuistiossa esitetyt virheelliset laskelmat siitä, että pakkausjätteen määrän vähentämistä koskevaa tavoitetta ei olisi saavutettu. Muistiossa tehtyä vertailuvuoden vaihtamista vuodesta 2001 vuodeksi 2003 ei myöskään pidetty perusteltuna 8. Ehdotettuja soveltamisalan rajauksia (2 ) pidettiin muotoiluiltaan epäselvinä ja vaadittiin niiden täsmentämistä vastuunjaon selventämiseksi 9. Olisi tarpeen esimerkiksi selventää, lasketaanko pantilliset juomapakkaukset mukaan 8 :ssä säädettyjen kierrätysvaatimusten täyttämiseen ja kenellä on velvollisuus ottaa vastaan vaaralliseksi jätteiksi luokiteltuja pakkauksia. Pakkaukseen tehtävät merkinnät Monissa pakkausten tuottajien sekä kaupan ja teollisuuden etujärjestöjen lausunnoissa 10 korostettiin tarvetta saada tehdä pakkauksiin myös muita kuin asetuksen liitteen 3 mukaisia merkintöjä, kuten kierrätysjärjestelmään kuulumisesta kertovia merkintöjä (esim. PYR-logo). Kierrätysmerkinnät tulee määritellä riittävän yleisellä tasolla, jotta niistä ei muodostu kaupan 6 Kuntaliitto, Jätelaitosyhdistys ry, HSY, Suomen Keräystuote Oy 7 mm. STM, Suomen Kuitukierrätys Oy, ETL, PYR Oy, Metsäteollisuus, EK 8 mm. Metsäteollisuus ry, EK, PYR Oy 9 Suomen Uusiomuovi Oy, Mepak-Kierrätys Oy, PYR Oy, Jätelaitosyhdistys ry, Kuntaliitto 10 Suomen Kuitukierrätys Oy, Teknologiateollisuus ry, Mepak-Kierrätys Oy, PYR Oy, Kaupan järjestöt, ETL, Metsäteollisuus ry 2
estettä. Kansainväliset kierrätysmerkit tulee sallia, koska pakkausten painattaminen ainoastaan Suomen markkinoille ei ole kannattavaa. Myös sanallisten ohjeiden lisääminen pakkauksiin tulisi sallia. Eräiden kansalaisjärjestöjen lausunnoissa vaadittiin pakollisia merkintöjä ja erityisesti muovipakkausten merkintöjen selventämistä 11. Pakkausjätteen kierrätystä koskevat velvollisuudet Ehdotusta tuottajaa sitoviksi pakkausjätteen kierrätysastetta koskeviksi vaatimuksiksi kannatettiin ja vastustettiin. Puoltavissa kannanotoissa 12 pidettiin ehdotettuja tiukennuksia tarpeellisina pakkausjätteen kierrätyksen edistämiseksi. Vastustavissa kannanotoissa 13 katsottiin muun muassa, ettei kierrätysvelvollisuuksia tule tiukentaa ennen kuin kierrätysasteiden tilastointiin ja laskentaan liittyvät ongelmat on ratkaistu ja kierrätystavoitteet määritelty uudelleen EU-tasolla. Tiukennettujen kierrätysvelvoitteiden säätämisen ajankohtaa pidettiin kyseenalaisena, sillä Suomi täyttää jo nyt EU:n kierrätystavoitteet ja EU:n pakkausjätedirektiiviä ollaan uusimassa. Kuitupakkauksille pidettiin mahdollisena enintään 70 %:n kierrätysastevaatimusta 14. Muovipakkausten kierrätysvelvoitetta ei tulisi nostaa ainakaan ennen kuin kierrätyksen eduista ja keräysmääristä ja laadusta on saatu selvyys. Kierrätysvelvoitteen nostaminen lisäisi likaisten ja hyödyntämiskelvottomien muovipakkausten määrää 15. Monet muovipakkaukset ovat vaikeasti kierrätettäviä, jolloin jätteenpoltto voi olla taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto 16. Useissa lausunnoissa vaadittiin asetuksessa täsmennettäväksi, että pakkausjätteen materiaalikohtaiset tavoitteet sisältävät myös pantillisten pakkausten osuuden 17. Mikäli pantillisia pakkauksia ei lasketa mukaan kierrätysvelvoitteeseen, ovat uudet tavoitteet täysin epärealistisia. Uusioaines