16.7.2002 ASENNUSOHJEET RAKENNUSPERUSTAN KOSTEUSERISTYS VTT:n sertifikaatti nro 156/01 Tuonti ja markkinointi: OS TECH Pajbölentie 242, 25700 KEMIÖ Tekninen neuvonta: Osmo Semberg Puh / fax 02 421370, GSM 0400 536603 Kotisivu : www.isodran.com Valmistaja: MDT Mark- o Dräneringsteknik, Smärgelvägen 17, 14250 Skogås, Sverige
TECH 2 KELLARIKERROS KAIVUU JA SALAOJITUS Kaiva kuvan 1. osoittamaan tasoon. Kaivun jälkeen verhotaan kaivannon pohja ja alaluiska suodatinkankaalla (Typar / Terram II kl.) tasauskerroksen päälle. Suodatinkankaan saumat limitetään 250 mm. Huom! Kaivumaat tulee sijoittaa vähintään metrin päähän kaivannon reunasta kaivannon ollessa syvempi kuin 1 m. Kaivumaat on hyvä suojata sateelta muovikalvoilla tai pressuilla. Jos tontin erilaisia valmiiksi rakennettuja pintoja kuten esim. nurmikkoa pitää suojata voidaan nurmikolle tai kulkuväylille levittää tarkoitukseen erinomaisesti sopivaa suodatinkangas. Ruohikko säilyy kankaan ja maamassojen alla hyvin 1-2 viikkoa. Saneerauskohteen "normalisointia" voidaan tällä tavalla edesauttaa huomattavasti. Perustan maalajin ollessa anturan alla helposti häiriintyvää, jätetään anturan välittömään läheisyyteen vähintään 35 cm:n penger kuvan 1. mukaisesti. Kuva 1 Huom! Jos kaivun yhteydessä kaivannossa kohdataan paikallisia vedenpurkauksia on usein syytä tehostaa kyseisten kohtien salaojitusta. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa ot- taa yhteyttä tekniseen neuvontaan. Asenna suodatinkangasvuota salaojaputken tasauskerroksen päälle anturan alareunasta lukien ja kiinnitä se nauloilla kaivannon ulkoreunaan salaojaputken asennuksen ajaksi. Salaojaputken kaivanto tehdään anturan viereen luiskalla 1:2 tai loivempana. Jyrkempi luis- ka voi aiheuttaa painumia tai raukeamia, johtuen talon painosta. Poikkeukset kuvan 1b mukaisesti. Huom! Vanhaa salaojitusta on usein vaikeaa hyödyntää näissä tilanteissa, ellei voida olla riittävän varmoja siitä, että rakenteet ovat riittävän syvällä ja täysin toimintakuntoisia. Kaiva kaivanto heti riittävän syväksi ja oikeaan syvyyteen. Näin vältyt vaivalloiselta, aikaa vievältä ja kalliilta käsin kaivulta. Kun kaivutyöt on tehty on perustan anturan ja perusmuurin kosteussuhteiden tarkastuksen aika. Kaiva kullekin seinän sivulle pieni koekuoppa anturan alle. Täten saadaan selville, minkälaisen maapohjan päälle antura on aikanaan perustettu. Rakenteiden ollessa kosteita ja vesieriste puuttuu anturan ja perusmuurin välistä on usein tehtävissä oikea johtopäätös: Kosteus imeytyy maaperästä kapillaarisesti perusmuurin rakenteisiin. ks. edelleen sivut 4 ja 5.
