Hannukaisen alueella sijaitsee kaksi vanhaa avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara (Kuva 1-5), joista Rautaruukki Oyj louhi rautamalmia vuosina 1978 1988. Laurinojan avolouhoksesta rautamalmia louhittiin yhteensä 3,26 Mt ja Kuervaarasta 1,1 Mt. Rautaruukki Oyj:n toiminnan jälkeen Outokumpu Oyj louhi Laurinojan kupari-kulta-pitoista rautamalmia 0,45 Mt vuosina 1989 1990. Hannukaisen alueella sijaitsevat avolouhosten lisäksi louhinnan aikana muodostuneet sivukiven ja pintamaiden läjitysalueet (Pöyry Finland Oy 2010). Hannukaisen avolouhoksilta malmi kuljetettiin läheiselle Rautuvaaran rikastamolle, joka oli ollut toiminnassa Rautuvaaran kaivoksen avaamisesta lähtien (Pöyry Finland Oy 2010). Vaikka louhinta Hannukaisessa ja Rautuvaarassa päättyi, jatkui toiminta rikastamolla. Outokumpu Oy:n Saattoporan kultakaivos toimi Kittilässä vuosina 1988 1995, mistä malmi tuotiin Rautuvaaran rikastamolle (Korkalo 2006). Täten myös vanha rikastushiekkaallas oli käytössä pitkälle 1990-luvulle asti. Kuva 1-4. Rautuvaaran vanha rikastushiekka-allas. 29
1.5 Valtaukset ja kaivosoikeudet 1.6 Yhteiskunnalliset hyödyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) ratkaisee uuden kaivoslain (621/2011) mukaisia oikeuksia ja lupia koskevat hakemukset. Ennen 1.7.2011 vanhan kaivoslain (503/1965) nojalla Työ- ja elinkeinoministeriössä vireille tulleissa asioissa noudatetaan vanhan kaivoslain säännöksiä, ellei uuden kaivoslain siirtymäsäännöksistä muuta aiheudu. Northland on jättänyt joulukuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) kaivospiirihakemuksen (K8126), joka muodostuu Hannukaisen, Rautuvaaran ja Niesan alueen kaivospiireistä sekä niiden välisistä apualueista. Kaivospiirihakemusalueiden yhteispinta-ala on noin 67 km2. Päätös kaivospiirihakemukseen on odotettavissa vuoden 2013 aikana. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1-6) on esitetty Northlandin kaivospiirihakemusalueiden sijainnit. Kaivospiirin rajojen tilanne tulee vielä muuttumaan, kun niitä muokataan alkuvuodesta 2013 vastaamaan lopullisia suunnitelmia. Hankkeella on arvioitu olevan monia yhteiskunnallisia hyötyjä sekä paikallisella että alueellisella tasolla. Sekä EU:n mineraalipolitiikan että Suomen mineraalistrategian (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) avulla pyritään mineraalihuollon varmistamiseen ja kansallisen mineraalihuollon varmistamiseen. Hannukaisen kaivoksen on tarkoitus tuottaa täydellä kapasiteetilla 6 7 Mt vuodessa rauta-, kupari- ja kultarikasteita, joilla voidaan kattaa kyseisten metallien tarvetta Euroopassa. EU tuo mm. suurimman osan (80 %) tarvitsemastaan rautamalmista muualta. Ruotsi on suurin rautamalmin tuottaja Euroopassa ja tuotti vuonna 2008 rautamalmia noin 23,8 Mt ja vuonna 2009 noin 17,7 Mt (IndexMundi 2012). Hankkeen yhteiskunnalliset hyödyt on tunnistettu ja ne kohdentuvat pääasiassa Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien talouteen ja palveluihin (Taulukko 1-2). Kaivosten toiminta-aika on noin 15 20 vuotta, jolloin voidaan puhua kohtalaisen pitkäaikaisista vaikutuksista. Kuva 1-5. Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset Hannukaisessa ovat sulkemisen jälkeen täyttyneet vedellä (iso kuva). Laurinojan louhoksen reunalla varoituskyltti (pieni kuva). 30
Kuva 1-6. Northland Mines Oy:n kaivospiirihakemusalueiden sijainti (vasen) (TUKES, Tilanne 22.2.2012). Northland Mines Oy:n valtaus- ja valtaushakemusalueiden sijainti Hannukaisessa ja Rautuvaarassa (TUKES, Tilanne 22.2.2012). 31
