TORNION ICE HOCKEY CLUB TIIKERIN KÄSIKIRJA Käsikirja joukkueille
Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Seuran organisaatio 4 3. Vanhemmille 5 4. Pelaajille 6 5. Joukkueet ja toimihenkilöt 7 5.1 Joukkueenjohtajan tehtävät 8 5.2 Rahastonhoitajan tehtävät 9 5.3 Valmentajan tehtävät 9 5.4 Huoltajan tehtävät 10 5.5 Joukkueen varusteet 11 Liitteet: Liite 1: Huoltajan ohjeistus Liite 2: Ensiapulaukku Liite 3: Seuran säännöt Liite 4: Toimintalinja Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 2
1. Johdanto Tämä dokumentti on tarkoitettu käsikirjaksi kaikille TIHC:n toimintaan osallistuville henkilöille: pelaajat, vanhemmat sekä joukkueiden toimihenkilöt. Ohjeet on tarkoitettu kuvaamaan seuran toimintaa ja ohjaamaan sen lukuisten joukkueiden toimintaa. Ohjeiden noudattaminen yhtenäistää, selkeyttää ja helpottaa seuran ja sen joukkueiden toimintaa. Ohjeita voidaan täydentää erikseen annettavilla säännöillä, ohjeilla ja tiedotteilla. Liitteenä ovat seuran säännöt (liite 3) ja TIHC:n toimintalinja (liite 4). Tätä dokumenttia ovat olleet laatimassa: Liisa Frantti Juha Frantti Petri Kauppila Yrjö Koskenniemi Arto Liikamaa Tiina Mattinen Markku Mäläskä Erkki Partanen Torniossa, toukokuussa 2007 Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 3
2. Seuran organisaatio Tornion IHC on jääkiekon erikoisseura ja joukkueita seurassa on luistelukoulusta edustusjoukkueeseen asti. Kaikkien joukkueiden toiminta vaatii organisointia ja lisäksi seuran yleinen toiminta on järjestettävä. Seuran organisaatio on jaettu toiminnallisesti kahteen osaan. Johtokunta hoitaa seuran yleisiä asioita. Johtokuntaan kuuluvat: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Junioripäällikkö Johtokuntaan yleiskokouksen valitsemat jäsenet Johtokunta kokoontuu säännöllisesti ja tarvittaessa kokouksiin kutsutaan myös muita edustajia paikalle joukkueista. Juniorijaosto koostuu juniorijoukkueiden edustajista ja jaostoa vetää junioripäällikkö, joka kutsuu jaoston koolle. Jokainen TIHC:n joukkue valitsee edustajan juniorijaostoon. Yleiskokous kokoontuu vuosittain päättämään seuran sääntöjen määräämistä asioista. Yleiskokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki seuran jäsenet sekä joukkueiden edustajat. Yleiskokous valitsee johtokunnan. Joukkueet organisoituvat niin, että kykenevät hoitamaan joukkueen oman toiminnan ja seuran joukkueille asettamat velvoitteet. Yleensä joukkueissa on joukkueenjohtaja, rahastonhoitaja, valmentaja, huoltaja, kahviovastaava, jne. Toimihenkilöiden tehtävistä mainitaan lisää myöhemmin. Seuran internet-sivuilla ovat seuran toimihenkilöiden nimet ja yhteystiedot. Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 4
3. Vanhemmille Vanhemmat ovat seuran toiminnassa mukana oman joukkueensa kautta. Omien lastensa edustaminen joukkueiden palavereissa ja joukkueen asioiden hoitaminen yhdessä joukkueen muiden vanhempien kanssa ovat jokaisen vanhemman rooliin kuuluvia asioita. Jokaisella vanhemmalla on oikeus ja velvollisuus osallistua joukkueen kokouksiin ja päätöksentekoon sekä muihin yhteisiin tapahtumiin. Vanhemman rooli: KKKKKK eli kannustaa, kuljettaa, kustantaa, kuuntelee, kasvattaa ja kouluttaa. Jokaisen vanhemman tärkein tehtävä on kannustaa Osallistuu joukkueen vanhempientilaisuuksiin ja on näin mukana päättämässä joukkueen asioista. Osallistuu seuran määräämiin tapahtumiin talkootyöntekijänä Osallistuu joukkueen määräämiin tapahtumiin talkootyöntekijänä Huolehtii oman lapsensa maksuista ja velvollisuuksista Liittymällä seuran jäseneksi saa oikeudet osallistua yleiskokouksessa seuraa koskevaan päätöksentekoon. Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 5
4. Pelaajille Seuran kannalta tärkeimmät henkilöt ovat pelaajat. Jokainen pelaaja pienimmästä juniorista edustusjoukkueeseen asti on seuran edustaja. TIHC seurana pyrkii järjestämään pelaajille mahdollisimman hyvät olosuhteet jääkiekon harrastamiseen ja kehittymiseen aina huippu-urheilijaksi asti. Pelaamisesta ja muista siihen liittyvistä asioista tarkemmin liitteenä olevissa säännöissä. Pelaajan oikeudet ja velvollisuudet: Edustaa parhaansa mukaan seuraa kaikessa toiminnassaan Osallistuu joukkueen kaikkiin tapahtumiin (harjoitukset, pelit, palaverit yms) Saapuu ajoissa kaikkiin yhteisiin tapahtumiin Ilmoittaa aina poissaolostaan hyvissä ajoin. Huolehtii omista varusteistaan Huolehtii joukkueen hänelle antamista varusteista Huolehtii seuran hänelle antamista varusteista Huolehtii siisteydestä pukukopissa sekä linja-autossa ja majoitustiloissa pelimatkoilla Ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon myös muut henkilöt Kuuntelee ja noudattaa valmentajien ohjeita Noudattaa pelaajasopimusta, mikäli sellainen on tehty Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 6