TECH 3 PERUSMUURIN KÄSITTELY Puhdista perusmuuri ulkopuolelta. Bitumikerros poistetaan parhaiten hiekkapuhaltamalla, koneellisella petkeleellä tai saneerausjyrsimellä. Jos antura imee kapillaarisesti kosteutta tu- lee anturan ulkosivu puhdistaa bitumista kokonaan ja perusmuurin osuus lattiatason yläpuo- lelle 1,0 m:n korkeuteen muulta osin riittää bitumipinnan rikkominen 50 %:sti. Mitä paremmin perusmuuri on puhdistettu tiiviistä kerroksista, sen paremmin kuivumisprosessi etenee. Perusmuurin mahdolliset halkeamat korjataan korjauslaastilla. Perusmuurissa ilmenneet rikkoutumiset ja suuremmat halkeamat, jotka vaikuttavat perustan kantavuuteen on syytä korjauttaa asiantuntijan ohjeiden mukaan. Huom! Kevytbetonista tai Leca-harkoista muuratut perusmuurit tulee slammata. SUODATINKANGAS Suodatinkankaan tulee olla tasalaatuinen termisesti sidottu vähintään II - käyttöluokan geo- tekstiili, esim Typar tai Terram. ja vahvuudeltaan vähintään 135 gr/m 2. Ns. neulottuja kankaita ei tule käyttää. Jos kaivannon pohja on pehmeä tai lietteinen asennetaan suodatin- kangas kaivannon pohjalle ja putken tasauskerrokseksi n. 50 mm:n kerros hyvää salaojasoraa 2...20 mm tai pestyä 8-12 mm sepeliä. SALAOJITUS Lattialaatan alla oleva salaojituskerros tulee johtaa perustan ulkopuoliseen salaojarakenteeseen. Tästä syystä tulee salaojaputken vesijuoksun olla em. salaojituskerroksen alapuolella, aina vähintään 10 cm anturan ja vähintään 500 mm kellaritason alimman lattiapinnan alapuolella. Anturan ollessa syvemmällä lattiatason alapuolella kuin 600 mm, kaivetaan salaojakaivanto vähintään kellarin lattiapinnan alapuolelle. Kuva 2 POIKKEUKSET: 1. Rakennus on perustettu puupaaluille. 2. Rakennus on perustettu puuarinalle. 3. Alueella, jossa pohjaveden korkeutta ei saa laskea esim. ympäröivien rakennusten tai maaperäsuhteiden takia (savialueet; painuminen) 4. Savialueet, joilla liian syvän peruskuiva- tuksen vuoksi on odotettavissa maaperän painumisia. Huom! Ellei vähintään 1,0 m:n salaojitussyvyyttä voida saavuttaa kannattaa ottaa yhteyttä tekniseen neuvontaan. Näin erityisesti silloin kun rakennus on perustettu joko osaksi tai kokonaan kalliolle.
TECH 4 SALAOJAPUTKEN ASENNUS JA YMPÄRYSTÄYTTÖ Salaojaputken tason tulee normaalisti olla kuten kuvissa 1 ja 2, (myös sivut 8 ja 9.) Raken- nusperustan salaojituksessa tulee aina käyttää tuplasalojaputkea de 110 mm T8. Kaivannon pohja tasataan joko hyvällä salaojasoralla; raekoko 2...20 mm tai sepelillä 8-12 mm. Putkelle rakennetaan tasauskerroksen päälle putous, joka on 0,5% (= 5mm / m). Ellei tämä ole mahdollista, kannattaa ottaa yhteyttä tekniseen neuvontaan TIIVIIT RAKENTEET Kaivannoissa, jotka ovat matalampia kuin 3,0 m. tulee aina välttää perusmuurin ulkopuolisia vettä eristäviä kerroksia ( piki, perusmuurilevyt tms.), koska nämä estävät tehokkaasti perusmuurin kuivumisen. Syvemmissä eristyssyvyyksissä kannattaa ottaa yhteyttä tekniseen neuvontaan tai levyn toimittajaan. Jos maaperästä virtaava vesimäärä on erittäin