KISAKALLION URHEILUOPISTON ASIAKASLEHTI 2006 2007 Liikuntapäivästä puhtia työhön Keijuja korvessa JEAN S. JA OLARIN DYNAMOT CURLINGRADALLA: Harjaa, harjaa!
ST. LAURENCE GOLF Golfia parhaimmillaan! St. Laurence Golf, yksi Suomen arvostetuimmista golf-keskuksista, sijaitsee Lohjan Gunnarlassa, vain reilut 30 minuuttia Helsingistä ja 20 minuuttia Kisakalliosta. Tarjoamme golf-elämyksiä kaikille aina vasta-alkajista kilpapelaajiin. Meiltä löydät haasteita peliisi sekä hyvät harjoittelumahdollisuudet. PGA Pro Sami Taavitsaisen green card kursseilla tai yksityistunneilla pääset kiinni golfin saloista. Voitte myös kasata oman porukan ja yöpyä vaikka Kisakalliossa - räätälöimme teille sopivan kurssin, aivan tarpeenne mukaan! St. Laurence Golf: Kaksi 18 reikäistä kenttää Kaikille avoin 6-reikäinen par 3- kenttä Seura avoin kaikille ei vaadi osaketta tai pelioikeutta Toimintaa vasta-alkajista kilpapelaajiin Nuoren Suomen Sinettiseura junnut tervetuloa! Ota yhteyttä ja kysy lisää! Pelitoimisto puh. (019) 357 821, fax (019) 386 666 Toimitus-/toiminnanjohtaja Markku Ignatius 044 372 7008 Head Caddie Master Susanna Blomqvist 044 372 7005 PGA Pro Sami Taavitsainen 044 372 7006 Ravintola Laurence House Terttu Remander 050 462 4154 www.stlaurencegolf.fi Ravintola Laurence House tarjoaa upeat puitteet maittavalle lounaalle, kokouksille tai suurempiin juhliinkin. Viihtyisän Klubiravintolamme lisäksi meiltä löytyy tunnelmallinen Tallin Wintti, jossa yritystapahtumat tai henkilökohtaiset juhlat saavat arvoisensa ympäristön. TULE JA TUTUSTU! ILMAINEN PAR3 -KIERROS! tai 50% alennus normaali Green Feestä! Tällä kupongilla ilmainen kierros yhdelle pelaajalle par 3-kentällämme tai pelikierros isolla kentällä 50% alennuksella. Par 3-kierroksella oltava mukana joku green cardin omaava pelaaja, isolla kentällä vieraspelaajien rajoitukset. Voimassa 30.6.2007 asti.
Liike 2006 JULKAISIJA Kisakallion Urheiluopisto, Kisakalliontie 284, 08360 Lohja, vaihde (019) 315 11, asiakaspalvelu@kisakallio.fi, www.kisakallio.fi PÄÄTOIMITTAJA Harri Hollo TOIMITUS OSG Viestintä TAITTO OSG Viestintä, Elina Tähtinen PAINO Frenckell Oy PAINOS 20 000 kpl Sari Andersin Kisakalliossa opiskelemisesta: Joku tsemppaa koko ajan. SIVU 14 Puhtia työhön SIVU 16 ALKULÄMMITTELYT 4 ELÄMYS 6 KISAKALLIO INVESTOI TULEVAISUUTEEN 7 JEAN S. JA OLARIN DYNAMOT CURLINGRADALLA 8 KEIJUJA KORVESSA 12 URHEILUOPISTO VOI OLLA PARATIISI 14 Lapset kävivät eräoppaan kanssa Karnaisten korvessa SIVU 12 LIIKUNTAPÄIVÄSTÄ PUHTIA TYÖHÖN 16 KOLUMNI: TARMOA TYÖHÖN! 17 LIIKETTÄ JA HILJAISUUTTA, TERVEYDEKSI! 18 SÄHKEET 19 LIIKE ON ELÄMÄNTAPA. LIIKE ON VOIMAA. LIIKE ON TULEVAISUUTTA. PÄÄASIASSA HARRI HOLLO, PÄÄTOIMITTAJA Henkilökohtaisesti liike ja liikkuminen merkitsevät minulle innovaatioita. Liikkuessani pääsen toteuttamaan itseäni ja liike synnyttää uusia ajatuksia ja ideoita. Liike on minulle elämäntapa, liike on minulle voimaa, liike on minulle tulevaisuutta, liikun sitten maastopyörällä, retkiluistimilla, kanootilla, juosten tai vaikka hiihtäen. Kisakallio on nyt liikkeellä. Kädessäsi oleva Liike on Kisakallion Urheiluopiston historian ensimmäinen asiakaslehti. Me kisakalliolaiset olemme ylpeitä lehdestämme ja haluamme sen sivuilla välittää sinulle pienen palan siitä, mitä me olemme nyt ja tulevaisuudessa. Liiku meille, niin koet paljon muutakin. Me Kisakalliossa elämme nyt ehkä historiamme suurinta kehitysvaihetta. Olemme päättäneet aloittaa mittavat investoinnit, joiden myötä meille syntyy uutta korkeatasoista majoitustilaa, avaraa ja tunnelmallista ravintolatilaa, uusi uljas monitoimihalli sekä tietysti ainutlaatuinen Karnaisten korven hiljaisuuden korpi -luontoliikuntakeskus. Myös kahden vuoden päästä aukeava E18 moottoritie merkitsee meille liikettä, E18 tuo meidät kaikkien lähelle. Lähde sinäkin liikkeelle. Lue ja tutustu tarjontaamme ja varaa loma, leiri tai kokous. Liike antaa sinullekin voimaa, lupaan sen.