5. Joukkueet ja toimihenkilöt Seura muodostaa pelaajista joukkueita ikäryhmittäin ja joukkueiden muodostamisessa otetaan huomioon myös liitteenä olevat säännöt. Samassa ikäluokassa voi olla useampi joukkue pelaajamäärän niin vaatiessa. Jokainen joukkue tarvitsee organisaation hoitamaan joukkueen toimintaa. Tässä osassa on annettu ohjeita joukkueen organisaatioon kuuluville henkilöille heidän tehtävistään. Joukkue tarvitsee vähintään seuraavat toimihenkilöt: Joukkueenjohtaja Rahastonhoitaja Valmentaja Huoltaja Kahviovastaava Näitä tehtäviä voidaan jakaa useammalle henkilölle ja lisäksi joukkueella voi olla muita nimettyjä toimihenkilöitä. Esimerkiksi: Kirjuri Toimitsijavastaava Talkoopäällikkö Kuljettaja Tiedottaja Sponsorivastaava Juniorijaoston edustaja Fysioterapeutti Jne Joukkueen toimihenkilöt ovat velvollisia noudattamaan kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, sekä SJL:n ja seuran sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä. Toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran osoittamiin tilaisuuksiin (mm. koulutustilaisuudet). Joukkueen toimihenkilöt valitaan yleensä vuodeksi kerrallaan. Joukkueen toiminnasta vastuussa on johtoryhmä, johon kuuluvat: joukkueenjohtaja(t) valmentaja(t) huoltaja(t) rahastonhoitaja Joukkueiden tulee päivittää seuran internet-sivuille toimihenkilöt ja heidän yhteystietonsa. Myös pelaajatietojen ajan tasalla pitäminen on osa joukkueen toimintaa. Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 7
Seuraavaksi on käsitelty ohjeita toimihenkilöille. 5.1 Joukkueenjohtajan tehtävät Joukkueenjohtajalla on päävastuu joukkueesta kauden aikana. Hän vastaa valmennusta lukuun ottamatta kaikesta joukkueen toiminnasta. Joukkueenjohtaja toimii tiiviissä yhteistyössä pelaajien vanhempien, valmentajien ja joukkueen muiden toimihenkilöiden kanssa. Tarvittaessa hän myös delegoi tehtäviä joukkueen muille toimihenkilöille, jotta joukkueenjohtajan työmäärä ei kasvaisi liian suureksi. Seuraavaksi joukkueenjohtajan tehtäviä: Toimii linkkinä seuran ja joukkueen välillä, ja hoitaa seuran asioista tiedottamisen joukkueen pelaajille ja heidän vanhemmilleen. Toimittaa joukkueessa esille tulleet asiat johtokunnan/juniorijaoston tietoon ja/tai päätettäväksi. Kutsuu koolle vanhempainpalaverin kauden alussa sekä myös kauden aikana tarpeen vaatiessa. On päävastuussa joukkueen budjetista. Hän laatii joka kaudelle budjetin, joka hyväksytään vanhempainpalaverissa syksyllä. Hän vastaa budjetin noudattamisesta yhdessä rahastonhoitajan kanssa. Huolehtii joukkueen sisäisestä tiedottamisesta. Tiedottaminen voidaan hoitaa esim seuran nettisivujen kautta, sähköpostin välityksellä, tekstiviestein tai paperitiedotteilla. Tiedottamistavasta sovitaan syksyn vanhempainpalaverissa. Huolehtii joukkueensa pelaajien edustuskelpoisuudesta. Hän vastaa oman joukkueensa pelaajasiirroista yhdessä seuran puheenjohtajan kanssa ja varmistaa että pelaajien pelioikeudet ovat kunnossa ennen sarjakauden alkua. Pitää myös huolen, että jokaisella pelaajalla on Jääkiekkoliiton pelaajalisenssi ja asianmukainen vakuutus. Huolehtii ilmoittautumisesta sarjaan. Hoitaa kaikki joukkueen pelien järjestelyt. Kotipeleissä hän varaa jääajan ja tuomarit, huolehtii peliin toimitsijat, ilmoittaa peliajan vierasjoukkueelle ja ilmoittaa tuloksen Jääkiekkoliiton tulospalveluun. Vieraspeleihin joukkueenjohtaja varaa kuljetuksen sekä mahdollisen ruokailun. On yhteydessä kotijoukkueen joukkueenjohtajaan ennen peliä. Hyväksyy peleissä joukkueen pelaajaluettelon nimikirjoituksellaan. Hoitaa joukkueen suhdetoimintaa sekä oman seuran muihin joukkueisiin, että muiden seurojen joukkueisiin Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 8