suuri tai kyseessä on paikallinen veden purkaus voidaan ns. perusmuurilevyä käyttää ISODRÄN - levyn ulkopuolella ennen suodatinkangasta ja täyttöjä. Erittäin syvissä perustoissa Isodränlevyn ulkopuolella olevan perusmuurilevyn limitykset tulee olla riittävän suuret sivu- ja pystysuunnassa ( 20-25 cm ) ja oikein päin. Kuva 3 Voimakkaasti viettävien rinteiden ollessa kyseessä on varminta ottaa yhteyttä tekni- seen neuvontaan. ISODRÄN-LEVYN MITOITUS Oikean vahvuisen ISODRÄN-levyn määrittämisen perustaksi tulee selvittää voimassa olevat lämmöneristysnormit, viihtyvyystekijät, salaojitustehon tarve sekä vallitseva kosteuskuormi- tus. Normaaleissa maasto-olosuhteissa ( tasainen maasto, tai vietto rakennuksesta pois- päin) voidaan salaojitustehon näkökulmasta katsoen käyttää 65 mm:n vahvuista ISODRÄN- levyä aina 1,5 m:n kuivatussyvyyteen ja 100 mm:n vahvuista ISODRÄN-levyä aina 2,5 m:n kuivatussyvyyteen. Lämmöneristyksen näkökulmasta katsoen suositellaan kuitenkin käytettäväksi aina 100 mm:n vahvuista ISODRÄN-levyä lämmitettävien ja asuttavien tilojen läm- möneristämiseen.( asuinhuoneet, oleskelutilat, konttoritiilat, sauna-, suihku-, ja pesuhuo- neet ym.) Ns. kylmien tilojen lämpöeristämiseen voidaan käyttää 65 mm:n ISODRÄN-levyä ( autotallit, varastot ym.)
TECH 5 Perusmuurin sisäpuolista lämmöneristämistä tulee ehdottomasti välttää maanpinnan ala- puolella, koska se nostaa aina perusmuurin kosteutta. Jos perusmuuri on eristetty sisäpuo- suutta tulee voimakkaasti lisätä, jotta vältytään kondensiolta lelta, tulee eristeet ensisijaisesti poistaa. Toissijaisesti perusmuurin ulkopuolista eristyspak- perusmuurissa. Tarvittaessa tehokkaampaa anturan ja perusmuurin kuivumista, suositellaan käytettäväksi 100-200 mm:n vahvuista levykerrosta riippumatta tilojen käyttötarkoituksesta. ISODRÄN-LEVYN ASENNUS Yleiset ohjeet Perusmuuri puhdistetaan epäpuhtauksista harjaamalla tai painepesulla, epätasaisuudet poistetaan piikkaamalla tai tasauslaastilla. Hyvän asennustuloksen ja toiminnan kannalta on tärkeää, että perusmuuri on sileä, puhdas ja kuiva. Levyt asennetaan puskusaumaan limit- täin siten, että levykerrosten pystysuorat saumat tulevat mieluiten eri kohtaan. Levyjen kiinnittämisessä seinään käytetään mekaanisia eristekiinnikkeitä; yleensä 1 kiinnike levyä tai levypalaa kohti. Alimpia levyjä ei yleensä tarvitse kiinnittää perusmuuriin, vaan levyt asettu- vat luontevasti paikoilleen tehtäessä salaojaputken ympärystäyttöä. ISODRÄN-levyjen pa- loittelu onnistuu parhaiten hienohampaisella käsi- tai sähkökuviosahalla tms. ANTURAT PERUSTETTUINA KUIVALLE ALUSTALLE ( Ilman kapillaarivaikutusta ) Täysin sileät perustusrakenteet ilman ulkonevaa anturaa lämmön eristetään kuvan 4 mukaan ( ks. myös piirrosta nro 1) Kuva 4. Ulkonevan anturan ollessa kyseessä tulee asentaminen suorittaa kuvan 5. mukaisesti. ( myös kuva nro 2 ) Anturan laajennuksen tulee aina viettää ulospäin. Tämä saadaan aikaan sementtilaastilla, joka tehdään kallistuksella vähintään 1: 5. Kuva 5.
