2009:11 Liukkauden torjunta elintarviketeollisuudessa Loppuraportti Työterveyslaitos Helsinki 2009
Tämän raportin kuvamateriaali on tekijänoikeuslain alaista. Oikeus kuvien käyttöön on vain Työterveyslaitoksella sopimuksen mukaan. Työterveyslaitos Kuvat: Susanna Mäki, Erkki Rajamäki
Liukkauden torjunta elintarviketeollisuudessa Rajamäki Erkki, Hirvonen Mikko, Mannelin Tarmo, Mäki Susanna Työterveyslaitos, Työympäristön kehittäminen, Suojautuminen ja tuoteturvallisuus Loppuraportti 2009 Työsuojelurahaston rahoittama hanke nro 106102 Rahoituspäätös 16.5.2006 1
Saate Tämän raportin Liukkauden torjunta elintarviketeollisuudessa projektipäällikkönä toimi erikoisasiantuntija Erkki Rajamäki. Toteutuksesta vastasivat tutkija Mikko Hirvonen, apulaistutkija Susanna Mäki, Tarmo Mannelin, tutkimusinsinööri Sirkku Siiskonen (os. Isopahkala) ja Työterveyslaitoksen Suojautuminen ja tuoteturvallisuus-tiimistä. Tutkimusta on esitelty liukkausmittarin ohella Työterveyspäivillä 2007, Samana vuonna hanke on esitelty myös Standardointiryhmälle CEN TC 161 (WG1, 2 ja 3), Pysy pystyssä - turvallisuuskampanjassa 26.10.2009 Helsingissä, Työterveyslaitoksen järjestämässä työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivillä 27.10.2009 Vantaalla sekä Helsingin kaupungin Oiva- Akatemian järjestämillä työhyvinvointimessuilla 24.11.2009. Tutkimusryhmä kiittää elintarviketeollisuuden työntekijöitä osallistumisesta tutkimukseen. Kiitokset mukana olleille yrityksille ja työsuojavaltuutetuille sekä -päälliköille. Helsingissä 30.11.2009 Tekijät 2
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 4 1. JOHDANTO... 5 1.1 Tilastotietoa: työtapaturmat - elintarviketeollisuus... 5 1.2 Elintarvikealan hygieniavaatimukset... 6 1.3 Aikaisemmat liikkumisturvallisuustutkimukset... 7 1.4 Turva- ja työjalkineet... 8 1.5 Jalkineiden ulkopohjan pidon mittaus (EN ISO 13287:2006)... 9 2. TAVOITTEET... 10 3. MENETELMÄ JA AINEISTO... 11 4. TULOKSET... 12 4.1 Työntekijöiden kyselyt... 15 4.2 Työpaikkamittaukset siirrettävän mittauslaitteiston avulla... 24 4.2.1 Mittaukset työpaikoilla... 24 4.2.2 Lattioiden liukuestekäsittelyt... 29 4.2.3 Puhtaanapidon vaikutus... 30 4.2.4 Kertakäyttösuojat (kenkäsuojat eli suojatossut)... 30 4.2.5 Kertakäyttöisten kenkäsuojien laboratoriomittaukset... 31 4.2.6 Yrityskohtaiset raportit... 32 5. POHDINTA... 32 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 34 LÄHTEET... 37 3
TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli löytää elintarviketeollisuuteen parhaiten soveltuvat, pitävät jalkineet sekä optimaaliset lattiamateriaalit ja puhtaanapitoratkaisut. Toisena tavoitteena oli seurata lattiapinnan kulumisen vaikutusta sekä puhdistus- ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta lattiamateriaalien pitoon. Lisäksi selvitetiin kohdeyrityksissä liukastumisesta, kaatumisesta tai kompastumisesta alkaneet tapaturmat ja läheltä piti-tilanteet. Tavoitteena oli myös jalkineiden valintaohjeen laadinta elintarviketeollisuudelle. Tutkimuksessa mitattiin jalkineiden ja lattiapintojen pitävyyttä siirrettävän liukkausmittarin eli kitkamittarin avulla kymmenessä eri elintarviketeollisuuden työpaikalla. Kyseiset yritykset edustivat eri elintarvikevalmistuksen aloja kuten juomien-, jäätelön-, voin-, maitojauheenmakeisten- ja leipomotuotteiden valmistus. Lisäksi mukana oli kolme suurkeittiötä. Työntekijöille suunnatun kyselylomakkeen avulla selvitettiin elintarviketyöntekijöille työssä sattuneita tapaturmia ja läheltä piti-tilanteita, jotka olivat sattuneet liukastumisesta, kaatumisesta tai kompastumisesta. Samalla kartoitettiin tuotantotilojen lattiamateriaaleja ja niiden puhdistus- sekä pesumentelmiä. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa liikkumisturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden tunnistamisesta sekä torjuntakeinoista elintarvikealan työntekijöiden liukastumis, kaatumis ja kompastumisriskien vähentämiseksi. Mukana olleille yrityksille toimitettiin yrityskohtaiset raportit, joita yritykset voivat käyttää hyödyksi riskinarvioinnin ja riskien tunnistamisen tukena. Jalkine- ja lattiavalinnalla voidaan vaikuttaa liikkumisturvallisuuteen, kun valinnassa otetaan huomioon tuotannon yhteydessä esiintyvät ja mahdollisesti lattiapinnoille joutuvat niin sanotut väliaineet, parannetaan puhtaanapidon tehokkuutta, kiinnitetään erityisesti huomiota siivouksen ajoitukseen ja pesujen jälkeiseen kuivaustasoon. Vakaviin työtapaturmiin liittyi usein kiire tai poikkeustilanne tuotannossa tai kulkualueiden epätasaisuus. Hanke on Työsuojelurahaston rahoittama hanke numero 106102. 4
1. JOHDANTO 1.1 Tilastotietoa: työtapaturmat - elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden ala on yksi korkean työtapaturmariskin ammatteja. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaineita tapaturmia sattui 100 000 palkansaajaa kohden 7854 tapausta vuonna 2007, kuva 1 (Lähde: Tilastokeskus, Työtapaturmat 2007). Noin neljännes työpaikkatapaturmista johtui kaatumisesta, liukastumisesta tai putoamisesta. Elintarviketeollisuustyö on pysynyt alana toiseksi tapaturma-alttiimpana alana talonrakennustyön jälkeen. Tilanne vuonna 2007 oli sama kuin vuonna 2003. (Lähde: Tapaturmavakuutus-laitostenliitto, TVL 2006). Kuva 1. Palkansaajille sattuneet tapaturmat vuonna 2007, toimialojen mukaan luokiteltuna (lähde: Tilastokeskus, Työmarkkinat 2007) Palkansaajien työtapaturmataajuus ja sattuneiden tapausten lukumäärä elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa vuosina 1996-2007 on esitetty taulukossa 1. (Lähde: Tilastokeskus). 5
Taulukko 1. Työtapaturmataajuus, Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (TOL 15). (Lähde: Työtapaturmat, Tilastokeskus). vuosi työpaikkatapaturmia miljoonaa työtuntia kohden 1996 2667 36,5 1997 2780 36,5 1998 2562 36,5 1999 2489 34,4 2000 2362 32,7 2001 2386 34,2 2002 2216 32 2003 2106 30,9 2004 1931 27,4 2005 1819 28,4 2006 1759 29,6 2007 1599 26,6 Vuonna 2007 toimialalla sattui noin 1600 työtapaturmatapausta. Tapaturmatilastojen luokittelu on muuttunut vuonna 2005, siten että tapaturmiksi luokitellaan vähintään neljän päivän sairaspoissaolon aiheuttaneet tapaukset, aikaisemman kolmen päivän sijaan. Tilastokeskus on korjannut aikasarjat vuoteen 1996 asti vastaamaan uutta luokitusta. 1.2 Elintarvikealan hygieniavaatimukset Elintarvikealaa koskevat hygieniavaatimukset on asetettu lainsäädännössä, joita ovat EUasetus ja kansalliset asetukset. Viranomaisohjeet ja teollisuuden omat ohjeet käsittävät yleisiä ohjeita hygieniavaatimuksista. Vaatimukset perustuvat mikrobiologisiin ja yleispäteviin ohjeisiin lähinnä mikrobiologisten haittojen kannalta ajateltuna. Teollisessa tuotannossa elintarvikkeiden turvallisuus- ja pilaantumisriskit tulevat joko raaka-aineista, työntekijöistä tai tuotantoympäristöstä. Teollisessa tuotannossa on tuotannon eri vaiheissa eri hygieniavaatimukset. Jalkineiden mukana ei saa kulkeutua mikrobeja tuotantotiloihin, varsinkin jos käsitellään kypsentämättömiä tuotteita. Siksi jalkojen desifointi on teollisen tuotannon puolella tärkeää varsinkin kulkureitti- ja ristikontiminaation välttämiseksi. 6
Eu:n yleisessä elintarvike-asetuksessa 852/2004 määritellään, että "jokaisen joka työskentelee elintarvikkeiden käsittelyalueella on noudatettava korkeaa henkilökohtaista puhtautta ja käytettävä työhön soveltuvia puhtaita vaatteita ja tarvittaessa suojavaatteita". Lähde: EU:n yleinen elintarvike-asetus 852/2004 Kansallinen elintarvikehuoneasetus 28/2009 koskee kaikkia elintarvikkeita ja sen 17 mukaan: "henkilöllä, joka käsittelee elintarvikehuoneistossa helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita, tulee olla ainoastaan elintarvikehuoneistossa käytettävä riittävä suojavaatetus. Siihen kuuluvat asianmukainen työpuku, päähine ja jalkineet". Kansallinen lainsäädäntö, MMM laitosasetus 37/eeo/2006 koskee teollisuuslaitoksia, jotka käsittelevät lihaa, maitoa ja kalaa. Asetuksessa on vaatimukset laitoksen oman henkilökunnan