Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM2016-00167 TSO Orsila Reetta(STM) 30.05.2016 JULKINEN Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio on antanut 13 päivänä toukokuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta. Muutettavaksi ehdotetaan direktiivin liitteessä säädettyjä altistumisen sitovia raja-arvoja kahden aineen osalta ja lisättäväksi sitova raja-arvo 11 aineelle. Lisäksi bentseenin arvon ehdotetaan pysyvän ennallaan. Asian käsittely neuvoston työryhmässä alkoi komission yleisesittelyllä 27.5.2016. Tällöin neuvoston työryhmässä merkittävä enemmistö jäsenmaista jätti positiivisen tarkasteluvarauman komission ehdotukseen. Viimeisin neuvoston työryhmän kokous pidettiin 6.6.2016. Tuolloin käytiin keskustelua direktiivin vaikutusarvioinnista sekä ehdotetuista raja-arvoista aine aineelta. Suomi suhtautui alustavasti perusmyönteisesti komission esitykseen. Esityksestä annetaan edistymisraportti Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa eli TSTK-neuvostossa 16.6.2016. Seuraava työryhmän kokous pidetään 20.6.2016 tai 24.6.2016. Puheenjohtajamaa Alankomaat ja komissio tavoittelevat direktiiviehdotuksen nopeaa hyväksymistä. Suomen kanta Suomi tukee komission direktiiviehdotusta. Se on tasapainoinen ja toteutettava sekä työntekijöiden suojelun kannalta turvallisuuden ja terveyden edistämisessä että huomioiden työnantajille aiheutuvat kustannukset. Valtioneuvosto on valmis hyväksymään sellaiset neuvotteluprosessin aikana esille tulevat muutokset komission ehdotukseen komission ehdotusta alemmilla raja-arvoilla, jotka ovat yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentämispyrkimysten mukaisia ja ovat tarpeen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi neuvostossa.
Suomella on positiivinen tarkasteluvarauma komission ehdotukseen. 2(9) Pääasiallinen sisältö Ehdotuksen tausta ja tavoite Direktiivin muuttamiseen on vaikuttanut Euroopan unionin pyrkimys parantaa työntekijöiden terveyden suojelua vähentämällä työperäistä altistusta syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille, tehostaa alan lainsäädännön vaikuttavuutta Euroopan unionissa ja varmistaa talouden toimijoille selkeämmät ja tasapuolisemmat toimintaedellytykset. Direktiiviehdotus rakentuu periaatteelle suojata kaikkia työntekijöitä sekä työnantajan velvollisuuteen tuntea ympäristö, jossa työnantaja teettää työtä ja jos työympäristössä esiintyy työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantavia tekijöitä, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden terveydelle. Työnantajan on poistettava työntekijöiden terveyttä vaarantavat tekijät. Jos se ei ole mahdollista, on minimoitava niiden vaikutus mahdollisimman vähäiseksi. Työnantajan on myös annettava opastusta ja koulutusta työntekijöiden terveyttä vaarantavista tekijöistä sekä seurattava työntekijöiden terveyttä ja huolehdittava heidän terveystarkastuksistaan. Direktiiviehdotus on jaettu artikloihin, minkä lisäksi ehdotukseen sisältyy yksi direktiivin liite. Artikla 1 Artiklassa 1 määritellään, että teksti työ sisältäen altistumisen työprosessissa syntyvälle kiteisen piidioksidin pölylle lisätään liitteeseen I. Lisäksi määritellään, että liite III korvataan direktiiviehdotuksen liitteen tekstillä. Direktiiviehdotuksen liitteessä III säädettäisiin sitovat raja-arvot seuraaville aineille: kovapuupölyt (3 mg/m 3 ), kromi VI ja sen yhdisteet (0,025 mg/m 3 ), kiteiset keraamiset kuidut (0,3 kuitua/cm 3 ), kiteinen piidioksidi (0,1 mg/m 3 ), bentseeni (3,25 mg/m 3 ), vinyylikloridimonomeeri (2,6 mg/m 3 ), etyleenioksidi (1,8 mg/m 3 ), 1,2- epoksipropaani (2,4 mg/m 3 ), akryyliamidi (0,1 mg/m 3 ), 2-nitropropaani (18 mg/m 3 ), o-toluidiini (0,5 mg/m 3 ), 1,3-butadieeni (2,2 mg/m 3 ), hydratsiini (0,013 mg/m 3 ) ja vinyylibromidi (4,4 mg/m 3 ). Artiklat 2,3 ja 4 Artiklat 2, 3 ja 4 sisältävät tavanomaiset säännökset komissiolle annettavista kertomuksista sekä direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotus perustuu Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 2 kohtaan. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin päävaliokuntana toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL).
