Nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto - kaasutustekniikan uusia ratkaisuja



Samankaltaiset tiedostot
Uudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen. Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari Bioruukki, Espoo

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden

Mitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta?

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu,

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Liikenteen biopolttoaineet

Bioruukki tarjoaa yrityksille maailmanluokan puitteet pilotointiin

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Biomassasta ja jätteestä synteesikaasua

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus. METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo Esa Kurkela, VTT

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A

Liikennepolttoaineiden tuotanto biokaasusta erotetun hiilidioksidin avulla

Biopolttonesteistä biokemikaaleihin

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Metsäenergian käytön markkinamuutokset 2030 ja niihin tähtäävät teknologiakehitykset

YVA-lain hankeluettelon päivitys - metalli- ja kemianteollisuus

Timo Saarelainen Toimitusjohtaja Honeywell Oy Bioenergia Yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Kuopio 30. lokakuuta 2009

BIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi Esa Kurkela

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

BIOPOLTTOAINEET UUTENA LIIKETOIMINTA-ALUEENA

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Puun biojalostuksen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Pohjois- Savosta puun biojalostuksen piilaakso

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Mitä Keski-Suomen tutkimusyhteisö voi tarjota biotalouteen? Satu Helynen Teknologiajohtaja, energia ja metsäteollisuus VTT

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Teknologian tutkimuskeskus VTT. Energia- ja moottoritutkimus. Nils-Olof Nylund

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Turun ilmasto- ja energiatoimenpiteitä

Maakunnallisen TKI-kehittämisen lähtökohtia. Maakunnallinen TKI-foorumi Satakuntaliitto

Pamaus ry Uusiutuva energia Suomen mahdollisuus

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Vuoden 2020 tavoitteet ja puuenergian käyttöskenaariot

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax:

Bioenergiatrendit maailmalla, EU:n ohjauskeinoja ja RTD työkalut - taustaa ForestEnergy2020 ohjelmalle

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

FIBIC mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille. Pauliina Tukiainen, FIBIC SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ TAAS! Kokkola

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Biotalouden rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä

Maapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa?

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Biotalouden uudet arvoverkot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Biotalouden globaalit näkymät

Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen

Exercise 1. (session: )

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa

Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

Paikallisen vihreän talouden kehittäminen pohjoismaisessa kontekstissa

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Uudet energiatekniikat

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Sähköverkot 2030 Siemens Osakeyhtiö160 vuotta Prof. Jarmo Partanen

The CCR Model and Production Correspondence

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Autotekniikan visiopäivä Helsinki Markku Honkanen Technical Advisor Neste Oil

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Neste Oilin Biopolttoaineet

Transkriptio:

Nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto - kaasutustekniikan uusia ratkaisuja Esa Kurkela, Ilkka Hannula, Minna Kurkela FORESTENERGY2020 vuosiseminaari Joensuu, 7.10.2015

Liikenteen polttoaineiden valmistus kotimaisista metsäraaka-aineista (metsätähteet, kuori, mustalipeä, ligniini) Kaasutus Pyrolyysi Nesteytys HTL Höyrykaasutus CHP-integroitu BTL Happikaasutus, suuret BTL-laitokset NER300, Chemrec Polttokaasu kattiloille ja uuneille Terminen pyrolyysi Polttoöljyn korvaus Kattilat, uunit Katalyyttinen pyrolyysi Mustalipeä, ligniini, kosteat biomassat VTT-pilot + Teollinen Demo Vetykäsittely liikennepolttoaineeksi Kokkola-Case Metsäteollisuuscaset CHP-integraatit Co-feeding jalostamoilla Kaasutus mustalipeän kanssa sellutehdasintegrointi

Puupolttoaineiden kestävä energiakäyttö Suomessa Lähde: Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy. Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot. ForestEnergy2020 vuosiseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Lisäpotentiaali noin 20 TWh Vastaa 900 ktoe liikenteen biopolttoainetuotantoa (noin 25 % nykykulutuksesta) Sivutuotteena 4 TWh lämpöä (kaukolämpö/teollisuus) Kaasutus-BTL laitoksina 18 kpl 50 ktoe/a Investointi 150-200 M /laitos Yhteensä noin 3 mrd Laitevientipotentiaali Ruotsi (metsäbiomassa) Eurooppa (agrot) Brasilia (bagassi + eucahake) 12/10/2015 3

Dual Bed Steam Gasification Pilot at Bioruukki New low-pressure process for 50-150 MW input Most suitable applications Hydrogen by PSA SNG or FT diesel with oncethrough synthesis Low-pressure process suitable also to bagasse and other low-density feeds 4

Kokkola Biorefinery-projektissa BTL-laitos integroidaan raskaaseen metalli- ja kemianteollisuuteen Waste Heat from Industry cluster Steam loop within the Kokkola steam networks and power island ZnO/ZnS loop integrated to Boliden process => Sulphur as suplhuric acid to the products of Yara Off-Gas to kilns/boiler Forest & agro residues & wastes Drying of Wet biomass Gasification Raw Gas Reforming and cooling Dry sulphur removal Final Gas conditioning Syn gas Once Through FTsynthesis Prosessin merkittävimmät edut NER300-hankkeisiin verrattuna Merkittävästi yksinkertaisempi ja halvempi prosessi Ei happea kaasutukseen, olemassa oleva voimalaitos höyryverkkoineen, sinkkipohjainen rikinpoisto, jossa rikki päätyy tuotteeksi, kerran-läpi synteesi joka ei ole herkkä inerteille (CO 2, N 2 ja CH 4 ), ei shift-reaktoria eikä CO 2 poistoa Korkea kokonaishyötysuhde ja päätuotteen hyötysuhde samaa tasoa kuin suurissa stand-alone laitoksissa (55 % biomassan energiasta FT-dieseltuotteeksi, lämpöä 20 %) BTL-tuotanto voidaan toteuttaa taloudellisesti jo 50 ktoe/a kokoluokassa, jossa useita mahdollisuuksia tehokkaalle lämpöintegraatiolle, investoinnit 150-200 M /laitos Muita integrointimahdollisuuksia: metsäteollisuus, kaukolämpölaitokset FT-wax to refining 12/10/2015 5

