Lukuvuoden 2013-2014 opetussuunnitelmat 13.6.2013 1
Sisällys DIGITAALINEN KULTTUURI... 3 PERUSOPINNOT 25 OP... 5 AINEOPINNOT 45 OP... 9 KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS... 14 PERUSOPINNOT 25 op... 15 AINEOPINNOT 45 op... 20 MAISEMANTUTKIMUS... 38 PERUSOPINNOT 25 op... 40 AINEOPINNOT 45 op... 45 KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU... 52 PERUSOPINNOT 25 op... 53 MUSEOLOGIA... 57 PERUSOPINNOT 25 op... 58 KULTTUURI JA ELÄMYSMATKAILU 25 op... 63 MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO (MAVY)... 78 SYVENTÄVÄT OPINNOT... 80 2
DIGITAALINEN KULTTUURI Digitaalinen kulttuuri käsittelee monitieteisesti sekä kulttuurin käynnissä olevia muutoksia että uusia digitaalisen viestinnän, taiteen ja viihteen muotoja sekä uuden teknologian käyttömahdollisuuksia. Oppiaine sijoittuu erityisesti koulutusohjelman teknologista kulttuuria ja sen muutosta tarkastelevalle painopistealueelle. Kiinnostus kohdistuu varsinkin käyttäjäryhmiin ja -organisaatioihin sekä teknologioiden välisiin suhteisiin. Digitaalisen kulttuurin opetuksella ja tutkimuksella on kolme näihin liittyvää painopistettä: 1. Teknologian kulttuurinen muutos 2. Pelikulttuurit 3. Verkkoyhteisöt Digitaalisen kulttuurin opinnot antavat käsitteellisiä valmiuksia ymmärtää digitalisoituvan nykykulttuurin ilmiöitä mutta myös käytännön tietoja ja taitoja, joita toiminta digitaalisessa ympäristössä vaatii. Valmistuneet opiskelijat työskentelevät yrityksissä sekä kuntien ja valtion palveluksessa esimerkiksi tutkijoina, asiantuntijoina, tiedottajina, kouluttajina ja toimittajina. Opiskelijoiden aktiivisuus, sivuaineet, ja oma, esimerkiksi harrastusten kautta syntynyt kiinnostus ja perehtyneisyys, vaikuttavat keskeisesti sijoittumiseen työelämässä. Digitaalisen kulttuurin opinnot on suunniteltu siten, että ne antavat mahdollisuuden valita opintokokonaisuuksia, joista muodostuu kullekin opiskelijalle hänen perustaitoihinsa ja tietoihinsa pohjaava mielekäs kokonaisuus. Opiskelija voi painottaa digitaalisen kulttuurin alueelta teoreettis-tutkimuksellista tai soveltavaa näkökulmaa tai näiden yhdistelmää. Kummankin näkökulman opinnot sisältyvät jokaiseen opintokokonaisuuteen. Opiskelijan on myös mahdollista valita viimeistään aineopintojen alussa sisällöllinen teema, jota voi syventää jokaisella opintojaksolla. Sivuaineopintojen valinta voi tukea merkittävästi digitaalisen kulttuurin sisältöorientaatiota esimerkiksi teknisestä tai taiteellisesta näkökulmasta. Opintojen pääasiallinen suorituskieli on suomi. Ruotsiksi ja englanniksi suorittaminen on mahdollista sopimuksen mukaan. Opintojaksojen aikana käytettävä kirjallisuus on nähtävissä digitaalisen kulttuurin Moodle-verkkoalustalla: https://moodle.utu.fi/course/view.php?id=4084. Oppiaineella on käytössä myös Facebook-sivu: http://www.facebook.com/#!/pages/turun-yliopisto- Digitaalinen-kulttuuri/142253542464166 3
Perusopinnot 25 op P1 Johdatus digitaaliseen kulttuuriin 5 op P2 Digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perusteet 9 op P2a Tutkimuksellinen ajattelu 3 op P2b Tutkimusaineistot ja niiden hankinta 3op P2c Tieteellinen kirjoittaminen 3op P3 Käyttökulttuurit 6 op P3a Verkkoympäristöjen hallinta 2 op P3b Digitaalinen visualisointi 4 op P4 Valinnainen kirjallisuus 5 op Aineopinnot 45 op A1 Tutkielmaseminaari 10 op A2 Digitaalisen kulttuurin painopistealueet 9 op A2a Teknologian kulttuurinen muutos 3 op A2b Pelikulttuurit 3 op A2c Verkkoyhteisöt 3op A3 Tutkimustaidot 10 op A3a Tutkimuksen teoriat ja käytäntö 4 op A3b Tutkimuseettiset erityisvalmiudet 3 op A3c Luova tieteellinen kirjoittaminen 3 op A4 Projektityöskentely 6 op A5 Valinnaiset erikoistumisopinnot 10 op Kurssin kohdalla mainittava opettaja on pääsääntöisesti vastuuopettaja, mutta kursseja voidaan järjestää myös tuntiopetuksena. 4
PERUSOPINNOT 25 OP Tavoitteet ja sisältö Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija digitaalisen kulttuurin käsitteistöön alan eri näkökulmista käsin, tarjota tutkimuksellisia perusvalmiuksia sekä opastaa teknologisten tutkimus- ja toimintaympäristöjen hallintaan. Perusopintoja määrittää digitaalisen yleissivistyksen käsite. Se tarkoittaa, että digitaalisuutta käsitellään laaja-alaisesti sekä teoreettisesti että käytännön harjoitusten kautta leikillisyyttä ja innovatiivisuutta korostaen ja eri opiskelumenetelmiä hyödyntäen. Opetusmuodot Opiskelu tapahtuu seminaarien, luentojen, tenttien, harjoitustehtävien, esseiden, opintopiirien, erilaisten tulkintatehtävien sekä omien taito- ja tuotantopainotteisten harjoitustöiden muodossa. Oppiaineen sisällön kannalta olennaiset osiot ovat kaikille yhteisiä, mutta kurssitarjonta sisältää myös valinnaisuutta mahdollistaen erikoistumisen opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. Kirjallisuus Kunkin opintojakson alussa ilmoitetaan, miten kirjallisuutta ja oheismateriaalia käytetään. Opintojaksoihin liittyvä kirjallisuus on usein erikseen tarkennettavaa lähdekirjallisuutta. Alan nopeiden muutosten takia kirjallisuus saattaa täydentyä esimerkiksi ajankohtaisilla artikkeleilla ja digitaalisilla ohjeistoilla. P1 Johdatus digitaaliseen kulttuuriin Introduction to Digital Culture Koodi: DIGU0010 Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu digitaalisen kulttuurin peruskäsitteet ja keskeiset osa-alueet sekä tuntee digitaalisen kulttuurin kehityksen pääpiirteet teknologisen muutoksen kulttuurisen ymmärryksen näkökulmasta. Opiskelija hallitsee perusteet digitaalisen kulttuurin tieteenalamäärittelystä. Sisältö: Kurssilla tutustutaan digitaalisen kulttuurin kehittymiseen, oppialan peruskäsitteistöön, osaalueisiin sekä uusimpiin toimintatapoihin kansallisessa ja kansainvälisessä viitekehyksessä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, tentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori. Toteutustavat: Luennot ja kirjatentti. Suositeltu suoritusajankohta: Ensimmäinen opiskeluvuosi. Oppimateriaali: Saarikoski, Petri Suominen, Jaakko Turtiainen, Riikka Östman, Sari: Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoriaa. Helsinki; Gaudeamus. 2009. s. 233. P2 Digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perusteet The Basics of Research in Digital Culture. Laajuus: 9 op 5
Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tieteellisen tutkimuksen tekemisen peruskäsitteistön. Hän hallitsee tutkimuksellisen ajattelun sekä tutkimusaineiston hankinnan perusteet ja ymmärtää tutkimusprosessin vaiheet pääpiirteissään. Sisältö: Opintojaksolla harjoitellaan tutkimuksellista ajattelua ja käytännön toimintaa luentojen ja tehtävien kautta. Opintojakso jakautuu kolmeen osaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Ks. kohdat P2a, P2b ja P2c. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssit. Suositeltu suoritusajankohta: Ensimmäinen opiskeluvuosi. Oppimateriaali: Luennoitsijoiden osoittama materiaali P2a Tutkimuksellinen ajattelu Research-based Thinking Koodi: DIGU0014 Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tutkimuksellisen ajattelun perusteet. Hän ymmärtää mitä on tieteellisyys, tutkimuksellinen kysyminen ja esimerkiksi kokeellisuus. Sisältö: Jaksolla perehdytään tutkimukselliseen ajatteluun ja tieteenteon perusteisiin luentojen ja käytännön harjoitteiden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi P2b Tutkimusaineistot ja niiden hankinta Material Collecting Methods Koodi: DIGU0015 Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu aineistonhankinnan perusteet. Hän ymmärtää primaari- ja sekundaarilähteiden aseman tutkimuksessa ja osaa soveltaa tutkimusaiheeseen sopivaa aineistonhankintamenetelmää. Sisältö: Jaksolla perehdytään erilaisiin tutkimusaineistoihin ja niiden hankintamenetelmiin luentojen ja käytännön harjoitteiden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden kevätlukukausi 6
P2c Tieteellinen kirjoittaminen Academic Writing Koodi: DIGU0016 Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Hän osaa tuottaa erityyppisiä tekstejä (mm. arvostelu, referaatti, essee, katsaus, lehdistötiedote, abstrakti jne.), omaksuu tieteellisen popularisoinnin ja journalismin perusperiaatteet sekä ymmärtää tieteellisen tekstin tuottamisen eri käytännöt. Sisältö: Seminaarityyppisellä opintojaksolla perehdytään tieteellisen kirjoittamiseen luentojen ja harjoitteiden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden syyslukukausi P3 Käyttökulttuurit The Use of Digital Environments Laajuus: 6 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu digitaaliselle kulttuurille ominaisten toimintaympäristöjen ja -välineiden peruskäytön ja ominaisuudet. Hän osaa toimia ja harjoitella tutkimuksentekoa verkkoympäristöissä ja kykenee hyödyntämään digitaalista teknologiaa aineiston dokumentoinnissa ja säilyttämisessä. Sisältö: Ks. kohdat P3a ja P3b. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori ja yliopisto-opettaja. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssit, projektityöskentely. Suositeltu suoritusajankohta: ks. kohdat P3a ja P3b. Oppimateriaali: Luennoitsijoiden osoittama materiaali. P3a Verkkoympäristöjen hallinta Koodi: DIGU0017 Web Environments Laajuus: 2 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu verkkoympäristöjen peruskäytön ja -ominaisuudet. Hän kykenee toimimaan ja harjoittelemaan tutkimuksen tekemistä verkkoympäristöjä ja -teknologiaa hyödyntäen. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan verkkosisältöihin sisällöntuotannon, kuluttamisen ja verkkoteknologian näkökulmista tutkimuskäyttö huomioiden. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden kevätlukukausi 7
P3b Digitaalinen visualisointi Digital Visualization Koodi: DIGU0018 Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija kykenee hyödyntämään digitaalista valokuva-, kuvankäsittely- ja videoteknologiaa aineiston dokumentoinnissa, muokkauksessa ja tuotteistamisessa. Sisältö: Opintojaksolla opiskellaan digitaalista valokuvaamista ja kuvankäsittelyä, sekä mahdollisuuksien mukaan videokuvaamista. Opintojakso on integroitu käytännön projektikurssiin, jonka aikana kerättävän dokumentointimateriaalin pohjalta koostetaan visuaalisia taitoja yhdistävä lopputyö. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset ja projektityöskentely. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Kurssi voidaan suorittaa myös itsenäisellä harjoitustyöllä, johon sisältyy harjoitusraportti Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuoden kevätlukukausi P4 Valinnainen kirjallisuus Supplementary Literature Koodi: DIGU0019 Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu kattavammat perustiedot / -taidot kiinnostuksensa mukaisesta digitaalisen kulttuurin osa-alueesta. Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää kirjatenttejä ja/tai esseitä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi / ruotsi / englanti; kirjallinen tentti, essee. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin henkilökunta. Suositeltu suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi Oppimateriaali: Katso kirjatenttipaketit digitaalisen kulttuurin Moodle-verkkoalustalta: https://moodle.utu.fi/course/view.php?id=4084. 8
AINEOPINNOT 45 OP Tavoitteet ja sisältö Aineopintojen päätavoite on digitaalisen kulttuurin tutkimuksellisten valmiuksien harjoittelu ja hallinta. Aineopinnot vahvistavat oppiaineen painopistealueiden tuntemusta ja tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden erikoistua valitsemiinsa digitaalisen kulttuurin teemoihin teoriaa ja/tai käytäntöä painottaen. Käsitteellisesti huomio laajenee teknologian ja kommunikaation muutoksen laajempaan tarkasteluun. Opintojen keskeisenä tavoitteena on pohtia digitaalisen kulttuurin lähtökohtia, merkityksiä ja vaikutuksia yhteisön ja yksilön elämässä sekä taidon ja luovuuden suhdetta teknologiaan. Lisäksi viimeistään aineopintojen aikana opiskelija osallistuu myös tutkimuksellisiin tai tuotannollisiin projekteihin. Sivuaineopiskelijoiden aineopintojen laajuus on 35 opintopistettä. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan A1 tutkielmaseminaari, mutta heidän ei tarvitse suorittaa kohtaa A5 Valinnaiset erikoistumisopinnot. A1 Tutkielmaseminaari Seminar Koodi: DIGU1015 Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija kykenee tuottamaan tieteellisen tutkimuksen tekemiseen orientoivan, itsenäisen tutkielman, jossa sovelletaan monitieteisiä digitaalisen kulttuurin tutkimusmetodeja. Opiskelija oppii tieteelliseen keskusteluun ja arviointiin liittyviä perustaitoja. Sisältö: Opintojakso koostuu kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisistä luennoista sekä oppiainekohtaisesta, pienryhmissä annettavasta metodiopetuksesta ja ohjauksesta. Opiskelija tuottaa tutkielman, johon voidaan liittää joko erillinen tai tutkielmaan sisältyvä soveltava osuus. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, seminaarityöskentely, tutkielma ja soveltava osio. Arviointi: 0-5. Lisätieto: Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Huom. kypsyyskokeeseen voi osallistua vasta, kun kirjallisen viestinnän kurssi (koodi EIHS0013) 3 op on suoritettu. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Toteutustavat: Harjoituskurssi ja seminaarityöskentely. Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuosi. Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettuna vähintään hyvin tiedoin (keskiarvo 3). Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali. A2 Digitaalisen kulttuurin painopistealueet Essential Topics in Digital Culture Laajuus: 9 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee tarkemmin digitaalisen kulttuurin luonteen tieteenalana ja toimintana. Opiskelijalla on käsitys oppiaineen painopistealueista ja niillä tehdystä / tehtävästä tutkimuksesta ja muusta toiminnasta. 9
Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan digitaalisen kulttuurin kolmeen painopistealueeseen luentojen ja kirjallisuuden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, essee. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: ks. kohdat A2a, A2b ja A2c. Toteutustavat: Luentokurssit, luento- ja kirjatentit Suositeltu suoritusajankohta: Ks. kohdat A2a, A2b ja A2c. Oppimateriaali: Luennoitsijoiden osoittama materiaali. A2a Teknologian kulttuurinen muutos Cultural Change of Technology Koodi: DIGU1111 Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä digitaalisessa kulttuurissa tarkoitetaan teknologian kulttuurisen muutoksen tutkimuksella. Hän omaksuu käsitteen teoreettisen ja tutkimuksellisen taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle sijoittuu. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan teknologian kulttuurisen muutoksen painopistealueeseen luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, essee. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori ja yliopistonlehtori. Toteutustavat: Luentokurssi, luento- ja/tai kirjatentit. Suositeltu suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuosi. A2b Pelikulttuurit Game Cultures Koodi: DIGU1112 Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä digitaalisessa kulttuurissa tarkoitetaan pelikulttuurien tutkimuksella. Hän omaksuu käsitteen teoreettisen ja tutkimuksellisen taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle sijoittuu. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan pelikulttuurein painopistealueeseen luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, essee. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori. Toteutustavat: Luentokurssi, luento- ja/tai kirjatentit. Suositeltu suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuosi. 10
A2c Verkkoyhteisöt Online Communities Koodi: DIGU1119 Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä digitaalisessa kulttuurissa tarkoitetaan verkkoyhteisöjen tutkimuksella. Hän omaksuu käsitteen teoreettisen ja tutkimuksellisen taustan ja tietää, millaista tutkimusta ja toimintaa painopistealueelle sijoittuu. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan verkkoyhteisöjen painopistealueeseen luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti, essee. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja. Toteutustavat: Luentokurssi, luento- ja/tai kirjatentit. Suositeltu suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuosi. A3 Tutkimustaidot Research Skills Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee tarkemmin digitaalisen kulttuurin luonteen tieteenalana ja toimintana. Hän hallitsee keskeiset tutkimustaidot, kuten tieteellisen kirjoittamisen käytännöt ja tutkimuseettisen ajattelun. Sisältö: Ks. kohdat A3a, A3b ja A3c. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentit / esseet. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Ks. kohdat A3a, A3b ja A3c. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssit, tentit / esseet. Suositeltu suoritusajankohta: Ks. kohdat A3a, A3b ja A3c. Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali. A3a Tutkimuksen teoriat ja käytäntö Doing Research in Digital Culture Koodi: DIGU1113 Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee digitaalisen kulttuurin monialaisen tieteenalatradition, uusimpia tutkimussuuntauksia sekä tieteidenvälisen toiminnan peruskäsitteistön. Sisältö: Opiskelija tutustuu tarkemmin uusien tieteenalojen syntytekijöihin yleisellä tasolla, digitaalisen kulttuurin tutkimuksen perinteeseen ja sen sidoksiin muihin tieteenaloihin. Opintojaksolla syvennytään alan monitieteisiin ja tieteidenvälisiin tutkimusnäkökulmiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset, kirjatentti / essee. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin professori Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi, tentti, essee Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuoden syksy 11
A3b Tutkimuseettiset erityisvalmiudet Research Ethics Koodi: DIGU1114 Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee tutkimuseettisen ajattelun perusteet ja kykenee soveltamaan vastaavaa pohdintaa omassa opinnäytteessään tai muussa tutkielmassa. Sisältö: Opintojaksolla tutustutaan akateemisen tutkimuksen eettisiin vaatimuksiin luentojen ja käytännön harjoitteiden kautta. Opiskelija kehittää omia eettisiä valmiuksiaan arvioimalla aiempaa tutkimusta ja laatimalla omaan ajankohtaiseen tutkimusteemaansa liittyvän tutkimusetiikkakatsauksen. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot, harjoitukset ja tentti. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi Suositeltu suoritusajankohta: 2. opiskeluvuoden kevät A3c Luova tieteellinen kirjoittaminen Creative Writing Koodi: DIGU1116 Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu kandidaatintutkielmaansa tukevat tieteellisen kirjoittamisen taidot. Hän syventää kykyään ajatella ja tutkia kirjoittamalla ja hallitsee tutkimustekstin rakenteen ja tyylilliset vaatimukset. Sisältö: Opintojaksolla harjoitellaan tieteellisen tekstintuottamisen erityisteemoja (kuten reflektointia ja argumentointia) luovan kirjoittamisen menetelmien avulla. Havainnollistamista, leikillisyyttä ja visualisointia korostavilla harjoituksilla opiskelija kehittyy luontevammaksi ja monipuolisemmaksi akateemisen tekstin tuottajaksi. Opintojakson aikana käydään läpi myös akateemisen tutkimuksen toimitus- ja julkaisukäytäntöjen perusteita. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luennot ja harjoitukset. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi Suositeltu suoritusajankohta: Tutkielmaseminaarin suorittamisen yhteydessä Oppimateriaali: Luennoitsijan osoittama materiaali A4 Projektityöskentely Project Work Koodi: DIGU1117 Laajuus: 6 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu digitaalisen kulttuurin painopistealueiden käytännön toiminnan. Hän hallitsee projektitoiminnan perusteet ja osaa ottaa rajattua vastuuta projektityöstä. Sisältö: Opiskelija osallistuu yhden tai useamman digitaalisen kulttuurin painopistealueen tutkimus- tai tuotantoprojektiin. Opintojakso sisältää sekä teoreettista opiskelua mm. projektitoiminnasta että käytännön harjoittelua projektityöntekijänä. 12
Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi (tai sopimuksen mukaan); projektiin osallistuminen ja lopputyö. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin henkilökunta Toteutustavat: Projekti. Suositeltu suoritusajankohta: 2. ja/tai 3. opiskeluvuosi. Oppimateriaali: Vetäjän osoittama materiaali. A5 Valinnaiset erikoistumisopinnot Supplementary Specialization Koodi: DIGU1118 Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija syventää osaamistaan vapaavalintaiselta digitaalisen kulttuurin osa-alueelta. Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää luento- ja harjoituskursseja, esseitä, kirjatenttejä tai esimerkiksi työharjoittelun. Kohtaan voi sijoittaa myös ulkomailla suoritettuja opintoja ja erikoiskursseja. Lisätietoja vastuuhenkilöiltä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi, ruotsi, englanti; kirjallinen tentti, harjoitustyö, essee, työharjoittelu. Arviointi: 0-5. Vastuuhenkilöt: Digitaalisen kulttuurin henkilökunta. Suositeltu suoritusajankohta: 1., 2. ja 3. opiskeluvuosi. Oppimateriaali: Sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Sivuaineopiskelijat, joiden aineopintojen laajuus on 35 op, eivät suorita tätä kohtaa. 13
KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS Kulttuuriperinnön tutkimus on humanistinen ja monitieteinen oppiaine, jossa suomalaiset kulttuuri-ilmiöt nähdään osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Kulttuuriperinnön tutkimus tarkastelee aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön syntyä, muutosta, välittymistä, käyttöä ja asemaa osana ihmisten arkea, kommunikaatiota ja identiteettiä. Kulttuuriperintöä tutkitaan yksilötasolla ihmisten ilmiöille antamien merkitysten ja tulkintojen kautta paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa, eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa kontekstissa. Oppiaineen painopistealueita ovat Itämeren alueen kulttuuriperintöprosessit, teollinen kulttuuriperintö ja rakennusperintö sekä kulttuurien kohtaamista valottava ylirajaisuus, tavat, menneisyyspolitiikka ja muisti. Oppiaine käyttää menneisyyden ja nykyisyyden tutkimiseen humanistisen tutkimuksen keskeisiä metodeja. Kulttuuriperinnön tutkimus nivoutuu kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman muihin oppiaineisiin luontevasti. Se tuo oman näkökulmansa rakennetun kulttuuriympäristön tarkasteluun ja tarjoaa sisältöjä digitaalisen kulttuurin soveltamiseen. Koulutusohjelman omat sivuaineet palvelevat kulttuuriperinnön tutkimuksen eri näkökulmia. Kulttuuriperinnön tutkimus antaa asiantuntijavalmiudet monialaisiin kulttuuri- ja luovien alojen työtehtäviin. Valmistuneet ovat sijoittuneet kuntien ja yksityisten kulttuurialojen sektorille suunnittelijoiksi, projektityöntekijöiksi, tiedotustehtäviin, kulttuurialan yksityisyrittäjiksi, tuottajiksi, museo-alan tehtäviin sekä tutkimus- ja opetustehtäviin. Perusopinnot 25 op P1 Kulttuuriperinnön tutkimuksen perusteet 6 op P2 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiin 9 op P3 Tutkittu kulttuuriperintö 3 op P4 Kulttuuriperintöä tuottamassa 7 op Aineopinnot 45 op A1 Tutkielmaseminaari 10 op A2 Keskusteluja kulttuuriperinnöstä 8 op A3 Kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutus 8 op A4 Kulttuuriperinnön tutkimustiedon soveltaminen 9 op A5 Valinnaisia erikoistumisopintoja 10 op 14
PERUSOPINNOT 25 op P1 Kulttuuriperinnön tutkimuksen perusteet 6 op Introduction to Cultural Heritage Studies P1a Kulttuuriperinnön alue ja tehtävät Introduction to Cultural Heritage Koodi: KUPE0016 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriperinnön tutkimuksen alaan, sen avainkäsitteisiin, lähestymistapoihin sekä keskeisiin kulttuuriperintöprosessia kuvaaviin teorioihin. Opintojaksolla tutustutaan oppiaineen syntyyn, kehittymiseen ja sen muotoutumiseen uudeksi monitieteiseksi oppiaineeksi suomalaisen tieteen kentässä. Sisältö: Opintojaksossa tutustutaan kulttuuriperinnön tutkimuksen ja lähitieteiden perusteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; oppimispäiväkirja/kirjallinen tentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää Toteutustapa: Luentokurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013, periodi I P1b Kulttuuriperintöprosessien jäljillä Tracing the Cultural Heritage Process Koodi: KUPE0017 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu kulttuuriperintöprosesseihin ja tapoihin, joilla menneisyyden tulkinnat vaikuttavat prosessien etenemiseen. Opiskelija oppii erottamaan toisistaan historian ja menneisyyden käsitteet. Hän tutustuu alustavasti historiakulttuurin käsitteeseen ja oppii erittelemään oman aikansa historiakulttuuria. Sisältö: Luentokurssi koostuu eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja historian vuorovaikutussuhdetta valottavista luennoista. Kurssiin sisältyy pienimuotoisia harjoitustehtäviä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; oppimispäiväkirja. 15