3(9) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Direktiiviehdotus on käsitelty sähköpostitse kirjallisella menettelyllä 16.5.-24.5.2016 3- kantaisessa 3-kantaisen työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan alaisessa HTP-jaostossa. Lisäksi direktiiviehdotus on käsitelty 3-kantaisessa EU26- jaostossa 3.6.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiivi koskee työturvallisuuslain (738/2002) soveltamisalaa. Direktiivin voimaansaattaminen Suomessa ei edellytä laintasoista säätelyä, vaan direktiivi voitaisiin saattaa voimaan päivittämällä työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annettua valtioneuvoston asetusta (716/2000). Taloudelliset vaikutukset Työsuojeluasiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Valtioneuvoston käsityksen mukaan komission esittämillä, direktiiviehdotuksen mukaisilla sitovilla raja-arvoilla ei aiheudu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Komission esittämillä sitovilla raja-arvoilla aiheutuisi lähinnä vähäisiä mukautuksia yritysten toimintaan. Direktiiviehdotuksen keskeinen muutos on, että säädetään lisää sitovia raja-arvoja. Aiemmin sitovista raja-arvoista koskien syöpävaarallisia aineita on säädetty direktiivissä 2004/37/EU bentseenille, kovapuupölyille ja vinyylikloridille. Komission direktiiviehdotuksesta tekemän vaikutusten arvioinnin mukaan ehdotuksella on monia positiivisia vaikutuksia. Komission esittämien sitovien raja-arvojen etuna on työperäisten syöpien ja niihin liittyvien kuolemantapausten väheneminen. Komissio arvioi, että sen esittämät sitovat raja-arvot voisivat säästää 100 000 ihmishenkeä. Lisäksi syöpään liittyvissä terveydenhuoltokustannuksissa säästettäisiin. Lisäksi komissio katsoo, että sen esittämillä sitovilla raja-arvoilla edistetään kilpailua sisämarkkinoilla, kun raja-arvot Euroopan unionin laajuisesti vähentävät yritysten välisen kilpailun vääristymiä. Valtioneuvoston käsityksen mukaan direktiiviehdotus vaikuttaa eniten rakennus- ja puunjalostusteollisuuteen sekä teknologiateollisuuteen, kuten metallinjalostajat, valimot ja konepajat. Direktiiviehdotuksen keskeiset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat yritysten kilpailukykyyn ja yrityksille lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Lainsäädännön noudattamisen aiheuttavat kustannukset jakautuvat yleiskustannuksiin, alakohtaisiin kustannuksiin ja koulutuskustannuksiin. Yleiskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat toimista, joita työnantajan täytyy tehdä ymmärtääkseen lainsäädännön vaatimukset ja noudattaakseen niitä. Alakohtaiset kustannukset perustuvat toimintoihin, joissa työntekijät altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille. Koulutuskustannukset muodostuvat työntekijöille annettavasta koulutuksesta ja tiedottamisesta.
