Yhtymähallitus 85 16.12.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2016 1709/05.18/2015 Yhall 16.12.2015 85 Perhehoito sijaishuoltona Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ym pä ri vuo ro kauti sen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijais per hees sä. Perhehoitoa voidaan käyttää huostaan otettujen lasten ja nuorten hoidon ja huolen pi don järjestämiseksi, kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten hoidon ja huo len pi don järjestämiseksi tai kun lapsi tai nuori sijoitetaan avohuollon tu ki toime na. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus ko din omai seen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen pe rus turval li suut taan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa annetaan lapselle, jonka ei kat so ta olevan laitoshuollon tarpeessa ja jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolen pi toa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan, lapsen lä heis ver kos tos sa tai muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Sijaiskodilla tarkoitetaan perhehoitajalain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen perhehoitajan omassa kodissaan antamaa lapsen hoitoa ja kasvatusta siten, et tä lapsi ja perhehoitaja asuvat yhteisessä kodissa. Sijaishuollon painopistettä pyritään siirtämään laitoshoidosta perhehoitoon. Vuon na 2012 voimaan tulleen lastensuojelulain muutoksen mukaan lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa. Per he hoi ta jan sopivuus ja edellytykset toimia perhehoitajana sekä olosuhteet per he hoi don toteutumiselle arvioidaan ennen sijoituksen toteutumista. Si jais vanhem man sopivuutta tehtävään arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti perheen ih mis suh tei siin, perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksia huomioida ja tyy dyt tää sijoitettavan tarpeet hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi huomiota kiin ni te tään perhehoitajan kykyyn tehdä yhteistyötä sijoittajatahon sekä sijoitettavan bio lo gi sen lähiverkoston kanssa. Perhehoitajan on suoritettava ennakkovalmennus en nen sijaisvanhemman tehtävään ryhtymistä tai vuoden kuluessa perhehoidon al ka mi ses ta. Lisäksi perhehoitajalle nimetään vastuutyöntekijä sijoittajatahon toi mes ta. Perhehoitajana toimimisesta saatavat korvaukset muodostuvat hoitopalkkiosta, ku lu kor vauk ses ta sekä Kelan maksamista lapsilisästä sekä erityisperustein makset ta vas ta vammaistuesta. Perhehoidon käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2016 lukien 2.908,85 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohden. Käynnis tä mis kor vaus maksetaan todellisten kulujen perusteella ensimmäisen vuoden aikana si joi tuk sen käynnistymisestä.
Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkion määrä perustuu perhehoitolain (263/2015) 16 :n mukaiseen suositukseen, jota tarkistetaan kalenterivuosittain työn te ki jäin eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Per hehoi dos ta maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä 1.1.2016 lukien on 691,25 eu roa/kk. Voimassa olevia toimeksiantosopimuksen mukaisia hoitopalkkioita koro te taan 1.1.2016 lukien 0,73 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Perhehoidosta maksettavan hoitopalkkion määrää korottavia tekijöitä ovat: lapsella on sairaus tai vamma, joka edellyttää päivittäin tavanomaista enemmän hoi toa ja huolenpitoa lapsella on säännöllinen terapia tai hoito, joka edellyttää sijaisvanhemman osal li suut ta hoidon toteutumiseen sijaisvanhemman irtautuminen kodin ulkopuolisesta työstä sijoitetun lapsen hoi det ta vuu den perusteella perhehoitoa kuormittavana tekijänä ovat biologisten vanhempien vaikeudet, jot ka heijastuvat sijaisperheen arkeen ja vaativat sijaisvanhemmalta erityisiä toi min to ja arjessa. Esitys hoitopalkkioiden määräksi 1.1.2016 alkaen 1. perushoitopalkkio lapsi tarvitsee tavanomaista hoitoa ja huolenpitoa 2. korotettu hoitopalkkio lapsen huolenpitoon liittyy kaksi korottavaa te kijää, lapsi saa Kelan myöntämää pe rus vam mais tukea tai korotettua vammaistukea. 3. erityishoitoa vaativa hoitopalkkio lapsen huolenpitoon liittyy useita korottavia te kijöi tä ja hoito vaatii sijaisvanhemmalta huo mat tavaa ajankäyttöä arjessa, lapsi saa Kelan myön tämää ylintä vammaistukea. Alle 3 v lapsen sijoitus. 4. + lisähoitopalkkio lapsen hoito vaatii toisen vanhemman kokoaikaista ko to na olemista. Korvaus ansionmenetyksestä, mikä li vanhempi jää kotiin perhehoidon vuoksi. 703 /kk (698 v. 2015) 820 /kk (814 v. 2015) 1.042 /kk (1.035 v. 2015) 310 /kk (308 v.2015) 5. osa-aikainen perhehoito 1/2 kokoaikaisesta perhehoidosta maksettavasta hoi to palk kios ta 16 17-v. jälkihuoltona tapahtuva perhehoito, si jaishoi dos sa oleva nuori asuu ja käy koulua muualla ja viet tää viikonloput ja loma-ajat sijaisperheessä. 18-20-v. itsenäistyvä nuori asuu kokoaikaisesti sijais per hees sä Kelan myöntämä lapsilisä ja vammaistuki ohjataan maksettavaksi si jais van hemmal le kattamaan lapsen elatuksesta ja erityisestä hoidosta aiheutuvia kus tan nuk-