ohella kaikkia elintarvikkeiden käsittely- ja varastotiloissa liikkuvia henkilöitä. Asetuksen mukaan henkilökunnan on pukeuduttava asianmukaisiin suojavaatteisiin. "Pakkaamattomia elintarvikkeita työssään käsittelevän henkilökunnan on käytettävä puhtaita, ehjiä ja helposti puhtaana pidettäviä tai kertakäyttöisiä työjalkineita, päähinettä ja vaaleita suojavaatteita sekä tehtävän edellyttämiä muita suojavarusteita." Asetuksen mukaan työnantajan on osoitettava mm. työjalkineet elintarviketiloissa työskentelevälle ja vastattava niiden puhtaana- ja kunnossapidosta. Hygienia- ja puhdistettavuusvaatimukset edellyttävät korkeaa hygieniatasoa myös lattiamateriaalien pudistettavuuden suhteen. Lattiapintojen pitävyys alentuu usein tuotannollisista syistä kuten lattialle joutuvien ainesosien vuoksi ja sen takia jalkineen ja lattiapinnan välissä voi olla vettä, ruokaöljyä, erilaisia rasvoja, jauhoja, tärkkelystä tai elintarvikkeiden ainesosia, jotka lattialle joutuessaan aiheuttavat liukastumisriskin. 1.3 Aikaisemmat liikkumisturvallisuustutkimukset Työterveyslaitos toteutti siirreltävän liukkausmittarin kehittämishankkeen vuosina 2000-2002 TSR:n rahoituksella (hanke nro 100309). Hankkeessa luotiin työpaikkaolosuhteisiin sopiva siirrettävä kitkanmittauslaitteisto, jota hyödynnettiin tässä hankkeessa. Tällaisen laitteen tarve oli havaittu jo aikaisemmissa elintarviketeollisuudessa toteutetussa tutkimushankkeen yhteydessä, jossa mittaukset voitiin suorittaa ainoastaan laboratoriossa (Elintarviketeollisuuden kulkuteiden, pintamateriaalien parantaminen ja jalkineiden pitävyyden parantaminen TTL:n hanke nro 801220). Laboratoriomittausten suurimpana heikkoutena on, että ne eivät huomio kulumisen, puhtaanapidon ja lattiapinnoitteen epätasaisuuden aiheuttamaa pidon vaihtelua eli todellisia käyttöolosuhteita. Tämä tutkimus on sen vuoksi ensimmäinen kotimainen työpaikoilla toteutettu tutkimushanke, jossa pitoa mitataan todellisissa olosuhteissa. 7
1.4 Turva- ja työjalkineet Elintarviketeollisuudessa käytetään yleisimmin kärkisuojalla varustettuja puolikenkiä eli niin sanottuja turvajalkineita, sandaalimallisia työjalkineita tai PU-saappaita. Joissain kohteissa kuten pakkasvarstoissa on käytössä myös turkisvuorisia talvikäyttöön suunniteltuja varsikenkä tai saapasmallisia turvajalkineita. Henkilönsuojaimeksi hyväksyttyjä jalkineita nimitetään turva- ja työjalkineiksi eli niin sanotuiksi ammattijalkineiksi. Turvajalkineita käyttäen voidaan estää useimmat varvasvammat sekä pienentää liukastumisvaaraa. Turva-, suoja- ja työjalkineet ovat jalkineita, jotka täyttävät turvallisuuteen, käyttömukavuuteen ja laatuun liittyviä standardien perusvaatimuksia. Työssä käytettävien jalkineiden tulee olla tyyppitarkastettuja ja CE-merkittyjä. Kuva 1. esimerkki turvajalkineesta. Kuva 2: Esimerkki turvajalkineesta 8
Jalkineiden ulkopohjat Jalkineiden ulkopohja on useimmiten valmistettu seuraavista materiaaleista, taulukko 2. Taulukko 2. Jalkineiden ulkopohjan erilaisten materiaalien ominaisuuksia jalkinemalli ulkopohjan materiaali ulkopohjan ominaisuus turva-, suoja- ja työjalkineet polyuretaani (PU) PU-seokset; termoplastinen TPU polyuretaanikumi PUR kevyt, kemikaalin kestävä, yleisin pohjamateriaali mikrohuokoisena hyvä pito kevyt, kemikaalin kestävä pito kohtalainen kumisaapas styreenibutadieeni (SBR) etyleeni-propyleeni-dieenikumi (EPDM) kohtalainen kemikaalinkestävyys tiheitä ja kovia, ei kovin hyvä pito kuluneena PU-saapas Luonnonkumi (NR) mikrohuokoisena hyvä pito kemikaalinkestävävyys huono öljynkestävyys pehmeillä seoksilla kohtalainen pito ei käytetä ammattijalkineissa 1.5 Jalkineiden ulkopohjan pidon mittaus (EN ISO 13287:2006) Ammattijalkineiden standardin mukainen ulkopohjan pidon mittaus suoritetaan käyttämällä glyserolia väliaineena ja teräslevyä mittausalustana tai vaihtoehtoisesti väliaineena natriumlayryylisulfaattia (NaLS) ja keraamista mittausalustaa. Mittaukset suoritetaan joko mittaamalla jalkineen koron liun tai koko pohjan kitka-arvoa. Natriumlayryylisulfaatti on saippuan kaltainen väliaine joka simuloi käytettäviä pesuaineita. Glyserolin avulla voidaan taas simuloida öljyn tai rasvan aiheuttamaa liukkautta. Mittauksen tulos ilmoitetaan liikekitkakertoimena (DCOF). EN ISO 13287, 2006 Jalkineiden ulkopohjan pito on testattu käyttämällä väliaineena glyserolia ja mittausalustana teräslevyä tai käyttämällä vaihtoehtoisesti väliaineena natriumlayryylisulfaattia (NaLS) ja mittausalustana keraamista levyä. 9