Kromi esiintyy monissa teollisuudessa käytettävissä aineissa sekä metallisena että kolmi- ja kuusiarvoisina yhdisteinä. Kuusiarvoiselle kromille altistutaan ruostumattoman teräksen hitsauksessa. Kromimetalli on korroosiota kestävää. Kromipinnoitusta käytetään korvaamaan ruostumattomasta teräksestä tehtyjä tuotteita. Elektrolyyttisessä pintakäsittelyssä käytetään lähinnä kromaatteja ja kolmiarvoisia kromiyhdisteitä. Kromihappokylpyä käytetään kovakromauksessa. Kromitrioksidia käytetään myös sähköisenä galvanointiaineena ja korroosion estäjänä. Määrällisesti suurin käyttötarkoitusryhmä on pintakäsittely. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituoterekisterin, jäljempänä KETU-rekisteri, mukaan kromitrioksidia maahantuotiin vuonna 2014 noin 30 tonnia. Kromi (VI) ja sen yhdisteille altistuu Suomessa arviolta 25 000-30 000 työntekijää. Kromi VI ja sen yhdisteille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ammatissaan altistuvien rekisterin, jäljempänä ASA-rekisteri, perusteella 7063 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2011 kromi VI, kromaattina keskiarvo työpaikoilla oli 0,017 mg/m 3 (korkein mitattu arvo 0,81 mg/m 3 ) ja vuosina 2012-2015 keskiarvo oli 0,0044 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 0,11 mg/m 3 ). Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2012-2015 kromi VI, kromina keskiarvo oli 0,0017 mg/m 3. Työterveyslaitoksen vuosien 2012-2015 mittaustuloksista koskien kromi (VI) ja sen yhdisteitä 1,2 % ylitti ehdotetun 0,025 mg/m 3 raja-arvon. Tärkeimmät toimialat, joissa kromi VI käytetään Suomessa ovat elintarvikkeiden, paperin, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, kumituotteiden mineraalituotteiden, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden huolto, jätteenkäsittely, rakentaminen, tukkukauppa, tekninen testaus ja tutkimus- ja kehitystyö. Kromi VI altistuvat konetekniikan asiantuntijat, jätteenpolttolaitosten työntekijät, laborantit, rakennustyöntekijät, putkiasentajat, ruiskumaalaajat ja lakkaajat, muotintekijät, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, levysepät ja rautarakennetyöntekijät, koneenasettajat ja koneistajat, konehiojat, - kiillottajat ja -teroittajat, ajoneuvojen asentajat ja korjaajat, lentokoneasentajat ja korjaajat, metalliteollisuuden prosessityöntekijät, metallien päällystäjät ja viimeistelijät. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Mutta jos asetettaisiin kromi (VI) ja sen yhdisteiden sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, eri toimijoille voisi aiheutua taloudellisia kustannuksia muun muassa prosessien uudistamisesta, kuten paikallispoistojen lisäämisestä ja uusimisesta. Mitä pienemmiksi sitovat raja-arvot laskisivat, jouduttaisiin tarkastelemaan, tulisiko ilmamääriä lisätä sekä poistojen että tuloilman suhteen kohteittain sekä lämmittää tuloilmaa. Tämä voisi tarkoittaa mahdollisesti joidenkin yritysten kohdalla arviolta satojen tuhansien eurojen investointeja. Hiekka ja hiekkakivi ovat kiteistä piidioksidia eli kvartsia, mikä on teollisuudelle tärkeä raaka-aine. Esimerkiksi valimoissa kiteistä piidioksidia käytetään muoteissa täyteaineena. Kiteiselle piidioksidille altistuu arviolta noin 48 000 työntekijää Suomessa. Tukesin vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan kiteistä piidioksidia valmistettiin noin 181 000 tonnia ja maahantuotiin noin 230 000 tonnia. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2011 kiteisen piidioksidin eli kvartsin keskiarvo työpaikoilla oli 0,04 mg/m 3. Korkein mitattu arvo oli 4,9 mg/m 3. Työterveyslaitoksen vuosien 2008-2011 mittaustuloksista 5,8 % ylitti ehdotetun 0,1 mg/m 3 raja-arvon. Tärkeimmät toimialat, joissa kiteistä piidioksidia käytetään ovat kaivannaisteollisuus, louhinta, valimotyö, lasikeraaminen työ, mineraalien käsittely, rakennustyö sekä tiilien ja laattojen valmistus. Kiteiselle piidioksidille altistuvat muun 4(9)
5(9) muassa kunnossapitotyöntekijät, kaivannaisteollisuudessa työskentelevät, valimotyöntekijät, lasikeraamisessa teollisuudessa työskentelevät ja rakennustyöntekijät. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia. Mutta jos asetettaisiin kiteiselle piidioksidille sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, esimerkiksi valimoille voisi aiheutua kustannuksia muun muassa lisääntyvien mittausten myötä. Puupölylle sisältäen sekä kovapuupölyn että muun puupölyn altistuu Työterveyslaitoksen arvion mukaan Suomessa noin 43 000 työntekijää. Vuonna 2013 ASA-rekisterin mukaan kovapuupölystä pyökille ja tammelle altistuneita oli 812 henkilöä. Kovapuulajeja käytetään erityisesti puusepänteollisuudessa. Vuosien 2008-2011 mittaustietojen perusteella mittausten keskiarvo puupölylle oli 1,8 mg/m 3. Näiden mittaustulosten osalta ei näy puulaji, vaan on kyse myös muiden puulajien kuin kovapuun pölystä. Työterveyslaitoksen vuosien 2008-2011 mittaustuloksista 7,3 % ylitti ehdotetun 3 mg/m 3 raja-arvon. Ylityksiä tapahtuu muun muassa prosessin häiriötilanteissa, hiontatyössä ja siivous- ja huoltotöissä sekä rakennuksilla tehtävissä kalusteasennustöissä. