Henki-Fennia Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013
Henki-Fennian toimintakertomus ja tilinpäätös 2013
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 5 Hallituksen toimintakertomus 6 Tilinpäätös 9 Tuloslaskelma 9 Tase 10 Emoyhtiön rahoituslaskelma 12 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 13 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 16 Tunnusluvut 29 Riskit sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinta 33 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 40 Tilintarkastuskertomus 41 Hallinto 42
Toimitusjohtajan katsaus Elä hetkessä. Myös huomenna. Toimitusjohtajan katsaus vuosikertomukseen on toki säännöllisesti, mutta nykyvaatimuksien kannalta katsottuna ihan liian harvakseltaan ilmestyvä blogi yhtiöstä, henkilökunnasta, kumppaneista ja kiitollisuudesta kaikkia niitä tahoja kohtaan, joille tulee antaa tunnustus siitä, että ollaan tässä. Lisäksi se on lähtökohtaisesti muodossa, joka on suunniteltu paperille painamista varten. Keskinäisen vakuutusyhtiön omistaman henkivakuutusyhtiön kuukausiblogia ei julkisuudessa normaalisti varmaankaan kovin moni seuraisi, sen verran järkähtämättömästi perustyötä tehden tämä kone etenee paremmaksi. Suuret ja mahtipontiset eleet kuuluvat tässä markkinassa muille. Me teemme valtaosan työstä ja markkinoinnista asiakkaidemme kanssa. Kuitenkin viime vuodelta olisi saanut talousalan lehtiin blogattavaksi mielenkiintoisia asioita. Uudella ja luovalla tavalla rakennettu Fennica Toimitilat I erilaisine suunnitteluvaiheineen olisi varmasti kiinnostanut kaikkia alan ammattilaisia. Kärsivällisesti rakennettu Suomen ensimmäinen toimitiloihin erikoistunut rahasto on ollut vuoden vaihteesta asiakkaiden merkittävissä. Rahasto on yksi asiakkaan työväline taloudellisen turvallisuuden suunnittelussa yhdessä Fennian kanssa teemalla Sijoita kuten Fennia sijoittaa. Fennian vakuutusyhtiöt sijoittavat muuten riski/tuotto-suhteella mitattuna maan parhaiten. Yritysten ja yrittäjien tarvitsemien vapaaehtoisten henkilövakuutuksien osalta Fennia-konsernin palvelut ovat asiakkaille helposti saatavilla tutkitusti maan parasta palvelua antavan organisaation kautta (EPSI -rating tutkimus 2013: Fennia paras yritysasiakkaiden palvelussa). Perusratkaisujen lisäksi tuiki tarpeellinen eläketurvan rakentaminen tapahtuu laajan asiantuntijaverkostomme avulla. Olemme toteuttaneet mahdollisuuden kytkeä ryhmäeläkkeen vakuutettukohtaiset varat Fennia Varainhoidon mallisalkkuihin se on palvelumuoto, jota ei muuten ole muualta saatavissa! Viime vuoden osalta myös kumppaniverkoston sisällä tapahtui mielenkiintoisia muutoksia. Niistä tosin ei olisi voinut kertoa kuukausiblogissa, koska tapahtuminen taustalla oli yleensä omistukseen tai uusiin yhteistyömalleihin liittyviä järjestelyitä. Lopputuloksena tosin on, että kumppanimme ovat yleensä muutoksista huolimatta halunneet jatkaa hyvin sujuvaa yhteistyötä kanssamme. Olemme tästä ylpeitä ja myös nöyrästi kiitämme kumppaneitamme luottamuksesta. Elämme Henki-Fenniassa vahvasti hetkessä, koska tässä hetkessä tekemisellä luomme huomisen. Seppo Rinta toimitusjohtaja [ 5 ]
Hallituksen toimintakertomus Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian tulos vuodelta 2013 muodostui hyväksi. Maksutulon ja myynnin kasvu toteutui ilman kustannustason nousua. Yhtiön vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Henki-Fennia on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian tytäryhtiö 100 prosentin omistusosuudella. Fennia osti 30.5.2013 allekirjoitetulla kauppasopimuksella Keskinäinen vakuutus-yhtiö Eläke-Fennialta sen omistaman 40 prosentin osuuden Henki-Fenniasta. Vakuutustoiminta Henki-Fennian maksutulo kasvoi 94,5 miljoonaan euroon (90,5 milj. euroa). Finanssialan keskusliiton ennakkotietojen mukaan koko alan maksutulo nousi lähes 5,4 miljardiin euroon (3,8 mrd. euroa). Kokonaismaksutulolla mitattuna Henki-Fennian suhteellinen markkina-asema heikkeni, mutta riskihenkivakuutuksien ja yritysten ottamien eläkevakuutuksien osalta Henki-Fennian markkina-asema parani ja alasta poiketen maksutulo kasvoi. Yhtiön maksutulosta henkivakuutuksia oli 65,6 miljoonaa euroa (61,6 milj. euroa) ja eläkevakuutuksia 28,8 miljoonaa euroa (28,9 milj. euroa). Sijoitussidonnaisten vakuutusten maksutulo kasvoi 53,4 miljoonaan euroon (45,1 milj. euroa) ja niiden osuus yhtiön maksutulosta nousi 57 prosenttiin (50 %). Maksutulo jatkuvamaksuisista vakuutuksista oli 47,4 miljoonaa euroa (47,9 milj. euroa) ja sen osuus kokonaismaksutulosta oli 50 prosenttia (53 %). Maksetut korvaukset kasvoivat 84,2 miljoonaan euroon (63,6 milj. euroa) ja pääosa kasvusta tuli takaisinostoista, joiden