KE1 Kemiaa kaikkialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KE1 Kemiaa kaikkialla"

Transkriptio

1 Kalle Lehtiniemi ja Leena Turpeenoja 1 KE1 Kemiaa kaikkialla HELSINGISSÄ KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA

2 otavan asiakaspalvelu Puh tilaukset Kirjavälitys Oy Puh Faksi painos 2016 Kalle Lehtiniemi, Leena Turpeenoja ja Kustannusosakeyhtiö Otava toimitus: Anu Karanko piirrokset: Aki Scharin ja Mikko Sallinen kannen kuva: Getty Images graafinen suunnittelu ja taitto: Aki Scharin ja Ville Repo valokuvat: s. 207 digitaalisen aineiston kuvaukset: Hannu Huhtamo demonstraatiot: Kalle Lehtiniemi ja Leena Turpeenoja kopiointiehdot Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hankkinut muun muassa peruskouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille luvan valokopioida julkaisuja opetus- ja tutkimuskäyttöä varten. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. Lisätietoja luvista kopiosto.fi. sidonta Painotuote painopaikka: Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2016 ISBN

3 kirjan käyttäjälle Mooli 1 Kemiaa kaikkialla sisältää lukion kemian opetussuunnitelman (2016) pakollisen kurssin tavoitteiden ja sisältöjen mukaisen aineiston. Kirja tukee opetussuunnitelman perusteiden mukaista oppimiskäsitystä, mikä tarkoittaa opiskelijan aktiivista, tavoitteellista ja itseohjautuvaa toimintaa. Mooli aktivoi opiskelijaa paitsi itsenäiseen ja aktiiviseen opiskeluun myös toimimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja erilaisissa ympäristöissä sekä arvioimaan omaa oppimistaan. Kemian ymmärtäminen kokeellisena tieteenä, arkielämän ilmiöiden tutkiminen, ilmiöiden selittäminen ja mallintaminen ovat osa luonnontieteellistä sivistystä ja siten osa monipuolista yleissivistystä. Kirja sisältää kokeellista kemiaa monissa eri muodoissa. Tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan tiedonhankintaan, tiedonkäsittelyyn, tutkimusten tekoon, tuotosten laatimiseen ja ilmiöiden mallintamiseen. Turvallista työskentelyä ja vastuuta ympäristöstä painotetaan. Oppikirjaan liittyvien laboratoriotöiden videot ovat katsottavissa Otavan verkkosivuilta. Kirja antaa monipuolisen kuvan, kuinka kemia ja sen sovellukset ovat mukana meidän jokaisen arjessa. Kemian merkitys jatko-opinnoissa ja osana suomalaista hyvinvointia korostuu. Haluamme kiittää kaikkia aiempia Mooli-sarjan kirjoja käyttäneitä. Saamamme positiivinen palaute on kannustanut meitä jatkamaan oppikirjailijoina. Kiitokset myös tämän kirjan käsikirjoitusta kommentoineille. Kiitämme myös Suomen tietokirjailijat ry:tä ja Otavan kirjasäätiötä, jotka ovat apurahoin tukeneet kirjasarjamme työstämistä. Antoisia ja avartavia opiskeluhetkiä! Leena Turpeenoja Kalle Lehtiniemi 3

4 SISÄLLYS kemian opiskelun aloitus 6 KE1 Kemiaa kaikkialla 7 Oppimisen arviointi 7 Ohjeita opiskeluun 8 Harjoittele! 10 1 kemiaa kaikkialla Kemikaaleja kaikkialla 16 Kodin kemikaalit 18 Elintarvikkeiden kemiaa 19 Harjoittele! Maailmankaikkeuden ja solujen kemiaa 23 Harjoittele! Kemia yhteiskuntamme peruspilarina 28 Biotalous 30 Kestävä kehitys 30 Harjoittele! 31 Harjoittele lisää! 32 2 erilaisia aineita ja erotusmenetelmiä Kolme olomuotoa 36 Olomuodot ja olomuotojen muutokset 36 Energiaa sitoutuu tai vapautuu 39 Harjoittele! Puhtaat aineet ja seokset 42 Puhtaat aineet 42 Seokset 44 Harjoittele! Seosten erotusmenetelmiä 49 Suodatus 49 Haihdutus 50 Tislaus 51 Dekantointi 52 Sentrifugointi 52 Sublimointi 52 Uutto 53 Kromatografisia menetelmiä 53 Harjoittele! Seoksen pitoisuuslaskuja 57 Pitoisuus massaprosentteina 57 Pitoisuus tilavuusprosentteina 61 Harjoittele! 63 Harjoittele lisää! 64 3 kaikki koostuu atomeista Atomin rakenneosat 70 Mitä ovat isotoopit? 71 Harjoittele! Elektronirakenteen mallintaminen 75 Elektronirakenne kuorimallin mukaan 75 Elektronirakenne kvanttimekaanisen atomimallin mukaan 77 Harjoittele! Muutokset elektronirakenteessa 81 Ionien muodostuminen 82 Elektronien virittyminen 84 Harjoittele! Jaksollisen järjestelmän rakenne 87 Harjoittele! 90 Harjoittele lisää! 91 4 aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset Alkuaineet 96 Metallien ominaisuudet ja metallisidos 96 Epämetallien ominaisuudet ja kovalenttinen sidos 99 Harjoittele! 105