Taulukko 1-2. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnille sekä laajemmalle aluetasolle (Pöyry Finland Oy 2013). Hannukaisen hankkeen keskeiset hyödyt on kursiivilla. Talous Julkiset palvelut Yhteisöt/kunnat Yksityinen sektori saa suoraa taloudellista hyötyä paikallisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisesta sekä työvoiman lisääntymisen myötä. Kerrannaisvaikutukset paikalliseen talouteen yksityisten ihmisten ostovoiman kasvun myötä. Julkisten palvelujen kysyntä, kun työntekijöiden määrä on suurimmillaan. Myös työntekijöiden perheet tarvitsevat julkisia palveluja. Erityisesti hankkeen toimintavaiheessa vakituisesti työllistettyjen myötä julkisten palvelujen kysyntä on jatkuvaa ympärivuotisesti. Vakituisesti työllistetyt asettuvat alueelle pysyvästi ja perustavat perheitä. Alueen väestö kasvaa. Väestön ikärakenne tasapainottuu alueelle muuttavien työntekijöiden ja heidän perheidensä myötä. Julkisten palvelujen tarpeen kasvu väestönkasvun ja ikärakenteen muutoksen myötä. Työllisyys kasvaa Kolarin, Kittilän ja Muonion alueilla väliaikaisesti rakentamisvaiheessa ja pysyvämmin toimintavaiheessa. Toimintavaiheessa hanke työllistää arviolta noin 360 henkilöä. Suorien työllistämisvaikutusten lisäksi hanke tuottaa epäsuoria työllistämisvaikutuksia. Hanke parantaa (mahdollisesti) alueen liikenneinfrastruktuuria. Rautatieverkosto paranee hankkeen rakentamisvaiheessa. Toisaalta yhteiskunnalla on alhaiset resurssit valtakunnallisen rautatieverkoston parantamiseen. Kunnan tulot kasvavat lisääntyvien kunnallisverojen myötä. Esimerkiksi kunnassa vakituisesti asuvat hankkeen työllistämät henkilöt nostavat kunnallisverojen määrää. Taloudellinen merkitys on alueellisestikin merkittävää, koska hankkeen myötä yhä useammalla työntekijällä on suhteellisen korkeat tulot. Hanke edesauttaa uusien, kaivosteollisuutta palvelevien yritysten perustamista. Yritykset hyötyvät kaivosteollisuuden verkostoista. Hanke parantaa (mahdollisesti) alueen liikenneinfrastruktuuria. Hankkeen myötä alue on alueellisesti ja kansainvälisesti yhä kiinnostavampi muille sijoittajille, kuten kaivosalan- ja matkailualan yrityksille. Hanke edesauttaa Suomen mainetta kaivosmaana, mikä houkuttelee sijoittajia. Tämä taas toisi alueelle lisää työllisyyttä ja tuloja. Hankkeessa hyödynnetään luonnonvaroja, mikä taas palvelee raudan kysynnän tarpeita. Hankkeen myötä Suomen kauppatase nousee. Tarkempi kuvaus hankkeen yhteiskunnallis-taloudellisista hyödyistä on esitetty sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä (ks. Liite 39). 32
2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN KOORDINOINTI JA HALLINTA Northlandin puolesta ympäristövaikutusten arvioinnin kokonaisuudesta ja hallinnoinnista ovat vastanneet Jukka Jokela, varapääjohtaja ja toimitusjohtaja, sekä Joanna Kuntonen-van t Riet, ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö. Jukka Jokela Varapääjohtaja Suomen operaatiot NRSA ja toimitusjohtaja - Northland Mines Oy Joanna Kuntonen-van t Riet Ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö, Suomi, Northland Mines Oy Gecko Environment koordinoi ja hallinnoi ympäristövaikutusten arvioinnin ensimmäistä vaihetta Northlandin toimeksiannosta. Max Smith Ympäristökonsultti YVA-menettelyssä pääkonsulttina on toiminut Ramboll Finland Oy, joka on vastannut YVA-selostuksen laadinnasta. Ramboll Finland Oy:ssä arviointiin on osallistunut laaja