Luento 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Luento 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.9.2008

Luennon teemat Tekijänoikeus Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuksista sopiminen Erilliset sopimukset Ohjelmistolisenssit Materiaalilisenssi

Tekijänoikeuksista

Suojan syntyminen Ainoa edellytys: teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos ei laatuvaatimuksia (myös huonolle teokselle) ei merkitystä valmistamiseen käytetyllä työmäärällä ei merkitystä tekijän iällä Syntyy ilman rekisteröintiä suoraan lain nojalla silloin kun teos luodaan (c) -merkin käyttöä ei edellytetä, eikä merkin käyttäminen toisaalta aikaansaa mitään lisäsuojaa Tekijänoikeussuojaa saava teos tulee olla kirjallinen tai taiteellinen itsenäinen ja omaperäinen uusi siinä mielessä, että se eroaa jo olemassa olevista teoksista. (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2005.)

Teostyypit Tekijänoikeuslaissa (1 ) mainitut teostyypit: kaunokirjalliset tai selittävät kirjalliset teokset, suulliset teokset, sävellysteokset, näyttämöteksti, elokuvateokset, valokuvateokset, kuvataideteokset, rakennukset, taidekäsityöntuotteet, taideteollisuustuotteet kirjallisina teoksina pidetään mm. karttoja ja muita selittäviä piirustuksia, graafista tai plastillisesti muotoiltu teos sekä tietokoneohjelma

Tekijänoikeuden sisältö (Haarmann 2001, 45)

Tekijänoikeuden sisältö Taloudelliset oikeudet: tekijällä yksinoikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta teoksen saattamisesta yleisön saataviin tekijän oikeus jälleenmyyntikorvaukseen ovat luovutettavissa oikeudenhaltijalle Moraaliset oikeudet: isyysoikeus: tekijän nimi on ilmoitettava teosta käytettäessä hyvän tavan mukaisesti nimen mainitseminen riippuu alan käytännöstä vrt. avoimen lähdekoodin ohjelmistot ei voida poiketa sopimusteitse oikeus nimeen luovuttamaton respektioikeus: tekijän kirjallisen tai taiteellisen työn arvon tai omaperäisyyden kunnioittaminen teosta ei saa esittää tai muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. tekijä voi kieltää teoksensa esittämisen (Haarmann 2001, 53; TekijäL 2-3.)

Tekijänoikeus ja verkkopalvelu Kenelle syntyy tekijänoikeus ohjelmistokoodiin? Tekijänoikeus kuuluu lähdekoodin kirjoittavalle henkilölle Tuoko ohjelmiston vaatimusmäärittely, ohjelmiston arkkitehtuurin suunnittelu tms. valmistelutyö tekijänoikeuden ohjelmistoon on epäselvää Voivat saada tekijänoikeudellisen suoja itsenäisinä teoksina Tietokoneohjelmaan tai verkkopalveluun liittyy monitasoisia immateriaalioikeuksia Ohjelmiston arkkitehtuuri tekijänoikeudellinen suoja, liikesalaisuus (ehkä) Käyttöliittymä tekijänoikeudellinen suoja graafisena teoksena, mallioikeus, tavaramerkkioikeus Toiminnallisuus patenttioikeus, hyödyllisyysmallisuoja Ohjelmisto syntyy työsuhteessa oikeudet siirtyvät automaattisesti työnantajalle poikkeuksena korkeakouluissa työskentelevät itsenäiset tutkijat (Kemppinen 2006, 127; TekijäL 4-6 ; Välimäki 2006, 20-26.)