5 4.2 Yhdisteet 106 Ioniyhdisteiden ominaisuudet ja ionisidos 107 Molekyyliyhdisteiden poolittomuus tai poolisuus 109 Harjoittele! Molekyylien väliset sidokset selittävät aineen ominaisuuksia 117 Dispersiovoimat poolittomien molekyylien välillä 118 Dipoli-dipolisidokset poolisten molekyylien välillä 119 Vetysidos, dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus 119 Harjoittele! 122 Harjoittele lisää! kemiaa ympäristössämme Vesi ja vesiliuokset 130 Veden erityisominaisuudet 131 Vesi liuottimena 132 Pitoisuus ppm-arvona 135 Lämpötilan vaikutus liukoisuuteen 136 Pesuaineiden toiminta vedessä 136 Osmoosi veden virtaus solukalvon läpi 137 Vesi elämän neste 138 Harjoittele! 140 jatkaisinko kemian opiskelua? 156 Lukion kemian syventävät kurssit 157 Kemian ylioppilastutkinto 157 Mitä kemistit tekevät? 158 tutki ja kokeile! 161 Työ 1. Turvallinen työskentely 161 Luonnontieteellinen tutkimus perustuu havaintoihin 163 Työ 2. Arkipäivän ioniyhdisteiden kemiaa 167 Työ 3. Tuoremehun C-vitamiinipitoisuus 169 Työ 4. Suolaliuoksen pitoisuus 171 Työ 5. Kidesoodan kideveden massaprosenttinen osuus 172 Työ 6. Seoksen komponenttien erotus 174 Työ 7. Työ 8. Elintarvikevärien ohutlevykromatografia 176 Elektronien viritystila ja viritystilan purkautuminen 178 Työ 9. Kivennäisveden Ca- ja Mg-pitoisuus 179 Työ 10. Erilaisia aineita, erilaisia ominaisuuksia 181 Työ 11. Molekyyliyhdisteiden poolisuus 183 Työ 12. Samanlainen liuottaa samanlaista 184 Työ 13. Talousvesien laadun vertailua 186 Työ 14. Osmoosin tutkiminen perunalla 188 Työ 15. Luonnonvesitutkimus 190 Työ 16. Ilman kaasujen valmistus ja tunnistus 192 Työ 17. Mineraalitutkimus Ilma ja ilmakehä 143 Harjoittele! Kallio- ja maaperä 150 Harjoittele! 153 Harjoittele lisää! 153 Liite 1 Taulukon ja graafisen kuvaajan laatiminen 196 Liite 2 Ohjeita laskennallisiin tehtäviin 198 Keskeiset käsitteet 200 Hakemisto 205 Kuvalähteet 207 Tehtävien vastaukset 208 Jaksollinen järjestelmä 234

6

7 4 aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset Arkipäivän elämässä emme useinkaan pohdi, miksi vesi on huoneenlämmössä neste mutta typpi kaasu, tai miksi ruokasuola liukenee hyvin veteen mutta merenrannan hiekka ei. Harvoin mietimme myöskään sitä, miksi pii on erinomainen alkuaine mikropiireihin tai kupari hyvä sähkönjohde. Selitys näille ja monille muille havaittaville tai mitattaville ilmiöille saadaan, kun tiedetään, kuinka alkuaineatomit sitoutuvat toisiinsa ja miten vahvoja kemiallisia sidoksia erilaisten aineiden rakenneyksiköiden välille muodostuu. Aineen rakenteen tunteminen kemiallisten sidosten tasolla auttaa siis ymmärtämään, miksi eri aineilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia. Kun tiedämme, kuinka atomit liittyvät yhteen muodostaen alkuaineita tai kuinka erilaiset yhdisteet muodostuvat kemiallisissa reaktioissa, voimme ymmärtää, selittää ja ennustaa aineiden ominaisuuksia. Aineen rakenteen tunteminen auttaa myös kemistejä, jotka suunnittelevat ja valmistavat uusia aineita, joilla on tarkoin määrättyjä ominaisuuksia. Mitä kemiallisia sidoksia muistat? tutki ja kokeile! Millainen kemiallinen sidos muodostuu epämetalliatomien välille? Mitä ominaisuuksia on metalleilla? Millaisia arkipäivän sovelluksia eri yhdisteillä on? aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 95

8 Kuva 52. Alumiinitölkkejä on helppo kierrättää, koska alumiini on kevyttä ja tölkit voidaan puristaa pieneen tilaan. 4.1 alkuaineet tässä luvussa» kerrataan metalleille tyypillisiä ominaisuuksia.» mallinnetaan metallien rakennetta metallisidoksen ja metallihilan avulla.» opitaan ymmärtämään, selittämään ja ennustamaan metallien ominaisuuksia niiden rakenteen avulla.» kerrataan epämetalleille tyypillisiä ominaisuuksia.» kerrataan, kuinka kovalenttinen sidos muodostuu.» opitaan ymmärtämään, selittämään ja ennustamaan epämetallien ominaisuuksia niiden rakenteen perusteella.» opitaan mallintamaan alkuainemolekyylejä lewisin kaavalla. muistatko? Alkuaineet jaotellaan metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin. metallien ominaisuudet ja metallisidos Metalleilla on ominaisuuksiensa ansiosta monia tärkeitä käyttösovelluksia. Keittoastiat tehdään usein metallista, koska metallien lämmönjohtokyky on hyvä ja yleensä niillä on korkea sulamispiste. Metalliastiat on helppo muotoilla, sillä metallia voidaan taivuttaa, venyttää ja takoa. Elektronisten laitteiden liittimissä käytetään kultaa ja sähköjohdoissa kuparia tai alumiinia, koska näillä metalleilla on hyvä sähkönjohtokyky. Metalliesineet ovat kiiltäviä, koska niiden pinta heijastaa valoa. 96

