VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Savossa huhtikuussa työttömiä työnhakijoita 400 edellisvuotta enemmän

Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa Etelä-Savossa lähes kahdellasadalla. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja vuorotteluvapaasijaisuudet vähentävät erityisesti naisten työttömyyttä

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta lähes kaikissa ammattiryhmissä. Työllisyyskatsaus, maaliskuu

Työttömiä Etelä-Savossa 600 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9:00

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Työllisyys. Kaupunginvaltuuston seminaari

Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus

2016:20 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 8,0 7,9

Nuoret ja työttömyysturva. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 3/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2014

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2015

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Lapin työllisyystilanne ja tulevaisuuden näkymät

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014

Työtön eri palveluissa Kuntoutus työllistymisen tukena

Vuonna 1987 syntyneiden nuorten hyvinvointi kuusikkokunnissa

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuun mahdollinen siirto valtiolta kunnille

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 10/2015

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote

Etelä-Savossa lähes 700 työtöntä enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2014

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Nuorisotakuun seuranta TEMissä toukokuu 2014

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Työttömyys painui taas jyrkästi alas elokuussa

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2015

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin

Työelämälähtöiset palvelupolut työllistymisen tukena

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen. - Keski-Suomen TE-toimisto -

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Maaliskuu 2013

TE-toimiston tehtävät ja palvelut kotouttamisessa

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin

KEITÄ OVAT VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT JA TARVITSEVATKO HE SOSIAALISTA KUNTOUTUSTA?

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2015

Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti

TEM Tilastotiedote 2011:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2010

Satakunnan työllisyyskatsaus 11/2015

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

TEM-analyyseja 67/2015

TYÖLLISTÄMISRAPORTTI

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1374/2014 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän tietoja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä vuotiaista nuorista

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Lähtökohtia tulevaisuuden hoivaan

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Kuopion kaupungin työllistymispalvelut. Keski-Karjalan työllisyysfoorumi Pirjo Oksanen, Tuetun työllistämisen yksikkö

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2/2015

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.

NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2014

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

TE-palvelut Kaakkois-Suomessa

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Elokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Turvakotien asiakkaat

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömien määrä kasvoi

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Joulukuun työllisyyskatsaus 2015

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Aktivointipolitiikan mahdollisuudet

Vammaisten työllistymisen tukitoimien vaikuttavuus ja taloudellinen merkitys

Rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy ja seurausten hoito. Jaakko Leskinen Sosiaalipalvelujohtaja, Forssan kaupunki Lahdessa 1.10.

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %.

VAIKEIMMIN TYÖLLISTYVIEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRTO VALTIOLTA KUNNILLE

Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 3/2013

Pirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.

Yrittäjän työssäoloehdon laskenta

Helsingin osuus työmarkkinatuesta

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Strategia ja kehittäminen/lemmetyinen

Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 7/2015. Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 8/2013

Yhteiskuntatakuu määritelmä

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 9/2015. Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 8/2013

Transkriptio:

VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET Rekisteripohjainen tutkimus kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea lokakuussa 2010 saaneista helsinkiläisistä 1

Vaikeasti työllistyvät työnhakijat Tutkimuksen kohderyhmänä on kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea lokakuussa 2010 saaneet helsinkiläiset Työmarkkinatukea maksetaan työnhakijalle, joka ei ole ollut vakiintuneesti työmarkkinoilla tai on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan Kunnan osarahoitus alkaa kun henkilö on saanut työmarkkinatukea 500 päivän ajalta. Osa-rahoitus päättyy : kun henkilö täyttää työssäoloehdon kun henkilö osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin, jollaisia ovat opiskelu (työvoimapoliittinen tai omaehtoinen) tai toimenpiteet (työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu, työ- ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta) 2

Esityksen tavoitteet Kuvata vaikeasti työllistyvien helsinkiläisten ryhmän sosiodemografiset ominaisuudet Kuvata ryhmän työmarkkinahistoriaa Kuvata työmarkkinasiirtymiä tukevia palveluita Kuvata sosiaalitoimen asiakkuuksien yleisyyttä 3