Oy:n mukaan lasin kierrätysvelvoitteen tulisi kuitenkin koskea ainoastaan pantitonta pakkauslasia. Muussa tapauksessa lasin kierrätysvelvoite tulisi nostaa 90 prosenttiin lasin kierrätyksen tehostamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä tulisi arvioida uudelleen, kuinka suuri ongelma sekajätteeseen päätyvä pakkausjäte on ja onko sen ratkaiseminen ehdotetulla tavalla ylipäätään mahdollista. Pakkausten tuottajavastuun toteuttaminen voi johtaa tehottomaan yhteiskunnan voimavarojen käyttöön. Vaikka kaikki kotitalouksien pakkausjätteet päätyisivät hyötykäyttöön, lisäisi tämä vain vähän Suomen kierrätysastetta. Tilastokeskuksen mukaan pakkausten tilastoinnin ongelmat johtuvat pakkausten tuottajavastuun rajoittumisesta vain osaan pakkausmateriaaleista ja jätteistä sekä pakkausjätteiden sekoittumisesta seka- ja energiajakeisiin. Ainakin jälkimmäinen ongelma jää edelleen olemaan ja selvitettäväksi tutkimuslähtöisesti. Julkisuudessa esitetään kahdenlaisia pakkausjätteisiin liittyviä tilastoja, sillä jätteiden kierrätettyä määrää verrataan YM:n ehdotuksessa markkinoille laskettujen tuotteiden määrään, kun taas Tilastokeskus vertaa jätetilastoissaan kierrätetyn jätteen määrää jätteen syntymäärään. 11 Pidä Saaristo Siistinä Ry, Natur och Miljö rf 12 Pirkanmaan ja Uudenmaan ely-keskukset, Kuntaliitto, Jätelaitosyhdistys ry, Suomen Keräystuote Oy 13 mm. STM, ETL, Metsäteollisuus, Suomen Kuitukierrätys Oy, PYR Oy 14 TEM, Metsäteollisuus ry, Suomen Kuitukierrätys Oy 15 Suomen Uusiomuovi Oy 16 STM, Suomen Uusiomuovi Oy 17 EK, ETL, Teknologiateollisuus ry, Suomen Uusiomuovi Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, PYR Oy, Kaupan järjestöt 3
Vastaanottopaikkojen määrä Asetusluonnoksen 9 :n 1 momentissa ehdotettu asumisessa syntyvän pakkausjätteen vastaanottopaikkojen määrää koskeva vaatimus herätti ristiriitaisia näkemyksiä: toisissa lausunnoissa 18 ehdotusta arvosteltiin ylimitoitetuksi, toisissa 19 liian löysäksi. Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan tuottajien järjestämän verkoston vastaanottopisteiden määrää ei tule laskea esitetystä. Pakkausten tuottajien sekä kaupan ja teollisuuden etujärjestöjen 20 mukaan riittävä vaatimus olisi 1000 lasi-, metalli- ja kuitupakkausten vastaanottopaikkaa, joista 500 vastaanottopaikkaa sijoitettaisiin jokaiseen yli 500 asukkaan taajamaan ja 500 vastaanottopaikkaa palvelukeskittymiin. Muovipakkausten osalta riittävä määrä olisi 300 vastaanottopaikkaa, sillä edellytyksellä, että jokaisessa vähintään 20 000 asukkaan taajamassa olisi vähintään yksi vastaanottopaikka. Tällainen verkosto täyttäisi paremmin saavutettavuuden ja kustannus- ja ympäristötehokkuudelle jätelaissa asetetut vaatimukset kuin asetusluonnoksessa ehdotettu 2000 vastaanottopaikan verkosto. Lausunnoissa korostettiin, että vastaanottopaikkojen määrää olennaisempaa on pisteiden sijainti. PYR Oy:n teettämän selvityksen mukaan 500 vastaanottopaikalla tavoitettaisiin noin 80 prosenttia kuluttajista ilman erillistä liikennesuoritetta ostoskäynnin yhteydessä. Perusoletus on, että asiakas käyttää hypermarketia korkeintaan 20 minuutin, supermarketia 10 minuutin ja pienmyymälää 5 minuutin asiointimatkan takaa. Lisäksi korostettiin, että