Teollisuuteen tai kaukolämmön tuotantoon integroidun liikenteen polttoaineiden valmistus: kehityspolku konseptista teolliseen tuotantoon P3 P0: Konseptikehitys PRECHEM- Kokkolan Biorefinery hanke (2015) P1: Pilotointi Bioruukissa ja soveltuvuusselvitys 2016-17 P2: Teollinen demonstrointi Kokkolassa tai metsäteollisuudessa 2017-19 P3: Teollinen referenssilaitos Kapasiteetti 50 ktoe/a P4: Useita laitoksia toiminnassa vuosina 2025-30, investoinnit 150-200 M /laitos - 2025: 5 laitosta, yhteensä 250 ktoe/a - 2030: 10 laitosta, yhteensä 600 ktoe/a KÄYNNISSÄ P1 P2 6

Synteesikaasuprosessin tehostaminen elektrolyyttisesti valmistetulla vedyllä Happikaasutusprosessin H 2 /CO-suhde on liian alhainen useimpiin synteeseihin, siksi tarvitaan Shift-reaktoria Case 1: Shift-konversion korvaaminen CO + H 2 O = CO 2 + H 2 Elektrolyysi H 2

Happikaasuprosessin tehostaminen elektrolyyttisesti valmistetulla vedyllä Happikaasutuskonseptissa noin puolet biomassan hiilestä päätyy hiilidioksiksi, joka pestään pois ennen synteesiä Jos myös hiilidioksidi voitaisiin hyödyntää elektrolyysivedyn avulla, kasvaa saanto kolminkertaiseksi Uudessa höyrykaasutusprosessissa lisätehoa noin 30 % CO 2

Hybridiprosesseilla sähköbiopolttoaineita Pelkkä biomassan kaasutus 100 MW puuta => 63/67 MW biopolttoainetta Shift-konversion korvaaminen => 97/113 MW polttoainetta Shiftin korvaaminen ja CO 2 :n syntetisointi => 183/223 MW polttoainetta Soveltuu rajallisten biomassavarojen hyödyntämiseen ja/tai halpaan sähköön Suomessa puhdas bio-sng tai bio-metanoli ovat selvästi halvempia nykyisillä hintasuhteilla kuin sähköpolttoaineet hybridit mielenkiintoisia

Integrating Production of Fuels and Chemicals from Biomass and Residues to Existing Industries to Improve Competitiveness Several industrial or municipal sites with local CHP integration Transport of intermediate products Large-scale refineries or chemical industries Forest residues and agricultural residues Industrial and municipal wastes Integration to food, forest, chemical or metal industries Methanol Synthetic hydrocarbons Synthetic methane, bio-hydrogen Drop-in transportation fuels Olefins for renewable packaging materials Basic chemicals, fertilisers, aromatics 12/10/2015 10

Production of aromatics by gasification & FT route Same gasification technology and principles of integration can be used also to produce several base chemicals from biomass residues and wastes Mullistaako suomalaisten oivallus markkinat? "Voidaan korvata raakaöljyn käyttöä muoveissa, polttoaineissa, lääkkeissä ja maaleissa http://www.talouselama.fi/uutiset/mullistaako+suomalaisten+oivallus+markkinat+vo idaan+korvata+raakaoljyn+kayttoa+muoveissa+polttoaineissa+laakkeissa+ja+maalei ssa/a2305854?b=u_mediuutiset Oil and gas industry announcements: 14 May 2015 VTT has demonstrated that lignocellulosic biomass can be successfully converted into pure benzene, toluene and xylene (BTX) chemicals. The aim of this reach is to enable the use of wood based chemicals to replace crude oil in, for example, plastics, fuels, medicines and plants. Demand has grown rapidly fro chemicals generated from renewable sources, creating a need for alternative, environmentally friendly production routes. Particularly sought after chemicals include pure aromatics, such as the BTX chemicals. http://www.energyglobal.com/downstream/refining/14052015/oil-gasannouncements/ 12/10/2015 11

Bioruukki - New piloting ecosystem at Kiviruukki industrial area in Kivenlahti, Espoo A new piloting ecosystem for process industry scale-up and demonstrations. A former printing plant transformed to world scale R&D centre. 8000 m 2, room for several pilot units and laboratories. Located close to Otaniemi campus. 12/10/2015 12

Bioruukki Piloting Centre A unique combination of 4 integrated and complementary technology platforms and competence pools BIOMASS WASTE SIDE STREAMS BIORUUKKI VALUE ADDED PRODUCTS AND RENEWABLE ENERGY Biomass processing Centre VTT s unique infrastructure Solar Energy Centre Thermochemical Conversion Centre VTT s competence and know-how Green Chemistry Centre Joint Aalto-VTT bioeconomy infrastructure (FIRI) 13

TEKNOLOGIASTA TULOSTA