Teostyypit Teostyyppejä ovat myös Kokoomateos: yhdistetään teoksia tai teoksen osia, kokoomateoksen toimittajalla on tekijänoikeus syntyneeseen uuteen kokonaisuuteen Komponenttipohjainen ohjelmistokehitys jokaisen komponentin tekijällä on tekijänoikeus tekemäänsä komponenttiin Yhteisteos: teos on luotu yhteistyössä, tekijänoikeus kuuluu tällöin yhteisesti kaikille tekijöille, teoksen hyödyntämiseen on saatava kaikkien tekijöiden lupa Suunnitelmallinen ja koordinoitu tuotekehitys jokaisella ohjelmointiin osallistuvalla on oikeus teokseen kokonaisuutena Yhteen liitetty teos: ovat puolestaan sellaisia, joissa tekijöiden panokset kokonaisuudessaan ovat erotettavissa, jokainen tekijöistä määrää tuolloin osuudestaan yksin Hajautettu inkrementaalinen tuotekehitys ilman koordinointia jokaisella ohjelmointiin osallistuvalla on tekijänoikeus kirjoittamaansa lähdekoodiin Esimerkiksi tietokonepeli: kuva, musiikki, teksti, ohjelmisto jne. Käännös ja muunnelma: kääntäjällä ja muuntelijalla taas on tekijänoikeus vain omaan panokseensa. Käännöksen tekemiseen tarvitaan aina alkuperäisen tekijän lupa Oikeus käännettyyn versioon voi syntyä, jos ohjelmoija kääntää lähdekoodin manuaalisesti toiselle ohjelmointikielelle (Haarmann 2001, 44-45; TekijäL 4-6 ; Välimäki 2006, 28-31.)

Tekijänoikeuksista sopiminen

Tekijänoikeus ja teoskappaleen hallinta- tai omistusoikeus Tekijänoikeuden luovutus on erotettava teoskappaleen hallintatai omistusoikeuden luovuttamisesta. Teoskappaleen luovutukseen ei sinänsä sisälly tekijänoikeuden luovutusta eikä tekijänoikeuden luovutukseen välttämättä kappaleen omistusoikeuden luovutusta. Omistusoikeuden luovuttaminen tiettyyn teoskappaleeseen ei tarkoita, että luovutuksensaajalla olisi oikeus esimerkiksi valmistaa teoksesta lisää kappaleita julkista levittämistä varten. Kyse ei ole tekijänoikeuden luovutuksesta, eikä sopimus ole siten tekijänoikeuden luovutussopimus vaan esimerkiksi kauppa- tai vuokrasopimus. (Haarman 2001)

Tee riittävät esiselvitykset ennen sopimuksen laatimista Aineiston käyttötarvetta määriteltäessä tulisi kyetä ennakoimaan nykyisten tarpeiden lisäksi tulevaisuuden tarpeet. Mikäli käyttötarpeen määrittelyä ei tehdä huolella, eväät hyvän sopimuksen tekemiselle ovat heikot. Vasta kun käyttötarve tiedetään, voidaan identifioida tarvittavat oikeudet. Muussa tapauksessa on vaarana, että hankitaan liian vähän oikeuksia, jolloin aineistoja ei voidakaan käyttää niihin käyttötarkoituksiin, joihin niitä myöhemmin haluttaisiin käyttää Sopimusprosessissa voidaan erotella seuraavat vaiheet: Käyttötarpeen määrittäminen Tarvittavien oikeuksien identifiointi Tarvittavien oikeuksien hankkiminen

Selvitä kuinka laajat oikeudet tulee hankkia Sopimuksessa voi olla kyse tekijänoikeuden kokonaisluovutuksesta, osittaisluovutuksesta tai pelkästään käyttöluvan myöntämisestä. Luovutus voi yksinomainen (eksklusiivinen) tai rinnakkainen (eieksklusiivinen) Yksinomainen luovutus tarkoittaa sitä, ettei tekijä voi luovuttaa samaa oikeutta kenellekään toiselle eikä hän myöskään itse voi sitä käyttää. Rinnakkainen taas sitä, että molemmat osapuolet voivat tahoillaan hyödyntää teosta esim. kehittää sovellusta edelleen Luovutus voi koskea sekä jo tehtyjä että myös tulevia teoksia. Luovutus voi olla myös rajoitettu niin käyttötarkoituksen suhteen kuin ajallisesti ja alueellisestikin. (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

Tekijänoikeuksista sopiminen - sopimusvapaus Sopimusvapaus tarkoittaa myös muotovapautta. Sopimus voidaan tehdä missä muodossa tahansa: se voi olla esimerkiksi suullinen, kirjallinen tai sähköinen. Käytännössä kirjallinen sopimus on usein helpoin näyttää toteen, mutta suullinen ja sähköinen sopimus ovat aivan yhtä sitovia. Sopimus voi olla myös niin sanotusti hiljainen eli se voidaan johtaa myös kustannus-, työ- tai toimeksiantosopimuksen sisällöstä, vaikka tekijänoikeuksia ei niissä olisi nimenomaisesti mainittu.