9 Miten nämä ominaisuudet voidaan selittää atomitasolla? Atomitason selitys saadaan, kun ymmärretään, kuinka metalliatomit sitoutuvat toisiinsa ja osataan mallintaa metallien rakennetta hiukkastasolla. Metalliatomin uloimmalla elektronikuorella on yleensä 1 3 elektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa kukin metalliatomi luovuttaa ulkoelektroninsa yhteiseen käyttöön. Tämän seurauksena metalliatomeista muodostuu positiivisia ioneja eli kationeja. Ulkoelektronien ja positiivisten ionien välille muodostuu vahva sähköinen vetovoima, jota kutsutaan metallisidokseksi. Vapaiden elektronien "meri" siis sitoo positiiviset metalli-ionit tiiviiksi rakenteeksi, jota kutsutaan metallihilaksi. Metallien korkea sulamispiste selittyy sillä, että vahvan metallisidoksen katkaisemiseen tarvitaan runsaasti energiaa. Toisin sanoen positiivisten metalli-ionien ja elektronien välisen sähköisen vetovoiman voittaminen vaatii runsaasti lämpöenergiaa. Metallien hyvä sähkönjohtokyky selittyy vapaasti liikkuvilla ulkoelektroneilla, jotka toimivat sähkövarauksen kuljettajina. Lämpö johtuu metallia pitkin, kun vapaat elektronit törmäilevät toisiinsa ja metalli-ioneihin. Metalleille tyypillinen kiilto johtuu metallihilan tasaisella pinnalla olevasta vapaiden ulkoelektronien merestä, joka heijastaa valon takaisin metallin pinnasta. Metalleja voidaan takoa levyiksi tai venyttää hyvinkin ohueksi langaksi. Tämä onnistuu, koska metalli-ionikerrokset pääsevät liukumaan toistensa ohi vapaiden elektronien "meressä" rakenteen murtumatta. Positiivisten ionien väleissä liikkuvat vapaat elektronit siis estävät ioneja joutumasta vierekkäin, jolloin ionien keskinäiset hylkimisvoimat pääsisivät rikkomaan hilarakenteen. muistatko? Hila mallintaa kiinteän aineen rakenneosien säännöllistä pakkautumista. elektroni metalli-ioni Kuva 53. Metallihilan rakenneyksiköt, metalli-ionit ja ulkoelektronit, ovat pakkautuneet hyvin säännöllisesti ja tiiviisti. Rakennetta pitää koossa vahva sähköinen vetovoima eli metallisidos. aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 97

10 Kuva 54. Metalleja voidaan takoa ohuiksi levyiksi, sillä metallihilassa metalli-ionikerrokset pääsevät liukumaan toistensa ohi vapaiden elektronien "meressä" rakenteen murtumatta. Eri metallien erilainen kovuus on seurausta paitsi luovutettujen ulkoelektronien määrästä myös muodostuvan metalli-ionin koosta. Esimerkiksi natrium on pehmeämpää kuin magnesium, koska yksi natriumatomi luovuttaa elektronimereen vain yhden ulkoelektronin, kun taas magnesiumatomi luovuttaa kaksi. Lisäksi muodostuva natriumioni (Na + ) on suurempi kuin magnesiumioni (Mg2 + ). Myös metallien erilaiset sulamispisteet selittyvät eri metallien erivahvuisilla metallisidoksilla, sillä sidosten vahvuus on yhteydessä metalli-ionien kokoon ja vapaiden ulkoelektronien määrään. Metalli-ionien suhteelliset koot löytyvät taulukkokirjasta. Kuva 55. Muistimetallit luokitellaan älykkäiksi materiaaleiksi. Niitä voidaan taivutella ja väännellä rakenteen murtumatta. Tällaisesta metallista tehty kappale palautuu aina samanmuotoiseksi tietyssä lämpötilassa. 98

11 Na-ioni Mg-ioni elektroni H C N O F Ne P S Cl Ar Br Kr I Xe Rn Kuva 56. Natriumin ja magnesiumin metallihilojen rakenne selittää natriumin ja magnesiumin erilaisen kovuuden ja sulamispisteen. Kuva 57. Tyypillisiä epämetalleja ovat ryhmien kevyimmät alkuaineet sekä kaikki ryhmien 17 ja 18 alkuaineet. Vaikka vety onkin jaksollisen järjestelmän ensimmäisessä ryhmässä, myös se on epämetalli. epämetallien ominaisuudet ja kovalenttinen sidos Epämetalleilla on yleensä alhaisemmat sulamis- ja kiehumispisteet kuin metalleilla. Epämetalleja esiintyykin huoneen lämpötilassa kaikissa kolmessa olomuodossa. Esimerkiksi vety, typpi ja happi ovat kaikki kaasuja. Bromi on neste. Sitä vastoin hiili, fosfori ja rikki ovat kiinteitä. Epämetallit ovat yleensä pehmeämpiä kuin metallit, ja niillä on alhaisempi tiheys kuin metalleilla. Toisin kuin sähköä johtavat metallit, epämetallit ovat eristeitä. Selitys sille, miksi epämetallien ominaisuudet poikkeavat metallien ominaisuuksista tai miksi epämetalleilla on keskenään erilaisia ominaisuuksia, löytyy alkuaineiden atomitason rakenteesta ja rakenneosien välisistä kemiallisista sidoksista. Kaikki jalokaasut esiintyvät huoneen lämpötilassa kaasuina ja ne ovat niin sanottuja yksiatomisia alkuaineita. Kaasumainen olomuoto selittyy sillä, että yksittäisten atomien välille muodostuu vain hyvin heikkoja sidosvoimia, joita kutsutaan dispersiovoimiksi. Näitä sidosvoimia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin tämän jakson loppupuolella. Osa epämetallialkuaineista puolestaan rakentuu muutaman atomin muodostamista molekyyleistä. Näistä tavallisimpia ovat kaksiatomisina molekyyleinä esiintyvät vety (H2), happi (O2) ja typpi (N2). Näiden molekyylien välille muodostuu myös heikkoja dispersiovoimia, mikä selittää aineiden kaasumaisen olomuodon huoneen lämpötilassa. Kun vety-, happi- ja typpimolekyylit muodostuvat, yksittäisten atomien ulkoelektronirakenteet täydentyvät vastaamaan jalokaasujen pysyviä elektronirakenteita. Tämä pyrkimys selittää, miksi nämä alkuaineet esiintyvät kaksiatomisina molekyyleinä. Molekyyleissä atomeja sitoo yhteinen elektronipari, jota sanotaan kovalenttiseksi sidokseksi (co = yhteinen, valence = ulkoelektroni). Tämä sidos on vahva sähköinen vetovoima negatiivisten sidoselektronien ja positiivisten atomiytimien välillä eli vahva atomien välinen sidos. aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 99