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Jos asetettaisiin kovapuupölyn sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, eri toimijoille voisi aiheutua merkittäviäkin taloudellisia vaikutuksia. Tehtailla puupölypitoisuuksien alentaminen voisi edellyttää investointeja uusiin koneisiin, erityisesti automatisoinnista, työstömenetelmien kehittämisestä sekä purunpoiston huollosta ja tarkkailusta. Investointien määrää riippuisi muun muassa siitä, kuinka paljon yrityksessä tehdään pölyä synnyttäviä työvaiheita, kuinka uudenaikainen konekanta on ja kuinka paljon yritys käyttää kovapuulajeja. Jossakin tapauksessa uuteen koneeseen investointi voisi aiheuttaa satojen tuhansien eurojen kustannuksen jossakin yrityksessä. Esimerkiksi purunpoiston huollon ja tarkkailun lisääminen voisi aiheuttaa arviolta usean kymmenentuhannen euron kustannusten lisäyksen vuositasolla jossakin yrityksessä. Esimerkiksi puutuoteteollisuusyritysten kohdalla edellä mainitut investoinnit ovat merkittäviä investointeja, ellei investointeihin saa yhdistettyä riittävästi kehittämisja tehostamiselementtejä. Bentseeniä valmistettiin Suomessa vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan noin 8100 tonnia ja maahantuotiin 69 000 tonnia. Bentseenille altistuu noin Suomessa 1900 työntekijää. Bentseenille altistuneita oli Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella 2083. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2011 mitattu bentseenille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,27 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 13,6 mg/m 3 ). Valtaosa bentseenistä käytetään styreenin ja monien muiden tärkeiden kemikaalien valmistukseen. Näitä kemikaaleja käytetään muun muassa muovien sekä lääke-, pesu- ja torjunta-aineiden tuotannossa. Tärkeimmät toimialat, joissa bentseeniä käytetään Suomessa ovat koksin ja jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus; jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien kierrätys; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus; maaliikenne ja putkijohtokuljetus; varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, arkkitehti- ja insinööripalvelut, tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, kiinteistön ja maisemanhoito, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä koulutus. Bentseenille altistuvat moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat, toimisto- ja laitossiivoojat, lentokoneasentajat ja korjaajat, muoviteollisuuden prosessityöntekijät, maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, öljy- ja maakaasujalostamon prosessinhoitajat, rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät, laborantit ja upseerit.
6(9) Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Mineraalikuiduille altistuu Suomessa noin 18 000 työntekijää. Keraamisille kuiduille altistuneita oli Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella 135 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2006-2007 mitattu keraamisille kuiduille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,07 kuitua/cm 3. Korkein mitattu keskiarvo oli 0,2 kuitua/cm 3. Tärkeimmät toimialat, joissa kiteisiä keraamisia kuituja käytetään Suomessa ovat tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijapalvelut, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistus. Keraamisille kuiduille altistuvat maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan hydratsiinia maahantuotiin 9,6 tonnia. Hydratsiinille altistuneita oli Työterveyslaitoksenvuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella 173 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2015 mitattu hydratsiinille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,01 mg/m 3. Korkein mitattu arvo oli 0,026 mg/m 3. Tärkeimmät toimialat, joissa hydratsiinia käytetään Suomessa ovat paperin ja paperituotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä koulutus. Hydratsiinille altistuvat laborantit, kemistit, voimalaitosten prosessihuoltajat, maatalous ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, luonnontieteen tekniset asiantuntijat, konetekniikan, maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijat sekä sähkötekniikan asiantuntijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan o-toluidiinia ei valmistettu tai maahantuotu Suomeen. Työterveyslaitoksen mittaustietoa ei ole saatavilla o- toluidiinista. Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella o-toluidiinille altistuneita työntekijöitä oli 26. Tärkeimmät toimialat, joissa o-toluidiinia on käytetty ovat julkinen hallinto ja maanpuolustus, terveyspalvelut ja koulutus. O-toluidiinille altistuneita ovat laborantit ja terveydenhuollon bioanalyytikot. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin vinyylibromidia (bromieteeniä) ei valmisteta tai maahantuoda Suomessa. Työterveyslaitoksella ei ole tietoa ASArekisterissä vinyylibromidista. Vuosien 2008-2015 Työterveyslaitoksen tekemien mittausten mukaan altistumisen keskiarvo oli 0,1 mg/m 3. Korkein mitattu arvo oli 0,2 mg/m 3. KETU-rekisterin 2-nitropropaania ei valmisteta tai maahantuoda Suomessa. Työterveyslaitoksella ei ole mittaustietoa eikä tietoa ASA-rekisterissä 2-nitropropaanista. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin vinyylikloridimonomeeria ei valmisteta Suomessa eikä sitä maahantuoda. Vuosien 2008-2015 Työterveyslaitoksen tekemien mittausten mukaan mittaustulokset olivat alle määritysrajan eli alle 0,01-0,3 mg/m 3. Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vinyylikloridimonomeerille altistui 40 työntekijää. Tärkeimmät toimialat, joissa vinyylikloridimonomeerille on altistuttu ovat jätteenkäsittely ja tieteellinen tutkimus. Vinyylikloridille altistumista on tapahtunut höyrykoneiden ja lämmityskattiloiden hoitajilla, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajilla ja laboranteilla. Komission
esittämien sitovien raja-arvojen osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä näiden aineiden osalta. 7(9) Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan 1,3-butadieenia valmistettiin Suomessa noin 25 300 tonnia ja maahantuotiin noin 16 700 tonnia. 1,3-butadieenia käytetään välituotteena ja raaka-aineena. 1,3-butadieenille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ASA-rekisterin perusteella 356 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2011 mitattu 1,3-butadieenieenille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 1,2 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 12,6 mg/m 3 ). Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Tärkeimmät toimialat, joissa 1,3-butadieeniä käytetään Suomessa ovat kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, arkkitehti- ja insinööripalvelut, tekninen testaus ja analysointi, varastointi ja tieteellinen tutkimus. 1,3-butadieenille altistuvat puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat, maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, kemianteollisuuden ja muoviteollisuuden prosessityöntekijät sekä laborantit. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan 1,2-epoksipropaania (propyleenioksidi) ei valmistettu. Sitä maahantuotiin 0,1 tonnia. 1,2-epoksipropaanille altistui Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vuonna 25 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2015 mitattu 1,2- epoksipropaanille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,7 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 0,7 mg/m 3 ). Tärkeimmät toimialat, joissa 1,2-epoksipropaania käytetään Suomessa ovat tieteellinen tutkimus ja koulutus. 1,2-epoksipropaanille altistuvat laborantit, kemistit sekä luonnontieteen tekniset tutkijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan etyleenioksidia ei valmistettu, mutta sitä maahantuotiin 4,4 tonnia. Etyleenioksidille altistui Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vuonna 54 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2015 mitattu etyleenioksidille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 1,0 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 8,5 mg/m 3 ). Tärkeimmät toimialat, joissa etyleenioksidia käytetään Suomessa ovat terveyspalvelut, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä tieteellinen tutkimus. Etyleenioksidille altistuvat terveydenhuoltoalan työntekijät, kemianteollisuuden työntekijät sekä laborantit. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan akryyliamidia ei valmistettu Suomessa, mutta sitä maahantuotiin 124 tonnia. Akryyliamidille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ASA-rekisterin perusteella vuonna 777 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina 2008-2015 mitattu akryyliamidille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,0018 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 0,027 mg/m 3 ). Tärkeimmät toimialat, joissa akryyliamidia käytetään Suomessa ovat kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus, tieteellinen tutkimus ja koulutus. Akryyliamidille altistuvat kemistit, laborantit, biologit, lääkärit, opettajat sekä kemianteollisuuden prosessinhoitajat. Komission esittämän sitovan rajaarvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät
8(9) Asiakirjat KOM(2016) 248 lopullinen SWD(2016) 152 lopullinen SWD(2016) 153 lopullinen Laatijan ja käsittelijän yhteystiedot Sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Reetta Orsila (puh. 0295 163 505) EUTORI-tunnus EU/2016/0968 Liitteet Viite
9(9) Asiasanat Hoitaa jaosto työsuojelu (EU 26), työsuojelu ja -turvallisuus STM Tiedoksi