TECH 6 Pienempien ulkonemien osalta asennus voidaan tehdä myös kuvan 6 mukaisesti, jolloin 0,2 mm:n muovikalvolla ohjataan valuva vesi rakenteen ulkoreunaan. Anturan bitumisivelyä ja kermejä tulee ehdottomasti välttää. Kuva 6. VOIMAKKASTI KAPILLAARISELLE MAAPOHJALLE PERUSTETTU ANTURA JA PERUSMUURI KAPILLAARISET MAALAJIT, MOREENI, KALLIO TMS. PAIKAT, JOISSA SALAOJITUSTASOA EI SAADA RIITTÄVÄN SYVÄLLE. Bitumieristeen poisto; ks. perusmuurin käsittely. Suositeltava eristysvahvuus näissä tapauksissa on aina vähintään 100 mm anturan alareunasta tasoon, joka on lattian ala-reunasta n. 500 mm ylöspäin. Tämä on riippuvainen kosteusolosuhteista. Erityisen märkään tai voimakkaasti kapillaariseen maaperään suositellaan 130-200 mm:n vahvuista eristyskerrosta Paksumpi eristyskerros takaa aina paremman kuivumistuloksen. Kuva 7. HUOM! Kallio ei saa viettää anturaa, perusmuuria tai seinää päin. Sileät perusmuurit vailla ulkonevia anturoita eristetään kuvan 4 ja 7. mukaisesti, kun salaojaputkia ei voida asentaa oikeaan tasoon. Tasaiset ja suorat perusmuurit eristetään kuvan 7 tai tyyppikuvan nro 3 mukaisesti erityises- kuvan 8 ti silloin kun salaojaputki voidaan asentaa oikeaan tasoon. Ulkonevat anturat asennetaan mukaisesti. Ulkonevan anturan eristys tehdään kuvan 8 mukaisesti. Muovikalvo estää ylhäältä valuvan veden kastelemasta anturaa sekä muovikalvon alla olevia ISODRÄN-levyjä. Kalvon tulee viettää perustasta poispäin; asennettujen ISODRÄN-levyjen yli.
TECH 7 Kuiva ISODRÄN-levy mahdollistaa alhaisen höyrypaineen sekä jatkuvan anturan ja perus- muurin kuivumisen. Asenna levyrakenteen yläreuna 5 cm tulevan valmiin maan pinnan alapuolelle Kuva 8. Asenna suodatinkangas useampana eri vuotana oikein limittäen ( 20-30 cm ) putken alta salaojaputken ympärystäytön päälle ja ylöspäin riippuen kaivannon syvyydestä. Suodatinkangas voidaan ripustaa levyrakenteen päälle kiinnittämällä se joko nauloilla suodatinkankaan läpi levyrakenteeseen tai joustavilla listoilla tukea kaivannon ulkoseinämästä levyrakennetta vasten. KAIVANNON TÄYTTÖ Kun halutaan välttyä mittavilta täyttömaiden painumisilta, tulee täyttö tehdä n. 30 cm:n kerroksin, jotka kukin tiivistetään huolellisesti polkemalla. Täyttö voidaan tehdä kaivumailla suodatinkangasta vasten. Samalla on syytä varoa kivien, jäätyneiden maapaakkujen sekä liejun joutumista kosketuksiin suodatinkankaan kanssa. Jos lisätäyttömaita tarvitaan suositellaan hienojakoista maata esim. hienoa hietaa.hiekkaa tai mursketta 0...12 mm. HUOM! Täytön ylimmän kerroksen; 30 cm pitää aina olla hienojakoista maa-ainesta. Asfaltoitavien ja laatoitettavien pintojen ollessa kyseessä täyttömaan tulee olla kitkamaata, joka voidaan tiivistää. Valmiin maanpinnan tulee viettää perustasta ulospäin 1: 50 ( = 20 mm / m ) Kuva 9.