Oheiskirjallisuus: Grönholm, Pertti & Sivula, Anna (toim.): Medeiasta pronssisoturiin. Kuka tekee menneestä historiaa? THY, Turku 2010. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Historian lehtori Anna Sivula Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2014, periodi III P2 Johdatus kulttuuriperinnön tutkimuksen menetelmiin 9 op Introduction to Methods of Cultural Heritage Studies P2a Menneisyys tutkimuskohteena Studying the Past Koodi: KUPE0018 Laajuus: 3 op Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Tavoitteet: Opiskelija oppii etsimään ja analysoimaan erilaisia lähteitä ja käyttämään arkistoja ja menneisyyden jättämiä jälkiä tietolähteinään. Hän oppii alustavasti arvioimaan erilaisten menneenkuvausten uskottavuutta ja soveltamaan historiantutkimuksen menetelmiä kulttuuriperinnön tutkimukseen. Sisältö: Luentokurssi etenee menneisyyttä koskevien kysymysten esittämisestä historiantutkimuksen tietolähteisiin, dokumentointikäytäntöihin ja lähdekritiikkiin. Luentojen yhteydessä analysoidaan erilaisia menneisyyden ymmärtämisen ja selittämisen tapoja sekä menneen esittämisen ja kuvaamisen keinoja. Kurssiin liittyy arkistovierailuja ja pienimuotoisia harjoitustehtäviä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja harjoituksiin, kirjallinen tentti. Arvostelu: 0-5 Vastuuhenkilö: Historian lehtori Anna Sivula Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013, periodit I-II 16
P2b Kenttätyömenetelmät Field Work Methods Koodi: KUPE0019 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kenttätyöhön, siinä käytettävissä oleviin tutkimusmenetelmiin ja eettisiin kysymyksiin. Sisältö: Harjoituskurssi koostuu laadullista tutkimusta, haastattelua, havainnointia ja eettisiä kysymyksiä käsittelevistä luennoista, ryhmätyötehtävistä sekä haastattelu- ja havainnointiharjoituksista. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja harjoitustyöt. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: FM Maija Santikko ja kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää Toteutustapa: Harjoituskurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013, periodi II P2c Muisti, maisema ja tulkinta Memory, Landscape and Interpretation Koodi: KUPE0026 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu muistia sekä muistitietoa koskeviin keskusteluihin, niiden tutkimuksen teoreettisiin ja metodisiin lähtökohtiin. Sisältö: Kurssilla perehdytään muistitiedon tuottamistapoihin, tulkintoihin ja merkityksiin sekä paikannetaan muistitiedon kohteita. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; harjoitustyö/kirjallinen tentti. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää ja maisemantutkimuksen yliopistoopettaja Eeva Raike Toteutustapa: Luentokurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013, periodi II Tentittävä kirjallisuus: Hodgkin, Katharine & Radstone, Susannah (eds.): Contested Past. The Politics of Memory. London, Routledge 2003. 17
P3 Tutkittu kulttuuriperintö Interpreted Cultural Heritage Koodi: KUPE0027 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija keskeisiin kulttuurin kehitystä ja muutosta kuvaaviin teorioihin ja niiden edustajiin. Kurssi antaa opiskelijalle valmiuden analysoida ajassamme vaikuttavia kulttuurin ilmiöitä suhteuttamalla ne kulttuuriteorioiden historiaan ja traditioihin. Kulttuuriperinnön muutosta ja sen läsnäoloa nykykulttuurissa pyritään ymmärtämään pitkän aikavälin ilmiönä. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on näkemys kunkin aikakauden kulttuuriteorioiden synnystä, kehityksestä ja merkityksestä niiden omassa ajassa ja kulttuurisessa kontekstissa. Sisältö: Luentokurssi esittelee kulttuuriperinnön tutkimuksen kannalta keskeiset teoriat ja näkökulmat 1700-luvulta 2000-luvulle. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti/luentopäiväkirja. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää Toteutustapa: Luentokurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013 - KL 2014, periodit I-IV Opintojakson voi korvata kirjatentillä syys- ja kevätlukukaudella 2013-2014, periodit I-IV Tentittävä kirjallisuus: Eriksen, Thomas Hylland: Toista maata? Johdatus antropologiaan. Suomen Antropologinen Seura. Gaudeamus, Helsinki 2005. ja Räsänen, Matti & Tuomi-Nikula, Outi: Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. SKS, Helsinki 2000. (sivut 437-462) Tai Barnard, Alan: History and theory in anthropology. Cambridge University Press, Cambridge 2000. 18
P4 Kulttuuriperintöä tuottamassa 7 op Cultural Heritage and Practice P4a Harjoitusseminaari Practical Exercise Koodi: KUPE0043 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöihin ja kohteisiin. Hän oppii tarkastelemaan kulttuuriperintöä paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa ja maailmanlaajuisessa kontekstissa. Sisältö: Harjoitusseminaarissa tutustutaan keskeisiin kulttuuriperintöä koskevien käytäntöjen ja sovellusten periaatteisiin sekä maailmanperintökohteisiin. Kurssilla myös harjoitellaan tieteellisen tiedonhaun, kirjoittamisen ja esiintymisen perusteita. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, harjoitustyö. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää Toteutustapa: Harjoituskurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2014, periodit III-IV P4b Kenttäkurssi Field Research Koodi: KUPE0044 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija harjoittelee kenttätyössä vuorovaikutustaitoja ulkopuolisen toimijan kanssa. Hän pohtii rooliaan kenttätutkijana ja siihen liittyvää eettistä vastuuta sekä harjoittelee tiimi- ja parityöskentelytaitoja ja kirjallista ilmaisua. Sisältö: Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa pari- tai ryhmätyönä oman kenttätyöprojektinsa. Hän pohtii kenttätyöraportissa kentällä oloa ja kentän havainnointia sekä harjoittelee aineistojen dokumentointia ja litterointia tekemästään haastattelusta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen ja kenttätyöjaksoon sekä harjoitustyö. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää 19
Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi sekä kenttätyöjakso Edeltävät opinnot: Kohta P2b suoritettuna Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2014, periodi IV AINEOPINNOT 45 op Sivuaineopiskelijoiden aineopintojen laajuus on 35 opintopistettä. Myös he suorittavat tutkielmaseminaarin 10 op laajuisena. Heidän ei tarvitse suorittaa kohtaa A5 Valinnaisia erikoistumisopintoja. A1 Tutkielmaseminaari Seminar Koodi: KUPE1015 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opiskelija oppii soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Opiskelija saa valmiuden käydä tieteellistä keskustelua ja kykenee argumentoimaan oman tutkielmansa puolesta ja arvioimaan kriittisesti tieteellisiä tekstejä. Sisältö: Opintojakso koostuu kaikille koulutusohjelman opiskelijoille yhteisistä orientaatioluennoista sekä oppiainekohtaisista, pienryhmissä annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Opiskelija tuottaa tieteellisen tutkimuksen tekemiseen orientoivan, itsenäisen tutkielman, johon voidaan liittää joko erillinen tai tutkielmaan sisältyvä soveltava osuus. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, harjoitustyöt, tutkielma. Arviointi: 0-5 Lisätieto: Arviointi suoritetaan vasta, kun kypsyyskoe on suoritettu. Huom! Kypsyyskokeeseen voi osallistua vasta, kun kirjallisen viestinnän kurssi (EIHS0013) 3 op on suoritettu. Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää Toteutustavat: Seminaarityöskentely ja ohjaus, itsenäistä työskentelyä. Edeltävät opinnot: Pääaineen perusopinnot vähintään hyvin tiedoin suoritettuna. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: SL 2013 - KL 2014, periodit I-IV Sivuaineopiskelijat: Tutkielmaseminaari on pakollinen myös sivuaineopiskelijoille. Orientaatioluentoja ei tarvitse suorittaa uudelleen, mikäli opiskelija on osallistunut niihin pääaineensa tutkielmaseminaarissa. 20