EN ISO 20345, EN ISO 20346 ja EN ISO 20347, 2004 (entinen EN 345 347) Merkintä SRA. Jalkineen ulkopohjan pito on testattu käyttämällä väliaineena Natriumlayryylisulfaattia (NaLS) ja mittausalustana keraamista levyä. vaatimus: koron liuku/kitkakerroin (DCOF) vähintään 0,28 vaatimus: koko pohjan kitkakerroin (DCOF)vähintään 0,32. Merkintä SRB. Jalkineen ulkopohjan pito on testattu käyttämällä väliaineena glyserolia ja mittausalustana teräslevy. vaatimus: koron liuku/kitkakerroin (DCOF)vähintään 0,13 vaatimus: koko pohjan liuku vähintään (DCOF) 0,18. Merkintä SRC. Jalkineen ulkopohjan pito on testattu käyttämällä molempia edellä mainittuja olosuhteita eli väliaine/alusta yhdistelmiä. 2. TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena oli löytää elintarviketeollisuuteen parhaiten soveltuvat, pitävät jalkineet sekä optimaaliset lattiamateriaalit ja puhtaanapitoratkaisut ja siten tutkimustulosten tiedotuksen kautta lisätä liikkumisturvallisuutta elintarviketeollisuudessa. Toisena tavoitteena oli seurata lattiapinnan kulumisen vaikutusta sekä puhdistus- ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta lattiamateriaalien pitoon. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää standardointityössä, jalkinesuojain teknisen komitean työssä CEN/TC 161 sekä lattianpäällyste puolen teknisen komitean CEN/TC 339 liukkaustyöryhmän työssä. 10
3. MENETELMÄ JA AINEISTO Tutkimus koostui seuraavista osa-alueista: - liukkausmittaukset, yrityskohtaiset työpaikkamittaukset siirrettävän mittauslaitteiston avulla - tuotantotilojen lattiamateriaalien ja puhtaanapidon selvitys - lattiamateriaalien kartoitus - lattioiden liukuestekäsittelyjen kartoitus - puhtaanapito ja sen vaikutus pito-ominaisuuksiin - työntekijöiden kyselyt (N=251) - työtapaturmat ja läheltä piti-tilanteiden kartoitus - käytössä olevien jalkineiden kartoitus - puhdistus ja pesumenetelmien selvitys - työsuojelupäälliköiden - tai työsuojeluvaltuutettujen vapaat haastattelut työpaikkakäyntien yhteydessä. Tutkimuksen kulku on esitetty kuvassa 3 Työolosuhteet - työkohteet - työvaiheet - kulkureitit Taustatiedot Puhtaanapito - lattioiden käsittelyt - liukuestekäsittelyt Työntekijöiden haastattelut ja kyselyt - sattuneet tapaturmat - läheltä piti-tapaukset Liukkausmittaukset työpaikoilla - vertailumittaukset: eri jalkine- ja suojustyypit - lattiamateriaalit - väliaineet - ennen ja jälkeen puhtaanapidon Työsuojelupäälliköiden haastattelut - kirjatut tapaturmat ja läheltä piti-tapaukset - esiintyvyys - käytössä olevat jalkineet: - jalkinetyypit - kokemukset Raportti - käytössä olevat jalkineet - jalkinetyypit - kokemukset - artikkeli: esim. elintarvike -lehti Tiedotus - tulosten esittely yrityksissä - ulkoinen ja sisäinen tiedotus: - web-tiedotus: www.ttl.fi/henkilonsuojaimet - yleisöluennot - suositus jalkineiden valinnasta ja lattiapintojen puhtaanapidosta Kuva 3. Liukkauden torjunta elintarviketeollisuudessa, hankkeen kulku 11