osuus oli 31,4 miljoonaa euroa (15,4 milj. euroa). Säästösummien takaisinmaksut olivat 9,8 miljoonaa euroa (8,3 milj. euroa). Eläkkeitä maksettiin 31,8 miljoonaa euroa 31,0 milj. euroa) ja kuolemantapaus- ja työkyvyttömyyssummia 6,5 miljoonaa euroa (4,3 milj. euroa). Liikekulut alenivat ja olivat 10,6 miljoonaa euroa (10,8 milj. euroa). Liikekulujen nousutrendi on nyt suunnitelmallisesti taitettu. Liikekustannussuhde oli 117,3 prosenttia (119,9 %). Sijoitussidonnaisen vakuutuksen sijoituskohteina olevien rahastojen palkkiotuotot huomioon ottaen yhtiön liikekulusuhde olisi 105,6 prosenttia (108,7 %). Yhtiön tulokseen sidottujen vakuutussäästöjen kokonaistuottotaso vaihteli vuonna 2013 2,6 4,5 prosentin välillä riippuen vakuutuslajista ja vuosineljänneksestä. Myönnetyt asiakashyvitykset olivat 1,5 miljoonaa euroa, joista 0,5 miljoonaa euroa rahoitettiin aikaisemmin muodostunutta lisäetujen vastuuta käyttämällä. Yhtiö jatkoi vastuuvelan korkotäydennysten kasvattamista varautuen näin vakuutuksille tulevaisuudessa hyvitettävän laskuperustekoron kustannuksiin. Tuloksesta siirrettiin vastuuvelkaan korkotäydennystä 18,0 miljoonaa euroa (13,0 milj. euroa) ja lisäksi siirrettiin lisäetujen vastuusta 6,8 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen. Sijoitustoiminta Yhtiön sijoitustuotto käyvin arvoin oli 32,6 miljoonaa euroa (57,8 milj. euroa) eli 5,2 prosenttia (9,3 %) sijoitetulle pääomalle. Yhtiön tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 86,6 miljoonaa euroa (62,3 milj. e), josta sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus oli 53,7 miljoonaa euroa (28,7 milj. euroa). Sijoitusten arvo oli vuoden lopussa 693 miljoonaa euroa (688 milj. euroa). Joukkolainojen ja pitkän koron rahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 39 prosenttia sekä rahamarkkinasijoitusten ja talletusten osuus 10 prosenttia. Osakkeiden, osakerahastosijoitusten ja pääomarahastojen osuus oli 28 prosenttia, kiinteistösijoitusten osuus 21 prosenttia sekä lainasaamisia ja muita sijoituksia 2 prosentin osuus. Lisäksi sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja oli 398 miljoonaa euroa (325 milj. euroa). Tulos ja vakavaraisuus Yhtiön liikevoitto oli 1,1 miljoonaa euroa (11,7 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 1,9 miljoonaa euroa (11,8 milj. euroa). Yhtiön toimintapääoma oli 129,9 miljoonaa euroa (130,0 milj. euroa) ja vakavaraisuuspääoma 136,8 miljoonaa euroa [ 6 ]
Hallituksen toimintakertomus 2013 (137,2 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuus on hyvällä tasolla, vakavaraisuusaste oli 21,0 prosenttia (21,8 %). Yritysjohto ja henkilöstö Kertomusvuonna Henki-Fennian hallitukseen kuuluivat 30.5.2013 saakka jäseninä toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck (puheenjohtaja), filosofian tohtori Matti Ruohonen (varapuheenjohtaja), kauppaneuvos Eero Lehti, varatoimitusjohtaja Matti Carpén, johtaja Eeva Grannenfelt ja toimitusjohtaja Antti Kuljukka sekä varajäseninä varatoimitusjohtaja Eero Eriksson ja toimitusjohtaja Olavi Nieminen. Fennian ostettua Eläke-Fennian omistaman osuuden Henki-Fennian osakekannasta hallitustyöskentelyn lopettivat 30.5.2013 Eero Lehti, Matti Carpén, Eeva Grannenfelt ja Olavi Nieminen. Hallituksen kokoonpano on 18.6.2013 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen seuraava: Mikael Ahlbäck puheenjohtaja, Matti Ruohonen varapuheenjohtaja ja jäseninä johtaja Antti Neimala, Antti Kuljukka ja Eero Eriksson. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Seppo Rinta. Hallitus piti kertomusvuoden aikana yhteensä 8 kokousta. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosentti oli 95. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2013 keskimäärin 50 henkilöä (48). Palkitseminen Palkitsemisen lähtökohtana Fennia-konsernissa ja siten myös Henki-Fenniassa on kannustava, oikeudenmukainen, kohtuullinen sekä konsernin ja konserniyhtiöiden lyhyen ja pitkän tähtäimen etujen mukainen johdon ja henkilöstön palkitseminen. Palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määriteltyjen, konsernin strategisista tavoitteista johdettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi konsernille on laadittu palkitsemisperiaatteet (palkkapolitiikka). Fennia-konsernin palkkapolitiikassa määritellään kaikkien fennialaisten palkan ja palkkioiden määräytymisen periaatteet. Fenniassa palkkapolitiikka nähdään kokonaisuutena, johon vaikuttavat mielenkiintoisen ja riittävän haastavan tehtäväkentän lisäksi hyvä johtaminen, henkilöstöedut ja rahallinen palkitseminen. Palkkapolitiikasta selviää myös se, miten jokainen fennialainen voi itseään ja omaa toimintaansa kehittämällä vaikuttaa