muovipakkausjätteen keräysverkostoa ei tule laajentaa ennen kuin hyötykäytön eri vaihtoehdoista on enemmän tietoa ja tarkoituksenmukaiset kierrätysratkaisut on olemassa 21. Pakkausten tuottajien sekä kaupan ja teollisuuden etujärjestöjen mukaan ylimitoitettu kuluttajapakkausten keräysverkosto lisäisi ympäristövaikutuksia sekä kustannuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille 22. Ehdotetun vastaanottoverkoston toteuttaminen aiheuttaisi 27 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset ja kymmenien miljoonien eurojen suuruiset pakkausjätteen keräyksen ja hyötykäytön kustannukset tuottajille. Nämä kustannukset kertautuisivat mm. työvoimakustannusten ja verojen takia 23. Ehdotetun kaltainen pakkausjätteenkeräys viisinkertaistaisi kaupan ja teollisuuden kustannukset, kun tavoitteiden kiristäminen ja vastuiden siirtäminen nostaisi kuluttajien kustannuksia 8 miljoonasta 42 miljoonaan euroon 24. Korostettiin, ettei yritysten kustannuspaineita tule lisätä vaikeassa taloustilanteessa ja ettei Suomen elinkeinoelämä kestä enää lisäkustannuksia 25. 18 TEM, MMM, STM, pakkausten tuottajien edustajat, kaupan ja teollisuuden etujärjestöt, 19 Lapin ELY, Kuntaliitto, Jätelaitosyhdistys ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Pidä Saaristo Siistinä ry, 20 EK, ETL, Teknologiateollisuus ry, ETL, PYR Oy, Kaupan järjestöt, Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Keräyslasi ry, Suomen Kuitukierrätys Oy, Suomen Uusiomuovi Oy, Mepak-Kierrätys Oy, Metsäteollisuus ry, Muoviteollisuus ry 21 Suomen Uusiomuovi Oy 22 mm. ETL, Suomen Kuitukierrätys Oy, Teknologiateollisuus ry, Suomen Uusiomuovi Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, PYR Oy, Kaupan järjestöt 23 ETL, Kaupan järjestöt 24 PYR Oy 25 mm. ETL, PYR Oy, Kaupan järjestöt, Metsäteollisuus ry 4
Kuntia, kunnallisia jätehuoltolaitoksia, kiinteistön haltijoita ja kansalaisjärjestöjä edustavien tahojen lausunnoissa 26 katsottiin, että ehdotetut vaatimukset vastaanottopaikkojen vähimmäismäärästä eivät ole riittäviä. Ehdotuksen pelättiin romahduttavan nykyisen keräysverkoston erityisesti haja-asutusalueilla. Ehdotuksen ei katsottu täyttävän laissa säädetyn tuottajavastuun vaatimuksia eikä olevan etusijajärjestyksen mukainen. Epäiltiin myös, ettei ehdotuksen mukaisilla keräysverkostovaatimuksella saavuteta yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitteita vuoteen 2016 mennessä tai kartongin, metallin ja lasin kierrätysvelvoitteita 27. Ehdotuksen katsottiin olevan eduskunnan tahdon vastainen ja muistutettiin jätelain 49 :ää koskevasta eduskunnan ympäristövaliokunnan linjauksesta, jonka mukaan tuottajan tulee järjestää vastaanottoa myös kustannuksiltaan epäedullisimmissa paikoissa. Säännöksen katsottiin perustuvan oletukseen, että kunnat täydentävät tuottajien järjestämää keräystä 28. Useat Lapin alueella toimivat tahot 29 korostivat erityisesti, ettei vastaanottopaikkojen määrää Lapissa tule vähentää. Mikäli pakkausjätteen keräysverkosto toteutetaan asetusluonnoksessa esitetyssä laajuudessa, vastaanottopaikkojen määrä harvaanasutuilla Lapin alueilla vähenee merkittävästi, mikäli kunta ei täydennä keräysverkostoa. Lausunnoissa kritisoitiin myös sitä, että asetusehdotuksen