Aineisto & menetelmät Aineisto koostuu Helsingin sosiaalitoimen, Kelan, TEM:n ja Tilastokeskuksen rekisterien tiedoista (N=5267) Aineisto muodostuu seuraavista sisältöryhmistä Sosiodemografiset tiedot Työmarkkinahistoria1990-2010 Osatyökykyisyys, kuntoutus ja työvoiman ulkopuolisuus Toimeentulo Aineistosta esitetään jakaumatietoja ja keskilukuja 4

Vaikeasti työllistyvät pääkaupunkiseudun kunnissa sekä koko maassa vuonna 2010 Vaikeasti työllistyviä oli koko maassa n. 70 000 hlöä, Helsingissä n. 8 000 hlöä Korvattavia päiviä oli koko maan tasolla n. 11 000 000 päivää, Helsingissä n. 1 300 000 päivää Vaikeasti työllistyvien työmarkkinatuen rahoitukseen kului yhteensä valtakunnallisesti n. 290 000 000 euroa, Helsingissä n. 34 000 000 euroa. kuntien osalta valtakunnalisesti n. 145 000 000 euroa, Helsingissä n. 17 000 000 euroa. Lähde: Kelasto 2012 5

Sosiodemografiset taustatiedot Vaikeasti työllistyvät poikkeavat sosiodemografisesti kaupungin väestöstä Ryhmä vastaa sukupuolijakaumaltaan työnvälitystilaston työttömiä, mutta ovat kaikkien työttömien ryhmää iäkkäämpiä Helsinkiläiset 20 65-v. Vaikeasti työllistyvät N % N (5267) % Sukupuoli * Mies 186730 48,0 3023 57,4 Nainen 201987 52,0 2244 42,6 Ikä * 20-34 153006 39,4 727 13,8 35-49 122050 31,4 2225 42,2 50-64 113661 29,2 2315 44,0 Äidinkieli * Suomi 322928 82,7 3331 63,2 Ruotsi 20212 5,2 153 2,9 Muu 47220 12,1 1783 33,9 Koulutusaste ** Korkeintaan perusaste 117 609 28,0 2156 40,9 Keskiaste, yo 149 882 35,7 2020 38,4 Korkea-aste 151855 36,2 1091 20,7 Siviilisääty *** Naimaton 196533 50,3 2021 38,4 Avio- / avoliitto 139712 35,8 1496 28,4 Eronnut / leski 54115 13,9 1750 33,2 Kotitaloudessa alaikäisiä lapsia 118505 31,6 1654 31,4 *** Vailla vakinaista asuntoa *** 13397 3,4 271 5,2 * Helsingin 20 64-vuotias väestö 2010. Lähde: Aluesarjat ** Helsingin 15 64-vuotias väestö 2010 Lähde: Aluesarjat *** Helsingin 20 64-vuotias väestö 2010. Lähde: HKT (2011a) 6

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Työmarkkinahistoria 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Työll.osuus % Tyött. osuus % 20% 10% 0% KUNNAN OSARAHOITTAMAA TYÖMARKKINATUKEA LOKAKUUSSA 2010 SAANEIDEN TYÖLLISYYS- JA TYÖTTÖMYYSASTEET VUOSINA 1990-2010; %- OSUUS 7

Pitkittyneestä työttömyydestä Tarkastelussa henkilöt, joilla oli työttömyys pääasiallisena toimintana vähintään kolmena vuonna vuosina 2005 2009 67 % vaikeasti työllistyvistä 85% 80% 79,3 % 75% 70% 65% 60% 57,1 % 63,1 % 69,6 % 69,8 % 61,0 % 65,6 % 68,9 % 68,7 % 62,2 % 71,3 % 55% 53,8 % 50% Ikä (50-64) Sukupuoli (nainen) Äidinkieli (suomi / ruotsi) Koulutus (vähintään keskiaste) Siviilisääty (naimisissa) Alle 18 v. lapsia Otsikon mukainen ryhmä Muut 8