A2 Keskusteluja kulttuuriperinnöstä 8 op Discussions of Cultural Heritage A2a Eurooppalaisen menneisyyden representaatioita Representations of European Past Koodi: KUPE1044 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii käsittelemään historian esityksiä kulttuuriperintönä. Hän perehtyy eurooppalaisen historiakulttuurin ja historiankirjoituksen historiaan ja oppii tunnistamaan eurooppalaisen historian tutkimustraditioita. Sisältö: Eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja historian esitysten vuorovaikutussuhdetta valottavia luentoja ja harjoituksia. Vaadittavat suoritukset: Suorituskieli suomi; osallistuminen opetukseen, kirjallinen tentti ja harjoitustyö. Lisätieto: Valinnainen kirjatentti (2 op) ja harjoitusseminaarin työskentelyyn osallistuminen sekä harjoitusseminaarissa esiteltävä harjoitustyö (3 op) Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Historian lehtori Anna Sivula Toteutustapa: Harjoituskurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: KL 2014, periodit III-IV. Korvaava kirjatentti: Klinge, Matti: Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys. Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana. SKS, Helsinki 2010. 359 s. (3 op) ja yksi seuraavista: Burke, Peter: What is cultural history? Polity Press, Cambridge 2004. 152 s. (2 op) Dosse, François: New history in France: the triumph of the Annales. University of Illinois Press, Urbana 1994. 232 s. (2 op) Iggers, Georg G.: Historiography in the twentieth century: from scientific objectivity to the postmodern challenge. Wesleyan U. P., Hanover (N. H.). 1997. 182 s. (2 op) Jordanova, Ludmilla: History in practice. Arnold, London 2000. 224 s. (2 op) A2b Sukupuoli ja kulttuuriperintö Heritage, Sex and Gender Koodi: KUPE1026 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus 21
Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kulttuuriseen sukupuoleen ja sukupuolijärjestelmän muotoutumiseen sekä oppii muodostamaan sukupuolittunutta kulttuuriperintöä koskevia tutkimuskysymyksiä. Sisältö: Kulttuuriperinnön ja sukupuolijärjestelmän vuorovaikutusta käsittelevä luentokurssi tai korvaava suoritus. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; kirjallinen tentti tai essee tai oppimispäiväkirja. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Historian lehtori Anna Sivula Toteutustapa: Luento- ja harjoituskurssi. Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013 - KL 2014, periodit II-IV. Korvaava kirjallisuus: joko Ollila, Anne: Jalo velvollisuus. Virkanaisena 1800-luvun lopun Suomessa. SKS, Helsinki 1998. 246 s. ja Ollila, Anne: Aika ja elämä. Aikakäsitys 1800-luvun lopussa. SKS, Helsinki 2000. 163 s. tai Badinter, Elisabeth: Mikä on mies? Vastapaino, Tampere 1993. 287 s. ja Butler, Judith: Hankala sukupuoli: feminismi ja identiteetin kumous. Gaudeamus, Helsinki 2006. 271 s. A3 Kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutus 8 op Intercultural Communication and Society A3a Kulttuurien välinen kommunikaatio Intercultural Communication Koodi: KUPE1036 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii analysoimaan itseyden ja toiseuden, meidän ja muiden välistä vuoropuhelua sekä sopeutumisen ja stereotypisoinnin mekaniikkaa, joita valotetaan eri aikatasoista ja eri alueilta nostettavilla esimerkeillä. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään muuttoliikkeitten historiaan, niiden tutkimustraditioihin sekä poliittisiin ratkaisuihin, joita on tehty siirtolaispolitiikassa eri maissa. Opiskelija oppii kommunikoimaan eri kulttuureista ja kommunikaatiosysteemeistä peräisin olevien henkilöiden kanssa. Kurssin sisällön tematiikka vaihtelee lukuvuosittain. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; oppimispäiväkirja ja kirjatentti 22
Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää Toteutustapa: Luentokurssi Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013, periodi I Oheiskirjallisuus: Ks. opinto-oppaan kohta Kupe A5 Ylirajaisuus. A3b Ylirajaisuus ja toiseus Transnationalism and Otherness Koodi: KUPE1045 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 3 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tutustua vähemmistöä koskeviin kysymyksiin ja keskusteluun monikulttuurisesta näkökulmasta. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan yhtä etnistä, kielellistä, uskonnollista tai sukupuolista vähemmistöä ja perehdytään sen kautta etnisyyttä ja identiteettiä koskevaan keskusteluun. Opiskelija syventää tietämystään vähemmistöjä koskevasta tiedosta valtiollisella, paikallisella ja yksilötasolla. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; luentopäiväkirja tai essee tai kirjallinen tentti. Lisätieto: Vaihtoehtoisena suorituksena voi olla ryhmätyönä toteutettava vähemmistöä käsittelevä näyttely tai dokumenttifilmi. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää Toteutustapa: Luentokurssi tai muu valinnainen suoritus Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013 - KL 2014, periodit I-IV Opintojakson voi myös korvata kirjatentillä (3 op) syys- ja kevätlukukaudella 2013-2014, periodit I-IV Kirjallisuus: Anttonen, Marjut: Etnopolitiikkaa Ruijassa. SKS, Helsinki 1999. (sivut 116-521) (3 op) (Haanpää) Björklund, Krister & Koivukangas, Olavi (toim.): Suomalaiset Euroopassa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 6. Siirtolaisuusinstituutti, Tukru 2008. Foucault, Michael: Seksuaalisuuden historia. Gaudeamus, Helsinki 1998. (sivut 7-434) (3 op) (Sivula) Foucault, Michael: Tarkkailla ja rangaista. Otava, Helsinki 2001. 475 s. (3 op) (Sivula) Harinen, Päivi (toim.): Kamppailuja jäsenyyksistä: etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki 2003. 358 s. (3 op) (Haanpää) Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen Kari: Suomalaiset Ruotsissa. Suomalaisen siirtolaisuuden historia 3. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2000. 546 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) 23