Tutkimus toteutettiin ajalla 2006-2009. Työterveyslaitoksen organisaatiomuutoksen takia suunnitellusta henkilövarauksessa jouduttiin tekemään muutoksia. Sen tähden projektin aikataulun viivästymiseen vaikuttivat TTL:n suojautuminen ja tuoteturvallisuustiimissä tapahtuneet henkilöstömuutokset. 4. Tulokset Mukana olleet yritykset edustivat seuraavia elintarviketeollisuuden aloja: elintarvikkeiden ja juomien valmistus (TOL 15): - maitotuotteiden valmistus (TOL 155): jäätelon valmistus (1552) ja maitotaloustuotteiden valmistus sisältäen voin valmistuksen (15510), - myllytuotteiden valmistus (156) sisältäen taikinan valmistuksen ja muiden elintarvikkeiden valmistus (158), sisältäen sämpylöiden valmistuksen, - suklaan ja makeisten valmistus (1584), - juomien valmistus (159), sisältäen virvoitusjuomien (15980) ja oluen valmistuksen (1596) Mittauksia suoritettiin myös ravitsemistoiminnan alalla (TOL 55) muutamassa työpisteessä: - suurkeittiö (henkilöstöruokala 55510 ja ateriapalvelu 55520) sekä - kahdessa hampurilaisravintolassa (kahvila-ravintolat 55302, 553). Tapaturmaselostusrekisteri Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisterin mukaan vakavia suoranaisesti liukastumisesta, kaatumisesta tai kompastumisesta johtuvia tapauksia tai jalkojen alueelle kohdistuneita tapauksia ei ollut sattunut yhtään vuonna 2008. TAPS- Tapaturmaselostusrekisteri on Hämeen työsuojelupiirin ylläpitämä tietokanta koko Suomen alueella toimivien työsuojelutarkastajien laatimista vaikealaatuiseen vammaan tai kuolemaan johtaneista työtapaturmista. (Lähde Työsuojeluhallinto, tapaturmaselostusrekisteri). Rekisteristä poimittiin aikavälillä vuosina 2003-2008 jalan alueelle sattuneet tapaukset ja liukastumisesta, kaatumisesta tai kompastumisesta tilastoon merkityt tapaukset. Näistä tapauksista oli yksi sattunut tikkailta liukastumisesta ja yksi jalan jäämisestä kuljetinrullien väliin. Huomattavaa oli että kymmenestä tapauksesta kahdeksan oli sattunut trukki, haarukkanostovaunulla tai lavansiirtovaunulla työskenteltäessä. Taulukkoon 3 on poimittu nämä yksittäiset tapaukset. 12
Taulukko 3. TAPS-tapaturmarekisteristä poimittuja yksittäistapauksia (TOL 15) vuosi tapauksia yhteensä, TOL:15 TAPS-tapaturmarekisteristä poimittuja yksittäisiä tapauksia 2008 13-2007 28 - rullarata, työntekijän jalan litistyminen kuljetinrullien väliin, väärä työtapa - trukki, työntekijän jalkavamma, leikkausta vaatinut tapaus. Aiheuttaja: häiriökorjauksen aikana häiriö tiedonkulussa, jonka seurauksena toinen trukki törmäsi paikallaan olleeseen trukkiin, jonka kuljettaja oli ollut poimimassa kuormasta tippunutta laatikkoa. Työntekijän jalka jäi trukkilavon väliin puruistuksiin. Kuinka tapahtuma voidaan estää: sisäinen ohjeistus häiriötilanteisiin ja koulutus 2006 22 - trukki, kuljettajan jalan loukkaantuminen vakavasti, Kuinka tapahtuma voidaan estää: työnopastus ja koulutus 2005 24 - trukki, kuljettajan jalan loukkantuminen, aiheuttaja: työtapa, kuinka tapahtuma voidaan estää: sisäinen ohjeistus ja henkilökunnan koulutus - trukki, toisen työntekijän jalan varpaan ruhje. Jalkine: turvajalkine. Aiheuttaja: kuljettajan työtapa, puutteellinen työntekijöiden koulutus. Kuinka tapahtuma voidaan estää: sisäinen ohjeistus ja henkilökunnan koulutus 2004 21 - haarukkanostovaunu, vaunun ohjauspää putosi työntekijän jalan jalkapöydän päälle, aiheuttaen luunmurtumia ja jännevaurio. Aiheuttaja: työtapa, puutteellinen perehdytys tehtävään. Kuinka tapahtuma voidaan estää: henkilökunnan koulutus, vaara- ja haittatekijöiden tuntemus - haarukkatrukki, työntekijän jalkavamma. Henkilönnostoon oli käytetty sopimatonta nostolaitetta. 2003 20 - liukastuminen alumiinitikkailta, putoaminen noin 5 metrin matkan alas betonilattialle, jalan lipeäminen tikasaskelmalta, vaikea kulku tikkaille. Kuinka tapahtuma voidaan estää: Turvallisen kulun järjestäminen teknisin toimenpitein - jalan puristuminen lavansiirtovaunun astinlaudan ja pilarin väliin, nilkan avomurtuma - trukki,toisen työntekijän jalkavamma, varpaan murtuminen, Toinen trukinkuljettaja ajoi toisen trukinkuljettajan jalan päälle. Puutteelliset turvajalkineet, inhimillinen virhe Kuinka tapahtuma voidaan estää: trukinkuljettajien opastus. 13