asiantuntijajoukko. Jaana Hakola, DI (Vesi- ja ympäristötekniikka) Projektipäällikkö Joonas Hokkanen, FT (Ympäristötieteet) YVA-asiantuntija Nathan Gaasenbeek, Ins. AMK (Yhdyskuntatekniikka) Tekninen asiantuntija, YVA suunnittelu Tomi Rinne, OTM (Ympäristölakimies) Ympäristölainsäädäntö Marja-Leena Heikkinen, FM (Luonnonmaantiede) YVA suunnittelu, projektisihteeri Jari Heiskari, FM (Maaperägeologia) Maa- ja kallioperä Tero Marttila, DI (Ympäristötekniikka) Pintavedet, Infrastruktuuri Johanna Korkiakoski, FM (Luonnonmaantiede) Projektisihteeri, yhteiskunnallis-taloudellinen nykytila Hannu Eerikäinen, maisema-arkkitehti Maisema, maankäytön suunnittelu, kulttuuriperintö Sakari Ruokolainen Ins. AMK (Ympäristötekniikka) Melu, tärinä Matti Kautto, rakennusarkkitehti Kaavoitus Maija Jylhä-Ollila, FM (Geologia) Pohjavedet 33
Anne Vehmas, PsM (Psykologia) Vuoropuhelu, sosiaaliset vaikutukset Pekka Onnila, FM (Maaperägeologia) Pohjavedet Sanna Sorvoja, DI (Liikennetekniikka) Ilmasto, ilmanlaatu Jani Karjalainen, DI (Tie- ja liikennetekniikka) Infrastruktuuri Niko Karjalainen, Ins. AMK (Ympäristötekniikka) Tärinä Sampo Ahonen, Muotoilija AMK (Graafinen suunnittelija) Grafiikka, kuvat, 3D-mallinnus Otso Lintinen, M.Sc. (Kalataloustiede) Pintavedet, kalatalous Dennis Söderholm, FM (Suunnittelumaantiede) Paikkatieto, kartat Tarja Ojala, FM (Biologia), MTI (Metsätalous) Luonto, Natura- ja suojelualueet, Natura 2000 -arviointi Merja Janhila, FM (Geologia) Paikkatieto, kartat Tuuli Tolonen, Ins. AMK (Ympäristöteknologia ja miljöösuunnittelu) Maankäyttö Sonja Semeri, Maisema-arkkitehti Maisema Pöyry Finland Oy vastasi sosiaalisten vaikutusten arvioinnista. Kalle Reinikainen, Lisensiaatti (Yhdyskuntatieteet), FM (Taloustieteet) Sosiaalisten vaikutusten arviointi, SVA tiiminvetäjä Jari Laitakari, BBA (Matkailu), emba Sosiaalisten vaikutusten arviointi Ville Koskimäki, FM (Suunnittelumaantiede) Sosiaalisten vaikutusten arviointi Porotalousasiantuntijana hankkeessa on ollut mukana Panu Itkonen. Terveysvaikutusten arvioinnista on vastannut Esko Rossi/Esko Rossi Oy. Hankkeessa on lisäksi ollut mukana kääntäjä Hilkka Laukka-Sinisalo/Sesam Talent sekä Mari Siirtola/Cool Marketing Finland Ky. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeisiin on tehty lukuisia eri asiantuntijatahojen tekemiä selvityksiä, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2-1). Osa selvityksistä on YVA-selostuksen liitteenä. 34
Taulukko 2-1. Hannukaisen kaivoshankkeeseen liittyvät selvitykset. " Tähdellä * merkityt vain englanninkielisinä Selvitykset eri osa-alueittain Tekijä Vuosi Maisema Kaukokartoituksen perustilatutkimus Maantieteellinen raportti Pöyry 2008 Maiseman perustilaselvitys, näkymäalueanalyysi, havainnekuvat Ramboll 2011 Ilmasto Ilman ja ilmaston perustilatutkimus Pöyry 2008 Hannukaisen kaivoshankkeen kasvihuonekaasupäästöt Northland Mines Oy 2012 Ilmanlaatu Ilmalaskeuman perustilaselvitys, humus- ja sammalnäytteet Pöyry 2008 Hengitettävien hiukkasten sekä arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kolarin kaivosalueiden ympäristössä jaksolla toukokuu-heinäkuu 2010 Ilmatieteen laitos 2010 Hannukaisen jäkäläkartoitus ja kangasrouskujen alkuainepitoisuudet 2011 LVT 2011 Pöly, melu ja tärinä Taustamelun arviointi Pajala-Kolari projektille Pöyry 2008 Tärinän perustilatutkimus Pöyry 2008 Pölyn leviämismallinnus Ramboll 2013 Melun leviämismallinnus Ramboll 2013 Tärinäselvitys Ramboll 2013 Geologia ja pohjavedet