Työmarkkina-asema vuonna 2010 Tarkastelussa henkilöt, joilla oli merkintä työllisyydestä (pääasiallinen toiminta tai URA-merkintä) vuonna 2010 15 % vaikeasti työllistyvistä 30% 25% 20% 15% 10% 5% 28,0 % 7,1 % 9,9 % 20,1 % 25,0 % 14,2 % 8,4 % 17,5 % 16,3 % 3,2 % 0% Vähintään yksi työllinen vuosi 2005-2009 Työttömyyden osuus yli 2/3 työmarkkinahistoriasta Sijoitettu toimenpitein 2010 Vajaakuntoisuus 2010 Työkyvyttömyyseläkehakuja 2006-2010 Työmarkkinahistoria Sairaudet ja osatyökykyisyys Kuuluu pylvään otsikon mukaiseen ryhmään Muut 9

Työllistämistoimenpiteisiin osallistuminen Tarkastelussa päättyneet työnhakujaksot 2006-2010 N % k.a. Sijoitettu toimenpitein 2006-2009 1977 37,5 2,1 2010 504 9,6 1,2 Yht. 2006-2010 2131 40,5 2,2 Työvoimakoulutus 2006-2009 1998 37,9 1,7 2010 460 8,7 1,1 Yht. 2006-2010 2176 41,3 1,8 Toimenpiteet yhteensä 2006-2009 2991 56,8 2,5 2010 912 17,3 1,2 Yht. 2006-2010 3163 60,1 2,7 Toimenpiteisiin osallistuneet olivat muita useammin helpommin työllistettäviä 10

Osatyökykyisyys, Kelan kuntoutus ja työkyvyttömyyseläke 1/2 Vajaakuntoiseksi työnhakijaksi oli lokakuussa 2010 merkitty 24 % Vähintään yksi vajaakuntoisuuteen tai osatyökykyisyyteen liittyvä rekisterimerkintä oli 43 %:lla 6 % oli hakenut Kelan kuntoutusta 2005-2010 (myöntö 4 %:lla) 8 % oli hakenut eläkettä 2005-2010 (myöntö 2 %) Valtaosa sekä kuntoutushakemuksista (75 %) ja eläkehakemuksista (73 %) tuli henkilöiltä, jotka olivat TEM:n määritelmän mukaisesti vajaakuntoisia 11

Osatyökykyisyys, Kelan kuntoutus ja työkyvyttömyyseläke 2/2 Kuntoutukseen haki nuoret, naiset, kotimaankieliset, vajaakuntoiset ja pitkäaikaissairaat (erityiskorvattavat lääkkeet) Eläkkeelle haki iäkkäät, kotimaankieliset, kouluttamattomat, eronneet tai lesket, työvoiman ulkopuoliset ja toimeentulovaikeuksissa olevat (toimeentulotuen saanti) Eläkehaut olivat yhteydessä kuntoutushakemuksiin, mutta käänteisesti yhteydessä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumisen kanssa 12

Sosiaalitoimen asiakkuus Tieto toimeentulotuen saamisesta oli 78 %:lla vuonna 2010. 53 %:lla lokakuussa 2010. Työmarkkinahistoria, toimeentulo ja osatyökykyisyys ennustivat kaikki toimeentulotuen saantia. Työllisyys edeltäneen viiden vuoden aikana vähensi todennäköisyyttä kuulua toimeentulotukea saavien ryhmään ja työttömyyden pitkittyminen puolestaan lisäsi todennäköisyyttä. Toimeentulotuen saajat työllistyivät muita huonommin Toimeentulotukea saaneiden työllistyneiden osuus (11 %) oli selkeästi pienempi kuin niiden, jotka eivät saaneet toimeentulotukea (20 %) lokakuussa 2010 13

Johtopäätöksiä 1/2 Vaikeasti työllistyvät ovat tyypillisesti hyvin pitkään työttömänä olleita Vaikeasti työllistyvät voidaan tyypitellä työmarkkinoille kiinnittymisen mukaan: Työmarkkinoiden liepeillä olijat Työmarkkinoiden ulkopuoliset 14

Johtopäätöksiä 2/2 Ovatko vaikeasti työllistyvät sosiaalisen kuntoutuksen perusjoukkoa? Kysymys työmarkkinoiden liepeillä olevien palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisestä. Tarkastelun ulkopuolelle jääneitä asioita Vaikeasti työllistyvien ryhmän alueellinen eriytyminen Kohteen tulonmuodostus 15

-KIITOS jaakko.harkko@kuntoutussaatio.fi 16