12 tiedätkö? Tulitikuissa käytettiin alun perin valkoista fosforia sen herkän syttyvyyden vuoksi. Suomi kielsi valkoisen fosforin käytön tulitikkujen valmistuksessa ensimmäisenä maailmassa vuonna 1872, sillä fosforihöyryjä hengittäneille tulitikkutehtaan työntekijöille ilmaantui erilaisia luusairauksia. Valkoinen fosfori korvattiin kalliimmalla, mutta terveydelle vaarattomammalla punaisella fosforilla. muistatko? Oktetti eli kahdeksan ulkoelektronin (s 2 p 6 ) järjestelmä on pysyvä elektronirakenne. Kahden atomin välillä oleva kovalenttinen sidos voi olla yksinkertainen sidos, kaksoissidos tai kolmoissidos sen mukaan, kuinka monta yhteistä elektroniparia näiden atomien välillä on. Vetymolekyylissä (H2) vetyatomien ainoat elektronit siirtyvät yhteiseksi elektronipariksi vety-ytimien väliin, jolloin kumpikin vetyatomi saa heliumin pysyvän elektronirakenteen (1s2). Muodostunut yksinkertainen kovalenttinen sidos merkitään vetymolekyylin rakennekaavaan sidosviivalla. Happi on jaksollisen järjestelmän 16. ryhmän alkuaine. Happiatomilla on siten kuusi ulkoelektronia (2s22p4) eli siltä puuttuu lähimmän jalokaasun elektronirakenteesta kaksi elektronia. Jotta kummankin happiatomin ympärille muodostuisi pysyvä kahdeksan elektronin rakenne, happiatomit sitoutuvat toisiinsa kahdella elektroniparilla. Näin muodostuu kaksiatominen happimolekyyli (O2), jossa atomien välillä on kovalenttinen kaksoissidos. Typpiatomilta puuttuu lähimmän jalokaasun elektronirakenteesta kolme elektronia (2s22p3). Kun kaksi typpiatomia sitoutuu yhteen kaksiatomiseksi typpimolekyyliksi (N2), atomien väliin muodostuu kovalenttinen kolmoissidos. Toisin kuin pienet alkuainemolekyylit hiilen eri allotrooppiset muodot koostuvat suuresta joukosta yksittäisiä hiiliatomeja, jotka jakavat ulkoelektronejaan muiden hiiliatomien kanssa. Hiiliatomien keskinäiseen sitoutumiseen vaikuttavat lämpötila ja paine. Esimerkiksi timantti, joka on puhdasta hiiltä, syntyy maan alla kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa. Timantissa jokainen hiiliatomi on liittynyt tetraedrisesti neljään muuhun hiiliatomiin vahvalla kovalenttisella sidoksella. Timantin hilassa kaikki sidokset siis ovat yhtä vahvoja ja yhtä pitkiä, joten hila on hyvin säännöllinen. Tästä hilarakenteesta käytetään nimitystä kovalenttinen hila. Timantin kovuus ja hyvin korkea sulamispiste ovatkin seurausta vahvoista hiiliatomien välisistä kovalenttisista sidoksista. Kuva 58. Vetymolekyyli muodostuu kahden vetyatomin liittyessä toisiinsa yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella. Kovalenttisen sidoksen symbolina käytetään viivaa sidoksen muodostavien atomien välillä. Kuva 59. Happimolekyyli muodostuu happiatomien välisellä kovalenttisella kaksoissidoksella. Kuva 60. Typpimolekyylissä typpiatomien välillä on kovalenttinen kolmoissidos. 100