Vahinkotilasto Tapaturmavakuutuslaitosten liiton vahinkotilastosta ajetun rajatun elintarvikkeiden ja juomien valmistuksesta (TOL 15) koskevan tilastoajon perusteella alalla sattuneet vahinkojen vakavuus ja tapausmäärät on esitetty taulukossa 4. Eniten oli sattunut pieniä tapaturmia, jotka olivat aiheuttaneet 0-3 päivän sairaspoissaolon. (Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liiton vahinkotilasto) Taulukko 4. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa vuosina 2005-2007 sattuneiden tapausten vakavuus vakavuus sattumisvuosi, tapauksia yhteensä 2005 2006 2007 0-3 pv 1358 1393 1303 4-6 pv 556 538 498 7-14 pv 800 755 624 15-30 pv 251 274 272 31-90 pv 152 134 142 91-180 pv 34 36 36 181-360 pv 24 21 11 Taulukkoon 5 on poimittu elintarvikealaa koskevien tapausten aiheuttajat, jotka voivat jollakin tapaa liittyä liikumisturvallisuuteen. Tilaston mukaan suurin työtapaurmien aiheuttaja on materiaalit, esineet, tuotteet ja sirpaleet, toiseksi suurin aiheuttaja on käsityökalut. Taulukko 5. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa vuosina 2005-2007 sattuneiden tapausten joitakin aiheuttajia aiheuttaja sattumisvuosi, tapauksi yhteensä 2005 2006 2007 materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet 692 761 681 kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät 413 396 427 kiinteät portaat, katot, aukot, parvekkeet ym. 115 100 90 kuljettimet 42 54 42 työntökärryt (rullakot, kärryt ym.) 45 48 33 haarukkatrukit, muut laitteet kulj. ym 37 32 23 liikutelavat säiliöt, kuljetusvaunut 26 22 23 tavaransiirtolaitteet 21 19 12 jalankulkusillat, lavat, pilarit, pylväät 15 25 21 kiinteät rakenteet 17 22 11 siirrettävät tikkaat 15 12 10 siirrettävät rakenteet 18 8 4 Suurin vahingoittumisen tapa on leikkaavan, terävän ym. esineen aiheuttama vahinko, toiseksi eniten iskeytyminen kiinteää pintaa vasten, kolmanneksi äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen ja neljänneksi puristuminen tai ruhjoutuminen. Vamma oli ollut useimmiten haava tai pinnallinen vamma, toiseksi eniten sijoiltaan menot, nyrjähdykset tai venäädykset ja kolmanneksi tärähdykset tai sisäiset vammat. 14
4.1 Työntekijöiden kyselyt Työntekijöille suunnattuun kyselyyn saatiin vastauksia 251 henkilöltä, kahdeksasta eri elintarvikealan ja ravitsemistoiminnan yrityksestä, näistä yksi oli henkilöstöruokala (suurkeittiö) ja yksi ravintola (hampurilaisravintola). Kyselylomake sisälsi kysymyksiä muun muassa käytössä olevista jalkineista ja niiden ominaisuuksista, lattiapintojen pito-ominaisuuksista että niiden puhdistus- ja pesumetelmistä, sekä sattuneista tapaturmista ja läheltä piti-tilanteista. Elintarvikealalla työskentelevät ja kyselyyn vastanneet olivat ammatiltaan seuraavia: meijeristi, meijeriteknikko, voin valmistaja, maidonkäsittelijä, leipomotyöntekijä, tuotantotyöntekijä, koneen- ja linjanhoitaja, lavaamonhoitaja, valulinjan hoitaja, annostelukoneen käyttäjä, savustaja, pakkaaja, operaattori, varastotyöntekijä, siistijä tai siivooja, laitosmies, asentaja, trukin kuljettaja. Ravintola-alalla vastanneet olivat ammatiltaan: tarjoilija, kokki, apulaisravintolapäällikkö ja ravintolatyöntekijä. Kaikista vastanneista kolmekymmentä prosenttia (30 %) oli työskennellyt 6-10 vuotta työtehtävässä, vajaa neljännes (24 %) 1-5 vuotta ja noin 10 % yli 21 vuotta. Kuvassa 4. on esitetty työntekijöiden kokemus työtehtävässä. Enemmistö vastanneista oli iältään 21-50 vuotiaita. <1 1-5 työkokemus (vuotta) 6-10 11-20 >21 0 5 10 15 20 25 30 35 % vastanneista (N=251) Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden työkokemus elintarvikealan työtehtävässä 15
<20 21-30 ikä (vuotta) 31-40 41-50 >51 0 5 10 15 20 25 30 35 % vastanneista Kuva 5. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma (N=251) Työntekijöiden raportoimat työtapaturmat ja läheltä piti-tilanteet Työntekijöiden ilmoittamat työtapaturmat ja läheltä piti-tilanteet on esitetty kuvassa 6. kyllä työtapaturma ei läheltä piti tilanne kyllä ei 0 10 20 30 40 50 60 % vastanneista 70 Kuva 6. Työntekijöiden raportoimat työtapaturmat ja läheltä piti-tilanteet 16