ALKULÄMMITTELYT SARITAN KUNTOVINKIT Keppijumppa on kätevä tapa lisätä lihaskuntoa sauvakävelylenkin yhteydessä tai muuten vain. Jumppakepin voi ostaa kaupasta, mutta sellaisena voi käyttää myös kävelysauvaa tai mopin vartta. Jumppaa 1 3 kertaa viikossa. Tee kutakin liikettä 15 30 kertaa, pidä pieni tauko ja tee toinen kierros. 1 2 3 4 5 6 1 MELONTA Seiso tukevasti ja melo vartalon sivuilta. 2 RYHDISTYS Ota leveä ote kepistä. Hinkkaa kepillä hiuksia ja tunne, kuinka lapaluiden lähentäjät vetrey tyvät. 3 ASKELKYYKKY Ota pitkä askel ja jousta alas taaimmaiselle jalalle. Suuntaa katse kaukaisuuteen, jotta pysyt ryhdissä. Reisi- ja pakaralihakset vahvistuvat ja lonkankoukistaja vetreytyy. 4 RIUKUKYYKKY Laita keppi reisien taakse poikittain. Pidä kantapäät maassa ja katso yläviistoon. Laskeudu kyykkyyn ja pidä selkä tiukkana. 4 5 PUNNERRUS Kädet olkapäiden sivuille, katse maahan. Naiset punnertavat polvet maassa, miehet päkiät maassa. Tiukenna koko vartalo, punnerra ylös ja käy lähellä lattiaa. 6 VATSALIHASLIIKE Asetu selinmakuulle, jalat koukussa. Paina selkä lattiaan ja leuka rintaan. Työnnä keppi reisiä pitkin ylöspäin ja taas alas. Tunne jännitys vatsalihaksissa. KEPPIJUMPPA OPETTAA OIKEAA NOSTOTEKNIIKKAA JA KESKIVARTALON HALLINTAA. ENTÄ JOS JOUDUT VEDEN VARAAN? Kisakallio ja Lohjalla toimiva Meriturvan pelastautumiskoulutusyksikkö alkavat järjestää yhteistyössä kuntoilijoille ja eri lajien harrastajille tarkoitettuja turvakursseja. Kesäkuussa alkavilla melojien turvallisuuskursseilla harjoitellaan melontataitoja sekä Lohjanjärven aalloilla että Meriturvan isossa sisäaltaassa. Viime vuosina melonnan harrastus on lisääntynyt ja paljon uusia harrastajia on suorittanut melonnan peruskurssin. Kokemuksen kerääminen ja taitojen harjoittelu on tarpeen, jotta meloja selviää turvallisesti erilaisissa olosuhteissa, muistuttaa Kisakallion liikuntapalvelujohtaja Sirpa Arvonen. Meriturvan allas soveltuu mainiosti melojien pelastautumisharjoitteluun. Ristiaallokoita ei voi muualla tilata harjoituksiin ja melojien on tärkeää harjoitella myös pelastushelikopteriin nousua. Meriturvassa voi harjoitella 1,5 metrin aallokossa pelastautumista veden varasta tai laivasta sekä perehtyä laivojen evakuointitapoihin ja -välineisiin. Käytössä on myös harvinainen pelastushelikopterisimulaattori. Tavoitteenamme on lisätä merenkulun turvallisuutta kokemuksellisia koulutusmenetelmiä käyttämällä, toteaa Meriturvan Lohjan yksikön johtaja Sami Raappana. Fyysinen kunto vaikuttaa onnettomuustilanteissa selviämiseen, sillä syke nousee jo pelkästä pelästyksestä. Kunnon turvakursseilla porukka testataan polkupyöräergometri- ja lihaskunto-osioilla. Palauteluennolla viitataan erilaisissa onnettomuustilanteissa tarvittaviin valmiuksiin. LISÄTIETOJA: www.kisakallio.fi ja www.meriturva.fi, liikuntapalvelujohtaja Sirpa Arvonen, puh. 040 503 9913, sirpa.arvonen@kisakallio.fi
TALVIKIMARASSA LUMIKENKÄILLÄÄN! Liikunnallinen viikonloppu Kisakalliossa on kuulunut PK35-naisten ohjelmaan joka talvi. 20. KERTAA KISAKALLIOSSA Pohjois-Helsingissä toimivan PK35-jalkapalloseuran huoltojoukot päättivät 20 vuotta sitten ajatella kerrankin myös itseään. 12 14 hengen aktiivinen äitiporukka vietti liikunnallisen viikonlopun Kisakalliossa. Ja siitä se alkoi. Suosittelin Kisakalliota, koska olin itse ollut siellä lyhyellä liikunnanohjaajakurssilla. Yhtä syrjähyppyä lukuunottamatta olemme sen jälkeen kokoontuneet Kisakalliossa kerran vuodessa tammi helmikuussa. Paikka on mielestämme kotoisa, palvelu hyvää ja ruoka erinomaista. Siellä on hirveän mukava henki, Kirsti Pusa kertoo. Mukana on ydinporukan lisäksi ollut naapureita, ystäviä ja kummin kaimoja, keskimäärin 20 naista joka vuosi. Viikonlopun aikana on harrastettu 10 12 tuntia liikuntaa, saunottu, syöty, kälätetty ja pälätetty rentouduttu. Olemme tehneet kaikkea mahdollista jazz-tanssista muodostelmaluisteluun, mutta lentopalloa pitää olla joka kerta. Lisäksi meillä on aina yksi hemmotteluun liittyvä aihe. Viime vuonna oli jalkahoitoa, ja nyt olemme varanneet juhlavuoden kunniaksi tyylikonsultin. Moni on saanut viikonloppumme ansiosta liikuntakipinän. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin naisten välinen ilo, joka tapaamisissamme aina viriää, Kirsti Pusa sanoo. Lumikenkäily on monimuotoinen talviliikuntalaji, jonka suosio on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta. Kisakallion Urheiluopiston Talvikimara-tapahtuma kokoaa perheet, talviliikkujat ja yritysten porukat reippaaseen talvipäivään lauantaina 10. helmikuuta 2007. Kimaran kohokohtana järjestetään 7. Lumikenkäilyn SM-kilpailut. Lumikenkäkisoissa voi juosta tai kävellä joko 400 metrin tai 7 kilometrin matkan. SSO-retkisarjassa ihastellaan rauhallista talviluontoa 5 kilometrin reitillä. Yleisö voi kokeilla lajia lumikenkäradalla ja lumikenkiä on vuokrattavana retkisarjalaisille. Pulkkamäki GP ja lumenveistokoulu innostavat talvitouhuihin. Lumikenkäilyssä viehättää erityisesti se, että siinä pääsee koskemattomille hangille ihastelemaan talviluontoa. Hikitreeneissä voi hyödyntää lumen vastuksen, kertoo SM-kisareitin suunnittelija Marko Ruti Lohjalta. Suomen Lumikenkäilijät ry on kouluttanut yhteistyössä Suomen Ladun kanssa lähes tuhat lumikenkäohjaajaa. Suomen Luminkenkäilijät ry:n puheenjohtaja Pasi Juutilainen kertoo, että lajin suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Urheilukauppojen lumikenkävalikoima on kasvanut niin, että jokainen löytää helposti itselleen sopivat välineet. Opiston ravintola tarjoaa talvikimarapäivänä lounasta sekä päivällistä, ja kisaajat pääsevät lämmittelemään saunan lauteille. Kisakalliossa voi viettää samalla talviviikonlopun, sillä majoitustilaa on 165 hengelle. Lisätietoa lumikenkäilystä: www.snowshoe.fi. Lisätietoa tapahtumasta: Kisakallion Urheiluopisto, p. (019) 31 511, asiakaspalvelu@kisakallio.fi, www.kisakallio.fi 5 CURLINGIN SM-FINAALIT KISAKALLIOSSA Suomen Curlingliitto on valinnut Kisakallion jäähallin kauden 06 07 SM-finaalin peliareenaksi. 2. 4.3. pelattava SM-finaali kerää Kisakallioon kaikki Suomen kovimmat curlaajat. Paikalla nähdään niin entisiä kuin ehkä tuleviakin olympiamitalisteja. Ennen finaaleja SM-sarjan joukkueet heittävät kiviä neljänä viikonloppuna. Lue lisää: www.curling.fi