nähden. Hän on yhteydessä sarjan muihin joukkueisiin hyvissä ajoin ja ilmoittaa kotipelin ajat ja järjestää joukkueen sarjaohjelman hyvässä yhteistyössä sarjan muiden joukkueiden kanssa. Joukkueenjohtaja toimii joukkueen ja seuran kasvoina ulospäin. 5.2 Rahastonhoitajan tehtävät Rahastonhoitaja laatii kauden alussa joukkueen toimintasuunnitelman ja talousarvion yhdessä joukkueenjohdon (joukkueenjohtajan ja valmentajan) kanssa. Rahastonhoitajalle kuuluu joukkueen rahaliikenteen suunnittelu ja seuraaminen. Tehtävät ovat: varainhankinnan suunnittelu yhdessä joukkueenjohtajan kanssa: kausi- ja/tai kuukausimaksut, talkoot, sponsoreiden hankinta jne. päivittäisen rahaliikenteen hoito: laskujen maksu, laskujen tekeminen ja lähettäminen kirjanpito eli maksutapahtumien kirjaus joukkueenjohdon kanssa sovitulla tavalla joukkueen jäsenten maksutapahtumien seuranta ja viivästyneiden maksujen karhuaminen rahankäytön valvominen ja maksuvalmiuden varmistaminen taloustilanteesta tiedottaminen joukkueejohdolle ja joukkueen jäsenille/ vanhemmille tarpeen mukaan tilinpäätöksen tekeminen seuran antamien ohjeiden mukaisesti tositteiden toimittaminen seuran käyttämälle tilitoimistolle 5.3 Valmentajan tehtävät Valmentajat/ohjaajat muodostavat yhdessä muiden toimihenkilöiden (jouk.johtajat ja huoltajat) kanssa joukkueen johtoryhmän ja ovat seuran edustajia joukkueissa. He vastaavat joukkueen toiminnan toteutumisesta tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Valmentajan/ohjaajan tehtäviä mm: - Kauden harjoitus- ja kilpailutoiminnan suunnittelu ja periaatteiden laadinta - Laativat yhdessä muun johtoryhmän kanssa joukkueen Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 9
toiminta- ja taloussuunnitelman esitettäväksi vanhempainkokoukselle ja myöhemmin hyväksyttynä seuralle - Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä - Yksittäisten harjoitustapahtuminen minuuttikohtainen suunnittelu - Joukkueen nimeäminen, peluuttaminen seuran sääntöjen mukaisesti (mm. tasapuolinen peluuttaminen ja pelipaikkojen kierrätys) ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin - Otteluiden ja harjoitusten johto - Kurinpitovelvollisuus yhdessä joukkueen muun johtoryhmän kanssa - Läsnäolovelvollisuus aina - Osallistumisvelvollisuus seuran valmennus- ja koulutustilaisuuksiin - Huolehtivat seuran antamista tehtävistä - Osallistumisvelvollisuus vanhempien palavereihin, sekä vanhempien informointi - Valmentajasopimuksen (jos on) mukainen toiminta - Raportointi seuran antamien ohjeiden mukaisesti - Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa - Itsensä kehittäminen valmentajana/ohjaajana ja kasvattajana 5.4 Huoltajan tehtävät Huoltajan tehtävänä on lyhyesti sanottuna huolehtia pelaajien hyvinvoinnista harjoituksissa ja peleissä. Hän huolehtii varusteista ja pelaajien huollosta sekä osallistuu joukkueen organisaation jäsenenä joukkueen päätöksentekoon ja toimintaan. Seuraavaksi tarkemmat kuvaukset huoltajan tehtävistä. Liite 3 sisältää huoltajille lisätietoa. Lisäksi kohdassa 5.5 kerrotaan joukkueen varusteista, jotka oleellisesti liittyvät huoltajan tehtäviin niistä huolehtimisen kautta. Huoltaja: Vastaa varusteista, niiden jaosta ja kunnossapidosta sekä pitää varustekirjanpitoa Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta Vastaa joukkueen juomista harjoituksissa ja otteluissa Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa Huolehtii luistinten teroituksesta ja varusteiden sopivuudesta Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 10
Opettaa pelaajille oikeita asenteita varusteiden huoltoa ja yleistä hygieniaa ajatellen. Kuuluu joukkueen johtoryhmään (kurinpitovelvollisuus) Velvollisuus osallistua huoltajien koulutuksiin ja kokouksiin Läsnäolovelvollisuus harjoituksissa ja otteluissa 5.5 Joukkueen varusteet Joukkue tarvitsee varusteita, jotka hankitaan yhdessä ja niiden huollosta vastaa joukkueen huoltaja. Tässä on luettelo niistä varusteista, joita joukkue yleensä tarvitsee. Osa varusteista voi olla myös seuran kautta hankittuja ja esimerkiksi pelipaitoja kierrätetään vanhemmilta joukkueilta nuoremmille. Tarvittavia varusteita: Pelipaidat (kotipaita valkea, vieraspaita sininen) Harjoituspaidat Teroituskone Juomapullot Huoltajan laukku o Työkaluja erilaisten ruuvien yms kiristämiseen o Terien irrottamis/kiinnitystyökalut o Hiomakivi terien huoltoon o Kypäräruuveja, luistimen teräruuveja yms o Luistimen nauhoja o Liimaa irtolavan kiinnitykseen o Kuumailmapuhallin o Eristysnauhaa, varusteteippiä o Ompelutarvikkeet varusteiden korjaamiseen o Nippusiteitä, rautalankaa varusteiden korjaamiseen o Ilmastointiteippiä Varusteteippiä pelaajille Mailakassi Ensiapulaukku (kts liite 2) Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 11