palkkakehitykseensä ja mitkä ovat palkka- ja palkkioasioihin liittyvät vastuut yhtiössä. Palkitsemisperiaatteiden mukaisesti palkitseminen on rakennettu epätervettä riskinottoa estävällä tavalla. Palkitsemisjärjestelmissä on mm. ennalta määrätyt palkkiomaksimit, jotka rajoittavat palkkion enimmäismäärän, ja force majeure -ehto, joka antaa hallitukselle oikeuden järjestelmien muuttamiseen kesken kauden jos yhtiön taloudellinen asema on vaarantunut, taikka olosuhteet ovat muutoin muuttuneet merkittävästi. Palkkioista päätettäessä noudatetaan yhden yli -periaatetta eli päätöksentekijänä palkitsemisasioissa on pääsääntöisesti palkittavan henkilön esimiehen esimies. Konsernirakenne Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy, jonka yhtiö omistaa 100-prosenttisesti. Lisäksi Henki-Fennian konserniin kuului tilikauden päättyessä kolmetoista yhtiön täysin omistamaa kiinteistöyhtiötä. Varainhoito Fennia Varainhoidon vuosi 2013 oli edelleen liiketoiminnan kehittämisen aikaa. Kuluneen vuoden aikana asiakkaiden lukumäärä kasvoi kuten myös konsernin ulkopuoliset asiakaspääomat. Liiketoiminta on kuitenkin alkuvaiheessa ja asiakaspääoma ei vielä riittänyt liiketoiminnan saattamiseksi kannattavaksi. Yhtiön tilikauden tulos oli tappiollinen 1,0 miljoonaa euroa (-0,8 milj. e). Emoyhtiö vahvisti yhtiön pääomia tilikaudella 0,5 miljoonalla eurolla ja vuoden 2014 alussa 0,8 miljoonalla eurolla. Tilikauden lopussa käynnistettiin uutena liiketoimintana kiinteistörahasto Fennica Toimitilat I -erikoissijoitusrahaston toiminta, jossa Fennia Varainhoito Oy vastaa rahaston sijoitustoiminnasta. [ 7 ]
Hallituksen toimintakertomus 2013 Henki-Fennia, emoyhtiö Sijoituskanta 31.12.2013 693,1 milj. euroa (687,6 milj. euroa) Muut rahoitusmarkkinavälineet 9,9 % (11,4 %) *1,3 % (1,2 %) Muut sijoitukset 2,2 % (0,8 %) *14,5 % (0,9 %) Kiinteistösijoitukset 21,0 % (19,3 %) *9,4 % (5,7 %) Joukkovelkakirjalainat 39,1 % (47,5 %) *0,2 % (11,8 %) Sijoitustoiminnan tuottoprosentti 5,2 % (9,3 %) * Tuottoprosentti sijoituslajeittain Osakkeet ja osuudet 27,8 % (21,0 %) *16,8 % (13,0 %) Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta Henki-Fennian riskienhallinnan perustana toimivat Fennian konserniyhtiöiden hallituksissa vahvistetut riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet. Riskienhallintajärjestelmän ohjausmalli perustuu ns. kolmen puolustuslinjan malliin, jota on tarkemmin kuvattu riskienhallintaa koskevassa liitetiedossa. Riskien- ja vakavaraisuudenhallintaa koskevien tehtävien valmistelua, ohjaamista, koordinointia ja tiedon välittämistä varten on perustettu konsernin vakuutusyhtiöiden riskienhallintakomitea. Sijoitustoiminta perustuu yhtiön hallituksen hyväksymään sijoitussuunnitelmaan, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määrättäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskeistä sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, jossa on selvitetty Henki- Fennian merkittävimmät riskit sekä riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan yleiset periaatteet. Sijoitusvuodesta 2014 tulee todennäköisesti vaikea. Osakemarkkinat ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 lähtien. Samanaikaisesti korkotaso on laskenut ja yrityslainoista saatava preemio on kaventunut. Tämän kehityksen ansiosta sijoitustoiminnan tuotot ovat olleet hyvät viimeisten vuosien aikana. On mahdollista, että tämä myönteinen kehitys katkeaa. Mikäli talouskehitys jatkaa hidasta elpymistään ja keskuspankkien likviditeettiä rajoittavat toimet aloitetaan samanaikaisesti, on suuri riski, että yleinen korkotaso alkaa nousta. Tämä kehitys vaikuttaisi negatiivisesti sijoitustoiminnan tulokseen. Osakemarkkinat ovat aloittaneet vuoden poikkeuksellisen epävarmuuden vallitessa. Erityisesti kehittyvät markkinat ovat reagoineet rajusti alaspäin tammikuun aikana. Myös kehittyneet markkinat laskivat tammikuussa. Olemme tulleet osakesyklissä vaiheeseen jossa nousupotentiaali on siis rajallinen, ellei peräti negatiivinen. Näkymät alkaneella tilikaudella Henki-Fennian näkymät elävät alkaneellakin tilikaudella tiiviisti sijoitusmarkkinan ja yritysten kanssa samassa kuvassa. Näkymät koko Suomen osalta ovat edelleen sumeat. Henki-Fennialle tärkeiden pk-yritysten mahdollisuudet toimia talouden vetureina eivät välttämättä parantuneet vaikka yhteisöveroa alennettiin. Liiketoiminnan kasvattamisessa Henki-Fennian yhtenä kilpailuetuna on laaja yhteistyöverkosto, minkä avulla yhtiö voi tarjota asiakkaalle helposti räätälöitäviä ja selkeitä ratkaisuja. Tuorein esimerkki tästä on Suomen markkinoilla ensimmäinen toimitiloihin sijoittava Fennica Toimitilat I -kiinteistörahasto. Kansalaiset ovat edelleen huonosti varautuneet henkilöriskien varalta, vaikka kansantalouden kestokyky korkean sosiaaliturvan ylläpitämiseen on vähentynyt ja omaehtoisen varautumisen tarve on kasvanut. [ 8 ]
Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma 1.1.2013 31.12.2013 konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 1000 2013 2012 2013 2012 Liite Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo 94 462 90 508 94 462 90 508 1 Jälleenvakuuttajien osuus -937-787 -937-787 93 526 89 721 93 526 89 721 Sijoitustoiminnan tuotot 82 841 70 275 82 924 71 168 3, 4 Sijoitusten arvonkorotus 41 820 18 543 41 820 18 543 3, 4 Korvauskulut Maksetut korvaukset -84 221-63 615-84 221-63 615 2 Korvausvastuun muutos -5 102-4 941-5 102-4 941 Korvauskulut yhteensä -89 323-68 556-89 323-68 556 Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos -73 844-63 358-73 844-63 358 Liikekulut -10 606-10 766-10 606-10 766 5 Sijoitustoiminnan kulut -35 472-24 316-37 384-26 191 3, 4 Sijoitusten arvonkorotusten oikaisu -769-1 265-769 -1 265 3, 4 Vakuutustekninen tulos 8 173 10 279 6 345 9 297 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Sijoituspalvelutoiminnan tuotot 234 97 Muut 2 2 2 1 236 99 2 1 Muut kulut Sijoituspalvelutoiminnan kulut -1 272-921 Muut - -16 - -16-1 272-937 - -16 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot -2 060-2 144-2 060-2 124 Aikaisempien tilikausien verot 548-170 548-190 Laskennalliset verot 105-1 806-1 407-4 120-1 513-2 314 Voitto varsinaisesta toiminnasta 4 834 6 968 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -5 11 Tilikauden voitto 5 730 5 321 4 828 6 979 [ 9 ]
Tilinpäätös 2013 Tase 31.12.2013 konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 1000 2013 2012 2013 2012 Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 3 237 3 647 3 121 3 488 12 Ennakkomaksut 1 441 657 1 441 657 4 679 4 304 4 562 4 144 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 106 908 108 304 86 996 62 354 7 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 15 518 41 102 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä 1 843 1 768 1 843 1 768 108 752 110 073 104 358 105 224 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Tytäryhtiöosakkeet 350 2 500 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 357 512 323 690 357 512 323 690 11 Rahoitusmarkkinavälineet 152 713 174 506 152 713 174 506 Kiinnelainasaamiset 8 525 3 151 8 525 3 151 Talletukset 12 058 15 908 11 930 15 780 530 808 517 255 530 680 517 127 Sijoitukset yhteensä 639 560 627 328 635 388 624 851 6 Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset 396 958 323 262 396 958 323 262 10 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta 517 606 517 606 Muut saamiset 924 4 570 1 681 4 962 1 441 5 176 2 197 5 568 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 479 432 469 422 12 Muut aineelliset hyödykkeet 12 12 12 12 492 444 482 435 Rahat ja pankkisaamiset 4 789 4 570 4 543 3 893 5 281 5 014 5 025 4 328 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat 2 906 3 563 2 901 3 551 Muut siirtosaamiset 2 065 2 188 2 061 2 185 4 970 5 751 4 962 5 736 1 052 889 970 835 1 049 092 967 889 [ 10 ]
Tilinpäätös 2013 Tase 31.12.2013 konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö 1000 2013 2012 2013 2012 Liite VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 27 751 27 751 27 751 27 751 13 Ylikurssirahasto 10 723 10 723 10 723 10 723 Hallituksen käyttövarat 8 8 8 8 Edellisten tilikausien voitto 30 312 29 991 39 183 37 204 Tilikauden voitto 5 730 5 321 4 828 6 979 74 524 73 795 82 494 82 666 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 73 68 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu 410 530 409 215 410 530 409 215 Korvausvastuu 149 676 145 157 149 676 145 157 560 206 554 372 560 206 554 372 Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka 398 538 325 426 398 538 325 426 16 Velat Jälleenvakuutustoiminnasta 486 406 486 406 Laskennalliset verovelat 5 932 6 038 Muut velat 10 234 8 148 4 483 2 395 14 16 652 14 592 4 970 2 801 Siirtovelat 2 968 2 650 2 811 2 556 1 052 889 970 835 1 049 092 967 889 [ 11 ]