Maaperän ja pohjaveden perustilatutkimus Pöyry 2008 Sedimentologiset ja hydrogeologiset olosuhteet Hannukaisen alueella Helsingin yliopisto 2012 Hydrologisten vaikutusten arviointi Hannukaisen hankkeessa SRK consulting 2013 Pintavedet Pintavesien perustilatutkimus Sahavaaran, Tapulin, Hannukaisen, Rautuvaaran ja Äkäsjokisuun hankealueilla* LVT 2008 Kolarin alueen pohjaeläinselvitykset LVT 2008 Rautuojan ja Rautujärven vedenlaatu sekä biologiset kartoitukset LVT 2009 Hannukaisen, Tapulin ja Sahavaaran hankealueiden kasviplanktontutkimus Suomessa ja Ruotsissa elokuussa 2009* Jyväskylän yliopisto 2009 Kolarin ja Pajalan piilevätutkimus* WSP 2010 Pintavesien perustilatutkimus Sahavaaran, Tapulin, Hannukaisen, Rautuvaaran ja Äkäsjokisuun hankealueilla* Northland 2011 Kolarin kaivoshankealueiden pohjaeläinselvitys 2011 LVT 2012 Valkeajoen ja Niesajoen ekologinen luokitus Ramboll 2012 Kalasto ja kalastus Laurinojan purokartoitus ja Laurinojan ja Äkäsjoen kalastoselvitykset LVT 2007 Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset LVT 2007 Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset LVT 2008 Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 2011 LVT 2012 35
Luonto Nisäkässelvitys 2008 LVT 2008 Kolarin ja Pajalan suunniteltujen kaivosalueiden lajistokartoitus: Lepidoptera, Coleoptera, Araneae: Lycosidae, Rana arvalis & Pteromys volans Oulun yliopisto 2008 Kolarin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys LVT 2009 Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden linnustoselvitykset LVT 2009 Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden saukkokartoitus 2011 LVT 2011 Äkäsjoen vesistön raakkuselvitys 2011 LVT 2011 Kolarin-Pajalan hankealueiden viitasammakkoselvitys 2011 LVT 2011 Lepakkoselvitys Ramboll 2011 Niesan alueen kasvillisuus, esiselvitys LVT 2011 Kolarin ja Pajalan kaivoshankealueiden muuttolintuselvitys 2011 LVT 2011 Kolarin hankealueiden pöllöselvitys 2011 LVT 2011 Hannukaisen-Rautuvaaran lisäalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 2011 LVT 2012 Ristimellanjänkän kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys LVT 2012 Kolarin Ristimellanjänkän linnusto LVT 2012 Natura-arvio Ramboll 2013 Kulttuuri Äkäsjokisuun, Äkäsjokivarren ja Hannukaisen alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Mikroliitti Oy 2007 Rautuvaaran alueen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy 2008 Hannukaisen rautakaivosalueen arkeologinen inventointi Museovirasto 2011 Hannukainen, putkilinjan arkeologinen inventointi Museovirasto 2012 Liikenne Perustilaraportti liikenteen ja kuljetuksien nykytilasta kaivosten alueella Pöyry 2008 Sosioekonomiset (yhteiskunnallis-taloudelliset) selvitykset Asuntotutkimus Pöyry 2008 Infrastructure in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008 Demography and social conditions in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008 Indigenous peoples and rights* Luleå University 2007-2008 How people regard the mine establishment in Kaunisvaara, Tapuli and Hannukainen areas* Luleå University 2007-2008 Labor supply in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008 Local trade and industry in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008 Organizational gender aspects* Luleå University 2007-2008 Governance in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008 Preferences about present situation and future expectations in Pajala and Kolari* Luleå University 