LIITE 1 HUOLTAJAN TEHTÄVÄT l. KAUDEN ALKAESSA - pelaajien määrän varmistaminen ja puutteiden selvitys - varusteiden tarkastus - pelaajakohtaisen varustekortin täyttö (tiedät mitä kenelläkin on) - varustesääntöjen ym. selvitys (mm mailakiintiöt, tahalliset rikkomiset, mitä pelaaja saa seuralta, mitä on hankittava itse, luistinten teroitus jne.) - ensiapulaukun täydennys tarpeen mukaan 2. TOIMINTA HARJOITUKSISSA JA OTTELUISSA 2.1. Valmistelut - saavu n 20-30 min ennen kokoontumisaikaa - hae pukukopin avain - hoida varusteet saataville: koppi auki, mailat, kiekot, erkat ym. valmiiksi - luistimien teroitus (teroituskoneen puhdistus) - tarkista pelaajien tarpeet - valmentajan toivomukset harjoitukseen/peliin liittyen - valmista juomat ja jääpussit - kotiottelussa: hoida kiekot toimitsijoille - siirrä tarvitsemasi varusteet ja välineet vaihtoaitioon - lukitse pukukoppi joukkueen mentyä jäälle 2.2. Harjoituksen/ottelun aikana - hoida pelaajien tarpeet (juotavat, vammat, varusteiden huolto jne.) - valvo, että laidan ylimenneet kiekot noudetaan 2.3. Harjoituksen/ottelun jälkeen - maalien siirrosta huolehtiminen (pelaajat) - vaihtoaition tarkistus ja varusteiden siirto - pelaajien tarpeista huolehtiminen (juomahuolto) - varusteiden huolto, siirto varustekoppiin - valvo, että suihkussa käynti sujuu moitteettomasti (yleinen hygienia) - valvo, että varusteet tulevat kunnolla kuivumaan ja pesua tarvitsevat varusteet viedään kotiin - tarkista lopuksi pukukoppi (pelaajat jättäneet siistiin kuntoon) ja luovuta avain Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 12
2.4. Valmistautuminen matkaotteluun - tärkeää on varata reserviä mukaan (omavaraisuus) varamailat, kiekot, erkat, juomat huoltaja- ja ensiapulaukun täydennys varapaitoja (joku aina unohtaa) luistimien teroitus ennen lähtöä jos kyseessä on turnausmatka, on hyvä ottaa mukaan narukerä ja jokin puhalluslaite asujen kuivaamista varten (levitys pukukoppiin) - auton pakkaaminen oikeassa järjestyksessä, jos joudutaan matkalla yöpymään jne. 3. KAUDEN PÄÄTTYESSÄ 4. YLEISTÄ - anna ohjeet varusteiden huollosta ja pesusta - kaikkien seuran varusteiden kerääminen (pelipaidat, harjoituspaidat, mv-varusteet, housut jne.) - mahdolliset korjaukset - juoma-astioiden erityishygienia - pesu - joukkueen kopin inventaario ja siivous - vastaa seuran varusteista - huolehdi joukkueen ensiaputarvikkeista, niiden saatavillaolosta, sekä ensiavusta otteluissa ja harjoituksissa - teroituskoneiden käytön valvonta - valvoo mahdollisuuksien mukaan myös pelaajien henkilökohtaisten varusteiden kuntoa ja sopivuutta - pelipaita on pelaajan juhla-asu, sitä ei saa käyttää harjoituksissa harjoituspaitana (ei edes käännettynä!) - joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 13
LIITE 2 ENSIAPULAUKKU Huoltajan/fysioterapeutin varustelaukun sisältö: 1. Ensiaputarvikkeet: - kylmäpaukkauksia sekä kerta- että jatkuvakäyttöisinä (jääpussi) - paineside tai -sukka - steriiliä sidetaitoksia ( eri kokoisia) 2. Sidonta- ja haavanhoitotarvikkeet: - sideharsoa - joustositeitä - liimasiteitä - haavateippiä - rakkolaastareita - pumpulia - puhtaita harsotaitoksia - laastaria, eri kokoisia - haavanpuhdistusainetta/ haavapyyhkeitä - kertakäyttöhanskoja - kolmioliina 3. Teippaus- ja tukitarvikkeet: - joustamatonta teippiä (urheiluteippiä), n. 5cm leveää - pitkittäin ja poikittain joustavaa teippiä - alusteippiä - sakset - esim. kertakäyttöisiä partahöyliä karvojen poistoon - joustavaa sidettä lisäksi voi olla: - linimenttiä - kylmävoidetta (-geeliä) - vaahtokumia pehmusteeksi - "avaruushuopa" lämmön säilyttämiseksi - isoa putkiharsoa / putkiverkkosidettä päähän sopivaa - särkylääkettä ( Ensiaputarvikkeiden määrään vaikuttaa tietenkin joukkueen koko, tukisiteiden kokoon taas pelaajien ikä/koko) Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 14