Tekijänoikeuksista sopiminen - apua mallisopimuksista Erilaisten mallisopimusten käyttö ei ole pakollista. Niitä voidaan kuitenkin käyttää sopimuksia tekevien tahojen apuvälineinä. Sopimustilanteet ovat niin moninaisia, että mallisopimuksia voidaan harvoin käyttää sellaisenaan. Mallisopimuksia tulee aina käyttää harkiten. Mallisopimukset toimivat hyvänä pohjana, mutta niihin tulee tehdä kunkin käyttötilanteen edellyttämät muutokset, jotta sopimus olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen.

Tekijänoikeuksista sopiminen Pääsääntöisesti tekijänoikeuksista voidaan sopia vapaasti. Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin kaksi käytännössä hyvin merkittävää olettamasäännöstä. Ensinnäkään oikeuksien saaja ei saa muunnella teosta, jollei siitä ole nimenomaisesti sovittu. Toiseksi oikeuksien saaja ei saa luovuttaa oikeuksia edelleen, jollei luovutuksesta ole nimenomaisesti sovittu. Tämän katsotaan yleisesti koskevan myös tilanteita, joissa on luovutettu kaikki oikeudet. Aina erikseen nimenomaisesti hankittavat oikeudet: muunteluoikeus edelleen luovutusoikeus (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

Tekijänoikeuksista sopiminen - käytettäviä termejä Usein sopimuksissa käytetään tiettyjä fraaseja, joille ainakin tietyillä erityisalueilla on vakiintunut tietty sisältö. Tällaisia ovat Koivumaan (2000) mukaan esim. seuraavat: "kaikki oikeudet" ("all rights"): yksinomainen kokonaisluovutus, moraaliset oikeudet jäävät kuitenkin aina tekijälle "kaikki julkaisuoikeudet": oikeus julkaista teos, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen "yksinoikeudella": oikeus luovutetaan yksinomaisena, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen "ensijulkaisuoikeus": oikeus ensimmäiseen julkaisuun, tekijä saa itse käyttää teostaan vapaasti sen jälkeen, kun julkaisu on tapahtunut "kertajulkaisuoikeus": oikeus julkaista teos kerran "jatkuva käyttöoikeus": käyttöoikeuden luovutus, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen

Tekijänoikeuksista sopiminen - taloudelliset oikeudet Tekijän taloudellisia oikeuksia ovat: oikeus valmistaa teoksesta kappaleita millä tahansa tavalla oikeus saattaa teos yleisön saataviin esimerkiksi välittämällä teosta tietoverkossa, levittämällä teoksen kappaleita (esim. tulosteita tai cd-rom -tallenteita) yleisölle, esittämällä teosta julkisesti, näyttämällä teosta julkisesti Tekijä voi luovuttaa edelleen teoksen hyödyntämiseen liittyviä taloudellisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet voidaan luovuttaa yksinoikeudella, jolloin kukaan muu kuin luovutuksensaaja ei voi enää aineistoa hyödyntää. Tekijä voi siis vapaasti luovuttaa joko koko tekijänoikeutensa taikka osia siitä (TekijäL 27.1 ). (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

Tekijänoikeuksista sopiminen Kukaan ei voi (saa) myydä enempää oikeuksia kuin on itse hankkinut. Periaate on helppo ymmärtää, mutta vaikea toteuttaa, sillä käyttöoikeuksien luovutuksen laajuus voi jäädä tulkinnanvaraiseksi. Tahattomien oikeudenloukkauksien eliminoiminen on eri sopimuksissa käytetään samaa terminologiaa ja samanlaisia oikeuksien luovutusta koskevia lausekkeita sopimuksessa käytettävät termit määritellään sopimuksen alussa (esim. päivitys, ylläpito) Näin voidaan varmistua siitä, ettei ainakaan luovuteta enempää oikeuksia kuin on itse hankittu. Eri asia on, jos halutaan luovuttaa selkeästi suppeampia oikeuksia kuin on itse hankittu. (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000)

Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimus laaditaan aina kahden tai useamman oikeustoimikelpoisen tahon välille. Muuten sopimus voidaan todeta pätemättömäksi. Sopimuskumppanina luonnollisen henkilön on oltava täysivaltainen (eli henkilö hallitsee itseään ja omaisuuttaan). Sopimuskumppanina organisaatioiden puolelta tulee olla sellainen taho, jolla on oikeus solmia sopimuksia.

Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimuksen kohteena voi olla yksittäinen teos yksittäisen verkkopalvelun kaikki materiaali erikseen yksilöitynä tai tarkemmin yksilöimättä kaikki materiaalin toimittajan toistaiseksi toimittama materiaali kunnes toisin sovitaan Tärkeää on määritellä riittävän selkeästi mitä materiaalia sopimuksessa tarkoitetaan missä muodossa ja minkälaisessa käytössä sitä aiotaan hyödyntää tekijälle maksettava korvaus (kertaluontoinen, rojalti, ei korvausta jne.) aina neuvottelukysymys oikeuksien kokonaisluovutuksella usein suurempi taloudellinen merkitys kuin rajatun käyttöoikeuden antamisella teokseen

Tekijänoikeuksista sopiminen Useista tekijänoikeudellisista rajanvetoasioista lausuu käytännössä tekijänoikeusneuvosto lausuntopyynnön perusteella. Tekijänoikeusneuvostolta voi pyytää lausuntoa kuka tahansa. Lausunnot ovat suosituksen luonteisia, eivätkä ne oikeudellisesti sido lausunnon pyytäjää eivätkä tämän vastapuolta. Tekijänoikeusneuvoston lausunnoilla on kuitenkin merkittävä painoarvo lausunnon kohteena olevaa mahdollista oikeusriitaa ratkaistaessa. Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja: http://www.minedu.fi/opm/tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvost o/tekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/index.html

Ohjelmistolisenssit

Lisenssi Tekijänoikeuden haltija voi luovuttaa käyttöoikeuden ohjelmistoon lisenssisopimuksella luopumatta tekijänoikeuksistaan Lisenssissä määritellään ohjelmiston (teoksen) käyttöehdot Ei ole puhtaasti immateriaalinen kysymys Voi perustua tekijänoikeuksien ja patenttioikeuksien lisäksi sopimusperusteisiin velvoitteisiin Lisenssinantajalla tulee olla pätevä oikeus lisensointiin Laillinen lisenssi on oikeudellisesti pätevä sopimus Kohtuuttomat lisenssiehdot voidaan katsoa pätemättömiksi (Välimäki 2006.)

Ohjelmistolisenssit 1. Rajoitetun käyttöoikeuden lisenssi sallii vain ohjelmiston kopioinnin käytön yhteydessä lähdekoodi ei seuraa mukana, saatavilla objektikoodina käyttäjä sitoutuu lisenssiehtoihin (shrink-wrap) jo ennen ohjelmiston käyttöönottoa hinnoitellaan esim. käyttökopioiden tai käyttäjien lukumäärän mukaan 2. Kokeiluversioiden käyttöehdot Käyttöön tarjotaan ohjelmiston karsittu versio ns. kokeiluversio Vapaa kopiointi- ja levitysoikeus edellyttäen, ettei lisenssiehtoja rikota. Keino markkinoida ohjelmistoa (Välimäki 2006.)