ELÄMYS 6 METSÄN HILJAISUUS PYSÄYTTÄÄ Mikä hiljentäisi arjen vauhdin, kun työpäivät täyttyvät kiireestä ja vapaa-ajan hallintaankin tarvitaan projektisuunnitelma? Metsän hiljaisuus pysäyttää. Tuntuu omituiselta puhua kännykkään kuusen juurella, vaikka tavaratalon hälinässä asioiden selvittäminen sujuu vaivatta. Virtaavaa vettä tai nuotion hiillosta katsoessa voi tuntea, kuinka aika pysähtyy. Mieli tyyntyy. Kun suomalaiset vielä palvoivat metsän jumalia, syntyi temppelitunnelma metsässä. Yhä vieläkin metsä on meille pyhä ja rakas. Kisakallion Urheiluopiston läheisessä metsässä, korvessa on paikka, jossa voi hiljentyä ja rentoutua. Sorvalammen rannassa on nuotiopaikka ja laavu, jonne voi hyvin kuvitella myös esi-isämme tarinoimaan ja tulta tuijottamaan. Samoilla kivillä meidänkin rupattelumme saa verkkaisemman, iloisen poljennon. Nuotio on luonnossakulkijan lämmin ystävä syksyn kuulakkaina päivinä, talvisten hankien keskellä tai keväällä, kun ensimmäiset hiirenkorvat jo näkyvät ja lampi on vapautunut jääpeitteestä. Saa Sorvalammesta kuulemma kalaakin. Nuotiopaikalla voi syödä eväät, keittää kahvit tai paistaa makkaraa. Nuotion ääressä voi myös vain istua, nauttia hyvästä seurasta ja lämmöstä. Eikä kukaan kiellä kokeilemasta, miltä tuntuu nukkua laavussa ja kuunnella, mitä metsän linnut meille yöllä kertovat. Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuva: Mika Okko
UUSI HUONEISTOHOTELLI JA MONITOIMIHALLI RAKENTEILLE: Kisakallio investoi tulevaisuuteen Teksti: Sirpa Järvinen Piirros: Siren Arkkitehdit Uusi huoneistohotelli tarjoaa korkeatasoista majoitusta yritys- ja vapaa-ajan asiakkaille. Kisakallion Urheiluopisto investoi paljon seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana rakentamiseen ja palvelujen kehittämiseen. Uuden huoneistohotellin rakentaminen alkaa keväällä 2007 ja se on valmis jouluksi 2007. Sitten remontoidaan päärakennuksen kokous- ja ravintolatilat. Vuonna 2009 aletaan rakentaa monitoimihallia. Sitten on vuorossa hotelli. Kisakallion Urheiluopiston juuri valmistuneessa kehittämissuunnitelmassa on 10 miljoonan euron investoinnit seuraavalle neljälle vuodelle. Ensimmäisessä vaiheessa aloitetaan uuden huoneistohotellin rakennustyöt keväällä 2007. Suunnittelukeskus Oy:n koostama kehittämissuunnitelma visioi opiston tulevaisuutta vuoteen 2020 asti. Uusi huoneistohotelli tuo sata uutta majoituspaikkaa Lohjalle ja urheiluopiston mahdollisuudet tuottaa kurssi- ja leiripalveluita paranevat, Kisakallion rehtori SEIJA TOIVONEN toteaa. Yksi Kisakallion vahvuuksista on sijainti. Kaikki toiminnot sijaitsevat Karnaisten korven kupeessa sijaitsevalla niemellä Lohjanjärven rannalla. Marraskuussa 2008 valmistuvan E18 moottoritien liittymä tulee kolmen kilometrin päähän Kisakalliosta. Kisakallio on silloin puolen tunnin päässä Helsingistä ja tunnin päässä Turusta. Koulutusta, leirejä ja hyvinvointia Liikunnan ammatillinen koulutus on Opetusministeriön rahoittamaa toimintaa ja opistomme perustyötä. Lisäksi kehitämme laadukkaita harjoitteluolosuhteita eri lajien leireille sekä uusia liikunta- ja kurssikeskuspalveluita lapsille, perheille ja aktiivisille aikuisille, Toivonen korostaa. Haluamme nivoa terveys- ja kuntoliikunnan osaamisemme entistä enemmän eri väestöryhmien aktivoimishankkeisiin sekä työhyvinvoinnin kokonaisuuksiin. Ravintolatilat uusiksi Kisakallion ravintola-, ja kokoustilakapasiteetti lisääntyvät, kun päärakennusta laajennetaan ja remontoidaan. Vuoden 2009 suunnitelmissa on monitoimihallin rakentaminen jalkapalloilijoille, yleisurheilijoille, kiipeilijöille, jousiampujille sekä golfarien talviharjoitteluun soveltuvaksi, Kisakallion olosuhdepäällikkö MARKO RUTI kertoo. Lohjan luonto on mahdollisuus! Kisakalliossa uskotaan liikunta- ja luontomatkailun kysynnän kasvuun, joten suunnitelmissa on 2010-luvulla myös liikuntamatkailukeskuspalveluita. Lisäksi urheiluopisto satsaa liikunta- ja kokouspäiväpalveluiden laajentamiseen osana yrityksille tarjottavia asiantuntijapalveluita. Kehittämissuunnitelman mukaan vuoden 2010 jälkeen on tarkoitus lisätä entisestään alueen majoituspaikkoja ja matkailupalveluita kuten liikunnallisia lomapaketteja sekä päiväretkituotteita, listaa Toivonen ja viittaa rinteeseen, johon etsitään hotellikumppania. Nyt opisto tekee yhteistyötä Lohjan kaupungin kanssa luontomatkailun kehittämisessä ja ensi kesälle on jo luvassa uusia palveluita muun muassa melojille. 7
MEILLÄ ON JO YKSI KIVI ALUEELLA! 8 Jean S. ja Olarin Voimistelijoiden Dynamot olivat ihan yhtä hyviä curlingissa. Taitoa ja taktiikaa hiottiin kuuden pään verran. Punaisten joukkueen kiven liukumista tarkkailevat Timo S. (vas.), Ville S., ohjaaja Hannu Stick ja Anssi S. Poikien kivelle antaa lisää vauhtia varakapteeni Maijastiina Koskimies. OLARIN DYNAMOT JA JEAN S. CURLINGRADALLA: Harjaa, harjaa! Kivet liukuivat tasaisen kauniisti, mutta eivät aina niin suunnitelmallisesti, kun Olarin Voimistelijoiden Dynamot ja Jean S. ottivat mittaa toisistaan Kisakallion Urheiluopiston curlingradalla. Kuuden pään pelaaminen osoitti, ettei kivenheitto vaadi luonnonlahjakkuutta, mutta pelisilmää ja huumoria pitää olla. Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Mika Okko Kovan kisan tulokseksi tuli tasapeli, vaikka viimeisessä päässä molemmat joukkueet pistivät peliin kaikkensa. Ja viimeinen kivi tietysti ratkaisi! Se oli hauskempaa kuin osasin ajatella. Se oli vaikeaa, mutta perusasiat oppi nopeasti, totesi punaisten kivien joukkueen kapteeni ANTTI S. PAAVILAINEN ottelun jälkeen. Oli tosi hauskaa, ja tytöille annettiin tasoitusta. Mehän tietysti oltiin pal- jon parempia, selitti TIMO S. KÄRKKÄI- NEN ottelutunnelmia ja lopputulosta. Vancouver ja vuoden 2010 talviolympialaiset kutsuvat. Tämä oli meille sellainen avausottelu. Meillä on aina tavoitteet korkealla, kuittasi keltaisten kivien joukkueen kapteeni PAULA THESLEFF miehisen jyräyksen. SILLAI SUORAAN PESÄÄN. Sitten helppoa, kun pysyi pystyssä Alussa suurin ongelma oli pysyä pystyssä. Joukkueet kuuntelivat curlingohjaaja HANNU STICKIN opastukset malttamattomina, koska eihän sääntöjä jaksa kuunnella, kun pitää päästä kokeilemaan. Ja pelaamiseen tuli taistelun makua heti,