LIITE 3 SINETTISEURASÄÄNNÖT Tornion Ice Hockey Club, sinettiseurasäännöt 1. Urheilutoiminta 1.1 F - D juniorijoukkueet Nuorimpien ikäluokissa seuran toimintaideologian avainsanoja ovat: kaikille, hauskaa, onnistumisen elämyksiä, halpaa, lähellä kotia, helposti, turvallisesti. Joukkueen pelisäännöt Seura edellyttää, että kaikkien F - D- juniori-ikäisten joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyössä tekevät vuosittain 1.10. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt, jotka vanhemmat vahvistavat allekirjoituksillaan. Seuran johdon edustajan on oltava läsnä tilaisuudessa. Kopio pelisäännöistä toimitetaan seuran valmennuspäällikölle viikon sisällä niiden tekemisestä. Seura toivoo, että ko. ikäryhmien pelaajat tekevät omalta osaltaan vastaavat pelisäännöt, joista informoidaan johtoryhmiä ja vanhempia. Joukkueiden muodostaminen F-juniori -ikäluokissa muodostetaan vuosittain niin monta noin 28-30:n pelaajan (26-28 kenttäpelaajaa, 2-3 maalivahtia) harjoitusryhmää, kuin mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia. Joukkueiden muodostamisesta päättää seuran juniorijohtoryhmä. Kaikissa kolmessa ikäryhmässä kaikki muodostetavat joukkueet ovat tasavahvoja. Saman ikäryhmän eri joukkueisiin sijoittamisen ensisijaisena taustana on kodin sijainti pääasialliseen harjoituspaikkaan nähden. Koska pelaajien väliset kaveruussuhteet kuitenkin ovat toisaalta tärkein tekijä, kun lapset arvioivat harrastuksensa nautittavuutta, nämä pyritään ottamaan huomioon harjoitusryhmää rakennettaessa. Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat. Seuran puolesta kysymyksiin ottaa tarvittaessa kantaa valmennuspäällikkö. Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen Pelaajan siirtymisen seuran joukkueesta toiseen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden ohjaajat, joukkueenjohtajat ja ao. vanhemmat. Jos edellä mainitut ihmiset eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, valmennuspäällikön mielipide on ratkaiseva. Ohjaustoiminta Seura osoittaa joukkueille ohjaajat ja vastaa heidän kustannuksistaan. Seura pyrkii järjestämään kaikille saman ikäryhmän joukkueille yhtä tasokkaat ohjaajat (3-5 kpl/joukkue.) Ohjaajat pyrkivät auttamaan joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti. Toimintavuoden aikana F - E juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia. D-junioreissa joukkueilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtumien kestokoksi suositellaan enintään 90 minuuttia. Alueen sarjatoiminnasta johtuen voidaan kaikissa ikäryhmissä sallia poikkeuksia edellä todettuun tapahtumamäärään. Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 15
Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jäät. Jaanjaosta vastaa seuran puolesta nimetty jäänjakaja yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. Kaikki F - E -juniorijoukkueiden harjoitukset ovat yhteisharjoituksia siten, että joukkueella on käytössä joko puolikas tai kolmasosa kentästä. Vain poikkeustapauksissa joukkueella voi olla yksin käytössään koko kaukalo. Harjoituksia voi olla hallissa, teko- tai luonnonjäällä. Kaikki saman ikäryhmän joukkueet saavat saman määrän halli-, teko- tai luonnonjäätä kauden mittaan. Kolmesta viikottaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla vain kaksi. D -junioreissa harjoitukset voivat olla myös yhteisharjoituksia puolella kentällä ja niitä voi olla sekä hallissa että teko- ja luonnonjäällä.. Myös tässä ikäryhmässä eri joukkueille taataan saman määrän jääaikaa samanlaisissa olosuhteissa. D- juniorijoukkueiden neljästä viikottaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla enintään kolme. Ulkojäällä tapahtuvaa harjoittelua koskien em. käytäntöön voidaan sallia kaikissa ikäryhmissä sääoloista johtuvia poikkeuksia, joista joukkueen johdon on sovittava valmennuspäällikön kanssa. Pelaaminen Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita. Otteluohjelma ja -määrä on tarkistutettava etukäteen valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia. Seura osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. F-junioreista muodostetut pelijoukkueet voivat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 20 peliä. E-junioreissa vastaava pelaajakohtainen pelimäärä on 25-30 ja D-junioreissa 30-40. joukkueenjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista ottelusta. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa minkä tahansa joukkueen kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä. HUOM! Pelimääriä laskettaessa yksi tumauspäivä, vaikka sisältaisikin useamman pelin, on yksi ottelu! Peluuttaminen Seura sitoutuu siihen, että lapsia peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikaudenkin puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita. F-juniorien harjoitusryhmistä muodostetaan otteluihin maalivahti mukaan luettuna 10-15:n pelaajan joukkueita riittävän pelikohtaisen suorituksellisen toistomäärän varmistamiseksi. E- ja D-junioreissa seura suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan kolmella kentällä riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. Tasapuolisuus kauden mittaan järjestetään ottelusta toiseen lepääviä pelaajia kierrättämällä. Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla, vaan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja otteluissa pelattuina, liiton juniorisääntöjen mukaisina vaihtoina. Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien itsenä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen. HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä! Poissaolosta ilmoittaminen Pelaaja tai hänen puolestaan joku on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, muta viimeistään kasi tuntia ennen sen alkamisaikaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuohjaajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle. HUOM! Pelaajaa ei saa rankaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä! Pelaajan kehittymisen arviointi Jokainen pelaaja saa itselleen halutessaan haltuun 1-2 kertaa vuodessa (jouluna ja/tai pelikauden päätteeksi) kirjallisen arvioinnin, joka koostuu kolmesta osasta: Nämä jääkiekkotaidot hallitset vähintäänkin kohtuullisesti Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 16
Näissä jääkiekkotaidoissa sinulla on eniten parantamisen varaa Näissä asioissa olet muutoin OK Ohjaajat ovat velvollisia keskustelemaan pelaajan kansa palautteesta, jos tämä sitä haluaa. Pelaajan "värvääminen" Pelaajan värvääminen toiselta seuran joukkueelta on kielletty! Pelaajan erottaminen joukkueesta Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erityisen painavista hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä. Ongelmien ratkaiseminen Tähän kohtaan (1.1.) liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä seuran juniorijohtoryhmä, johon kuuluvat juniorijaoston puheenjohtaja, valmennus- ja junioripäälliköt sekä valmentajien, joukkueenjohtajien ja vanhempien edustaja, yksi kustakin ryhmästä. Juniorijohtoryhmän päätöksistä voi valittaa seuran johtokunnalle. 1.2. C- ja vanhemmat juniorijoukkueet Seuran periaatteena C- ja vanhempien junioreiden kohdalla on, että pelaajan edun mukaista on pelata kykyjensä, tavoitteidensa, ja innokkuutensa (tässä tärkeysjärjestyksessä) edellyttämässä joukkueessa. Joukkueiden muodostaminen Seura muodostaa niin monta vähintään neljän kentällisen ja 2-3:n maalivahdin joukkuetta (n. 23-25 pelaajaa) kuin mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuus. Joukkueiden muodostamisesta päättävät seuran juniorijaoston puheenjohtaja sekä valmennus- ja junioripäälliköt. Jos pelikaudella syntyy esimerkiksi kaksi C2-juniorijoukkuetta, tavoitteellisimmat ja taidollisesti pisimmälle kehittyneet harjoittelevat ja pelaavat toisessa joukkueessa ja vähemmän tavoitteita omaavat sekä taidollisesti ei niin pitkälle kehittyneet toisessa. Näin seuraan voi vielä tulla uutena mukaan vaikka 15-vuotias nuori. Lopulliset joukkueet muodostetaan ikäluokissa kesän harjoitusryhmistä 15.8. mennessä. Eri joukkueisiin sijoittamisen suorittavat joukkueiden nimetyt vastuuvalmentajat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. Valmennuspäällikön näkemys on viime kädessä ratkaiseva. Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen Siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu pääsääntöisesti tasotarkistusten kautta. Näitä tehdään vuosittain kauden päätteeksi keväällä. Tarkistuksia voidaan tehdä myös kauden aikana, kuitenkin ennen 31.12. Tarkistuksen tekee ja pelaajan siirtymisestä päättää valmennuspäällikkö apunaan joukkueiden valmentajat ja tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat. Tasotarkistusten helpottamiseksi keväällä ja kesällä sekä tarvittaessa myös syksyllä saman ikäryhmän joukkueille järjestetään yhteisiä harjoituksia ja pelejä. Siirtyminen saman ikäluokan tavoitteellisempaan joukkueeseen tai vanhempaan ikäluokkaan on mahdollista vain pelaajan ja hänen vanhempiensa suostumuksella. Suostumisen selvittää valmennuspäällikkö. Siirtymisen lähtökohta on, että pelaaja ottaa pysyvän pelipaikan joukkueesta, johon siirtyy. Siirtämisestä ikäluokan harrastejoukkueeseen keskustellaan pelaajan ja hänen vanhempiensa kanssa. Valmennuspäällikkö on velvollinen perustelemaan siirtämisen tarpeen. Pelaaja on yhden siirtymisen jälkeen kauden loppuun asti sen joukkueen pelaaja, johon on siirtynyt. Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 17
