Vuosisatamme kuvissa Ke klo 16.50 18.20 18.9.-11.12.2013 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

Vuosisatamme kuvissa Ke klo 16.50 18.20 18.9.-11.12.2013 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen

Vuosisatamme kuvissa Kulunut vuosituhat on johtanut ihmiskunnan kehityksen sydänkeskiajan syövereistä moderniin maailmaan Sukellamme tuohon kehitykseen vuosisata kerrallaan pyrkien valitsemaan ne visuaaliset signaalit, jotka kyseisiä vuosisatoja ehkä leimallisimmin kuvaavat Kyseessä ei ole kattava poliittinen, taloudellinen tai kulttuurinen historianesitys, vaan lähinnä yritys tavoittaa ko. vuosisatojen ajanhenkeä tiettyjen ilmiöiden, asioiden ja henkilöiden kautta

Aineisto Aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina jokin aika kunkin luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla esitetty, mutta joskus luennolla käydyn keskustelun ja/tai mahdollisesti ilmenneen korjaus- ja tarkennustarpeen vuoksi se voi olla myös hiukan eri muodossa Osoite on: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/

Ohjelma 1/2 18.9. 1000-luku: Omar Khaijamin, Urbanus II:n ja Vilhelm Valloittajan vuosisata 25.9. 1100-luku: Saladinin, Pierre Abélardin ja Hildegard Bingeniläisen vuosisata 2.10. 1200-luku: Giotton, Dante Alighierin ja Tuomas Akvinolaisen vuosisata 9.10. 1300-luku: Timur Lenkin, Petrarcan ja Pyhän Birgitan vuosisata 23.10. 1400-luku: Jeanne d Arcin, Leonardon ja Kolumbuksen vuosisata

Ohjelma 2/2 13.11. 1500-luku: Kopernikuksen, Lutherin ja Shakespearen vuosisata 20.11. 1600-luku: Galilein, Descartesin ja Ludvig XIV:n vuosisata 27.11. 1700-luku: Mozartin, Voltairen, Washingtonin ja James Wattin vuosisata 4.12. 1800-luku: Napoleonin, Marxin ja Darwinin vuosisata 11.12. 1900-luku: Einsteinin, Leninin, Hitlerin, John Fordin ja Bill Gatesin vuosisata

Vuosituhannet ja -sadat Millennium-sarja keväällä 2013 Ajanlaskun satunnaisuus ja ajanjaksojen suhteellisuus Minkä mittaisten ajanjaksojen hahmottaminen ja määrittäminen mahdollista ja mielekästä? Protagoras (481-420 eaa.): Kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen, sellaisina kuin asiat ollessaan ovat, ja kun niitä ei ole, myös silloin (homo mensura) Vuosituhat tuskin (liian pitkä), entä vuosisata? Ajan henki (Zeitgeist)

1000-luku Toisen vuosituhannen jaa. ensimmäinen vuosisata eli vuodet 1000-1099 Perinteisen eurooppakeskeisen historiankirjoituksen näkökulmasta keskiajan (n. 500-1500) keskikohta ja sydän sekä näkökulmasta riippuen joko pimeän keskiajan aallonpohja tai uuden nousun alku Toisaalta monet muut kulttuurit voimissaan ja eri kehitysvaiheissaan ja osin vuorovaikutuksessa, mutta silti vielä pääosin itsenäisinä ilman maailmanlaajuista kaiken kattavaa globalismia

Eurooppa ja muu maailma 2. vuosituhannen koko maailmaa ja sen kehitystä ajatellen ehkä merkittävin ja säännönmukaisin trendi on Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin ja ajattelutavan vähittäinen nousu hegemoniseen asemaan, joka vuosituhannen lopussa ehkä huipussaan...?? Löytöretket, kolonialismi, imperialismi, tieteen, tekniikan ja talouden dominanssi jne. 1000-luvulla ei vielä mitenkään itsestään selvää, että näin kävisi, mutta toki varsinkin jälkikäteen katsottuna tietyt merkit olivat jo olemassa