Ohjelmistolisenssit 3. Vapaiden ohjelmistojen ja julkisohjelmistojen käyttöehdot Vapaa ohjelmisto (freeware) käyttäjien saatavilla ilmaiseksi käyttöä, kopiointia tai levitystä ei ole millään tavoin rajoitettu. ei sisällä mitään toiminnallisia rajoituksia ohjelmistojen mukana ei ole ohjelmiston lähdekoodia, joten ohjelmiston muokkaaminen ei ole sallittua. Julkisohjelmien (public domain) tekijä luopuu kaikista tekijänoikeuksistaan, joten ohjelmistojen käyttöä ei ole millään tavoin rajoitettu tekijänoikeudellisesta näkökulmasta ovat kuten ohjelmistot, joiden tekijänoikeuden suoja-aika on kulunut umpeen. (Välimäki 2006.)

Ohjelmistolisensseistä 4. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen lisenssit Perusideana edistää ohjelmiston edelleen kehittämistä julkaisemalla ohjelmiston lähdekoodi Vakiolisenssejä, joilla lisensoidaan tekijän yksinoikeuksia teoskappaleiden valmistaminen (kopiointi) teoksen saattaminen yleisön saataville (levittäminen) teoksen muuntelu (muokkaaminen, muuttaminen) Lisenssisopimukset laadittu yhdysvaltalaisen mallin mukaan tulkinta kunkin maan oman oikeuskäytännön mukaisesti Lisenssejä on lukuisia Open Source Initiative (OSI) mainitsee 63 lisenssiä, jotka ovat heidän hyväksymiään ja jotka siten täyttävät avoimelle lisenssille asetetut vaatimukset (Välimäki 2006.)

Avoin lähdekoodi Välimäen (2002, 824) mukaan avoimen lähdekoodin määritelmän keskeisimmät kohdat ovat: vapaa levitysoikeus lisenssi ei saa estää ohjelman myymistä tai lahjoittamista osana yhdisteltyä ohjelmistoa eikä myymisen ehdoksi voida asettaa mitään maksua lähdekoodi ohjelman tulee sisältää lähdekoodi (tai lähdekoodi pitää olla helposti ja mieluiten ilmaiseksi saatavilla) ohjelman jakelun tulee olla sallittua sekä lähdekoodina että käännetyssä muodossa erilaiset välimuodot tai tahallisesti epäselvä lähdekoodi ei ole sallittua johdannaiset teokset lisenssin tulee sallia muutosten ja johdannaisten teosten tekeminen johdannaisten levittäminen samoilla lisenssiehdoilla kuin alkuperäinenkin (The Open Source Definiton 2006; Välimäki 2002.)

Lisenssityyppejä GNU lisenssit - GPL ja LGPL GPL-lisenssi (General Public License) antaa oikeuden käyttää, muokata, kopioida ja levittää lisenssissä tarkemmin mainituin ehdoin lisenssi on pysyvä (persistence) kaikki muunnelmat on lisensoitava GPL -lisenssillä lisenssi on tarttuva (viral effect) GPL-lisensoidun ohjelmiston liittäminen kokonaan tai osittain sellaisenaan tai muokattuna johonkin toiseen ohjelmistoon johtaa usein siihen, että GPL-lisenssi syrjäyttää kaikki muut lisenssit --> kokonaisuudesta tulee GPL-lisensoitu ohjelmisto lisenssi ei anna lupaa asettaa omia käyttöehtoja kritisoitu sitä, että lisenssin ohjeet ovat tulkinnanvaraisia (terminologia häilyvä) vaikeaselkoisia sekä osin puutteellisiakin LGPL lisenssi (Lesser General Public License) pysyvä kuten GPL ei ole tarttuva voidaan käyttää muiden kuin GPL tai LGPLlisensoitavien ohjelmistojen tekemiseen (GNU General Public License 1991 ja 2007; GNU Lesser General Public License 1999; Jaeger & Metzger 2002 ref. Välimäki 2002.)