Kostiainen, Auvo (toim.): Historian vähemmistöt. Turun historiallinen yhdistys, Turku 1994. 216 s. ja Nygård, Toivo: Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä 1998. 237 s. (3 op) (Sivula) Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset. Historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi, Inari 1997. 136 s. ja Snellman, Hanna: Sallan suurin kylä Göteborg. SKS, Helsinki 2003. 295 s. (3 op) (Haanpää) Siikala, Anna-Leena & Klein Barbo & Mathisen Stein R. (eds.): Creating Diversities. Folklore, Religion and the Politics of Heritage. Studia Fennica Folkloristica. Finnish Literature Society, Helsinki. 2004. 305 s. (3 op) (Haanpää) Thompson, E.P: Herrojen valta ja rahvaan kulttuuri. Valta, kulttuuri ja perinnäistavat 1700 1800-lukujen Englannissa. Gaudeamus, Helsinki 1996. 286 s. (3 op) (Sivula) Åström, Anna-Maria et al.: Gränsfolkets barn: finlandssvensk marginalitet och självhävdelse i kulturanalytiskt perspektiv, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 2001. 479 s. (3 op) (Haanpää) A4 Kulttuuriperinnön tutkimustiedon soveltaminen 9 op Applying Studies of Cultural Heritage Research A4a Harjoittelu Practicum Koodi: KUPE1042 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 5 op Tavoitteet: Opiskelija suorittaa itsenäisesti työharjoittelun kulttuurialalla. Hän verkostoituu ja hankkii käytännön työkokemusta. Sisältö: Yhteistyökumppanin, kuten museon, kylätoimikunnan, kunnallisen kulttuuritoimen, matkailuyrityksen tms. kanssa tehtävä kirjallinen, visuaalinen tai kokeileva harjoitustyö. Opiskelija työskentelee yhteistyökohteessaan 2 3 kuukautta noin 30 tuntia viikossa. 5 op myönnetään 360 tunnin kestävästä kulttuurialan työharjoittelusta. Harjoitteluun voi liittyä myös osallistuminen kansallisen tai kansainvälisen kongressin järjestämiseen. Harjoittelussa saamaansa kokemusta ja keräämäänsä aineistoa opiskelija voi hyödyntää opinnäytetöissään. Harjoittelun jälkeen opiskelija laatii kirjallisen raportin, jossa hän reflektoi kriittisesti harjoittelukokemuksiaan opintojensa kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi, ruotsi tai englanti; Käytännön työ, työharjoittelu ja raportti. Arviointi: Hyväksytty/hylätty Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää 24
Toteutustapa: Itsenäinen työskentely Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013 - KL 2014, periodit I-IV (myös kesäharjoittelu mahdollinen) A4b Projektityöskentelyä Project Koodi: KUPE1043 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 4 op Tavoitteet: Opiskelija harjoittelee tiimi- ja projektityöskentelytaitoja kulttuurialan projektissa, jossa on osallisena ulkopuolinen toimija. Sisältö: Projektityöskentelyn tarkoituksena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus teorian soveltamiseen käytännössä ja kokeilla luovuuttaan temaattisissa projekteissa. Korvaavista suorituksista voi sopia joko historian lehtorin tai kulttuuriperinnön yliopisto-opettajan kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi tai muu kieli sopimuksen mukaan; Osallistuminen opetukseen, käytännön työ, harjoitustyö tai portfolio. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilöt: Kulttuuriperinnön professori, kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja, historian lehtori ja sivutoimiset tuntiopettajat Toteutustapa: Pienryhmäopetus, itsenäinen työskentely Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013 - KL 2014, periodit I-IV A5 Valinnaisia erikoistumisopintoja Optional Studies Koodi: KUPE1051 Oppiaine: Kulttuuriperinnön tutkimus Laajuus: 10 op Tavoitteet: Opintojakson tarkoitus on tarjota opiskelijalle mahdollisuus erikoistumiselle tai suuntautumiselle. Sisältö: Opiskelija voi sijoittaa tähän opintojaksoon erikoiskursseja tai kirjallisuutta oheisen luettelon mukaan. Kohtaan voi sijoittaa ulkomailla suoritettuja opintoja. Osa suorituksista voi olla seminaari- tai luentokursseja, joita arvioidaan luentopäiväkirjan, luentotentin, harjoitustyön tai seminaariraportin perusteella. Korvaavuuksista sovitaan historian lehtorin tai kulttuuriperinnön yliopisto-opettajan kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Suorituskieli suomi; Kirjallinen tentti, harjoitustyö, essee. 25
Lisätieto: Muusta valinnaisesta suorituksesta sovitaan erikseen Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Kulttuuriperinnön professori, kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja, historian lehtori tai muu suorituksen vastaanottava opettaja Toteutustapa: Harjoituskurssi, luentokurssi tai muu valinnainen suoritus Opetuksen suunniteltu ajankohta: SL 2013 - KL 2014, periodit I-IV Kirjallisuus: Ks. erillinen luettelo Lisätieto: Kaikki sivuaineopiskelijat suorittavat 10 op laajuisen A1 Tutkielmaseminaarin. Heidän ei tarvitse suorittaa tätä opintojaksoa. Kirjallisuusluettelo: HUOM! Yksittäisestä teoksesta voi sisällyttää tutkintoon vain yhden suorituksen. Neuvotteluja kulttuuriperinnöstä 1. Artikkelipaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön yliopisto-opettaja Riina Haanpää (2 op) Aarnipuu, Petja: Tilallista kerrontaa Turun linnassa. Elore 1/2007. http://www.elore.fi Lukin, Karina: Poissaolevan politiikkaa. Historia ja perinteinen kulttuuri nenetsien etnisyyden rakennusaineina. Elore 2/2005. http://www.elore.fi Lumley, Robert: Debate on Heritage Reviewed. Corsane, Gerard (ed.), Heritage, museums and galleries: an introductory reader. Routledge, London 2005. (sivut 15-25) 2. Artikkelipaketin ottaa vastaan ja arvostelee historian lehtori Anna Sivula (2 op) Gustafsson, Lotten: Medival Selves and Current Communities. Playing with Identity and Intersection of Rootedness and Mobility Folklore, Heritage Politics and Ethnic Diversity. Botkyrka, Tumba 2000. (sivut 158-176) Aronsson, Peter: Historiekultur i förändring. Makten over minnet. Historiekultur i förändring. (red. Peter Aronsson). Studentlitteratur, Lund 2000. (sivut 7-33) Torsti, Pilvi: Historiapolitiikkaa tutkimaan Historian poliittisen käytön typologian kehittelyä.. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=119 26