TECH 8 Kuva 10. PEITELISTA Kun n. 50 cm täyttötyöstä on jäljellä, asennetaan peitelista ja suodatinkangassuikale ISODRÄN-levyn päälle. Samanaikaisesti peitelistan ja 0,5 m leveän kangassuikaleen kanssa asennetaan alhaalta levyjä vasten nostettu suodatinkangas ISODRÄN- levyn ja peitelistan väliin. On tärkeää, että alhaalta tulevan suodatinkankaan yläreuna on irrallaan peitelistan alta tulevan vastasuikaleen alla. Näin rakentuu liikuntasauma joten kangas ei pääse repeämään eikä repimään rakenteen toiminnalle tärkeää peitelistaa täyttömaiden vielä painuessa. Ennen peitelistan lopullista kiinnitystä tiivistetään peitelistan ja seinän väli huolellisesti tiivistemassalla. Kun peitelista on huolellisesti naulattu / ruuvattu paikoilleen, tarkistetaan tiivistemassa on täyttänyt sauman koko peitelistan pituudelta. Peitelistan jatkokohdat ja kulmat limitetään Huom! Jos peitelista jää kuvan 10 osoittaman tason alapuolelle tulee peitelistan yläpuolinen osuus käsitellä vesieristeellä EP 21:llä. Jos peitelista on massojen pai- että peitelista on kunnolla kiinni ja yläreuna numisen myötä jäänyt näkyviin tulee täyttömassoja lisätä riittävästi. Tarkista samalla tiivis. Kuva 11. Huom! Jotta vältytään pintavesien valumiselta ISODRÄN-levyä vastaan, tulee täyttömaan yläreunan tason olla AINA peitelistan yläpuolella. Maanpinta tasataan luiskaan > 1:50 vähintään 1,5...3,0 m:n päähän perusmuurista. Runsaslumisilla alueilla lisätään viettoa. Täytön jälkeen tapahtuvat painumat tulee korjata aiottuun tasoon lisämassoilla. Kun perusmuuri eristetään myös maanpinnan yläpuolelta, tehdään sokkelin ja perusmuurin liittymäkohdan eristys kuvan 12 mukaisesti ns. lämpörappauksella. ISODRÄN-rakenne päätetään aina maan pinnan alapuolelle. Peitelistaa ei tällöin välttämättä tarvita, koska sokkelieristys liittyy välittömästi ISODRÄN -levyyn.
TECH 9 TOIMENPITEET PERUSMUUREIHIN LIITTYVIEN MUURIEN OSALTA Portaiden, autotallien, sisäänajoluiskien, jäte-, tankki-, ym. tilojen perus- ja tukimuurit, jotka liittyvät varsinaisen rakennuksen perusmuuriin imevät usein kapillaarisesti kosteutta perusmuuriin. Siksi on tärkeää käsitellä ja eristää nämä muurinosat n. 1 m:n päähän varsinaisesta perusmuurista. Kuva 12. Kuva 13. UUSITTAVAT MAANVARAISLATTIAT Maa kaivetaan ja poistetaan 25-50 mm:n vahvuudelta aiotun vahvuisen ISODRÄNlevyn alta. Tasauskerroksena käytetään soraa, mursketta rakeisuudeltaan 0...12 mm tai sepeliä 8-12 mm ISODRÄN-levy 100mm / 25-30 kg / on uudistettavien maanvaraislattioiden normaali eristysvahvuus. Kantavien seinien ollessa kyseessä tulee levyn puristuslujuus määrittää erikseen Maaperän ollessa pehmeä asennetaan suodatinkangas tasauskerroksen päälle ja ISODRÄN-levyt huolellisesti suodatinkankaan päälle. Eristyslevyjen päälle asennetaan toi- nen kerros suodatinkangasta ennen betoniraudoitusta ja -valua. Olemassa olevaa perus- perusmuurin ja lattialaatan muuria vastaan asennetaan muovikalvo tai XPS - nauha kosteussuluksi ja liikuntasaumaksi väliin. MAANVARAINEN LAATTA Pyydä tästä erillinen selvitys levyn toimittajalta HUOM! MAANVARAISLATTIAN ERISTÄMISESSÄ ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ KÄYTTÄÄ OIKEAN VAHVUISTA JA RIITTÄVÄN KUORMITUKSEN KESTÄVÄÄ LEVYÄ. SIKSI ON TÄRKEÄÄ NEUVOTELLA TEKNISEN NEUVONNAN KANSSA OIKEASTA LEVYVA- LINNASTA.