Tilinpäätös 2013 Emoyhtiön rahoituslaskelma 1 000 2013 2012 Liiketoiminnan rahavirta Voitto varsinaisesta toiminnasta 4 834 6 968 ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos 78 946 68 299 Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset -28 408-16 486 Suunnitelman mukaiset poistot 902 863 Muut oikaisut -32 864-20 549 Rahavirta ennen käyttöpäoman muutosta 23 409 39 094 Käyttöpäoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten vähennys/lisäys 215 2 674 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys 1 416 1 029 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 25 041 42 797 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -11-14 Maksetut välittömät verot -1 505-1 049 Liiketoiminnan rahavirta 23 525 41 734 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) -50 896-66 260 Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) 34 387 22 877 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) -1 366-688 Investointien rahavirta -17 875-44 071 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot -5 000 Rahoituksen rahavirta -5 000 Rahavarojen muutos 650-2 337 Rahavarat tilikauden alussa 3 893 6 230 Rahavarat tilikauden lopussa 4 543 3 893 650-2 337 [ 12 ]
Tilinpäätös 2013 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito-, osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiölakien sekä vakuutusyhtiöitä valvovien viranomaisten päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Sijoitusomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisinä. Käyttöomaisuusluonteiset osakkeet ja osuudet kirjataan hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, jos arvonalentumista pidetään pysyvänä. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä. Niiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei ole kirjattu. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen liittyvät arvonalentumiset kirjataan tulokseen. Lainasaamiset ja talletukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti enintään alkuperäiseen hankintamenoon saakka käyvän arvon noustessa. Johdannaissopimuksia käytetään ensisijaisesti sijoitussalkkujen suojaukseen. Kirjanpidollisesti johdannaisia kuitenkin käsitellään ei-suojaavina. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta ja raukeamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Ei-suojaavasti käsitellyn johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon/sopimuskurssin negatiivinen erotus kirjataan kuluksi. Realisoitumattomia tuottoja ei kirjata. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Muina pitkävaikutteisina menoina on aktivoitu huoneistojen perusparannusmenot sekä atk-järjestelmien suunnittelumenot. Ne ja kalusto esitetään taseessa suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hankintamenosta arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan tasapoistoin. Arvioidut poistoajat ovat keskimäärin seuraavat: Atk-ohjelmat 5 7 vuotta Atk-järjestelmien suunnittelumenot 5 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 vuotta Toimisto-, liike- ja teollisuusrakennukset 20 50 vuotta Rakennusten ainesosat 10 20 vuotta Kuljetusvälineet ja atk-laitteet 3 5 vuotta Konttorikoneet ja -kalusto 7 vuotta Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusomaisuusluonteisten sijoitusten ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevien sijoitusten arvonkorotukset ja niiden oikaisut kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoitusten käypä arvo Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden arvoina käytetään korkeintaan markkinaperusteisia käypiä arvoja. Kohteet arvioidaan kassavirtaan perustuvalla tuottoarvomenetelmällä. Arvonmääritykset tekee ulkopuolinen auktorisoitu kiinteistöarvioitsija. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä saatavilla olevaa jatkuvan kaupankäynnin kurssia tai sen puuttuessa viimeisintä kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien arvopapereiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin pohjautuvaa arvoa. Pääomasijoitusrahastojen käypänä arvona on käytetty hankintamenoa tai hallinnointiyhtiön ilmoittamaa arvioita rahaston käyvästä arvosta. Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Toimintapääomasta vähennetään ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdollinen enimmäistappio. Saamisten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. [ 13 ]
Tilinpäätös 2013 Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Henkilökunnan eläkejärjestelyt Henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksilla Keskinäisessä vakuutusyhtiö Eläke-Fenniassa. Eläkevakuutusmaksut kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Yhtiön koko henkilöstö kuuluu lisäksi maksuperusteiseen lisäeläkevakuutukseen, joka on otettu Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fenniasta. Tilinpäätössiirtojen kertymä ja laskennallisen veron käsittely Lainsäädännön perusteella on mahdollista kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja ja vapaaehtoisia varauksia. Konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tilinpäätössiirtojen kertymästä, rahastoiduista arvonkorotuksista ja sijoitusten arvostuseroista ei vähennetä laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Kirjanpidon ja verotuksen jaksotuseroista aiheutuvia laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä. Vastaavia laskennallisia verovelkoja ei konserniyhtiöillä ole. Konserni tilinpäätöksessä on kirjattu yhdistelytoimenpiteistä aiheutuvat verovelat. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Käytetty verokanta on 20,0 prosenttia (24,5 %). Vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa noudatetaan sekä vakuutusyhtiölain että sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Sijoituksien arvonkehitykseen sidottuihin vakuutuksiin (sijoitussidonnaiset vakuutukset) ei liity laskuperustekorkoa. Muiden vakuutusten osalta vastuuvelka lasketaan vakuutuskohtaisesti ja käytettävä laskuperustekorko vaihtelee seuraavasti: Yksilöllisissä henki- ja eläkevakuutuksissa käytettävä laskuperustekorko on välillä 1 4,5 prosenttia, koron määrä riippuu vakuutuksen alkamisajankohdasta. Uusissa vakuutussopimuksissa laskuperustekorko on 1 prosenttia. Kapitalisaatiosopimusten laskuperustekorko on välillä 0 3,5 prosenttia, koron määrä riippuu sopimuksen alkamisajankohdasta ja kohderyhmästä. Vapaamuotoisen ryhmäeläkevakuutuksen laskuperustekorko on 3,5 prosenttia 1.1.2011 mennessä alkaneissa ja 2 prosenttia kyseisen ajankohdan jälkeen alkaneissa vakuutuksissa. Ennen 1.1.1999 kertyneen vastuuvelan osalta laskuperustekorkomuutoksen (4,25 prosentista 3,5 prosenttiin) vaikutus on aktivoitu vastuuvelkaan ja se on poistettu tasaisesti 15 vuoden aikana. Tilinpäätöksessä 31.12.2013 jäljellä oleva aktivointi on nolla. Eläke- ja säästövakuutusten 4,5 ja 3,5 prosentin korkovaatimuksen täyttämiseksi vastuuvelkaa on täydennetty sekä tilivuonna että aiemmissa tilinpäätöksissä. Korkotäydennysvastuu 31.12.2013 on noin 54,6 miljoonaa euroa. Korkotäydennyksen ansiosta vuotuinen sijoitustoiminnalle tuleva vähimmäistuottovaade tämän kannan osalta on 2,5 prosenttia noin 20 vuoden ajan. Vakuutusmaksuvastuusta on vähennetty ennen 1.1.2010 alkaneiden yksilöllisten eläkevakuutusten osalta aktivoitu hankintameno. Tämän ns. zillmeroinnin kuoletusaika määräytyy vakuutuskohtaisesti ja on enintään 5 vuotta. Zillmerointi on määrätty siten, että vakuutuksien vastaiset kuormitukset riittävät kuoletusten tekemiseen tulevaisuudessa. Kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaan henkivakuutusyhtiön on noudatettava ns. kohtuusperiaatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottamien ylijäämien mukaan jaettaviin lisäetuihin. Tämä periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä tulee palauttaa lisäetuina kyseisille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Henki-Fennian tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän koron mukainen bruttotuotto. Lisäetujen jakamisessa otetaan huomioon vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Vakuutuksen kokonaiskorolla tarkoitetaan vakuutussopimusten laskuperustekorkoa ja kyseiselle sopimukselle hyvitettävää lisäkorkoa. Vakuutukselle hyvitettävän lisäkoron määrässä otetaan huomioon sopimuksen laskuperustekoron taso. Kun yhtiön saama sijoitusten nettotuotto on matala, alennetaan lisäetujen tasoa. Alemman laskuperustekoron omaavien vakuutusten kokonaiskorko voi jäädä silloin alle korkeimman laskuperustekoron. Kun sijoitusten nettotuotto on korkea, alemman laskuperustekoron vakuutukset voivat saada suurempaa kokonaiskorkoa kuin korkeamman laskuperustekoron vakuutukset. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdos- [ 14 ]
Tilinpäätös 2013 ta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiö pyrkii kilpailukykyisiin lisäetuihin suhteessa muihin vakuutusyhtiöihin ja muihin vähäriskisiin sijoitusmuotoihin. Lisäetujen tasoa rajoittavat omistajan asettamat pääoman tuottovaatimukset sekä yhtiön vakavaraisuustavoite. Vakavaraisuustavoite asetetaan sellaiseksi, että kaikki lainsäätäjän edellyttämät vakavaraisuusrajat ylittyvät ja että yhtiön on mahdollista ottaa riskiä sijoitustoiminnassa siinä määrin kuin vakavaraisuuden ylläpito, vastuuvelan tuottovaade ja omistajien tuottovaade edellyttävät. Henki-Fennian hallitus vahvistaa lisäkoron määrän neljännesvuosittain etukäteen. Tulevien lisäetujen määrää voidaan kuitenkin muuttaa myös kesken vuosineljänneksen, mikäli vakavaraisuus tai yleinen markkinatilanne sitä edellyttävät. Riskihenkivakuutuksissa kohtuusperiaatetta sovelletaan kuolemantapausturvien osalta nimetyille vakuutusryhmille korotettujen korvaussummien muodossa. Lisäetutavoitteet eivät ole sitovia, eivätkä ne ole osa yhtiön ja vakuutuksenottajan välistä vakuutussopimusta. Lisäetutavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja yhtiö pidättää itsellään oikeuden