sia. Kulukorvauksen vähimmäismäärä 1.1.2016 mukaisesti on 409,59 euroa per he hoidos sa olevaa henkilöä kohden. Kulukorvausksen määrä on tarkistettu elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti 1.1.2016 alkaen. Kulukorvaus perusteet on määritelty hoidettavan iän ja hoi to-olo suh tei den mukaan seuraavasti. Käyttörahan osalta ei esitetä muutoksia. Kulukorvauksia tarkistetaan elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti 1.1.2016 alkaen. Esitys kulukorvauksiksi 1.1.2016 alkaen: Lapsen ikä Kulukorvaus Käyttöraha 0-6 vuotta 397 /kk 14 /kk 7-11 vuotta 484 /kk 21 /kk 12-14 vuotta 611 /kk 33 /kk 15-17 vuotta 688 /kk 51 /kk 18-20 vuotta 403-684 /kk Kelan myöntämänä opintoetuus, kuntoutusraha tai työmarkkinatuki. Toi meen tulo tu ki lain mukainen oikeus toimeentulotukeen. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ra vin nosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta ai heu tu vat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kus tannuk set, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvauksen ohella makse taan lastensuojelulain 55 :n mukaista lapsen käyttöön tarkoitettua käyt tö rahaa. Kulukorvauksella katettavia menoja ovat harrastuksista ja lomista syntyneet kus tan nuk set, mm. harrastusvälineet, kurssimaksut, leirit, lomamatkat. Matkakulukorvausta maksetaan 0,31 /km erikseen sovituista matkoista. Perhehoitajalle tarjotaan mahdollisuus osallistua kerran vuodessa perhehoitoa tuke vaan koulutukseen. Loma-ajan korvauksena sijaisvanhemmalle maksetaan kesäkuun hoitopalkkion mak sun yhteydessä yhden kuukauden ylimääräinen hoitopalkkio, mikäli per he hoita ja ei käytä ansaitsemiaan lomapäiviä vapaana. Lastensuojelun tilapäinen perhehoito Lastensuojelun avohuollon toimenpiteenä on ollut käytössä myös tilapäinen perhe hoi to. Tilapäinen perhehoito perustuu toimeksiantosopimussuhteiseen yh teistyö hön. Tukikäynneistä maksetaan sopimuksen mukainen hoitopalkkio sekä ku lukor vaus palkkatoimiston kautta. Maksettavat korvaukset ovat verotettavaa tuloa. Matkakuluista vastaa lapsen vanhemmat huolehtimalla kuljettamisista tu ki perhee seen. Erillisestä sopimuksesta tukiperheelle maksetaan matkakorvausta 0,31 /km lap sen matkakuluina. Tilapäisen perhehoidon korvauksiksi esitetään seuraavat korvaukset:
Kulukorvaus lapsesta, tavanomaista hoitoa vaativa lapsi Kulukorvaus lapsesta, erityistä hoitoa vaativa lapsi Kulukorvaus lapsesta, vaikeavammaisuuden perusteella erityistä hoitoa vaativa lapsi 40 /vrk +15 /vrk 80 /vrk+15 /vrk 100 /vrk+ 15 /vrk Lastensuojelulain mukaiset jälkihuollon itsenäistymisvarat Lastensuojelulaki 77 1 mom mukaan kaikista muista lapsen tuloista, korvauksista tai saamisista, kuin lapsilisästä, säästetään 40 % lapsen jälkihuollon mukaisiksi it se näis ty mis va roik si. Jos nuoren omia tuloja peritään hoidon korvauksena kuntayhtymälle, hänen it senäis ty mis va roik seen on varattava kalenterikuukausittain vähintään 40 % näistä tulois ta. Määrää laskettaessa lapsilisää ei oteta huomioon. (Lastensuojelulaki 77). Jos tällaisia tuloja, korvauksia tai saamisia ei ole, tai ne ovat riittämättömät, sosi aa li huol lon on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asu mi seen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tar peelli sil la itsenäistymisvaroilla (Lastensuojelulaki 77). Mikäli nuori on sitoutunut jälkihuoltoon, on hänellä 21-v. täytettyään mahdollisuus saa da loput jäljellä olevat itsenäistymisvarat. Itsenäistymisvarojen kohdentamisesta sovitaan yhteisesti asiakassuunnitelmaan jäl ki huol to nuo ren kanssa. Itsenäistymisvarojen määrä määräytyy sijoituksen keston mukaan. It se näis ty misva roi hin ei esitetä tasokorotusta. Esitys itsenäistymisvaroiksi 1.1.2016 alkaen: Sijoituksen kesto Itsenäistymisvarojen määrä 6 kk - 1 vuosi 500 1 v. - 2 v. 1.000 2 v. - 4 v. 1.500 4 vuotta tai enemmän 1.800 Perhe- ja psykososiaalisten palvelujen tulosalueen johtajan esitys: Yhtymähallitus hyväksyy lastensuojelun perhehoidon korvaukset, tilapäisen perhe hoi don korvaukset ja jälkihuollon itsenäistymisvarat esitetyn mukaisesti. Kuntayhtymän johtajan esitys: Yhtymähallitus hyväksyy perhe- ja psykososiaalisten palvelujen tulosalueen joh tajan esityksen.
Yhtymähallitus: Esitys hyväksyttiin. Lisäksi pöytäkirjaan merkittiin, että tämän asian käsittelyn jälkeen pidettiin tauko klo 18.25-18.40.