Liukastumisesta, kompastumisesta ja kaatumisesta johtuvat työtapatumat ja läheltä piti-tilanteet Liukastumisesta, kompastumisesta ja kaatumisesta johtuvia työtapaturmia ilmoitti sattuneen 24 % vastanneista ja läheltä piti-tilanteista raportoi lähes 60 % vastanneista, kuva 7. kyllä työtapaturma ei läheltä piti tilanne kyllä ei 0 10 20 30 40 50 60 70 % vastanneista 80 Kuva 7. Työntekijöiden raportoimat liukastumisesta, kompastumisesta ja kaatumisesta johtuvat työtapatumat ja läheltä piti-tilanteet Viimeisen viiden vuoden aikana liukastumisesta, kaatumisesta tai kompastumisesta johtuneet ja työntekijöiden raportoimien tapausten lukumäärät on esitettu taulukossa 6. Taulukko 6. Viimeisen viiden vuoden aikana sattuneet liukastumis, kaatumis tai kompastumistapaturmat lukumäärä vastanneita, lkm % vastanneista 0 178 71 1 31 12 2-4 26 10 5-10 4 2 ei vastausta 2 1 17
Vamman vakavuus Tapaturman aiheuttamia sairaspoissaoloja aiheutui yhteensä 62 työntekijälle eli noin neljännekselle kyselyyn vastanneille (N=251). Tapaturma oli aiheuttanut yli kuukauden sairaspoissaolon kolmelle työntekijälle, kolmesta päivästä yli kuukauden sairaspoissaoloon johti 24 tapausta. Alle kolmen (3) päivän sairauspoissaolo aiheutui 30 tapauksessa (15 % kaikista vastanneista), taulukko 7. Taulukko 7. Sattuneiden tapatumien vakavuus, sairaspoissaolo sairaspoissaolon pituus lukumäärä, lkm % vastanneista (N=251) alle 3 päivää 30 15 3-6 päivää 18 7 1-2 viikkoa 9 4 2-4 viikkoa 2 0,8 yli kuukausi 3 1 Yli kuukauden sairaspoissaolo Vakavimmissa liukkaudesta johtuvissa tapaturmissa syynä oli ollut liukas lattia tai kompastuminen/astuminen aukkoon sekä kiire. Liukastumisesta johtuvissa tapauksissa lattiapinta oli ollut märkä tai epäpuhdas. Tapaturma-alttiiksi työvaiheeksi ilmoitettiin muun muassa tehtävä, jossa työntekijä joutuu työntämään manuaalisesti raskaita taakkoja. Iältään työntekijät olivat olleet näissä tapauksissa yli 51 vuotiaita ja yksi heistä oli ollut 41-50 vuotias. Heidän työkokemuksensa vaihteli kuudesta (6) vuodesta yli 20 vuoteen. 1-4 viikon sairaspoissaolon aiheuttaneiden tapausten syyt, vamman laatu, arvio tapausten toistumisesta ja käytössä olleista jalkineista on esitetty tarkemmin taulukossa 8. 18
Taulukko 8. Yli 1 kuukauden sairaspoissaolon aiheuttaneet tapaukset tapaus 1 tapaus 2 tapaus 3 työkokemus, vuotta > 21 11-20 6-10 ikä, vuotta > 51 > 51 41-50 lattiapinta märkä lattia, epäpuhdas pinta astui tyhjään liukas lattia, pesuainetta lattialla syy liukas, märkä tai likainen lattia, kiire ja kompastuminen liukas lattia ja kiire, hankalat olosuhteet, liukastuminen liukastuminen, ja elintarvikevaunujen huono kunto (pyörät eivät pyöri kunnolla), ahtaat paikat ja hankalat työasennot vamman laatu jänteen venähdys, nilkka, olkapään vamma nyrjähdys ja murtuma polvessa lihasvaurio, mustelmia vartalossa toistuminen vaunuja työntäessä ja kiire, ulkona työskentely koneiden luona häiriötilanteet (metallilattia) jalkineet turvajalkineet, kumisaappaat turvajalkineet turvajalkineet 1-4 viikon sairaspoissaolo 1-4 viikon sairaspoissaolon aiheuttaneissa tapauksissa työntekijöiden työkokemus oli yhdestä vuodesta (1) kymmeneen (10) vuoteen. Kolmessa tapauksessa tapaturman sattuma-aikana työntekijä oli 21-30 vuotias, kahdessa tapauksessa 31-40 ja yksi oli ollut yli 50 vuotias. Tapauksen oli useimmiten aiheuttanut lattian märkyys tai epäpuhtaus. Kaksi kaatumis tai kompastumistapausta oli sattunut metallirappusissa, muita syitä olivat lattiapintojen eritasoisuus, aukko kulkualustalla, lattiapinnalla ollut jääkerros ja öljyinen sekä märkä pinta. Tapahtuman seurauksena työntekijä oli loukkannut selkänsä, jalkansa tai jopa kasvonsa. Liiteessä 1 on eriteltynä neljän erillisen tapauksen arvioitu syy, vamman laatu, arvio tilanteen toistumisesta ja lattiapinnan olosuhde kuvaus. Tapaturmien tapahtumakuvauksia Tapaturmien tapahtumakuvaukset kuten tapaturman syy, selostus yksittäisistä tapahtumasta ja työntekijän arvio tapahtumasta on esitetty liitteessä 2. 19