MELKEIN TULI PISTE. Ainon taidonnäyte curlingjäällä. Curling on herrasmieslaji, muistutti Joanna Timo S:ää ja Anssi S:ää ottelun aikana. 9 HEITÄ SELLAINEN SOPIVAN SUORA KIERTEELLÄ. kun pistelasku alkoi. Ensimmäiset kaksi päätä menivät täysin bändin pojille, kun tytöt vielä hioivat tekniikkaa ja taktiikkaa. Loppua kohden Dynamojen virta alkoi tehota: neljäs pää tuli kotiin tuloksella 3 0. Myös viides pää meni tytöille. Viimeinen, kuudes pää alkoi jännittävästi, vaikka molemmissa joukkueissa oli jo havaittavissa kisaväsymystä. Bändin pojat taktikoivat ja uhosivat, joten tyttöjen piti kaivaa tasatulos viimeisen kiven alta. Molemmille yksi piste. Kaikki pelaajat olivat curlinginjäällä ensimmäistä kertaa. Olarin Voimistelijoiden Dynamoissa pelasivat vaihdellen Paula Thesleff, SARA TÖRNQVIST, MAI- JASTIINA KOSKIMIES, AINO NIITTYLÄ ja JOANNA SAVOLAINEN. Jean S:n punaisia kiviä heittivät Antti S. Paavilaisen komennuksessa Timo S. Kärkkäinen, VILLE S. PAAPPANEN ja ANSSI S. SOPANEN. Oli hauska seurata naisellista demokratiaa, jossa kaikki ovat kapteeneja, kommentoi Timo S. Modernia ja seksikästä Niin Jean S:n porukka kuin Dynamotkin yllättyivät, kuinka tekninen ja suunnittelua vaativat joukkuepeli curling on. Ville S. epäili, että poikaporukassa pelaamisesta saattaisi tulla liiankin vakavaa. Sekajoukkueille peli sopii hyvin ja pelin luonne aukeaa nopeasti. Tämä on tällainen moderni ja seksikäs laji. Sopii vähän laiskemmillekin, koska ei tarvitse juosta ja hikikin tulee vasta harjatessa, mietti Antti S. Anssi S. keksi lajiin sopivan kuntoa vaativan alkulämmittelyn: kun pyöräilee kivien kanssa pelipaikalle, tulee takuuvarmasti hiki. Yksi kivi painaa noin 20 kiloa, joten neljän kiven satsista kertyy mukavasti kuormaa. Lava-aerobic pitää kunnossa Meillä peruskunto pysyy yllä, kun 150 kertaa vuodessa on puolentoista tunnin aerobic-harjoitukset lavalla. Tottakai jokainen yrittää pitää kuntoaan yllä myös muulloin, kertoi Timo S. Hän ja Antti S. ovat hurahtaneet golfiin. Anssi S. on puolestaan mestari tenniksessä. Miehet ovat huomanneet, että iän myötä olkapäät ja polvet ovat alkaneet paukkua aikaisempaa enemmän. Toisaalta, jos olisi ollut nämä vuodet musiikin opettajana, olisi varmasti huonommassa kunnossa. Jean S. on mukana keväällä (18. 20.5.2007) Kisakallion kuntoviikonlopussa. Tapahtuman tavoitteena on saada liikkumaan myös ne ihmiset, jotka muutoin voisivat viettää viikonlopun sohvalla makoillen.
MUISTETAAN SITTEN HUUTAA KAUHEESTI... Jatkuviin treeneihin tottuu Olarin Voimistelijoiden Dynamot ovat harrastaneet voimistelua pienestä lähtien. Aktiivisen kilpauran aikana treenejä oli päivittäin. Emme enää kilpaile, mutta esityksiä varten harjoittelemme säännöllisesti, kertoo Paula. Joanna toteaa, että voimistelu on kaikkien päälaji, mutta tietysti monenlaista muutakin liikuntaa harrastetaan. Tiukkaan harjoittelurytmiin tottuu ja lii- kunnasta tulee elämäntapa. Dynamot ovat usein treenanneet kisoihin Kisakallion Urheiluopistossa. Myös viime keväänä kilpailukauden harjoitteluleirit pidettiin Kisakalliossa. Curlingjoukkueen lisäksi Dynamoihin kuuluvat HANNA AALTO ja IIDA TAARI. Valmentajana on ANNELI LAINE-NÄÄ- TÄNEN ja joukkueen koreografina toimii ANTTON LAINE. Koska curlingottelu päättyi tasapeliin ja jatkopäitä ei tällä kertaa pelattu, toivoi Jean S:n joukkue revanssia. Dynamot ottivat haasteen vastaan, joten Kisakallion jäällä taas tavataan. Jean S. on suosittu yritysjuhlaorkesteri, joka soittaa 70- ja 80-lukujen tuttuja hittikappaleita energiseen tyyliin asianmukaisesti pukeutuneena. Olarin Voimistelijoiden Dynamot on joukkuevoimistelun nelinkertainen maailmanmestari. Dynamot tunnetaan taidokkaista ohjelmista ja sulavasta ilmaisusta. Mitä on curling? 10 Kiven liukuun saadaan harjaamalla lisää pituutta. Curling on lähtöisin Skotlannista 1500-luvulta. Siitä tuli virallinen olympialaji vuonna 1998 Naganon talviolympialaisissa, jota ennen se oli näytöslajina peräti kuusi kertaa. Curlingia pelataan yleensä tekojäällä. Jään pinta saadaan ruiskuttamalla nyppyläiseksi, jolloin kivet liukuvat sillä paremmin. Peliä pelataan noin 20 kiloa painavilla pyöreillä graniittikivillä, joissa on kahva. Kivi pyörii pystyakselinsa ympäri, jolloin kiven kulkuradasta tulee kaareva. Kiveen yritetään ohjaamalla saada sopiva kierre. Curling tarkoittaakin suomeksi kiertää. Pelissä on kaksi joukkuetta, joissa on neljä pelaajaa. Peli koostuu yleensä kahdeksasta päästä. Arvokisoissa pelataan kymmenen päätä. Kiveä heitettäessä heittäjä liukuu jäätä pitkin ja päästää kivestä irti ennen ensimmäistä pelilinjaa. Kiven on ylitettävä ennen pesää oleva linja, jotta se olisi pelissä mukana. Pelaajat voivat vaikuttaa kiven kulkuun harjaamalla jäätä kiven linjalta. Lisäksi yksi pelaaja voi harjaten vauhdittaa vastustajan kiven poistamista pesästä. Kiven liukuun voidaan harjaamalla saada useita metrejä lisää pituutta. Kustakin päästä joukkueille tulee pisteitä sen mukaan, kuinka monta omaa kiveä on pään loputtua lähempänä pesän keskipistettä kuin vastustajan lähin kivi. Jokaisessa päässä kummankin joukkueen pelaajat heittävät kaksi kiveä vuorollaan. Joukkueen kapteeni heittää viimeisenä. Pelin tarkoituksena ei ole päästä kaikilla heitoilla suoraan pesän keskustaan, vaan myös rakentaa erilaisia taktisia kuvioita tai poistaa vastustajan kiviä. Heitot jaetaan määrämittaisiin heittoihin, suojaheittoihin ja poistoheittoihin. Kisakallion Urheiluopistossa on ollut täysipitkä curlingrata vuodesta 2003 asti. Kisakalliossa voi suorittaa curlingpassin tai tutustua lajiin pelaamalla ohjaajan avustuksella. Kisakalliossa on Suomen Curlingliiton koulutuskeskus.