Eräitä tapahtumia 1000-luvulta Lainauksia suomenkielisestä Wikipediasta Maailman väkiluku saavuttaa 300 miljoonaa Skandinavia ja Islanti kääntyvät kristinuskoon Viikingit perustavat asumuksia Vinlandiin Pohjois- Amerikkaan noin vuonna 1000 Suuri skisma 1054 lännen ja idän kirkkojen välillä, katolinen ja ortodoksinen kirkko eroavat Katolisen kirkon ja keisarikunnan välinen ns. investituurariita alkaa vuosina 1059 1075 ja päättyy vuonna 1122, keisari Henrik IV:n Canossan matka 1077

Lisää tapahtumia Maailman vanhin edelleen toimiva panimo Bayerische Staasbrauerei Weihenstephan saa toimiluvan Freisingin kaupungin raadilta 1040 Hastingsin taistelu 1066, jonka tuloksena normannit valloittavat Englannin Manzikertin taistelu 1071, jossa seldžukit lyövät Bysantin valtakunnan Ensimmäinen nykymuotoinen yliopisto perustetaan Bolognaan 1088

Ja vielä... El Cid valloittaa Valencian maureilta 1094 Ensimmäinen ristiretki, kristityt valloittavat Jerusalemin 1099 Burman (nyk. Myanmar) kuningas Anawrahta tekee pyhiinvaellusmatkan Sri Lankalle ja käännyttää palattuaan maansa buddhalaisuuteen Liao-dynastia ja pohjoinen Song-dynastia Kiinassa Hutut saapuivat nykyisen Ruandan ja Burundin alueille (tutsit saapuivat ko. alueelle vasta 1500-luvulla)

Henkilöitä Kuten lähes aina historiassa parhaiten nimeltä tunnetaan hallitsijat ja suuret sotapäälliköt Uskontojen laajeneminen (esim. Pohjois-Euroopan kristillistäminen) ja konfliktit (ristiretkikauden alku) Yliopistojen ja kristillisen skolastiikan myötä myös oppineita ja filosofeja Euroopassa, mutta myös muualla esim. arabialaisen ja kiinalaisen kulttuuripiirin parissa Kuten lähes aina julkista sfääriä dominoivat miehet naisten kustannuksella

Omar Khaijam (1048-1131) Persialainen runoilija, matemaatikko ja tähtitieteilijä Syntyi Nishapurissa, jossa väitetään myös kuolleen Opiskeli erään ajan tunnetuimman tiedemiehen, Muhammad Mansurin johdolla Otti lisänimen Khaijam (teltantekijä) nähtävästi isänsä ammatin kunniaksi

Tiedemies Omar Khaijam tuli huomatuksi arabiankielisillä matemaattisilla tutkimuksillaan, jonka johdosta hallitsija määräsi hänet suorittamaan laajoja tähtitieteellisiä tutkimuksia sekä uudistamaan kalenterin Matemaatikkona Khaijam tutki muun muassa kolmannen asteen yhtälön ratkaisemista Khaijamia pidettiin yleisesti uskonnollisesti harhaoppisena, ja hänen asemansa heikkeni entisestään suosijansa Nizam al-mulkin tultua murhatuksi

Runoilija Suuremman maineen länsimaissa ovat saavuttaneet Khaijamin satiiriset mieterunot Rubaijat (nelisäkeiset), jotka on käännetty lukuisille kielille, mm. suomeksi nimillä Teltantekijä ja Viisaan viini Khaijamin runous tuli alun perin tunnetuksi 1800-luvulla englantilaisen runoilijan ja orientalistin Edward FitzGeraldin käännöksinä Khaijamin tuotannossa on mystillistä sufilaisuutta, jossa Persian perinteinen panteismi yhtyy islamissa syntyneeseen eklektiseen mystiikkaan

Paavi Urbanus II (1042-1099) Eräs sydänkeskiajan vahvoja paaveja Alussa kiistoja vastapaavien kanssa, myöhemmin osallistui edeltäjänsä Gregorius VII:n tapaan aktiivisesti myös maalliseen politiikkaan erityisesti Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan keisaria Henrik IV vastaaan

Ristiretkiaatteen isä Urbanus II on tunnetuin siitä, että hän aloitti 1. ristiretken Ristiretki sai alkunsa maaliskuussa 1095, jolloin Urbanus tapasi Bysantin keisari Aleksios I Komnenoksen lähettilään, joka pyysi apua taistelussa muslimeja vastaan Clermontin kirkolliskokouksessa marraskuussa samana vuonna Urbanus piti yhden Euroopan historian tehokkaimmista puheista, kun hän kehotti ranskalaisia vapauttamaan Pyhän maan vääräuskoisten vallasta Hän sanoi, että Ranska oli jo ylikansoitettu, mutta Pyhässä maassa virtasi maitoa ja hunajaa Hän pyysi ranskalaisia tarttumaan miekkaansa Jumalan puolesta, ja kokous vastasi: Dieu le veult! (Jumala tahtoo niin!)