mukaan Lapin alueella edellytettäisiin järjestämään muovipakkausjätteen keräystä ainoastaan Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa, jotka ovat Lapin ainoat yli 10 000 asukkaan kunnat. Lausunnoissa vaadittiin myös loma-asukkaiden ja matkailijoiden tarpeiden huomioon ottamista erityisesti Lapissa ja saaristoalueilla 30. Monissa lausunnoissa 31 korostettiin, että ehdotettu vastaanottopaikkojen verkosto aiheuttaa epätasa-arvoisuutta ja epäoikeudenmukaisesti jakautuvia kustannuksia kuluttajille. Esimerkiksi autottomien kotitalouksien mahdollisuus kierrättää pakkausjätettä vaikeutuu huomattavasti. Katoavien kierrätyspisteiden asiakkaat luopuvat kierrätyksestä pikemmin kuin kuljettavat pakkausjätettä kauemmaksi jätteen syntypaikasta. Riskinä on pakkausjätteen päätyminen sekajätteeseen, mikä korottaisi jätemaksuja ja lisäisi kiinteistön omistajien jätteenkäsittelyn kustannuksia ja korottaisi jätemaksuja, vaikka sekajätteenmäärä kasvaisi. Kierrättäminen harvenevien keräyspisteiden kautta myös lisäisi yksityisautoilua. Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys useiden kunnallisten jätelaitosten tukemana esitti vaihtoehtoisen mallin asumisessa syntyvän pakkausjätteen keräyksen ja kuljetuksen järjestämiseksi. Siinä tuottajat velvoitettaisiin toimimaan yhteistyössä kuntien kanssa olemassa olevan kuntien verkoston hyödyntämiseksi. Tuottajanvastuu olisi näin toteutettavissa heti 1.5.2014 alkaen. Ehdotuksen mukaan kunnat järjestäisivät keräyksen (alueellinen tai kiinteistöittäinen) ja tuottaja maksaisi korvausta tuottajan vastaanottoterminaaliin tuodusta erilliskerätystä pakkausjätteestä. Painoperusteisen korvauksen (euroa/kg) tasosta säädettäisiin vuosittain valtakunnallisesti ympäristöministeriön asetuksella. Korvaus ei kuitenkaan poistaisi tuottajien vastuuta vastaanottopaikkojen riittävästä lukumäärästä ja sijoittumisesta jätelain 49 :ssä ja asetuksessa määritettävän palvelutason saavuttamiseksi. Korvatessaan kuntien järjestämän aluekeräyksen kustannuksia, tuottajat voisivat hyödyntää pakkausjätteen keräykseen käytetyn 26 mm. Kuntaliitto, Pidä Saaristo Siistinä Ry, Jätelaitosyhdistys ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Turun Seudun Jätehuolto Oy 27 Kuntaliitto, Pidä Saaristo Siistinä Ry, Jätelaitosyhdistys ry, Turun Seudun Jätehuolto Oy 28 Kuntaliitto, Jätelaitosyhdistys ry 29 Lapin ELY, Pidä Lappi Siistinä ry, Perämeren Jätehuolto, Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 30 mm. Lapin ELY, Pidä Lappi Siistinä ry, Pidä Saaristo Siistinä ry, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Jätelaitosyhdistys ry 31 STM, Suomen Kiinteistöliitto ry, Kuntaliitto, Perämeren Jätehuolto Oy, Jätelaitosyhdistys ry, Kuluttajaliitto ry 5
verkoston arvioitaessa heidän vastuullaan olevien vastaanottopaikkojen lukumäärää ja sijoittumista. Tuottajien tehtävä olisi täydentää aluekeräyksen verkostoa siltä osin, kun kuntien verkosto ei sitä täytä. Kuntaliitto, Jätelaitosyhdistys ja useat kuntien jätelaitokset ehdottivat tuottajaa koskevan, asumisessa syntyvän lasi-, metalli- ja kuitupakkausten vastaanottovaatimuksen muuttamista siten, että vastaanottopaikka on jokaisessa taajamassa ja lisäksi vastaanottopaikka jokaista taajaman alkavaa 