13 Hiilen toinen allotrooppinen muoto, grafiitti, muodostuu siten, että kunkin hiiliatomin kolme ulkoelektronia muodostaa kolme vahvaa kovalenttista sidosta kolmen muun hiiliatomin kanssa, jolloin syntyy tasomainen verkkorakenne. Kunkin hiiliatomin neljäs ulkoelektroni jää vapaaksi näiden kerrosten väliin. Kerrosten välissä vapaina liikkuvat ulkoelektronit tekevät grafiitista sähköä johtavan. Rakenteen verkkomaiset kerrokset ovat sitoutuneet toisiinsa heikoilla dispersiovoimilla. Siksi kerrokset pääsevät liukumaan suhteessa toisiinsa, mikä tekee grafiitista pehmeää ja liukasta ainetta. Siten grafiitti soveltuu muun muassa voiteluaineeksi. Viitteitä hiilen kolmannesta allotrooppisesta muodosta, fullereenista, saatiin 1980-luvun alussa, kun analysoitiin tähtien välisen aineen spektriä. Vuonna 1985 Ricen yliopiston tutkijat Texasissa höyrystivät hiiltä laserilla ja analysoivat aikaansaannostaan massaspektrometrillä. He totesivat, että oli syntynyt 60 hiiliatomin molekyylejä. Tarkemmat tutkimukset osoittivat, että hiiliatomit muodostivat viisi- ja kuusikulmioita. Brittiläinen Harold Kroto sai yhdessä yhdysvaltalaisten Robert Curlin ja Richard Smalleyn kanssa fullereenitutkimuksistaan kemian Nobel-palkinnon vuonna Myöhemmin on valmistettu fullereeneja, joissa on enemmän tai vähemmän kuin 60 hiiliatomia. Kuva 61. Kun molekyylien rakennekaavassa halutaan esittää sekä sidoselektronit että vapaat ulkoelektronit, käytetään Lewisin kaavaa. Kaavassa yksittäinen elektroni merkitään pisteellä ja elektronipari joko kahdella pisteellä tai viivalla. tiedätkö? Lyijykynä terminä juontaa juurensa antiikin Roomaan, jossa lyijyä käytettiin kirjoituspuikon materiaalina. Kuva 62. Timantissa kukin hiiliatomi sitoutuu toisiin hiiliatomeihin neljällä kovalenttisella sidoksella. Nämä sidokset suuntautuvat säännöllisen tetraedrin kärkiin, joten timantin hilarakenne on hyvin säännöllinen. Kuva 63. Grafiitissa kukin hiiliatomi muodostaa kolme kovalenttista sidosta toisiin hiiliatomeihin, jolloin muodostuu tasomainen verkkorakenne. aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 101

14 tiedätkö? Grafeenin löytyminen on esimerkki sattuman vaikutuksesta luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Manchesterin ylipiston tutkijat Andre Geim ja Konstantin Novoselov olivat yrittäneet erottaa grafeenia ensin tavallisesta noesta, joka on hyvin hiilipitoinen aine. Toisessa kokeessa he olivat käyttäneet lyijykynän piikiteen pintaan jättämää grafiittijälkeä. Kolmannella kerralla he päättivät hieman hassutella työviikon päätteeksi ja käsittelivät grafiittia teipin liimapinnan avulla. Teippi irrotti grafiittia kappaleesta ohueksi kalvoksi. Toisella teipillä he irrottivat tästä ohuesta kalvosta toisen, vielä ohuemman, kalvon. Tätä ideaa jatkaen he pääsivät varsin yksinkertaisin keinoin hyvin ohuisiin grafiittikalvoihin. Ruotsin Nobel-komitea myönsi vuoden 2010 Nobelin fysiikanpalkinnon näille tutkijoille. Japanilainen tutkija Sumio Ijima löysi vuonna 1991 fullereenin valmistuksen lopputuotteiden joukosta fullereenien lisäksi pitkänomaisia, hiiliatomirenkaiden muodostamia rakenteita. Ne nimettiin hiilinanoputkiksi. Nanoputken rakenteeseen voidaan liittää erilaisia metalleja, orgaanisia molekyylejä ja biomolekyylejä. Tällä hetkellä tutkitaan nanoputkien käyttöä esimerkiksi elektroniikan sovelluksissa. Poikkeuksellisen kestävyytensä ansiosta nanoputket voivat sopia myös hiilikuitujen materiaaliksi. Tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisin hiilen allotrooppinen muoto on vuonna 2004 löydetty grafeeni. Grafeeni koostuu yhdestä kerroksesta toisiinsa sitoutuneita hiiliatomeja. Grafeeni on tällä hetkellä yksi maailman kestävimpiä aineita. Se on noin 200 kertaa vahvempaa kuin teräs. Grafeeni läpäisee valoa erittäin tehokkaasti ja on hyvä lämmön- sekä sähkönjohde. Yleensä sähköä johtavissa materiaaleissa varauksenkuljettajina toimivat elektronit törmäilevät jatkuvasti muihin aineen rakenneosasiin. Grafeenin hilassa jokaisen hiiliatomin vapaa ulkoelektroni pääsee kuitenkin liikkumaan erittäin vapaasti ilman hidastavia törmäyksiä. Lisäksi grafeenin valmistusprosessi tuottaa harvinaisen virheetöntä materiaalia. Grafeeni onkin osoittautunut aineeksi, jossa elektronit liikkuvat ennennäkemättömän nopeasti. a) b) Kuva 64. Monet timantin ja grafiitin ominaisuudet poikkeavat muiden epämetallien ominaisuuksista. a) Grafiittia käytetään sähkönjohteena muun muassa paristoissa. b) Timantti on luonnon kovinta ainetta, jota käytetään esimerkiksi poranterissä. 102