www.vihtiski.fi Winterlandia Juniorikivet on valmistettu suomalaisesta graniitista. Pienten lasten kivet painavat seitsemän kiloa ja isompien junioripelaajien yksitoista kiloa. Kisakallio edelläkävijä junioricurlingissa Suomalaisten curlingmenestys Torinon olympialaisissa nosti liukuvan ja kierteisen kivenheiton koko kansan suosikkilajiksi. Pelaamisesta kiinnostuivat myös lapset. Mutta millaisella kivellä lapset voivat pelata? Kisakallion Urheiluopiston markkinointipäällikkö Harri Hollo kiinnostui aiheesta omien lastensa kanssa ja alkoi miettiä, millaisia juniorikivien pitäisi olla. Yhdessä Sorvikiven Eero Vainikan kanssa päädyimme sellaiseen laskelmaan, että ihan pienten lasten kivet voisivat painaa noin seitsemän kiloa ja vähän isompien noin 11 kiloa. Kentäksi sopii poikittain jääkiekkokaukaloon tehty rata. Näin ratoja saadaan tarvittaessa monta vierekkäin. Kun rata sijoitetaan punaviivan ja siniviivan väliin, se häiritsee mahdollisimman vähän muita jäälajeja, Hollo kertoo. Suomalaisesta graniitista valmistetut juniorikivet ja kaukaloon tehdyt radat ovat olleet jo käytössä, ja lasten palaute on ollut positiivista. Myös alan harrastajat ja Suomen Curlingliitto ovat olleet tyytyväisiä, koska näin saadaan uusia pelaajia junioritasolle. Suomalaiset juniorikivet ovat herättäneet kiinnostusta myös maailmalla. Kiviä voi tiedustella osoitteesta curling@kisakallio.fi. www.vihtiski.fi
Keijuja korvessa Metsässä riittää tutkittavaa säästä ja vuodenajasta riippumatta. Eräopas Sami Halén osaa tarinoida luonnosta niin, että lapset kiinnostuvat.
Karnaisten korpi on lumottua maastoa. Kun ilta hämärtyy, voi tarkkaavainen katsoja nähdä keijujen siipien välkettä kuusten alla. Kisakallion eräopas Sami Halén tarinoi keijuista, peikoista ja muista metsän asukkaista, ja samalla lapset oppivat liikkumaan metsässä luontoa kunnioittaen. Teksti: Maija Rauha Kuvat: Mika Okko Arat keijut ovat joutuneet jättämään vanhat asumuksensa ihmisten tultua liian lähelle. Lapset rakensivat heille uusia majoja risuista ja muista luonnon aineksista. Karnaisten korpi on maastoltaan yhtä vaihtelevaa kuin tunnetumpi Nuuksio, joten lyhyenkin retken aikana voi kokea paljon. Muutaman sadan metrin matkalla maastotyyppi voi vaihtua monta kertaa. Täällä on monenlaista metsää, pystysuoria ja loivia kallioita, korpinotkelmia ja kaksi lampea, joiden soistuvilta rannoilta löytyy karpaloita. Kasvillisuudeltaan Karnaisten korpi on vielä Nuuksiotakin rikkaampi. Täällä kasvaa esimerkiksi harvinaista näsiää, eräopas Sami Halén kertoo. Karnaisten korpi ei ole puupeltoa vaan oikeaa satumetsää, jossa naava saa kasvaa ja ikääntyneet puut lahoavat siihen, mihin ne kaatuvat. peikkoja ja rakennettu keijuille majoja. Illan hämärtyessä palasimme katsomaan, olisivatko keijut tulleet tutkimaan uusia kotejaan. Kun seisoimme hetken hiljaa paikoillamme, keijuja alkoikin näkyä. Kuulin myöhemmin, että eräässä perhessä oli nähty keijuja vielä kotonakin, Sami kertoo. Samassa metsässä kuin susi! Retkillä käytetään hyväksi jokamiehen oikeuksia. Ketunleipää tai mustikoita voidaan maistaa, mutta ei katkota oksia eikä kerätä sammalta. Aivan aluksi harjoitellaan hiipimistä, jotta metsän pikku eläimet eivät pelästyisi retkeläisten laumaa. Samalla opitaan fiksua liikkumista luonnossa. Emme yleensä pääse näkemään eläimiä, mutta lapsille riittää, että he ovat samassa metsässä kuin ketut, mäyrät, sudet ja karhut. Läheltä leuhottava varis voi olla kiinnostavampi kuin harvinainen pikkulintu, jota ei edes erota lehtien joukosta, Sami sanoo. Nähtävää ja koettavaa metsässä on aina, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Juuri nyt tunnelma on odottava: millä hetkellä tahansa voi tapahtua jotakin isoa ja hienoa. Hirvi voi juosta metsän poikki tai voi tulla vesisade tai myrsky. Pimeän tulo metsässä on myös aina elämys lapsille. Talvi ei ole syy jäädä sisälle: silloin lähdetään retkelle lumikengät jalassa. Keväällä korvessa on varmasti huiman kaunista, kun sinivuokot ja valkovuokot kukkivat, eräopas maalailee. KUN SEISOIMME HETKEN HILJAA PAIKOILLAMME, KEIJUJA ALKOIKIN NÄKYÄ. Karnaisten korpi on oikeaa satumetsää. Piilopaikkoja on helppo löytää niin lasten kuin peikkojenkin. 13 Tehdään keijuille maja Kun mukana on eräopas, on pientenkin lasten turvallista tutustua korpeen. Nuorin osanottaja Kisakallion järjestämillä perheiden metsäretkillä on ollut kolmivuotias. Retki kestää pari tuntia ja sen aikana syödään omat eväät. Muokkaan reittiä ja ohjelmaa osanottajien iän ja kiinnostuksen mukaan. Joskus kahdessa tunnissa ehditään tehdä noin kilometrin lenkki, joskus pidempi. Aina mennään lasten ehdoilla. Tutkitaan, ihmetellään ja kummastellaan, Sami kertoo. Retkillä on tarinoitu metsän eläimistä ja kasveista, tutkittu ötököitä, etsitty
Urheiluopisto voi olla PARATIISI Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Mika Okko Kuka olet: Olen SARI ANDERSIN, 23 vuotta, liikunnanohjauksen perustutkinnon 3. vuosikurssin opiskelija Nummelasta. 14 Toni Noora Sari Sari Max Miksi haluat juuri liikuntaneuvojaksi? Opiskelin peruskoulun jälkeen suurtalouskokiksi ja olin jo töissä, kun innostuin liikunnan opiskelusta. Osallistuin tuolloin äitini kanssa vesijumppaan sekä kuntosaliharjoitteluun ja silloin tiesin haluavani itsekin ohjaajaksi. Aloitin opinnot Kisakallion Urheiluopistossa elokuussa 2004. Nyt on viimeinen opiskeluvuosi menossa. Kisakalliossa opiskelu on monipuolista. Ainakin minä opin parhaiten, kun on teoriaa ja käytännön harjoittelua lomittain. Olen entinen kilpauimari, mutta täällä on saanut tutustua myös muihin lajeihin. Opiskeluun on lisäksi voinut liittää erilaisia kursseja. Opintokokonaisuuksista kunto- ja terveysliikunta on ollut mielenkiintoisinta. Haluan toimia monipuolisesti ja olen opiskelun ohessa ohjannut vauvauintia ja uimakouluja sekä työikäisten kuntojumppaa. Kisakalliossa on mukavaa. Täällä saa porukassa harrastaa liikuntaa ja opiskella. Joku tsemppaa koko ajan. Sari Miia Karri Millaisia jatkosuunnitelmia sinulla on? Työpaikka voisi löytyä esimerkiksi kuntokeskuksesta liikunnanohjaajana. Olin työharjoittelussa Siuntion Hyvinvointikeskuksessa ja työ tuntui mukavalta, kun sai liikuttaa niin nuoria, aikuisia kuin ikääntyneitäkin ihmisiä. Koulutus antaa valmiudet työskennellä myös kuntien liikuntatoimessa, urheiluseuroissa tai järjestötyössä.