2 000 asukasta kohden koskien niitä asukkaita, jotka eivät ole kiinteistöittäisen pakkausjätteen keräyksen ja kuljetuksen piirissä, haja-asutusalueilla on riittävästi kohtuullisesti saavutettavissa olevia vastaanottopaikkoja tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteydessä tai yleisesti käytettyjen kulkureittien varrella; jokaisessa kunnassa on vähintään yksi vastaanottopaikka; ja että valtakunnallisesti on vähintään 2 000 vastaanottopaikkaa. Muovipakkausten vastaanottovelvollisuus säilyisi lausuntopyynnössä esitetyn mukaisena. Pirkanmaan ely-keskus ehdotti 9 :n muuttamista siten, että yrityksillä, joiden tuotteita ei päädy kuluttajamarkkinoille ja jotka järjestävät pakkaustensa jätehuollon jätelain ja pakkausasetuksen vaatimusten mukaisesti, ei ole velvollisuutta osallistua vastaanottopaikkaverkoston järjestämiseen tai ylläpitoon. Asetusluonnoksen 9 :n 2 momentissa ehdotettu muun kuin asumisessa syntyvän pakkausjätteen vastaanottopaikkojen määrää koskevaa vaatimus sai lausunnoissa kannatusta ja vastustusta. Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys ehdottivat vaatimuksen nostamista 30:sta 35:een vastaanottopaikkaan. Pakkausten tuottajat sekä teollisuuden, kaupan ja yritysten edustajat 32 pitivät kiinteän vähimmäismäärän asettamista kyseenalaisena tai ehdottivat vaatimuksen poistamista kokonaan ja katsoivat, että tuottajien ja yritysten pitäisi saada sopia palvelusta markkinalähtöisesti. Jos terminaalien lukumäärästä kuitenkin säädetään, riittävänä vaatimuksena pidettiin seitsemää 33 tai 12 34 terminaalia. Työ- ja elinkeinoministeriö kiinnitti huomiota siihen, että ehdotukset vastaanottopaikkojen määrästä voivat johtaa siihen, että ainoastaan suurilla toimijoilla on vaadittavat resurssit keräystoiminnan harjoittamiseen. Muutamissa lausunnoissa arvosteltiin ehdotusta siitä, että asetusluonnoksen teksti on vaikeasti tulkittavaa ja että pakkausjätteen jätehuollon vastuunjako jää epäselväksi 35. Muut ehdotukset Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys ehdottivat asetukseen lisättäväksi säännöksen siitä, että tuottaja on vastuussa vastaanottopaikkaan tuodun jätteen jätehuollosta ja vastaanottopaikan siivouksesta ja kunnossapidosta. Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys ehdottivat lisättäväksi tuottajille velvollisuuden ottaa vastaan pakkausjäte siinä koostumuksessa kuin se toimitetaan tuottajalle ja huolehtia pakkausten joukossa olevien epäpuhtauksien (tai muun jätteen esim. pienmetallin 36 ) käsittelystä. Useissa 32 ETL, Suomen Kuitukierrätys Oy, Mepak-Kierrätys, Suomen Keräyslasiyhdistys, PYR Oy, Suomen Keräystuote Oy 33 Suomen Keräyslasiyhdistys, PYR Oy 34 Suomen Uusiomuovi Oy 35 Kuntaliitto, MTK, Suomen Kiinteistöliitto ry 36 HSY 6
pakkausten tuottajien ja elinkeinoharjoittajien edustajien lausunnoissa puolestaan pidettiin tärkeänä sitä, vastaanotettavalle pakkausjätteelle säädetään asetuksessa sitovat laatukriteerit 37. Niiden mukaan tuottajilla tulee olla oikeus päättää, mitä materiaalia ne kelpuuttavat pakkausjätteen kanssa samaan jätejakeeseen. 37 Suomen Kuitukierrätys Oy, ETL, Teknologiateollisuus, Suomen Uusiomuovi Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, PYR Oy, Suomen Keräystuote Oy 7