15 Kuva 65. Fullereenimolekyylissä on viisi tai kuusi hiiliatomia sisältäviä renkaita. Pysyvimmässä muodossa eli C60-molekyylissä on 12 viiden hiiliatomin muodostamaa rengasta ja 20 kuuden hiiliatomin muodostamaa rengasta. Kuva 66. Ensimmäiset yhden atomikerroksen nanoputket valmistettiin vuonna Kuva 67. Grafeeni koostuu hiiliatomien muodostamasta yhden atomin paksuisesta kerroksesta, jossa jokainen hiiliatomi on sitoutunut toisiin hiiliatomeihin kolmella kovalenttisella sidoksilla. kertaa» Metalleille tyypillisiä ominaisuuksia ovat hyvä sähkön- ja lämmönjohtokyky, muokattavuus, metallinkiilto sekä yleensä korkea sulamispiste verrattuna epämetalleihin.» Metalleille tyypilliset ominaisuudet voidaan selittää metallisidoksen ja metallihilan avulla.» Metallisidos on vahva sähköinen vetovoima positiivisten metalliionien ja vapaasti liikkuvien ulkoelektronien välillä.» Metallin säännöllistä kiderakennetta mallinnetaan metallihilalla.» Epämetallien ominaisuudet poikkeavat suuresti metallien ominaisuuksista.» Jalokaasut ovat yksiatomisia alkuaineita. Muut epämetallit koostuvat kahden tai useamman atomin molekyyleistä.» Epämetallien keskenään erilaiset ominaisuudet johtuvat niiden erilaisesta atomitason rakenteesta.» Alkuainemolekyyleissä atomeja liittää yhteen vahva, atomien välinen kovalenttinen sidos.» Kovalenttinen sidos on sähköinen vetovoima sidoselektronien ja atomiytimien välillä.» Kovalenttinen sidos voi olla yksinkertainen sidos, kaksoissidos tai kolmoissidos.» Alkuainemolekyylejä voidaan mallintaa Lewisin kaavalla, johon sidoselektronit ja vapaat ulkoelektroniparit merkitään joko pisteinä tai viivoina.» Hiilen allotrooppisten muotojen erilaiset ominaisuudet selittyvät muotojen erilaisella hilarakenteella. aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 103

16 ota selvää! Mihin eri metalliseoksia eli lejeerinkejä käytetään? Miten lejeerinkien ominaisuudet poikkeavat puhtaiden metallien ominaisuuksista? Millaisia metalliseoksia käytetään koruissa? Mitä on Woodin metalli ja mitä erityisominaisuuksia sillä on? Miksi atomien välillä ei voi olla nelinkertaista kovalenttista sidosta? Millaisia ominaisuuksia on puolimetalleilla? Miten näitä ominaisuuksia hyödynnetään elektroniikassa? harjoittele! 1. Seuraavassa on lueteltu alumiinin ominaisuuksia. Yhdistä ominaisuus yhteen sopivaan käyttökohteeseen. alumiinin ominaisuudet kevyt luja johtaa sähköä tiivis muokattava hajuton myrkytön ei läpäise makuja käyttökohde lentokoneiden rakenteet virvoitusjuomatölkit lamput lämpöpatterit kattilat saunan eristeet alumiinifolio lääkkeiden pakkaukset pakastusrasiat veneiden ja laivojen rakenteet johtaa lämpöä heijastaa valoa kierrätettävä syttymätön heijastaa lämpösäteilyä lämmöneriste palamaton edullinen 2. Alumiini on tärkeä käyttömetalli, jota saadaan luonnossa esiintyvistä alumiiniyhdisteistä ja kierrätettävästä alumiiniromusta. Rakennusteollisuus käyttää alumiinia sen keveyden ja kestävyyden vuoksi. Alumiinia käytetään kuparin sijasta sähkölaitteissa ja johtimissa, koska se on halvempaa kuin kupari. Kotitalouksissa alumiini on tuttu muun muassa juomatölkeistä, foliokalvoista ja paistovuoista. a) Kuvaa piirroksen avulla, miten alumiinin metallihila on rakentunut. b) Selitä, mikä tekee alumiinimetallista niin kestävää, että sitä käytetään esimerkiksi lentokoneiden siivissä. c) Selitä, miksi alumiini soveltuu sähkönjohteeksi. d) Selitä, miksi alumiinia voidaan muokata ohueksi alumiinifolioksi. e) Selitä, miksi alumiini on hyvä paistovuoan materiaali. 104

17 3. Oheisessa kuvasarjassa lämmitetään uudenvuoden onnenkenkää. Selitä havainnot. 4. Piirrä kuvaaja, josta näkyy miten 1. ja 2. ryhmän metallien sulamispiste muuttuu järjestysluvun kasvaessa. Käytä hyväksi taulukkokirjasta löytyviä arvoja. a) Mitä voit päätellä kuvaajasta? Miten selität sulamispisteiden muutokset? b) Ennusta kuvaajalta rubidiumin ja strontiumin sulamispisteet. 5. Täydennä aukot laatikon sanoilla. Kun atomit jakavat ulkoelektroneja keskenään, syntyy. Yhteistä paria, joka liittää atomit yhteen kutsutaan sidokseksi. Tämä sidos on atomien välinen sidos. Kun esimerkiksi yksi happiatomi ja kaksi vetyatomia liittyvät toisiinsa kovalenttisella sidoksella, syntyy vesi. Tällöin happiatomin uloimmalla elektronikuorella on. Vetyatomit puolestaan saavat jalokaasu pysyvän elektronirakenteen. Yksittäisten atomien välillä oleva kovalenttinen sidos voi olla sidos tai sidos. Esimerkiksi kloorimolekyylissä klooriatomien välillä on kovalenttinen sidos. Typpimolekyylissä puolestaan on typpiatomien välinen kovalenttinen sidos. Hengittämämme happi koostuu molekyyleistä, joissa atomien välillä on kovalenttinen sidos. kaksois molekyyli heliumin kovalenttiseksi epämetalli elektroni vahva oktetti kolmois yksinkertainen 6. Piirrä Lewisin kaava seuraaville alkuainemolekyyleille. Muista oktettisääntö, kun merkitset sidoselektronit ja vapaat elektroniparit. a) kloori b) otsoni 7. a) Mitä hiilen allotrooppisia muotoja kuvat esittävät? b) Selitä, miten hiilen sitoutuminen poikkeaa hilarakenteissa A ja C. c) Mikä kuvan esittämistä aineista johtaa sähköä? Perustele valintasi. A B C 8. Merkitse rastilla, mitkä rakennepiirteet ja ominaisuudet kuvaavat alkuainetta. Rakennepiirre tai ominaisuus metallisidos kovalenttinen sidos rakenneosien välillä dispersiovoimia eriste voidaan takoa ja muokata sähkönjohde epämetalli fluori lyijy alkuaine rikki hopea argon hiili (grafiitti) aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 105