Lisenssiehdot joskus vaikeaselkoisia When you convey a covered work, you waive any legal power to forbid circumvention of technological measures to the extent such circumvention is effected by exercising rights under this License with respect to the covered work, and you disclaim any intention to limit operation or modification of the work as a means of enforcing, against the work's users, your or third parties' legal rights to forbid circumvention of technological measures. GNU General Public License 2007 Kun lisenssinsaaja asettaa katetun teoksen tarjolle, hän samalla pitäytyy käyttämästä oikeudellisia keinoja kieltääkseen teknisten suojakeinojen kiertämisen siinä määrin kuin kiertäminen vaikuttaa tässä lisenssissä katetulle teokselle määriteltyjen oikeuksien käyttämiseen. Lisenssinsaaja myös kiistää, että hänen tarkoituksensa olisi rajoittaa teoksen toimintaa tai muutettavuutta siinä tarkoituksessa, että lisenssinsaaja voisi vahvistaa vastoin teoksen käyttäjiä hänen tai jonkun kolmannen oikeuden kieltää teknisten suojakeinojen kierto. GNU Yleinen lisenssi 2007. Suom. Välimäki 2007

Lisenssityyppejä BSD-tyyppiset lisenssit ( alun perin Berkeley Software Distribution) nykyisin erilaisia variaatioita kuten Apache-lisenssit kaiken sallivia saa käyttää, muokata, kopioida ja levittää sekä muuttaa ohjelmiston lisenssiehtoja ainoa edellytys on se, että teosta muunnellaan niin paljon, että syntyy uusi teos muuntelijalle syntyy tekijänoikeus usein liittyy vastuuvapauslauseke voivat olla ongelmallisia kolmas osapuoli voi esittää vaatimuksia ohjelmistoon alkuperäisellä tekijällä saattaa olla tekijänoikeus myös muunnelmaan MPL-lisenssit ( Mozilla Public License) alkuperäisellä tekijällä on enemmän oikeuksia kuin kehittäjäyhteisöllä lähdekoodin osalta pysyvä alkuperäinen tekijä pidättää itsellään oikeuden lisensoida objektikoodi millä tahansa lisenssillä ei sovellu yhteen GNU lisenssien kanssa (Jaeger & Metzger 2002 ref. Välimäki 2002.)

Lisenssin valinta Lisenssi Kolmas osapuoli voi sisällyttää koodin omaan kaupalliseen tuotteeseen Kolmannen osapuolen on julkaistava koodin tehdyt muutokset Muutoksien yhteydessä relevantit patentit lisensoitava vastikkeetta GPL Ei Kyllä Kyllä LGPL Kyllä Kyllä Kyllä BSD ym. Kyllä Ei Ei MPL ym. Kyllä Kyllä EI Lähde: Välimäki 2002, 859.

Huomioitavaa Tuottaja yrityksen on hallittava kattavasti kaikki oikeudet siihen ohjelmistoon, jota se lisensoi edelleen edellytyksenä onko ylipäätään oikeutta lisensoida eteenpäin ohjelmiston hinnoittelulle tuotekehitykselle (Välimäki 2002.) kopioiden levittämiselle Muutoin edessä voi olla odottamattomia ongelmia. Kevin J. O'Brien: Unexpected Open-Source Trap. International Herald Tribune 19.12.2005 http://www.iht.com/articles/2005/12/09/business/open.php joihin voi toki varautua vakuutuksin Open Source Insurance http://www.osriskmanagement.com/insurance.html

Avoimet materiaalilisenssit

Kirjallisten ja taiteellisten teosten lisenssit Peruslähtökohtana on tekijän yksinoikeus määrätä teoksensa käyttämisestä (kappaleiden valmistamisesta, julkisesta näyttämisestä, yleisön saataville asettamisesta, muokkaamisesta jne..) käyttöoikeuksista voidaan tehdä erillinen sopimus. Tekijä voi lisensoida teoksena myös vapaammilla lisensseillä mm. seuraavista syistä hinta- ja tuotediskriminointi teoksen käyttöehtojen räätälöiminen kohderyhmän maksukyvyn tai tarpeen mukaan näkyvyyden tavoittelu oheispalvelujen vapaampi jakelu voi edistää päätuotteen myyntiä halu saada palautetta tai apua ulkopuolisilta yhteiskunnalliset tavoitteet Vapaammat lisenssit eivät välttämättä estä painetun kirjan tai levyn myyntiä verkossa jaettavan teoksen ohella. (Välimäki 2003.)