Läheltä piti-tilanteet Liukastumisesta, kompastumisesta ja kaatumisesta johtuvat työtapatumat oli aiheutunut 24 % vastanneista ja läheltä piti-tilanteita ilmoitti tapahtuneen lähes 60% vastanneista. Läheltä pititilanteiden suurimmaksi syyksi ilmoitettiin lattian liukkaus, jonka aiheuttaja oli epäpuhdas lattia. Epäpuhtaudet olivat tuotantolaitoksesta riippuen joko vettä, pölymäistä tai jauhomaista epäpuhtautta, öljyä tai valmistettavien tuotteiden ainesosia kuten nesteitä, tärkkelystä, suklaata, rasvaa, muruja tai elintarvikkeiden palasia sekä tuotantokoneista valuvaa koneöljyä tai muuta sellaista. Lattian liukkaus oli aiheuttanut myös vaaratilanteita trukilla ajaessa. Tapauksissa lattialla oli ollut koneista valuvaa öljyä tai lattiapinta oli ollut jäinen tai märkä vedestä tai rasvasta. Muita vaaratilanteita oli aiheuttanut tuotannon poikkeustilanne, jolloin työntekijä oli joutunut kulkemaan mm. kuljetinrullien päällä linjan tukoksen poistamiseksi. Lisäksi käytössä olevat työvaiheet tai työtavat mainittiin vastauksissa. Joissakin tapauksissa läheltä-piti tilanteiden syiksi ilmoitettiin kiire tai väsymys. Avovastauksia: - monessa paikassa on liukasta - siirreltäviä elintarvikevaunuja työntäessä ja uunin sisällä olevat häiriötilanteet (metallilattia) - raskaita vaunuja (n.800 kg) työntäessä liukastuminen - jauhehuone, jauheiden ammunta, lattialla aina jonkun verran jauhetta. Huone, jonka läpi kulku on kasteltu (huuhdeltu), kengänpohjat kastuvat ja kulkiessa huonesta toiseen jauhe tarttuu kengänpohjiin ja liukastuttaa. Jalkasuihkun alue on liukas, maalattu betonipinta - lattiapinta on kesäkautena todella liukas, johtuen ilman kosteudesta sekä lattian ja kuljetinrullien jäätymisestä - massanvalmistuksen yhteydessä, kun rasvoja käytetään paljon - kasvirasvaosastolla - jos on märkää tai tuotetta on lattialla - trukki luistaa aina kun on vettä lattialla, lattioita ei ole karhennettu - trukin renkaat liukuneet, trukilla päin seinää tai päin toista trukkia (yhteensä 3 tapausta). Suurinosa työntekijöistä koki että liukkaudesta on osittain haittaa työympäristössä. Avovastauksia olivat: - kyllä, koska jauheita käsitellään päivittäin ja sitä tippuu lattialle, vaikka olisi kuinka huolellinen - kyllä, kun on kiire mennä jonnekkin - kyllä on haittaa, ongelma on jokapäiväistä - maalatuilla lattioilla 20
- joskus lattiat ovat rasvaisia, jolloin ovat erittäin liukkaita - pesun jälkeinen lattiapinnan liukkaus - elintarvikkeiden ainesosat - vesisateessa kantautuu kengistä märkää - kyllä pesujen jälkeen - lattian ollessa märkä tai tuotetta lattialla - kyllä on ongelma, tapaturmariski nousee huomattavasti - välillä, onneksi hyvät kengät auttaa - muovimatto on pitävin. Lattiapintojen puhtaanapito Lattiapintoja puhdistetaan useimmiten työvuoron aikana usein. Tuotantotilojen hygieniatasosta riippuen kevyt puhtaanapito on työvuoron aikana joko työntekijöiden vastuulla tai siivoojat tai siistijät hoitavat lattiapintojen puhtaanapidosta tai joissakin yrityksissä siivous on ulkoistettu. Lattiapintojen kulumat tai muut kohdat, jotka voivat aiheuttaa liukastumisen tai kompastumisen Työntekijät ilmoittivat yksittäisiä tapauksia joissa lattiopintojen kulumat tai muut tekijät aiheuttavat liukkautta, näitä olivat: - elintarviketeollisuudessa käytettävä desinfiointivaahto - tuotantotilan lattian viivamaalit - liikkuminen eri alueilla muun muassa valvomosta tuotantotilaan kulku - varaston viemärinkansien liikkuminen, joihin voi jäädä trukilla kiinni ja liukastua - kulumat ja töröttävät naulat - kolot ja epätasaisuudet lattiapinnassa - kynnykset - epätasainen lattia - eri-ikäisten tuotantotilojen ja näiden lattiamateriaalin yhtymäkohdat. Muita tekijöitä olivat: - jäätynyt lattia. Käytössä olevat jalkineet Pääosa vastanneista käyttää työnantajan hankkimia jalkineita. Kyselyyn vastanneista turvajalkineita ilmoitti käyttävän 84 %. Käytössä oli seuraavanlaisia jalkinemalleja: sandaali, puolikenkä, varsikenkä ja saapas. Kumisaappaita ilmoitti käyttävän 16 % vastanneista. Useimmat muut käytössä ilmoitetut jalkineet olivat tyyppihyväksyttyjä työjalkineita kuten sandaaleja tai korkeakorkoisia sandaaleja. Käytössä olevat jalkinetyypit on kuvattu kuvassa 8. 21