lisäetutavoitteiden muuttamiseen. Kohtuusperiaatteen toteutuminen vuonna 2013 Henki-Fennian antamat lisäedut vuonna 2013 vastaavat yhtiön kohtuusperiaatteessaan asettamia tavoitteita. Vakuutuksille annettava tuotto määräytyy yhtiön sijoitusten pitkäaikaisen nettotuoton perusteella. Lisäetujen tasossa pyritään jatkuvuuteen, minkä johdosta sijoitustuotoista syntynyttä ylijäämää voidaan jaksottaa annettavaksi lisäetuina kyseiselle vakuutettujen ryhmälle tulevina vuosina. Yhtiön saama sijoitustuotto oli kohtuullinen vuonna 2013. Matalasta korkotasosta ja tulevista Solvenssi II -vakavaraisuusvaatimuksista johtuen sijoitustoiminnan tuloksesta siirrettiin tilinpäätöksessä 18 miljoonaa euroa korkotäydennysvastuuseen käytettäväksi tulevina vuosina yhtiön korkolupausten kustantamiseen. Lisäksi siirrettiin 3,5 % laskuperustekoron eläkevakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten tulevien lisäetujen vastuu korkotäydennysvastuuseen. Tällä turvataan yhtiön kykyä selviytyä korkean laskuperustekoron kustantamisesta myös tulevaisuudessa. Osa vuoden 2013 lisäeduista kustannettiin aikaisempina vuosina varatusta lisäetujen vastuusta. Korkotäydennysvastuuta purettiin suunnitelman mukaisesti. Riskitön korko on pysynyt alhaalla sekä lyhyiden korkojen että pitkien valtion lainojen osalta vuodesta 2009 alkaen. Henki-Fennian hyvittämä kokonaiskorko on ylittänyt selvästi vastaavan sijoitusajan riskittömän koron vuosina 2009-2013. Lisäetujen jakamisessa on otettu huomioon paitsi sopimuksen laskuperustekorko, myös vakuutuksen kesto ja takaisinosto-oikeus. Tästä johtuen eläkevakuutuksille hyvitettävä kokonaiskorko on ollut korkeampi kuin säästövakuutuksille hyvitettävä korko. Alla on taulukko Henki-Fennian hyvittämistä kokonaiskoroista vuonna 2013: Korkotuottoisten vakuutusten vuotuiset kokonaiskorot 2013 Lasku- Yksilöllinen Yksilöllinen Ryhmäeläke Kapitaliperuste- säästö- eläke- eläke- saatiokorko vakuutus vakuutus vakuutus sopimus 4,50 % 4,50 % 4,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 3,50 % 2,50 % 2,85 % 3,60 % 2,65 % 2,00 % 3,60 % 2,65 % 1,50 % 2,85 % 2,65 % 1,00 % 2,80 % 3,60 % 2,65 % 0,00 % 2,60 % Konsernitilinpäätös Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet äänivallasta. Konserniin on yhdistelty Fennia Varainhoito Oy (omistusosuus 100 prosenttia) ja muut konserniin yhdistellyt kolmetoista tytäryhtiötä (16 vuonna 2012) ovat kaikki kiinteistöyhtiöitä. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako sekä keskinäinen osakeomistus. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Käyttöomaisuuserille kohdistettu konserniaktiiva poistetaan kyseisen käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Kohdistamatta jäänyt konserniliikearvo on loppuun poistettu. Konserniyhtiît 31.12.2013 Henki-Fennian konsernitilinpäätökseen sisältyvät uusina tytäryhtiöinä Kiinteistö Oy Itämerenkatu 5 Munkinseudun Kiinteistö Oy Konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat tytäryhtiöt Fennia Varainhoito Oy Kiinteistö Oy Teohypo Kiinteistö Oy Espoon Niittyrinne 1 Kiinteistö Oy Vaajakosken Varaslahdentie 6 Kiinteistö Oy Sellukatu 5 Kiinteistö Oy Vasaraperän Liikekeskus Kiinteistö Oy Koivuhaanportti 1 5 Kiinteistö Oy Mikkelin Hallituskatu 1 Kiinteistö Oy Vasaramestari Kiinteistö Oy Konalan Ristipellontie 25 Asunto Oy Jyväskylän Jontikka 2 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Puistokatu 76 [ 15 ]
Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 1000 2013 2012 1. Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus Kotimaasta 94 437 90 481 Jälleenvakuutus 26 27 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta 94 462 90 508 Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista 10 15 Ensivakuutuksen vakuutusmaksutulo Henkivakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen henkivakuutus 34 658 22 254 Muu yksilöllinen henkivakuutus 6 655 12 817 Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus 10 029 11 356 Muu kapitalisaatiosopimus 1 413 2 303 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus 5 831 6 858 Muu ryhmähenkivakuutus 7 014 6 021 65 600 61 608 Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus 5 901 8 513 Muu yksilöllinen eläkevakuutus 8 714 7 202 Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus 2 803 2 959 Muu ryhmäeläkevakuutus 11 419 10 200 28 837 28 874 94 437 90 481 Jatkuvat vakuutusmaksut 47 422 47 919 Kertamaksut 47 015 42 562 94 437 90 481 Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen 41 047 45 399 Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta 53 390 45 082 94 437 90 481 [ 16 ]
