KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

Samankaltaiset tiedostot
Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

Alikuoret eli orbitaalit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Ionisidos ja ionihila:

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

KE1.1 Kertaustehtäviä

KE1 Kemiaa kaikkialla

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Liukeneminen

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Kemiallinen reaktio

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

KE2 Kemian mikromaailma

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

Kemian opiskelun avuksi

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet Kari Sormunen Syksy 2014

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

KERTAUSTA 1.-KURSSISTA

CHEM-A1250 Luento 3 Sidokset (jatkuu) + kemiallinen reaktio

ATOMIN JA IONIN KOKO

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta :49

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

1. ELEKTRONIEN ENERGIA

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

ATOMIN ELEKTRONIVERHO

KE2 Kemian mikromaailma

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

Tieto- ja viestintätekniikka C- vitamiinin liukenemisen opetuksessa

Kemia keskeinen luonnontiede

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering, Micro- and Nanosciences Laboratory. Atomien väliset sidokset

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016

Atomi. Aineen perusyksikkö

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Avaruus eli stereoisomeria

sulfonihappoihin fenoleihin aldehydeihin amiineihin

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 4 Kurssin itsenäinen opiskelu 5 Kemikaalit 5 Demojen selityksiä 7 Havainnointitehtävä 10

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

VESI JA VESILIUOKSET

Erilaisia entalpian muutoksia

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

Siirtymämetallien erityisominaisuuksia

Teddy 1. harjoituksen malliratkaisu kevät 2011

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Avaruus- eli stereoisomeria

Vetysidoksen opetus ja oppiminen

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

Lukiolaisten käsityksiä aineen rakenteesta

Reaktiomekanismi. Tänä päivänä hyödynnetään laskennallista kemiaa reaktiomekanismien määrittämisessä/selvittämisessä!

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering. Atomien väliset sidokset

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

neon kemian kertauskirja Miria Hannola-Teitto Reija Jokela Markku Leskelä Elina Näsäkkälä Maija Pohjakallio Merja Rassi EDITA HELSINKI

Rakennusalan kemia 5 op

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

suola (reagoi emäksen kanssa) C H 3 NH 3 Cl O -

Avaruus- eli stereoisomeria

1p - Yksi puuttuu tai väärin, -1/3 p b) Ioniyhdisteitä: B, C, F

Transkriptio:

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013 Atomien väliset VAVAT sidokset: Molekyylien väliset EIKOT sidokset: 1. IOISIDOS 1. DISPERSIOVOIMAT 2. KOVALETTIE SIDOS 2. DIPOLI-DIPOLISIDOS 3. METALLISIDOS 3. VETYSIDOS Tehtävä 1. Millainen sidos muodostuu seuraavien atomien välille? Perustele. a) K ja Cl IOISIDOS, KOSKA KALIUM O METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI. b) S ja O KOVALETIE SIDOS, KOSKA MOLEMMAT OVAT EPÄMETALLEJA. c) P ja KOVALETIE SIDOS, KOSKA MOLEMMAT OVAT EPÄMETALLEJA. Tehtävä 2. Täydennä lauseet. a) Dispersiovoimat syntyvät POOLITTOMIE MOLEKYYLIE välille. b) Molekyyliin syntyy dipolirakenne, eli molekyylin jossakin kohdassa on negatiivinen osittaisvaraus ja jossakin kohdassa positiivinen osittaisvaraus. egatiivisen osittaisvarauksen saa aina sidoksen ELEKTROEGATIIVISEMPI atomi. c) Vetysidos on vahvin molekyylien välinen sidos. Sidos syntyy sellaisten molekyylien välille, joissa VETY on sitoutuneena hyvin elektronegatiiviseen atomiin eli TYPPEE, APPEE TAI FLUORII. Tehtävä 3. Tarkastele oheista vetyjodidimolekyylin rakennekaavaa. I a) Millainen sidos molekyylissä on? POOLITO KOVALETTIE SIDOS b) Merkitse mahdolliset epätasaisesta elektronijakaumasta johtuvat osittaisvaraukset? c) Onko molekyyli pooliton vai poolinen? POOLITO MOLEKYYLI

d) Millaisia sidoksia syntyy vetyjodidimolekyylien välille? DISPERSIOVOIMIA e) Mallinna piirroksella kyseisten heikkojen sidosten muodostumista molekyylien välille. I I I I Tehtävä 4. Tarkastele oheista ammoniakin rakennekaavaa. δ + a) Millaisia sidoksia molekyylissä on? POOLISIA KOVALETTISIA SIDOKSIA b) Merkitse mahdolliset epätasaisesta elektronijakaumasta johtuvat osittaisvaraukset? c) Onko molekyyli pooliton vai poolinen? POOLIE MOLEKYYLI d) Millaisia sidoksia syntyy ammoniakkimolekyylien välille? VETYSIDOKSIA e) Mallinna piirroksella kyseisten heikkojen sidosten muodostumista molekyylien välille. δ +

Tehtävä 5. Valitse alla olevasta listasta sopiva ilmaus (kirjain) täydentämään lauseet. 1. Kovalenttinen sidos on vahva C sidos. 2. Poolisessa, kovalenttisessa sidoksessa alkuaineatomien välillä on B. 3. Kovalenttisessa kaksoissidoksessa on A. 4. Poolittomien molekyylien välille muodostuu D. 5. Vesimolekyylissa atomien välillä on E. 6. Vedessä vesimolekyylien välille muodostuu. 7. Vetymolekyylissa vetyatomien välillä on F. 8. Poolisten molekyylien välille muodostuu G. A. kaksi yhteistä elektroniparia B. elektronegatiivisuusero C. epämetalliatomien välille muodostuva D. dispersiovoimia E. poolinen kovalenttinen sidos F. pooliton kovalenttinen sidos G. dipoli-dipolisidoksia. vetysidoksia

Tehtävä 6. Selitä seuraavat käsitteet. Tarkista Vastaukset SEURAAVALTA SIVULTA. TAI voit parin kanssa kysellä toiselta. A) EDOTERMIE TAPATUMA B) ISOTOOPPI C) AIOI D) POOLIE KOVALETTIE SIDOS E) OSITTAISVARAUS F) SUBLIMOITUMIE G) EKSOTERMIE TAPATUMA ) OKTETTI I) MOLEKYYLIYDISTE J) VETYSIDOS K) ELEKTROEGATIIVISUUS L) KATIOI M) DISPERSIOVOIMAT ) TIIVISTYMIE

A) Lämpöä sitova tapahtuma B) Saman alkuaineen eri massainen atomi, jolla on erimäärä neutroneja ytimessä. C) Ioni, jolla on negatiivinen sähkövaraus. D) Sidos, joka muodostuu sellaisten epämetallien välille, joilla on elektronegatiivisuusero. E) Molekyylin sisälle muodostuva pieni sähköinen varaus. Johtuu sidoselektronien epätasaisesta jakaumasta. F) Aineen muuttuminen kiinteästä kaasuksi. G) Lämpöä vapauttava tapahtuma. ) Pysyvä jalokaasun rakenne, jossa on kahdeksan ulkoelektronia. I) Kahden tai useamman epämetallin kovalenttisilla sidoksilla muodostama yhdiste. J) Poolisten molekyylien välille muodostuva heikko sidos, jossa molekyylissä on vety sitoutunut happeen, typpeen tai fluoriin. K) Sidokseen osallistuvan atomin kyky vetää sidoselektroneja puoleensa. L) Ioni, joka on positiivisesti varautunut. M) Poolittomien molekyylien välille muodostuva heikko sidos. ) Aineen muuttuminen kaasusta nesteeksi.