TECH 10 RYÖMINTÄTILAT Pyydä ratkaisumahdollisuuksista erillinen selvitys teknisestä neuvonnasta. RADONSUOJAUS ISODRÄN- levyrakenne antaa erinomaisen suojan maaperän radonongelmia vastaan. Levyn huokoinen rakenne mahdollistaa maanvaraisen lattiarakenteen alipaineistamisen jo- ko salaojajärjestelmän tai ilmastointijärjestelmän poistoputken kautta. Näin estetään radon- kaasun tunkeutuminen asuintiloihin. Rakenneratkaisu on periaatteessa sama kuin maanvaraisessa laatassa lisättynä hyvälaa- tuisella muovikalvolla ISODRÄN-levyn alle. Kalvo limitetään vähintään 0,3 mm ja putkien läpiviennit tiivistetään. RADONILE ALTTIIN RAKENNUSMATERIAALIN SUOJAUS Korkeita radonpitoisuuksia esiintyy usein kevytbetonisissa muurauselementeissä. Suurin osa radonin siirtymisestä perustan rakenteissa tapahtuu diffuusion myötä. Asentamalla ISODRÄN-rakenne perusmuurin ulkopuolelle kosteuden siirtyminen nopeutuu ja näin myös radonin siirtyminen oikeaan suuntaan ulos maaperään. Kun se lisäksi perusmuurin sisäpinta pinnoitetaan tiiviillä pinnoitteella esim. muovitapetti tai vastaava vähenee radonkaasun pääsy rakenteiden läpi merkittävästi. Saneerauskohteissa on näin ollen entistä tärkeämpää puhdistaa perusmuurin ulkopinta mahdollisimman puhtaaksi bitumista, jolloin kuivuminen ulospäin saadaan mahdollisimman tehokkaaksi. Kun harkkopinta puhdistetaan kunnolla pitää se slammata. SADEVESIEN JOHTAMINEN Katto- ja pintavedet, on hyvä johtaa räystäskourujen ja syöksytorvien kautta ja edelleen maanpinnalla olevia pintavesikouruja pitkin pois rakennusperustan välittömästä läheisyy- Näin destä, kun pinnanmuotoilu on tehty oikein jos mahdollista imeyttää takaisin maastoon. säilyisi maaperän kosteustasapaino. Ratkaisut tulee kuitenkin tehdä aina vallitsevien olosuhteiden ja rakennusmääräysten mukaisesti. Sadevedet voidaan myös käyttää kasteluve- sinä. Ratkaisuista kulloisessakin tapauksessa kannattaa keskustella asiantuntijamme kanssa. LEVYJEN VRASTOINTI Varastoitaessa levypakkauksia ulkosalla ladotaan ISODRÄN- pakkaukset tasaiselle alustal- le lappeelleen enintään 5 pakettia päällekkäin mieluiten varjoisaan paikkaan kesällä. Pakkaukset on hyvä peittää kevytpeitteellä tai vastaavalla UV-säteilyä ja voimakasta tuulta vastaan. Kuivia pakkauksia on mukavampi käsitellä. Pakkauksia tulee käsitellä asiallisesti ottamalla kanto-ote pakkauksen ympäriltä; ei pakkauskalvoista. Pakkaukset on paras avata ja työstää vasta kaivannossa. Pakkauskalvot eivät kuulu perustan täyttöihin. Yksittäiset levyt on suojattava turhalta likaantumiselta. TULITYÖT ISODRÄN-levyjen varastoinnissa ja valmiiden rakenteiden läheisyydessä tulee ehdottomas- ti noudattaa tulitöistä annettuja ohjeita.