Tilinpäätös 2013 1000 2013 2012 2. Maksetut korvaukset Ensivakuutus Henkivakuutus 49 680 31 157 Eläkevakuutus 34 533 32 450 84 214 63 607 Jälleenvakuutus 8 8 Maksetut korvaukset yhteensä 84 221 63 615 Josta: Takaisinostot 31 423 15 426 Säästösummien takaisinmaksut 9 765 8 276 Muut 43 025 39 906 84 214 63 607 Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus maksetuista korvauksista 36 108 19 800 Henkivakuutuksen lisäedut Hyvitysten ja alennusten vaikutus vakuutustekniseen tulokseen 970 1 448 Tulevien lisäetujen vastuun muutos tilikaudelta -7 334-242 Tilinpäätöksessä 31.12.2013 siirrettiin tuloksesta 18 000 000 euroa käytettäväksi yksilöllisten ja ryhmäeläkkeiden laskuperustekoron kustantamiseen. Lisäksi siirrettiin 3,5 prosentin laskuperustekorollisten kapitalisaatiosopimusten sekä yksilöllisten ja ryhmäeläkkeiden lisäetujen vastuu korkotäydennysvastuuseen 6 819 242 euroa. Vuonna 2013 annetuista lisäeduista kustannnettin lisäetujenvastuusta 514 798 euroa. Yksilöllisen eläkevakuutuksen ja säästövakuutusten 4,5 prosentin laskuperustekorosta kustannettiin 1,7 prosentin osuus korkotäydennysvastuusta, 2 406 542 euroa ja sekä ryhmä- että yksilöllisten eläkevakuutusten ja säästövakuutusten 3,5 prosentin laskuperustekorosta kustannettiin lisäksi 0,7 prosentin osuus korkotäydennysvastuusta, 1 523 660 euroa. Henkivakuutusten lisäsummia maksettiin 333 692 euroa ja lisäsummia varten tehtyä varausta kasvatettiin 179 101 eurolla. Vuonna 2013 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut, 1 484 641 euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavoitteita. Vuonna 2012 vakuutuksille hyvitetyt lisäedut, 1 689 726 euroa vastasivat tilikaudella voimassa olleita lisäetutavoitteita. Aiempina vuosina kartutettua lisäetujen vastuuta purettiin 242 032 euroa. Tilikaudella siirrettiin lisäksi tuloksesta 13 000 000 euroa korkotäydennysvastuuseen. [ 17 ]
Tilinpäätös 2013 1000 2013 2012 3. Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 823 1 007 Muilta yrityksiltä 143 132 966 1 140 Muut tuotot 11 578 9 563 12 544 10 702 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot 9 692 8 329 Korkotuotot 7 368 9 167 Muut tuotot 1 774 2 323 18 835 19 818 Yhteensä 31 379 30 520 Arvonalentumisten palautukset 7 903 11 160 Myyntivoitot 43 642 29 488 Yhteensä 82 924 71 168 Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Saman konsernin yrityksille -4 241-4 506 Muille yrityksille -1 068-1 194-5 308-5 699 Kulut muista sijoituksista -2 263-1 915 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut -11-14 Yhteensä -7 582-7 628 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset -20 546-11 952 Myyntitappiot -9 255-6 611 Yhteensä -37 384-26 191 Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua 45 541 44 977 Sijoitusten arvonkorotus 41 820 18 543 Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu -769-1 265 41 051 17 278 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa 86 592 62 255 [ 18 ]
Tilinpäätös 2013 1000 2013 2012 4. Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotosta Sijoitustoiminnan tuotot 20 144 13 719 Sijoitustoiminnan kulut -4 529-4 064 Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua sekä arvonalennuksia ja niiden palautuksia 15 615 9 655 Sijoitusten arvonkorotus 41 820 18 543 Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu -769-1 265 Arvonalentumiset -7 760-4 687 Arvonalentumisten palautukset 4 777 6 481 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa 53 683 28 727 [ 19 ]
Tilinpäätös 2013 1000 2013 2012 5. Liikekuluerittelyt Tuloslaskelman liikekulujen erittely Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot 870 889 Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot ja voitto-osuudet 2 2 Muut vakuutusten hankintamenot 3 243 3 187 Vakuutusten hankintamenot yhteensä 4 114 4 078 Vakuutusten hoitokulut 4 968 4 931 Hallintokulut 1 699 1 896 Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot -176-140 Yhteensä 10 606 10 766 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset 333 321 Liikekulut 10 606 10 766 Sijoitustoiminnan hoitokulut 1 412 1 184 Yhteensä 12 351 12 271 Toimintokohtaiset suunnitelmapoistot Maksetut korvaukset 26 23 Liikekulut 780 744 Sijoitustoiminnan hoitokulut 96 95 Yhteensä 902 863 Erittelyt henkilöstökuluista, henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 3 027 2 933 Eläkekulut 743 693 Muut henkilösivukulut 214 187 Yhteensä 3 984 3 812 Johdon palkat ja palkkiot Hallitus ja toimitusjohtaja 318 351 Toimitusjohtajan eläkeikä määräytyy TyELin mukaan. Henkilöstön keskimääräinen lukumärä tilikauden aikana Konttorihenkilöstö 31 32 Myyntihenkilöstö 19 16 50 48 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus 23 23 Veroneuvonta 21 19 Muut palkkiot 3 43 45 [ 20 ]