2007-2008 Transnational history and language barriers* Luleå University 2007-2008 Work environment and work organization in the Swedish and Finnish mining industry* Luleå University 2007-2008 Socio-economic baseline study of Kolari* Raw Materials Group 2008 Regional Economic Impacts of the Hannukainen Iron Ore Project* Raw Materials Group 2011 Regional Economic Impacts of the Hannukainen and Kaunisvaara Iron Ore Projects: Summary and Cross-Border Perspective* Raw Materials Group 2011 Hannukaisen kaivoshanke, porotalousselvitys Pöyry 2012 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Pöyry 2013 36
3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN JA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUKSET 3.1 Vaikutusalueiden rajaukset Tässä luvussa on määritelty vaikutusalueet ympäristövaikutuksille ja sosiaalisille vaikutuksille. Ympäristövaikutusten alue on usein suppeampi ja tarkempirajainen verrattuna sosiaalisiin vaikutuksiin. Yleensä ottaen sosiaaliset vaikutukset, kuten työllisyys ja taloudelliset vaikutukset, ulottuvat laajemmalle alueelle kuin ympäristövaikutukset. Hankkeen vaikutusalueet on määritelty tarkemmin luvussa 11, jossa on myös tarkasteltu tarkemmin itse vaikutuksia ja niiden lieventämiskeinoja. 3.1.1 Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutukset, kuten melu-, pöly- ja tärinävaikutukset ovat selvimmin havaittavissa hankealueen välittömässä läheisyydessä. Kun siirrytään hankealueelta kauemmas, ympäristövaikutukset vähenevät asteittain ja lopulta ne eivät enää ole havaittavissa olevia. Ympäristövaikutukset jakautuvat erilaisille aluetasoille suhteessa etäisyyteen hankealueesta. Tässä aluejakona on käytetty: suora vaikutus hankealueella, suorat vaikutukset hankealueen lähiympäristössä, paikalliset vaikutukset ja alueelliset vaikutukset. Vaikutusalueiden tarkemmat määritelmät ja rajaukset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3-1) ja kuvassa (Kuva 3-1). Taulukko 3-1. Ympäristövaikutusten arvioinnissa määriteltyjen vaikutusalueiden rajaukset. Suora vaikutus hankealueella Suorat vaikutukset hankealueen lähiympäristössä Paikalliset vaikutukset Alueelliset vaikutukset Ympäristövaikutukset Hankkeen toimintojen vaatima maa-alue, johon kohdistuu suora vaikutus. Vaikutusalue kattaa alueen, joka on noin 2 km:n säteellä hankealueesta. Paikallisten vaikutusten alue käsittää alueen, joka on noin 2-25 km säteellä itse hankealueesta. Suuri alue, joka saattaa käsittää jopa Pohjois-Suomen ja Pohjois- Ruotsin alueen. Alue, johon selvimmin kohdistuu häiriöitä (melu, tärinä, pöly). Alue, jossa ekosysteemeihin, habitaatteihin ja lajeihin kohdistuu merkittäviä vaikutuksia sisältäen myös palautumattomat vaikutukset. Suunnitellut toiminnot itse hankealueella voivat aiheuttaa suoria, ihmisiin tai ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia sen lähiympäristössä, näistä esimerkkeinä melu-, pölyja tärinävaikutukset, maisemavaikutukset, liikennevaikutukset jne. Vaikutusten arviointia varten tehtyjen nykytilaselvitysten alueet kattavat suurelta osin tämän alueen. Vesistövaikutusten on katsottu ulottuvan tälle aluetasolle. Vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria. Alueelle kohdistuu hankkeen toimintojen aiheuttamia epäsuoria vaikutuksia, jotka liittyvät pääosin liikenteeseen ja talousvaikutuksiin. Sisältää tuotteen kuljetukset junalla satamaan. Myös muut vaikutukset, kuten ilmastovaikutukset voidaan sisällyttää tälle aluetasolle. 37