Opiskelijan päiväkirjasta... Teksti: Sari Andersin Maanantai Nukuin pitkään, koska koulupäivä alkoi vasta puoliltapäivin. Ensimmäisellä tunnilla sain lisäohjeita vauvauintia käsittelevään päättötyöhöni. Perehdyn siinä vauvauinnin ohjaajan rooliin. Illalla vedin tiukan kuntonyrkkeilytreenin luokkakavereiden kanssa opiston peilisalissa. Oli ihana saada hikeä pintaan. Tiistai Aamun tunneilla Juki-opettaja antoi viime hetken vinkit huomiseen harjoittelun ohjelmointikokeeseen. Se suoritetaan pienryhmissä keskustelemalla ja oppimalla. Iltapäivällä harjoittelin sulkapallon tekniikkaa Karri-opettajan opastuksessa. Clear-lyönti onnistuu jo hyvin, mutta smashissä minulla on vielä parantamisen varaa. Ilta vierähti kokeisiin lukiessa. Keskiviikko Aamiaisella tunsin, kuinka perhoset vilistävät vatsassa. Tänään täytyy suoriutua kahdesta tentistä. Yllätyin positiivisesti keskustelukokeesta. Olen pakertanut pitkään uinninvalmennuksen vuosisuunnitelman parissa ja vielä opin uutta selventäessäni työtäni ryhmälle. Tällaisia kokeita saisi olla enemmän! Illalla treenasin kuntosalicircuitin koulun salilla. Ja sitten saunaan. Torstai Päivä alkoi testauksella, mikä on osa lasten ja nuorten liikunnan syventäviä opintoja. Odotan innolla, että pääsen toteuttamaan oppimiani asioita työssäoppimisjaksolla. Kuulu Piiptesti, jossa juostaan reipasta tahtia niin kauan kuin jaksaa, antoi hyvän arvion kestävyyskunnostani. Hyvä minä! Opiskelu tuntuu mielekkäältä ja kiinnostavalta, kun kaikki teoriassa käydyt asiat toteutetaan myös käytännössä. Iltapäivä kului hiekkakentän reunalla, kun kannustimme Kisakallion oppilaita heidän järjestämässään urheiluopistojen välisessä salamapallon MM-turnauksessa. JA VOITTO TULI KISAKALLIOON! Perjantai Kävimme Mari-opettajan kanssa läpi ensi viikolla alkavaa työssäoppimisjaksoa. Sain paperit ja päiväkirjan täytettäväksi. Lähden seitsemäksi viikoksi alakouluun ohjaamaan eri ikäisiä lapsia ja tutustumaan työelämään. Viestintäkurssijakson viimeinen tunti antoi eväitä siihen, miten pystyn markkinoimaan mahdollista tulevaa yritystäni menestyksekkäästi. Aika näyttää, jospa minulla on vielä joku päivä oma yritys, jossa pääsen liikuttamaan ihmisiä vauvasta vaariin. JUHA HEIKKALA: Elämä ja ura jäsentyivät Kisakalliossa 15 SLU:n ohjelmapäällikkö Juha Heikkala toteaa, että urheiluopisto on paratiisi liikunnasta kiinnostuneille nuorille, jotka vielä miettivät, mitä elämässään tekisivät. Voiko olla parempaa paikkaa, missä voi liikkua, opiskella, sosiaalistua samanhenkisten ihmisten kanssa, syödä niin paljon kuin jaksaa ja olla koko ajan verkkareissa? Juha Heikkala osallistui 1980-luvun alussa monille Kisakallion Urheiluopiston kursseille ja toimi yhtenä kesänä myös kesäpoikana auttaen kaikessa mahdollisessa urheiluopiston toiminnassa. Uravalinta kirkastui surffausretkellä Kyösti Juha Heikkala Lampisen kanssa opiston läheisellä järvellä. Mietin ääneen, että olisiko Jyväskylä minulle sopiva opiskelupaikka, kun liikunnan lisäksi olin kiinnostunut tutkimuksesta. Kyösti sitten komensi minut sinne. Kävin katsomassa, mitä pääsykokeissa tarvitaan, tulin Kisakallioon neljän kuukauden kurssille valmistautumaan ja pääsin sisään Jyväskylän liikuntatieteelliseen syksyllä -83, Juha Heikkala muistelee. Hänellä oli tohtorinhattu tavoitteena jo opiskelujen alkaessa. Jyväskylän opintojen, lisensiaattityön ja KIHUn tutkimuksiin osallistumisen jälkeen Heikkala siirtyi Tampereelle lukemaan yhteiskuntatieteitä ja väitteli tohtoriksi vuonna 1998 järjestöalasta. Työura jatkui koulutus- ja tutkimustyössä, opetusministeriössä valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä ja nyt uudessa työpaikassa SLU:ssa (Suomen Liikunta ja Urheilu) järjestöjohdon osaamisohjelman ohjelmapäällikkönä. Kisakallion Urheiluopisto on ihan oikeasti vaikuttanut paljon uran valintaani. Siellä sai organisoidussa ja hyvin rakennetussa ympäristössä kypsyä ja kasvaa ja sai niin taidollisia kuin tiedollisiakin eväitä. Työntekijöiden ammattimainen roolimalli oli vaikuttava, kertoo Juha Heikkala. KISAKALLIO ON HYVÄ SEURA -KOULUTUSKESKUS Hyvä Seura -koulutus on tarkoitettu Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (ESLU) ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) alueilla toimivien seurojen edustajille. Koulutuksessa paneudutaan mm. seuran turvallisuusasioihin, taloudenhoitoon, seurajohtamiseen, talkooväen motivointiin ja viestintään. Lisätietoa: hyvaseura@kisakallio.fi
16 Sirpa Hiltunen, Hakan Döner, Katja Niemeläinen ja Taito Vekkeli ovat töissä ABB:n Pitäjänmäen tehtaan kokoonpanolinjalla, jossa valmistetaan taajuusmuuntimia. Päivä Kisakalliossa antoi mukavasti lisäenergiaa. Liikuntapäivästä puhtia työhön Nyrkkeilyhanskat heiluivat ja curlingkivet kiitivät jäällä, kun ABB:n Pitäjänmäen tehtaan moduulilinja kokoontui viettämään Tyky-päivää Kisakallioon lokakuussa. Uudet lajit innostivat ja vapaa yhdessäolo vahvisti yhteistyötä myös työpaikalla. Teksti: Maija Rauha Kuvat: Markku Ojala ABB:n Pitäjänmäen tehtaan jokainen osasto käyttää vuosittain yhden päivän työkykyä kehittävään toimintaan talon ulkopuolella. Perinteisesti Tyky-päivä on ollut urheilupainotteinen. Olemme aikaisemmin käyneet lähel- URHEILU ON HYVÄÄ VASTAPAINOA STAATTISESTI RASITTAVALLE TYÖLLE.