18 4.2 yhdisteet tässä luvussa» selvitetään, kuinka ionisidos muodostuu atomitasolla.» mallinnetaan ioniyhdisteiden rakennetta ionihilan avulla.» opitaan ymmärtämään ja selittämään ioniyhdisteiden ominaisuuksia ionisidoksen ja ionihilan avulla.» opitaan, mitä tarkoittaa elektrolyytti ja miten se muodostuu.» harjoitellaan ioniyhdisteiden kaavojen kirjoittamista ja ioniyhdisteiden nimeämistä.» opitaan, kuinka molekyyliyhdisteet muodostuvat.» opitaan, mitä tarkoittaa käsite elektronegatiivisuus ja miten sen avulla ennustetaan kovalenttisen sidoksen poolisuutta.» tutkitaan, miten voidaan päätellä, onko molekyyli poolinen vai pooliton.» opitaan ymmärtämään, kuinka molekyylin poolisuus vaikuttaa aineen ominaisuuksiin.» harjoitellaan molekyyliyhdisteiden kaavojen kirjoittamista ja molekyyliyhdisteiden nimeämistä. 106

19 muistatko? Yhdisteitä on kahdenlaisia: ioniyhdisteet ja molekyyliyhdisteet. ioniyhdisteiden ominaisuudet ja ionisidos Alkuaineiden elektronirakenteiden perusteella voidaan päätellä, miten aineet reagoivat keskenään. Kun esimerkiksi natriumkloridi eli ruokasuola muodostuu alkuaineistaan kemiallisessa reaktiossa, natriumatomit luovuttavat ulkoelektroneja ja klooriatomit ottavat elektroneja vastaan. Näin molemmat alkuaineatomit saavat oktetin. Natriumatomeista muodostuu positiivisia ioneja ja klooriatomeista negatiivisia ioneja. Näiden erilailla varautuneiden ionien välille muodostuvaa vahvaa sähköistä vetovoimaa kutsutaan ionisidokseksi. Ionisidosten vaikutuksesta muodostuu suoloille tyypillinen säännöllinen kiderakenne eli ionihila. Ionihilassa positiiviset ja negatiiviset ionit vuorottelevat, ja niiden välinen vahva vetovoima vaikuttaa yhtä voimakkaana jokaisen vierekkäisen positiivisen ja negatiivisen ionin välillä. Kiinteä natriumkloridi ei johda sähköä, koska positiiviset ja negatiiviset ionit ovat tiukasti kiinni toisissaan, eli kiinteässä ionihilassa ei ole sähköä kuljettavia vapaita varauksia. Kun natriumkloridia liuotetaan veteen, ionihila hajoaa ja hilasta irtoaa vesiliuokseen sähköisesti varattuja hiukkasia, pomuistatko? Positiivista ionia kutsutaan kationiksi ja negatiivista ionia anioniksi. Kuva 68. Kellolasilla on kiinteää natriummetallia ja erlenmeyerpullossa keltaista kloorikaasua. Kun aineet reagoivat keskenään lasiputkessa, syntyy valkeaa, kiinteää natriumkloridia. Kuva 69. Natriumatomin ja klooriatomin välinen reaktio yksittäisten atomien tasolla. Reaktiossa natriumatomi hapettuu eli luovuttaa elektronin ja klooriatomi pelkistyy eli vastaanottaa elektronin. Muodostuu natriumioni (Na + ) ja kloridi-ioni (Cl ). Na + Cl Kuva 70. Natriumkloridilla on kuutiollinen ionihila, joka rakentuu siten, että kuusi kloridiionia ympäröi yhtä natriumionia ja samoin kuusi natriumionia ympäröi yhtä kloridi-ionia. aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 107