3. Artikkelipaketin ottaa vastaan ja arvostelee kulttuuriperinnön professori Outi Tuomi-Nikula (2 op) Kirhenblatt-Gimblett, Barbara: Theorizing Heritage. Etnomusicology. Vol 39, No 3/1997. (sivut 367-380) http://www.nyu.edu/classes/bkg/web/semheritage.pdf Swenson, Astrid: "Heritage", "Patrimoine" und "Kulturerbe. Hemme, Dorothee, Tauschek, Markus und Regina Bendix, (Hg.), Prädikat Heritage. (sivut 53-71) http://books.google.fi/books?id=w3anmxqzrpkc&printsec=frontcover&dq=pr%e4dikat+heritage&source= bl&ots=wz4fh0x-vi&sig=ajd2zs6grv Tuomi-Nikula, Outi: Kotiseutu kulttuuriperintöprosessina. Elore 1/2009. http://www.elore.fi Kulttuuriperintö ja kriittisyys Benton, Tim (ed.): Understanding Heritage and Memory. Manchester University Press, Manchester & New York 2010. 328 s. (3 op) (Haanpää) Cameron, F & Kenderdine, S. (eds.): Theorizing Digital Culture Heritage: A Critical Discourse. Cambridge, MA, MIT Press 2007. 480 s. (4 op) (Haanpää) Hamilton, Paula & Shopes, Linda (eds.): Oral History and Public Memories. Temple University Press, Philadelphia 2010. 320 s. (3 op) (Haanpää) Harrison, Rodney: Understanding the Politics of Heritage. Manchester University Press, Manchester & New York 2010. 336 s. (3 op) (Haanpää) Kalela, Jorma: Making History. The Historian and Uses of the Past. Palgrave Macmillan 2012. 224 s. (2 op) (Sivula) Sorensen, Stig & al. (eds.): Heritage Studies: Methods and Approaches. Routledge, New York 2009. 340 s. (3 op) (Haanpää) West, Susie (ed.): Understanding Heritage in Practice. Manchester University Press 2010. 340 s. (3 op) (Haanpää) Ammattikuntien kulttuuriperintö Chartier, Roger: The Order of Books. Readers, Authors, and Libraries in Europe between the Fourteenth and Eighteenth Centuries. Polity Press, Cambridge 1994. 126 s. (2 op) (Sivula) Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu. Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. SKS, Helsinki 2000. 344 s. (3 op) (Sivula) 27
Klinge, Matti: Professoreita. Otava, Helsinki 1990. 238 s. (2 op) (Sivula) Michelsen, Karl-Erik: Viides sääty. Insinöörit suomalaisessa yhteiskunnassa. SHS, Helsinki 1999. 407 s. (3 op) (Sivula) Pöysä, Jyrki: Jätkän synty: tutkimus sosiaalisen kategorian muotoutumisesta suomalaisessa kulttuurissa ja itäsuomalaisessa metsätyöperinteessä. SKS, Helsinki 1997. 460 s. (3 op) (Haanpää) Ukkonen, Taina: Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina. SKS, Helsinki 2000. 270 s. (2 op) (Haanpää) Tuomi-Nikula, Outi: Keskipohjalaisen kalastajan vuosi, Kansatieteellinen arkisto 32. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 1982. 392 s. (3 op) (Tuomi-Nikula) Arkihistoria, mikrohistoria ja pienen mittakaavan kulttuuriperintö Ariés, Philippe & Duby, Georges & Chartier, Roger (toim.): Omassa huoneessa. Yksityiselämän historiaa renessanssista valistukseen. Kustannusosakeyhtiö Nemo, Helsinki 2001. 426 s. (3 op) (Sivula) Kortelainen, Kaisu: Penttilän sahayhteisö ja työläisyys: muistitietotutkimus. SKS, Helsinki 2008. 300 s. (2 op) (Haanpää) Kurth, Rami & Soikkanen, Timo (toim.): Yksilö ja yhteisö. Henkilöhistoriallinen keskustelu Suomessa 1930- luvulta 2000-luvulle. Turun yliopisto, Turku 2006. 307 s. (2 op) (Sivula) Levi, Giovanni: Aineeton perintö. Manaajapappi ja talonpoikaisyhteisö 1600-luvun Italiassa. Tutkijaliitto, Helsinki 1992. 255 s. (2 op) (Sivula) Peltonen, Matti: Mikrohistoriasta. Gaudeamus, Helsinki 1999. 173 s. (2 op) (Sivula) Sappinen, Eero: Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla. Tutkimus suomalaisen työväestön elämäntavoista ja niiden paikallisista raumalaisista piirteistä. Kansatieteellinen arkisto 46. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki 2000. 509 s. (4 op) (Haanpää) Räsänen, Matti & Tuomi-Nikula, Outi: Saksanmaalla. Kansanelämää keskiajalta nykypäivään. SKS, Helsinki 2000. (sivut 9-366) (2 op) (Tuomi-Nikula) Folklore, uskonto ja kulttuurinen ajattelu Apo, Satu: Naisen väki. Tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta. Hanki ja jää, Helsinki 1995. 252 s. (2 op) (Haanpää) Anttonen, Pertti: Tradition through Modernity. Postmodernism and the Nation-State in Folklore Scholarship. SKS, Helsinki 2005. 212 s. (3 op) (Sivula) 28
Anttonen, Pertti & Kuusi, Matti: Kalevala-lipas. Uusi laitos. SKS, Helsinki 1999. 336 s. (3 op) (Haanpää) Anttonen, Veikko: Ihmisen ja maan rajat. Pyhä kulttuurisena kategoriana. SKS, Helsinki 1996. 218 s. (2 op) (Haanpää) Douglas, Mary: Puhtaus ja vaara. Rituaalisen rajanvedon analyysi. Vastapaino, Tampere 2000. 277 s. (2 op) (Haanpää) Fingerroos, Outi et al. (toim.): Uskonnon paikka. Kirjoituksia uskontojen ja uskontoteorioiden rajoista. SKS, Helsinki 2004. (sivut 7-276) (2 op) (Haanpää) Heinonen, Meri & Tunturi, Janne (toim.): Pahan tiedon puu. Gaudeamus, Helsinki 2003. 319 s. (2 op) (Sivula) Heinonen, Meri (toim.): Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa. Gaudeamus, Helsinki 2000. 262 s. (2 op) (Sivula) Hovi, Tuija et al.: Uskonto ja sukupuoli. Yliopistopaino, Helsinki 1999. 361 s. (3 op) (Haanpää) Kalevala (uusi laitos) ja Nenola, Aili & Timonen, Senni (toim.): Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista. SKS, Helsinki 1990. 263 s. (5 op) (Tuomi-Nikula) Knuuttila, Seppo: Kansanhuumorin mieli. Kaskut maailmankuvan aineksina. SKS, Helsinki 1992. 343 s. (3 op) (Haanpää) Sulkunen, Irma: Liisa Eerikintytär ja hurmosliikkeet 1700 1800-luvulla. Gaudeamus, Helsinki 1999. 157 s. 2 op (Sivula) Historiakulttuuri ja historiallisen kulttuuriperinnön representaatiot Aarnipuu, Petja: Turun linna kerrottuna ja kertovana tilana. SKS, Helsinki 2007. 300 s. (2 op) (Tuomi-Nikula) Ahtiainen, Pekka & Tervonen, Jukka: Menneisyyden tutkijat ja metodien vartijat. Matka suomalaiseen historiankirjoitukseen. SHS, Helsinki 1996. 240 s. (2 op) (Sivula) Aronsson, Peter: Historiebruk: att använda det förflutna. Studentlitteratur, Lund 2004. 327 s. (3 op) (Sivula) Fewster, Derek: Visions of Past Glory: Nationalism and the Construction of Early Finnish History. SKS, Helsinki 2006. 555 s. (6 op) (Sivula) Kalela, Jorma: Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus, Helsinki 2000. 270 s. (2 op) (Sivula) Kuparinen, Eero: Aleksandriasta Auschwitziin. Antisemitismin pitkä historia. Atena, Jyväskylä 1999. 384 s. (3 op) (Sivula) Vilkuna, Kustaa H. J.: Paholaisen sota. Teos, Helsinki 2006. 352 s. (2 op) (Sivula) Kaupunkietnologian tutkimuksia ja näkökulmia 29