lä työpaikkaa olevissa liikuntakeskuksissa, mutta nyt halusimme vaihtaa maisemaa ja laajentaa näkemystä. Saimme Kisakalliosta pitkän listan lajeista, joita siellä voi harrastaa, ja kokosimme niistä neljä erilaista päiväohjelmaa, kertoo moduulilinjan työnjohtaja TAITO VEKKELI. Kaikki 51 osallistujaa saivat kokeilla uutta suosikkilajia, curlingia. Suosituimpaan ohjelmaan kuului sen lisäksi frisbee-golfia ja kuntonyrkkeilyä. Myös hydrobiciä, fitballia, salibandya ja muutamaa muuta lajia kokeiltiin. Halusimme tarjota uusia virikkeitä, joten otimme ohjelmaan lajeja, joita porukka ei muuten harrasta. Jokaiseen päiväohjelmaan kuului kolme lajia ja lisäksi jäi aikaa vapaaseen yhdessäoloon, Vekkeli kuvaa. Vastapainoa työlle Vekkelin havaintojen mukaan uudet liikuntalajit otettiin vastaan innokkaasti ja avoimin mielin. Tunnelma oli hyvä myös kävelyreiteillä ja pihapeleissä. Saunominen ja rento yhdessäolo jatkuivat puoli kahdeksaan asti, jolloin viimeinen kuljetus kaupunkiin lähti. Liikuntapäivän vaikutus työtehoon on haasteellinen mitattava. Uskoisin kuitenkin, että työpaikalla pystytään keskustelemaan asioista paremmin, kun on tutustuttu myös muissa merkeissä. Hyvä tiedonkulku vaikuttaa työtulokseenkin, Vekkeli toteaa. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistyössä järjestämä Tyky-toiminta edistää ja tukee henkilöstön työ- ja toimintakykyä. Hyväkuntoisena jaksaa paremmin ja sairauslomia tulee vähemmän. Tästä hyötyvät kaikki. Meillä monet kokevat työnsä olevan kohtalaisen staattista, joten urheilu on sille hyvää vastapainoa. On paljon muitakin tapoja rentoutua, mutta urheilu on äkkiä ajatellen yksi suositeltavimmista. Urheilua olisi hyvä ajatella juuri yhtenä vaihtoehtona rentouttaa lihaksia ja mieltä, Vekkeli pohtii. Miellyttävä kokemus Järjestelyt sujuivat mallikkaasti ja vaikutelma Kisakalliosta oli kaiken kaikkiaan plusmerkkinen. Kisakallio yllätti myönteisesti. Tuli mieleen, että tänne voisi tulla perheen kanssa viettämään rentouttavaa viikonloppua. Kuntoilumahdollisuudet ovat niin monipuoliset, että kiinnostavaa tekemistä löytyisi varmasti. Toivon, että Tyky-päivä herätti innostavia ajatuksia muissakin, Taito Vekkeli sanoo. Tarmoa työhön! Seuraavan kymmenen vuoden aikana entistä suurempi joukko suomalaisia jää eläkkeelle ja pienemmällä työssäkäyvien porukalla olisi tienattava eläkkeet ja muut sairastamisen kulut. Ikääntyvien olisi viihdyttävä työelämässä entistä pidempään. Työnantajat eivät enää pysty kilpailemaan osaavasta henkilöstöstä pelkästään rahalla, vaan työhyvinvoinnin kurssit nousevat. Työhyvinvointi koostuu organisaation johtamisen ja ilmapiirin onnistumisesta, vapaa-ajan sosiaalisista suhteista, työturvallisuudesta ja ympäristön olosuhteista, työtehtävien ja omien kykyjen tasapainosta sekä terveydestä. Liikunta on keskeinen terveyden edistäjä, sillä ihmiskroppa on tehty liikkumaan, ei istumaan ja ajamaan autoa. Toimistotöissäkin tarvitaan verenkierron elvytystä ja lihasten pumppaavaa liikettä. Sydän on moottori, jonka kunto vaikuttaa myös korvien väliin. Liikkuva jaksaa, pinna kestää ja keskittymiskyky on parempi. Terveyden kannalta riittäväksi liikunnaksi suositellaan vähintään 30 minuuttia ja vähintään neljä kertaa viikossa sellaista liikuntaa tai kuntoilua, että se on luonteeltaan hieman hengästyttävää. Vain reilu kolmannes (36 %) aikuisväestöstä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Riittämättömästi liikkuvia on peräti 2,1 miljoonaa. Kaikkein eniten riittämättömästi liikkuvia on keski-ikäisten 35 49-vuotiaiden parissa (67 %). Riittämättömästi liikkuvia löytyy keskimääräistä enemmän johtajien sekä yrittäjien ja viljelijöiden keskuudesta. Liikkumattomuus kasautuu siis työuran nousuhetkiin ja perhe-elämän hektisiin vuosiin. Liikkujan tuloskunto? Terveysliikuntaan innostaminen näkyy sairaspoissaolojen ja -kulujen vähenemisenä työpaikalla. Millaiset liikuttamiskampanjat ovat työnantajan kannalta kannattavia? Jos maksetaan kuntosali- ja liikuntavuoroja, ennestään liikkuvat vievät alennusliput käsistä. Tukitoimenpiteitä kaipaisivat eniten liikuntaa kavahtavat. Kannattaisiko siis edes puhua liikunnasta ei ainakaan urheilukerhoista, sillä viittaukset hampaat irvessä puurtamiseen tai hirvittävään hikoiluun eivät viehätä mukavuudenhaluista köllöttäjää. Liikuntaharrastuksen ensiaskeleita ottava tarvitsee taluttajaa ja opastajaa, joka vihjaa liikunnan ilosta, keksii sosiaalisia liikuntarientoja, hehkuttaa hyvänolon tunteesta ja oman kehollisuuden kohentumisesta. Yksittäisillä liikuntapäivillä ei tulosta tehdä, vaan niissä pitäisi iskeä innostuksen kipinä ja liikuntalaji-ihastus. Kun tilataan työhyvinvointipäivää palveluiden tuottajalta, kannattaa kertoa työpaikan hyvinvointistrategian kokonaisuus ja vaatia siihen sopivia toteutuksia. Kuinka monta uutta terveysliikkujaa päivä innosti ja miten tuloksia mitataan? Irrallinen kuntotestaustoimintakaan ei vie tuloksiin, vaan tarvitaan motivaatioluentoja, yksilöiden liikuntataitojen lisäämistä ja kokeiluita omalla harjoitustasolla liikkumisesta. Monissa organisaatioiden strategioissa korostetaan, että jokainen askel on itse otettava ja vastuu omasta terveydestä kuuluu jokaiselle itselleen. Niinhän se viime kädessä onkin. Työnantajan tukitoimet voivat kuitenkin helpottaa liikkeelle lähtöä tai mahdollistaa erilaiset ajankäyttömallit. Onko Teidän työpaikallanne toimiva kävelyklubi, säännöllisiä kävelykokouksia ja viikoittaiset liikuntavapaat? Sirpa Arvonen liikuntapalvelujohtaja Kisakallion Urheiluopisto sirpa.arvonen@kisakallio.fi KOLUMNI 17