Ohjaustoiminta Seura osoittaa joukkueille valmentajat ja vastaa heidän kustannuksistaan. C-junioreista ylöspäin kyvykkäimmät valmentajat (vähintään 2 kpl/joukkue) sijoitetaan tavoitteellisempiin joukkueisiin. Mahdollisiin C-A -juniorien harrastejoukkueisiin seura takaa vähintään yhden valmentajan. Valmentajat yrittävät auttaa joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti. C-, B- ja A juniorien tapahtumamäärä sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen. Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jääharjoitusajat. Jään jakamisesta vastaa seuran tehtävään nimeämä jäänjakaja yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. C- ja vanhemmissa junioreissa ikäryhmän tavoitteellisemman joukkueen jäätarpeet otetaan ensin huomioon. Mahdollisille harrastejoukkueille annetaan jäätä siten, että mielekäs jääkiekon harrastaminen on mahdollista. Valmennuspäällikön näkemys asiasta on seuran kanta C- A junioreissa. Harjoitusmäärät sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen. Pelaaminen Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita. Otteluohjelma ja -määrä on tarkistutettava etukäteen valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia. Seura osallistuu C2 joukkueillaan alueen tälle ikäluokalle järjestämiin alueen sarjoihin sääntöjen mahdollistamalla tavalla. Tämän ikäryhmän joukkueet saavat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 45 peliä. Joukkueenjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä. Seura pyrkii C1 ja vanhemmissa ikäluokissa pelaamaan tavoitteellisilla joukkueilla niin korkealla alueellisella tai kansallisella tasolla kuin mahdollista. Harrastejoukkueet ilmoitetaan niihin sarjoihin, joihin se alueen sääntöjen puitteissa on mahdollista. C1-A -junioreiden tavoitteellisissa joukkueissa kehittämistarpeet sekä sarjan rakenne määrittävät pelaajakohtaisen pelimäärän, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy. Vastaavien ikäryhmien mahdollisissa harrastejoukkueissa johtoryhmät sopivat yhdessä valmennuspäällikön kanssa järkevästä ottelumäärästä. HUOM! Pelimääriä laskettaessa yksi tumauspäivä, vaikka sisältäisikin useamman pelin, on yksi ottelu! Peluuttaminen C-A -junioreiden tavoitteellisissa joukkueissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on: 1. kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen ja 2. tunnollinen harjoituksissa käyminen sekä 3. määrätietoinen harjoittelu. Mahdollisissa harrastejoukkueissa kaikkia peluutetaan yhtä paljon niin yksittäisessä ottelussa kuin koko pelikaudenkin mittaan riippumatta harjoittelumääristä tai - tehokkuudesta. HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä! Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 18
Poissaolosta ilmoittaminen Pelaaja itse tai joku hänen puolestaan on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta heti, kun sellainen on tiedossa tai viimeistään kahta tuntia ennen tapahtuman alkua. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuohjaajalle/-valmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle. HUOM! Pelaajaa ei saa rankaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä! Pelaajan kehittymisen arviointi Jokainen seuran C2-A juniori-ikäinen, tavoitteellisessa joukkueessa pelaava pelaaja saa halutessaan kaksi kertaa vuodessa, jouluna ja pelikauden päätteeksi itselleen haltuun toiminnastaan kirjallisen arvioinnin, joka perustuu liiton pelaajakartoituslomakkeeseen. Valmentajat käyvät sekä näiden palauteettä erillisten taustakyselylomakkeiden pohjalta kehityskeskustelut jokaisen pelaajan kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mahdollisissa näiden ikäryhmien harrastejoukkueissa pelaaja on oikeutettu saamaan valmentajilta palautetta toiminnastaan sekä kirjallisena että suullisena, jos hän niin haluaa. Pelaajan "värvääminen" Pelaajan värvääminen toiselta seuran joukkueelta on kielletty! Pelaajan erottaminen joukkueesta Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä. Ongelmien ratkaiseminen Tähän kohtaan (1.2.) liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä seuran juniorijohtoryhmä, johon kuuluvat jaoston puheenjohtaja, valmennus- ja junioripäälliköt sekä valmentajien, joukkueenjohtajien ja vanhempien edustaja, yksi kustakin ryhmästä. Junioriryhmän päätöksistä voi valittaa seuran johtokunnalle. 