LAVIAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAVIAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty 13.12.2001 Voimaantulo 1.1.2002

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1. Soveltamisala... 3 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT... 3 2.1. Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus... 3 2.2. Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus... 3 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN... 6 3.1. Sijoittuminen... 6 3.2. Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 6 3.3. Ympäristön hoito ja valvonta... 7 3.4. Aitaaminen... 7 3.5. Piha-alue/pihamaa... 8 3.6. Osoitemerkintä... 9 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA... 9 4.1. Rakennuspaikka... 9 4.2. Rakentamisen määrä... 9 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE... 10 5.1. Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella... 10 5.2. Rakentamisen määrä ranta-alueella... 10 6. SUUNNITTELUTARVEALUE... 11 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN. 11 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA... 11 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT... 11 10. JÄTEHUOLTO... 12 11. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN... 12 11.1. Määräyksistä poikkeminen... 12 11.2. Voimaantulo... 12

3 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Lavian kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2. Rakennusvalvontaviranomainen Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennus- ja palolautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1. Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus Luvan / ilmoituksen tarve Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tulisijattoman enintään 80 m 2 :n tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 200 m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. 2.2. Toimenpiteiden luvan-/ilmoituksenvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan alueella seuraavasti:

4 TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ x o 1) Asemakaava-alue 2) Suunnittelutarvealue 3) Ranta-alue 4) Muu alue Toimenpide: Kunnan osa-alue 1) Rakennelma (rakentaminen) 1 2 3 4 - katos x o x o - vaja x o x o - leikkimökki, vaja < 6 m 2 - - - - - kioski x x x x - käymälä (ei vesikäymälä) x o o o - esiintymislava o o o o - muu vastaava rakennelma o o o o - pääosin maanalainen lantala 200 m 3 x x x o - lantala > 200 m 3 x x x x 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka x o x o - kokoontumispaikka x o x o - asuntovaunualue tai vastaava x x x x - katsomo x o x o - yleisöteltta tai vastaava o o o o 3) Liikuteltava laite - asuntovaunun tai -laivan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn x x x x 4) Erillislaite (rakentaminen) - masto, yli 20 m x x x x - piippu, yli 5 m x x x o - varastointisiilo yli 5 m korkea x x x o - hiihtohissi x x x x - muistomerkki x x x x - suurehko antenni yli 12 m o - o o - tuulivoimala x x x x - suurehko valaisinpylväs tai vastaava o - - -

5 5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehko laituri x o o o - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava x o o o 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) - muusta alueesta erotettu suurehko varastointitai pysäköintialue taikka tällaiseen verrattava alue o o o o 7) Julkisivutoimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen x x x x - kattomuodon muuttaminen x x x x - ulkoverhouksen rakennusaineen tai katteen tai niiden värityksen muuttaminen o o o o - katukuvaan vaikuttavan markiisin asentaminen o - - - - ikkunajaon muuttaminen o o o o 8) Mainostoimenpide - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen o - - - 9) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottuva kiinteä aita tai kadun reunusmuuri o - - - 10) Kaupunkikuvajärjestely - ympäristökuvaan merkittävästi tai pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset o o o - 1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Menettelytapamääräyksiä Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta sekä selvitys naapurien kuulemisesta, mikäli sen ei katsota olevan tarpeetonta.

6 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1. Sijoittuminen Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden naapurin rakennuspaikan tai tilan rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen tai sen osan rajan puoleinen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakennuksen rakennettavaksi rajaan tai lähemmäksi rajaa, jollei siitä ole naapurille huomattavaa haittaa tai tämä on antanut rakentamiseen suostumuksensa. Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan yksityistien ja paikallistien ajorajan keskiviivasta on oltava vähintään 12 metriä ja yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on vähintään 20 metriä sekä kanta- ja valtatien keskiviivasta vähintään 30 metriä. Rakennuksen etäisyydestä toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta sekä palovaarallisen rakennuksen sijoittamisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 57 2 ja 3 mom). Etäisyys rakennuspaikan tai tilan rajaan, tien ajoradan keskiviivan ja rantaan mitataan rakennuksen näitä lähinnä olevasta rakennusosasta. 3.2. Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.