Creative Common hanke: CC-lisenssi Eräs suosituimmista ns. avoimen sisällön (open content) lisensointihanke CC-lisenssit koostuvat kahdesta eri osasta yhteiset ehdot (tekijän lupaa ei tarvita eikä tekijälle tarvitse maksaa korvauksia) Lisenssi on ilmainen. Teoksesta saa valmistaa kappaleita rajoittamattomasti. Teoskappaleita saa levittää julkisesti saataville rajoittamattomasti. Teosta saa esittää ja näyttää julkisesti rajoittamattomasti. erityiset ehdot asettavat kuitenkin tiettyjä rajoituksia taloudellisten oikeuksien luovutus (tekijän nimi mainittava) ei-kaupallinen käyttö (muu kuin kaupallinen käyttö sallittu) jälkiperäisten teosten kielto (ei saa muunnella) lisenssin pysyvyys (copyleft) muunnelmat sallittuja jos levitetään samalla lisenssillä ( Välimäki 2003.)

Creative Common hanke: CC-lisenssi Erityisiä CC-lisenssejä ei tekijänoikeutta (public domain) tekijä luopuu lain sallimissa rajoissa omista oikeuksistaan ja antaa teoksen vapaaseen käyttöön lyhyt suoja-aika (founder s copyright) tekijä luopuu tekijänoikeuksistaan 14 vuoden suoja-ajan jälkeen (yleensä 70 vuotta) Kehitysmaalisenssi (developing nations) teoksen käyttö rojaltivapaata kehitysmaissa Sämläyslisenssi (recombo) teoksen osaa voidaan käyttää osana uutta teosta CC-lisenssien riskienjako Lisenssin antaja vakuuttaa, että hänellä on teoksen kaikki vaadittavat oikeudet eikä se loukkaa kolmansien osapuolien oikeuksia, yksityisyyttä tai kunniaa. Lisenssin antaja voi joutua korvausvastuuseen. vrt. avoimen lähdekoodin lisenssit (yleensä lisenssin antaja irrottautuu kaikesta mahdollisesta käyttöön liittyvästä vastuusta) (Välimäki 2003; 1069.)

Creative Common hanke: CC-lisenssi Välimäen (2003, 1070) mukaan CC-lisensseihin liittyy lukuisia avoimia oikeudellisia kysymyksiä Yleensä sopimuksen kappaleet ovat molemmilla sopija-osapuolilla. Käytännössä CC-lisensseissä viitataan ko. organisaation verkkosivuilla olevaan sopimustekstiin, jota voidaan periaatteessa muuttua sopijapuolten tietämättä. Lisenssin antaja voi muuttaa sopimusehtoja, jotka tosin pätevät vain uusiin teoskappaleihin (ennen muutosta liikkeelle lasketut teokset pysyvät aiemman lisenssin piirissä). Lisenssimerkintä ja sen kattavuus Jos merkintä sijaitsee sivuston etusivulla, niin kattaako vain ko. sivun vai koko sivuston? Jos merkintä on esim. blogin sivulla, niin kattaako kolmansien osapuolien lisäämät kommentit (todennäköisesti)? Lisenssiehtoja ei voi muutella. (Välimäki 2003; 1070.)

Creative Common hanke: CC-lisenssi Tulkinta voi joskus olla hankalaa You may not exercise any of the rights granted to You in Section 3 above in any manner that is primarily intended for or directed toward commercial advantage or private monetary compensation. CC-Attribution-NonCommercial Lisenssin saaja ei saa käyttää kohdassa 3 tarkoitettuja oikeuksia millään tavalla joka on ensisijaisesti tarkoitettu tai suunnattu kaupallisen edun saamiseen tai yksityisen taloudellisen edun tavoitteluun. CC-Nimi Mainittava - Ei kaupalliseen käyttöön

Muita lisenssejä mm. GNU Free Documentation License (GFDL) uusi versio tulossa Lisenssin alla olevia dokumentteja saa kopioida ja levittää ilman maksua vapaasti. Tekijälle annetaan mahdollisuus yksilöidä mitä osia dokumentista saa muuttaa vapaasti ja mihin tarvitaan tekijän lupa. eri tasoisia lohkoja käytännössä monimutkaista Open Publication License pysyvä, ei saa muuttaa vaikka teosta muunneltaisiin sellaisenaan sallii teoksen kopioimisen, levittämisen ja näyttämisen rajoittamattomasti voidaan rajoittaa jälkiperäisten (muunneltujen) teosten julkaisemista ja levittämistä (Välimäki 2003; 1072.)