2. Talousasiat 2.1. Joukkueen budjetti Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle talousarvion. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Joukkueiden budjettien hyväksymisestä päättää seuran johtokunta. Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla. 2.2. Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus Joukkueen nimissä olevan seuran pankkitilin käyttöoikeus edellyttää tilille nimetyt käyttäjät. Vanhempienkokous valitsee pelaajien vanhemmista tilinkäyttöoikeuden saavat henkilöt. Yleensä näitä ovat rahastonhoitaja ja joukkueenjohtajat, joiden täytyy hoitaa joukkueen raha-asioita. Pankki hyväksyy käyttöoikeuden vasta, kun seuran johtokunta on hyväksynyt sen. Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 19
Joukkueenjohtaja toimittaa vanhempienkokoukseen pöytäkirjan seuran johtokunnan sihteerille, joka esittelee sen seuraavassa johtokunnan kokouksessa. Joukkue toimittaa johtokunnan kokouksen pöytäkirjanotteen pankkiin. 2.3. Joukkueen rahat ja omaisuus Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman kirjanpidon, joka liitetään seuran kirjanpitoon. Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruuden päättää joukkueen vanhempienkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että suurin osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, kausijulkaisuun ilmoituksia keräämällä jne. Vanhempienkokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteestaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille. Kesäajalle on syytä määrätä oma kausimaksunsa, joka peittää kulut. Näin siksi, että harjoitusryhmän vahvuus saattaa kesäharjoitusjaksolla varsinkin D-junioreista ylöspäin olla lopullisen joukkueen pelaajamäärää suurempi. Kesäkausimaksun tulee kattaa kulut siihen asti kunnes joukkueet lopullisesti määritellään. Huom! 1!: Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa. Huom 2!: Maalivahdin varusteet Sääntö: Pelaaja maksaa 1/3 Seura 1/3 ja joukkue 1/3 maalivahdin varusteista. Seuran maalivahtikoulutuksesta vastaava opastaa varusteiden hankinnassa. 2.4. Joukkueen / seuran rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen Vanhan toimintavuoden päätteeksi G-D2 juniori-ikäluokissa joukkueiden rahavarat ja omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan uuden kauden alkaessa aina tasan muodostuvien vuotta vanhemman ikäryhmän joukkueiden kesken. Siirryttäessä D2-ikäryhmästä Dl-junioreihin, eri joukkueiden varallisuudet siirtyvät edustusjoukkueelta toiselle, tukijoukkueelta toiselle ja kehitysjoukkueelta toiselle. Siirryttäessä D1-junioreista C2-ikäryhmään, edellisen kauden päätteeksi yhteenlaskettu D1-ryhmien varallisuus jaetaan tasan muodostettavien C2-joukkueiden kesken. C-junioreissa C2-edustusjoukkueen varat siirtyvät C1-edustusjoukkueelle ja C2-tukijoukkueen C1- tukijoukkueelle. Jos seuralla on toimintavuonna B-junioreista sekä edustus- että tukijoukkueet, C1-edustusjoukkueen rahat ja omaisuus siirtyvät B-edustukselle ja C1-tukijoukkueen B:n vastaavalle. Jos joukkueita muodostuu vain yksi, se perii Cl-edustus- ja tukijoukkueilta mahdollisesti jääneen varallisuuden. B- ikäryhmän joukkueen tai joukkueiden varat ja omaisuus siirtyvät A-juniorijoukkueelle. HUOM! Esimerkki varojen jakamisesta tapauksessa, jossa pelikauden päätteeksi C2 tai vanhemmassa juniorijoukkueessa pelaajia siirtyy ikäryhmän "alempaan" joukkueeseen tai jopa lopettaa jääkiekon seurassa: C1-edustusoukkuessa on 24 poikaa, joista 18 jatkaa syksyllä B-edustusryhmässä, kolme siirtyy B-tukijoukkueeseen ja kolme lopettaa. Joukkueen tilillä on kauden päätyttyä 10.600 euroa. Rahat siirretään jatkavien pelaajien uusille joukkueille siten, että: o B-edustus saa 18 osaa (10.600 : 21=504,75 *18 =9085,70 euroa) o B-tuki saa 3 osaa (504,75 * 3 = 1514,30 euroa) Lopettaneet pelaajat eivät saa rahaa eikä tavaraa, koska ne ovat seuran omaisuutta. Rahat siirretään joukkueen tililtä uuden joukkueen tilille. Oletetaan, että seuraavana toimintavuonna B-edustusjoukkueen kausimaksu on 600euroa. 18 siihen siirtynyttä pelaajaa joutuu kukin maksamaan kausimaksua ainoastaan 600-504,75=95,25 euroa. Jos kausimaksu olisi vain 400 euroa, loput 104,75 euroa jäisivät joukkueen tilille ja olisivat sen yhteisessä käytössä. Jakautuneesta joukkueesta siirtyvällä rahalla voi yhtenä toimintavuonna pienentää vain kausimaksua. Sillä ei voi esimerkiksi ostaa varusteita siirtyneille pelaajille! Tornion Ice Hockey Club ry, 2007 20