Vilhelm Valloittaja (1028-1087) Normandian herttua 1035 1087 ja Englannin ensimmäinen normannikuningas 1066 1087 Lisänimi juontuu siitä, että onnistui valloittamaan Englannin kruunun sen viimeiseltä saksikuninkaalta Harald Godwininpojalta Hastingsin taistelussa 14.10.1066, joka onkin toistaiseksi viimeisin kerta kuin Englanti on valloitettu

Vaikutus Vilhelm Valloittajan aloittama normanniaika vaikutti voimakkaasti Englannin kulttuuriin, mm. feodaalijärjestelmä on perua normanneilta Vilhelmin hallintojärjestelmä oli oman aikansa oloihin nähden hyvin kehittynyt Merkittävä taidehistoriallinen muinaismuisto Vilhelm Valloittajan ajoilta on Bayeux'n seinävaate, joka kuvaa normannien valloitusretken taustaa, Hastingsin taistelua ja Vilhelmin kruunausta Winchesterissä Normannivalloituksen myötä Englannin aatelin kieleksi tuli normannien ranska, josta merkittäviä aineksia myös myöhempään englanninkieleen

Bayeux n seinävaate Todennäköisesti Vilhelm Valloittajan velipuolen, Bayeux n piispan Odon teettämä pistokirjontana toteutettu tekstiilityö Kertoo kuvasarjojen avulla vuosien 1064 ja 1066 välisistä tapahtumista Englannin ja Ranskan historiassa, erityisesti vuonna 1066 tapahtuneesta Englannin valloituksesta sekä Hastingsin taistelusta

Jerusalemin valloitus 1099 Ristiretkikauden alku Voimistuva uskontojen ideologinen vastakkainasettelu Vaikutuksia tämänkin päivän tilanteeseen Kauppayhteyksien katkeaminen itään johti aikanaan löytöretkiin ja sitä kautta kolonialismiin

Speyerin tuomiokirkko Basilika Speyerin kaupungissa Saksassa Rakennettu punaisesta hiekkakivestä ja on kaupungin huomattavin nähtävyys Rakennettiin vuosien 1030 ja 1061 välisenä aikana keisari Konrad II:n aloitteesta hänen viimeiseksi lepopaikakseen

Speyer (jatkoa) On säilyttänyt alkuperäisen tyylinsä, mikä tekee siitä yhden parhaimmista puhtaan romaanisen arkkitehtuurin säilyneistä edustajista Vaikutti merkittävästi romaanisen arkkitehtuurin myöhempään kehitykseen 1000- ja 1100-luvuilla Tunnetaan myös itä- ja länsipään tasapainoisesta jaosta ja neljän tornin symmetrisestä sijainnista

Brihadeeswararin temppeli Merkittävä ja rikkaasti koristeltu temppeli Cholakaudelta Etelä-Intiassa, valmistunut n. 1010 Rajaraja Chola I:n eli Raja Raja Suuren (eräs merkittävimpiä tamilihallitsijoita hallitsi vuosina 985-1014) kaudella Unescon maailmanperintökohde

Kaifengin Rautapagoda Song-dynastian arkkitehtuurin helmi Kaifengissa Keski-Kiinassa Keltaisen joen etelärannalla Valmistui 1049 keisari Renzongin (1010-1063) hallituskaudella Tiilirakenteinen, mutta väri muistuttaa rautaa, siitä lempinimi

Sei Shōnagon (n. 966- n. 1025) Japanilainen Heian-kauden hovinainen, joka tunnetaan päänaluskirjasta, muistikirjasta, jossa kuvailee hovin ja aikakautensa elämää, omia tuntemuksiaan ja ajatuksiaan sekä listaa ympäristöönsä kuuluneita asioita Peter Greenawayn elokuva Pillow Book saanut teoksesta inspiraationsa