PUOLI TUNTIA HELSINGISTÄ, TUNNIN VERRAN TURUSTA Liikettä ja hiljaisuutta, terveydeksi! Kun E18-tie valmistuu, voi Kisakallioon hurauttaa moottoritietä niin Helsingistä kuin Turustakin. Luonto ja terveys ovat asioita, joiden arvostus kasvaa kovaa vauhtia. Ja aina parempi, jos korven rauhasta ja terveysliikunnasta voi nauttia näin lähellä, summaa Kisakallion Urheiluopiston rehtori Seija Toivonen urheiluopiston visiosta. Teksti: Helena Hujala Kuva: Kisakallio KISAKALLION VAIHEITA 1949 Liikuntaopisto Kisakallio perustettiin Sipoon Karhusaareen. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNLL) aloitti siellä naisvoimistelun ohjaajien kouluttamisen ja voimistelukurssien pitämisen. 18 Uudelta moottoritieltä on Kisakallioon kolmisen kilometriä. Koko matkaan Helsingistä perille kuluu vastaisuudessa vain puoli tuntia entisen tunnin sijasta, ja Turustakin vain tunti. Se, että olemme lähellä, on tärkeä asia. Mutta se ei toki riitä, ja satsaammekin lähivuosina vahvasti toiminnan ja palvelujen kehittämiseen ja laajentamiseen. Meidän pitää olla aikaamme edellä ja nähdä, miten arvot muuttuvat ja mitä ihmiset vapaa-ajaltaan haluavat. Terveysliikunta arvossaan Monipuoliseen terveysliikuntaan satsataan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Niin koko yhteiskunta, työnantajat kuin kaikenikäiset kansalaisetkin ovat havahtuneet näkemään, miten suuri merkitys liikunnalla on hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisessä. Näyttää siltä, että valtiovalta on siirtämässä määrärahoja huippu-urheilun tukemisesta ennaltaehkäisevän terveysliikunnan ja nuorisoliikunnan suuntaan. Juuri nämä ovat meidän vahvuuksiamme. Kisakalliossa aloitetaan vuonna 2007 laajennusprojekti, jonka valmistuttua tarjolla on entistä enemmän majoitus- ja ravintolapalveluja. Myös uusi monitoimihalli on tulossa. Suomen modernein kuntotestausasema Kisakallion uusilla polkupyöräergometreillä voidaan samaan aikaan testata kahdeksan henkilön kunto. Testi mittaa hengitysja verenkiertoelimistön suorituskykyä ja se tehdään polkemalla kuntopyörää 12 minuutin ajan. Koko pääkaupunkiseudulta ei löydy vastaavantasoista testiasemaa. Lähivuosina tulemme tekemään noin 10 000 testiä vuodessa, kertoo fysioterapeutti SARITA SAHLSTRÖM Kisakallion Urheiluopiston testausasemalta. Kuntotestejä tehdään niin tavallisille ulkoilijoille ja kuntoilijoille kuin huippu-urheilijoillekin. Testiasemalla voi mittauttaa myös lihaskuntonsa ja rasvaprosenttinsa. Samalla reissulla keskelle korpea Kisakallio on keskellä koskematonta luontoa. Ympärillä on ainutlaatuinen, 300 hehtaarin Karnaisten korpi ja yksi Etelä-Suomen suurimmista vesistöistä. Yhdessä Lohjan kaupungin kanssa ollaan alueelle kehittämässä monipuolisia kuntoliikuntapalveluja. Korpi ja sen tarjoama rauha säilytetään. Moottoritiekin kulkee korven kohdalla maan alla, yli kaksi kilometriä pitkässä tunnelissa. 1954 Opiston omistajaksi ja ylläpitäjäksi tuli Kisakalliosäätiö. 1965 Kisakallio alkoi saada lakisääteistä valtionapua ja sen nimeksi tuli Kisakallion Urheiluopisto. 1966 Opisto muutti Lohjalle, Karnaisten kylään, Lehtokumpu-tilalle. 1980 Kurssit myös miehille ja pojille alkoivat. 1984 Päärakennuksen laajennus ja perusparannus valmistuivat. 1993 Kisakalliosta tuli ammattillinen oppilaitos. Liikunnanohjauksen ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus alkoi. 1999 Kisakallio täytti 50 vuotta. 2007 Huoneistohotelli valmistuu jouluksi 2007. 2008 Moottoritie E18 tuo Kisakallion kaikkien lähelle.
SÄHKEET JÄÄKIEKKOLIITON JA KISAKALLION YHTEISTYÖ TIIVISTYY Kisakallion Urheiluopisto ja Suomen Jääkiekkoliitto ovat solmineet kaksivuotisen yhteistyösopimuksen. Jatkossa Kisakalliossa pidetään muun muassa eri maiden maajoukkueleirejä sekä liiton koulutus- ja leiritapahtumia ympäri vuoden. Olemme iloisia kattavasta yhteistyösopimuksesta, kertoo Suomen Jääkiekkoliiton urheilutoimenjohtaja Timo Bäckman. SVOLIN YHTEISTYÖSOPIMUS JATKUU Kisakallion Urheiluopisto ja Suomen Voimisteluliitto SVOLI ovat jatkaneet jo vuosia jatkunutta yhteistyösopimusta kahdella vuodella. Sopimus takaa mm. joukkuevoimistelun maajoukkueelle loistavat harjoitus- ja leiriolosuhteet sekä tuottaa Svolin ja Kisakallion yhteistyönä ohjaajille tarkoitettuja ohjaajakursseja. MELONTAPOOLI LOHJALLA UUSI PALVELU MELOJILLE Melonnan harrastaja selviää ilman kaluston kuljetusta ja saa valmiin reittiehdotuksen Lohjan seudun uusilla melontareiteillä. Tarjolla on kahdeksan tai 20 km:n melontareitit Lohjanjärvellä. Melontapooli on tuottanut yhdessä Karjaanjokilife-hankkeen kanssa kartat melontamahdollisuuksista ja käytössä olevista taukopaikoista. Työssä ovat olleet mukana Kisakallion Urheiluopisto sekä Lohjan ja Nummelan melojat. Kisakallio on perustanut uuden KisaKlubin, joka tarjoaa monipuolisesti tietoa ja etuja liikunnasta ja hyvästä olosta kiinnostuneille. KisaKlubin tarkoituksena on tarjota jäsenilleen tuntuvia etuja Kisakallion palveluista ja kursseista. Klubin jäsenet saavat ensimmäisten joukossa tietoa uusista kursseista ja tapahtumista. Klubilaisille tehdään myös omaa sähköistä uutiskirjettä ja jatkossa heille räätälöidään omia tapahtumia. Liittyminen on helppoa KisaKlubiin liittyminen onnistuu vaivattomasti osoitteessa www.kisakallio.fi/klubi. Klubiin voivat liittyä kaikki 18-vuotiaat yksityis- ja yritysasiakkaat. Jäsenyys on maksuton ja on voimassa niin kauan kuin klubilainen haluaa. Tervetuloa mukaan! Harri Hollo Kisakallion markkinointipäällikkö harri.hollo@kisakallio.fi Liity KisaKlubiin! Klubilaisena saa rahan arvoisia etuja, mielenkiintoista ennakkotietoa kursseista ja säännöllisesti ilmestyvän uutiskirjeen. KLUBIETU: KAKSI KUNTOTESTAUSTA YHDEN HINNALLA Kisakallion kuntotestistä saat tietoa omasta terveydentilastasi ja elimistösi suorituskyvystä. Kuntotestistä saatava palaute motivoi liikunnan aloittanutta, palkitsee kuntoliikkujan tai toimii turvallisen harjoittelun lähtökohtana. Kisakallion urheiluopiston testaushuoneen välineistö kuuluu maamme parhaimpiin ja ammattitaitoinen henkilökunta takaa turvallisen ja laadukkaan testauspalvelun. Kuntotesti koostuu kestävyyskunnon kartoituksesta polkupyöräergometritestissä, lihaskuntotestistä ja liikkuvuuden ja rasvaprosentin mittauksesta. Nyt kuntotestiin kannattaa tulla yhdessä kaverin kanssa. Kisakallion klubilaisille tarjoamme kaksi kuntotestausta yhden hinnalla! Lue lisää kuntotestistä ja klubiedusta: www.kisakallio/klubi Tarjous on voimassa Meikäläisen kuntokartoituslauantaisin: 18.11., 16.12., 20.1., 10.2.. 17.3. ja 21.4. Edun arvo on 50 euroa. Tarjous ei koske yli 6 hengen ryhmiä. 19
Laatupyörien ykkösketju - Bike Planet www.bikeplanet.fi Nettikaupastamme myös kuntovälineet Uutuutena fillarit ja kuntolaitteet yrityksille. Kuntolaitteet voit myös vuokrata