7 Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 3.3. Ympäristön hoito ja valvonta Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Ympäristön valvonta Kunnan rakennus- ja palolautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja - haltijoille rakennus- ja palolautakunnan päättämällä tavalla. 3.4. Aitaaminen Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Pientonttien välisellä rajalle rakennettava enintään 1,2 metriä korkea kiinteä aita ja istutettava aita eivät edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, ellei asemakaava toisin määrää. Korkeamman aidan tekeminen edellyttää rakennusvalvontaviranomaisen luvan.

8 Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Aitaa tehtäessä tai hoidettaessa on noudatettava, mitä edellä on sanottu, vaikka toimenpide ei edellytä luvan hakemista. 3.5. Piha-alue/pihamaa Rakennuspaikan kuivana pito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien johtaminen on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus sekä huolehdittava siitä, että sairaankuljetus- ja pelastusajoneuvoilla on esteetön pääsy riittävän lähelle. Ajoneuvoliittymän rakentaminen sekä kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle. Tontin tai rakennuspaikan omistajalle tai haltijalle kuuluu kadun peruskorjauksen yhteydessä myös liittymän rummun uusiminen, mikäli vanha rumpu ei ole tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Rummun täytyy olla halkaisijaltaan vähintään 300 mm tai muovisena vähintään 250 mm. Avo-ojaa ei saa täyttää. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.

9 3.6. Osoitemerkintä Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain. Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1. Rakennuspaikka Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, on suunnittelutarvealueella uuden rakennuspaikan oltava pinta-alaltaan vähintään 2000 m 2. Kaavoittamattomilla alueilla, mikäli alueella ei ole vesijohtoa, tulee rakennuspaikan vähimmäiskoon olla vähintään 2000 m 2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4.2. Rakentamisen määrä Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yli 5 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa, sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia asuinrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, rakennuslautakunta voi sallia rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.

10 Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1. Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusta sijoitettaessa on huomioitava, että rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus säilytetään erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä niin, että ranta-maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään yksi (1) metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään puolitoista (1,5) metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Tällaisen saunarakennuksen tulee olla ylikerroksinen eikä siitä saa olla kerrosalaan laskettavia parvi- tai käyttöullakkotiloja. Terassin tai muun ulkokuistin pinta-ala saa olla enintään 50 prosenttia rakennuksen kerrosalasta. 5.2. Rakentamisen määrä ranta-alueella Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen enintään 1 ½ -kerroksinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2. Loma-asunnon ja sen yhteyteen rakennettavien saunatilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 125 m 2. Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m 2 ja muiden talousrakennusten yhteensä enintään 55 m 2. Ranta-alueella pysyvään asumiseen käytetyllä rakennuspaikalla saa olla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala enintään 300 m 2 ja kerrosten lukumäärä enintään 1 ½.

11 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukaisen suunnittelutarvealueet on ositettu liitekartalla nro 1. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennuslupahakemuksesta hankittava kunnanhallituksen suunnittelutarveratkaisu. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Rantavyöhykkeellä, jollei asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä, suositeltavin ratkaisu on komposti- tai kuivakäymälä. Mikäli kuitenkin rakennetaan vesikäymälä, on WC-vesille oltava umpikaivo. Muut jätevedet tulee käsitellä saostuskaivoissa maaperäkäsittelyssä. Maaperäkäsittely on toteutettava vähintään 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien biologista puhdistusta tai jotain muuta kokonaisvaltaista pienpuhdistamoa, jotka täyttävät ympäristövaatimukset. Em. rantavyöhykkeen ulkopuolisilla alueilla kaikille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tiiveyden suhteen valvottavissa olevaa umpikaivoa, mikäli alueella on pohjaveden pilaantumisriski, jätevesien biologista puhdistusta tai jotain muuta kokonaisvaltaista pienpuhdistamoa, jotka täyttävät ympäristövaatimukset. Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 9. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edel-

12 lyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 10. JÄTEHUOLTO Jätehuolto tulee järjestää kiinteistökohtaisesti sopimusperusteisena. Jätehuolto tulee toteuttaa siten, ettei sen järjestäminen aiheuta haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Tarvittaessa jätehuoltotilat ja -rakennelmat on aidattava tai muutoin suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi. 11. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 11.1. Määräyksistä poikkeaminen Rakennus- ja palolautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. 11.2. Voimaantulo Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Lavian kunnan 16.12.1991 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.1.2002.