Luokittelua Categories of freely downloadable content and software. Lähde: Ala-Mutka 2005, 67.

Lisätietoa Free Software Foundation http://www.fsf.org/ Open Source Initiative (OSI) http://www.opensource.org GNU Licenses http://www.gnu.org/licenses/licenses.html Creative Commons Suomi http://creativecommons.fi/etusivu Hietanen, H., Oksanen, V. & Välimäki, M. 2007. Community Created Content. Helsinki: Turre Publishing, [viitattu 10.9.2008].Saatavissa pdf-muodossa: < http://www.turre.com/images/stories/books/webkirja_koko_optimoitu2.pdf > Tietokoneohjelman teostaso ja suoja [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2005 [viitattu 10.9.2008]. Tekijänoikeusneuvosto lausunto 2005:7. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/t ekijaenoikeusneuvoston_lausunnot/2005/liitteet/tn2005_07.pdf> Välimäki, M. 2005. The Rise of Open Source Licensing. A Challenge to the Use of Intellec-tual Property in the Software Industry. Helsinki: Turre Publishing. 952-91-8769-6. Saatavana myös sähköisena versiona pdf-muodossa.. Helsinki: Turre Publishing, 2005 [viitattu 10.9.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://pub.turre.com/openbook_valimaki.pdf >. Välimäki, M. & Laine, J. 2004. Vastuunrajoituksista kolmannen osapuolen immateriaalioikeusväiteille ohjelmistotoimituksessa. Defensor Legis 84 (5), 901-911. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2004 [viitattu 10.9.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/2338.pdf >.

Lähteet Ala-Mutka, K. 2005. Automatic Assessment Tools in Learning and Teaching Programming. Publication 559. Tampere. Tampere University of Technology. Haarmann, P-L. 2001. Immateriaalioikeuden oppikirja. 3. painos. Helsinki: Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus. Kemppinen, J. 2006. Digitaaliongelma. Kirjoitus oikeudesta ja ympäristöstä [online]. Acta Universitatis Lappeenrantaensis. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2006 [viitattu 10.9.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://urn.fi/urn:isbn:952-214-224-7 > Koivumaa, A. 2000. Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin [online]. Tampereen yliopiston Täydennyskoulutuskeskus. [viitattu 10.9.2008]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.uta.fi/tyt/digit/kaytto/johdatus/johdatus.html> The Open Source Definition [online]. East Palo Alto (CA.): Open Source Initiative, 2006, julkaistu 7.7.2006 [viitattu 10.9.2008]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: http://www.opensource.org/docs/osd >. Suomen säädöskokoelma Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 Tekijänoikeuslaki 404/1961 (TekijäL)

Lähteet Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Tekijänoikeus ja piratismi [online]. Helsinki: Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, [viitattu 10.9.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.antipiracy.fi/tekijanoikeusjapiratismi/tekijanoikeus.html > Välimäki, M. 2002. Avoimen lähdekoodin ohjelmistolisensseistä. Defensor Legis 82 (5), 851-861. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2002 [viitattu 10.9.2008]. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/1107.pdf >. Välimäki, M. 2003. Vapaammista kirjallisten ja taiteellisten teosten lisenssiehdoista. Defensor Legis 83 (6), 1064-1073. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2003 [viitattu 10.9.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/1169.pdf>. Välimäki, M. & Laine, J. 2004. Vastuunrajoituksista kolmannen osapuolen immateriaalioikeusäitteille ohjelmistotoimituksissa. Defensor Legis 84 (5), 901-911. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2004 [viitattu 10.9.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/2338.pdf >. Välimäki, M. 2006. Oikeudet tietokoneohjelmistoihin ja niiden lisensointi. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan juridinen perusta. Helsinki: Turre Publishing.