20 Br F Cl Li + Na + Rb + K + Cs + Kuva 71. Mikä siellä ikkunan takana on niin puoleensa vetävää? Kuva 72. Ionihila hajoaa iskusta, kun sähköisesti samalla lailla varatut ionit joutuvat kohdakkain. Tällöin hylkimisvoimat rikkovat kiderakenteen. tiedätkö? IUPAC (The International Union of Pure and Applied Chemistry) on kansainvälinen järjestö, joka päättää muun muassa yhdisteiden nimeämissäännöistä. sitiivisia ja negatiivisia ioneja. Ionit toimivat liuoksen sähkönkuljettajina eli elektrolyytteinä. Ioniyhdiste saadaan sähköä johtavaksi myös sulattamalla, jolloin ionisidoksia katkeaa ja vapaat ionit voivat toimia sähkönkuljettajina. Tiukasti toisiinsa sitoutuneet ionit muodostavat kovan, mutta hauraan rakenteen. Ionihila hajoaakin esimerkiksi vasaraniskusta toisin kuin metallihila. Ionihilan hajoaminen johtuu siitä, että iskun seurauksena positiiviset ionit joutuvat kohdakkain ja vastaavasti negatiiviset kohdakkain, jolloin samanmerkkisten ionien väliset hylkimisvoimat hajottavat kiteen. Yleensä ioniyhdisteissä eli suoloissa on positiivisena osana metalli-ioni, esimerkiksi Na +, Cu2 + tai Fe3 +. Poikkeuksena ovat ammoniumionin (NH4 + ) muodostamat suolat. Suolan negatiivisena ionina voi olla yksiatominen epämetalli-ioni, kuten oksidi (O2 ) taikka kloridi (Cl ), taikka moniatominen ioni, esimerkiksi sulfaatti- (SO42 ), nitraatti- (NO3 ), karbonaatti- (CO32 ) tai fosfaatti-ioni (PO43 ). Positiivisten ja negatiivisten ionien kaavoja ja nimiä löytyy taulukkokirjasta. Useille ioniyhdisteille on vakiintunut erilaisia niiden käyttöön tai ominaisuuksiin perustuvia nimiä, kuten ruokasuola (NaCl), lipeä (NaOH), salmiakki (NH4Cl) ja maantiesuola (CaCl2). Koska metallien ja epämetallien välisiä ioniyhdisteitä on paljon, on kehitetty systemaattinen järjestelmä, jolla yhdisteille saadaan kemiallinen kaava ja nimi. Ioniyhdisteitä nimettäessä käytetään seuraavia periaatteita: 108

21 1. Kaavaan kirjoitetaan ensin positiivinen ioni eli kationi ja sitten negatiivinen ioni eli anioni. Li + + Br LiBr Al Cl AlCl3 Na + + CH3COO NaCH3COO Ca2 + + C2O42 CaC2O4 2. Kaavaan lisätään tarvittaessa alaindeksit, jotta yhdisteen muodostavien ionien sähkövarauksien summaksi saadaan 0. Kohdassa 1 alumiini-ionin varaus on 3+. Koska kloridi-ionin varaus on 1, täytyy kaavassa olla kolme kloridi-ionia. Tämä merkitään alaindeksillä kloridi-ionin jälkeen. Kaavaksi tulee täten AlCl3. Jos samaa moniatomista ionia esiintyy kaavassa useampi kuin yksi kappale, merkitään ioni sulkuihin ja kappalemäärä ilmoitetaan alaindeksillä sulkujen ulkopuolella. 2 NH4 + + CO32 (NH4)2CO3 2 Fe SO42 Fe2(SO4)3 3. Nimeen kirjoitetaan ensin positiivisen, sitten negatiivisen ionin nimi. CaBr2 on kalsiumbromidi. (NH4)2CO3 on ammoniumkarbonaatti. Na3PO4 on natriumfosfaatti. KCH3COO on kaliumasetaatti. 4. Jotkut metallit voivat muodostaa positiivisen ionin usealla eri varauksella. Jotta näiden erilaisten ionien muodostamat suolat voidaan erottaa, merkitään metalli-ionin varaus tällaisessa tapauksessa ioniyhdisteen nimeen roomalaisella numerolla. Raudalla on kaksi kloridia: FeCl2 ja FeCl3. FeCl2 on nimeltään rauta(ii) kloridi. Siinä rauta esiintyy Fe2 + -ionina. FeCl3 on nimeltään rauta(iii)kloridi. Siinä rauta-ioni on Fe3 + -ionina. Lyijy voi muodostaa kaksi oksidia: lyijy(ii)oksidin (PbO) ja lyijy(iv)oksidin (PbO2). Näissä yhdisteissä lyijy on joko Pb2 + -ionina tai Pb4 + -ionina. Kuva 73. Ioniyhdisteen kaavaa muodostettaessa positiivisten ja negatiivisten ionien varausten summan pitää olla 0. Alumiiniionin Al3 + ja oksidi-ionin O 2 muodostaman ioniyhdisteen kaava on siis Al2O3. molekyyliyhdisteiden poolittomuus tai poolisuus Kun kaksi tai useampi eri epämetalliatomi reagoi keskenään, muodostuu molekyyliyhdiste. Tämän perusteella esimerkiksi H2O, CO2 ja CH4 ovat molekyyliyhdisteistä. Molekyyliyhdisteissä, kuten alkuainemolekyyleissäkin, atomit sitoutuvat toisiinsa kovalenttisella sidoksella. Mutta toisin kuin alkuainemolekyyleissä, molekyyliyhdisteissä kovalenttinen sidos muodostuu eri alkuaineatomien välille. Esimerkiksi metaanimolekyylissä CH4 hiiliatomi on sitoutunut kovalenttisesti neljään vetyatomiin ja hiilidioksidimolekyylissä CO2 hiiliatomi sitoo kahta happiatomia. Kun kaksi eri alkuaineatomia sitoutuu toisiinsa, atomit eivät välttämättä vedä sidoselektroneja puoleensa yhtä suurella voimalla. Esimerkiksi H2O- aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 109

22 Kuva 74. Metaanimolekyylissä kovalenttiset sidokset muodostuvat hiili- ja vetyatomien välille. Kukin atomi saa näin pysyvän elektronirakenteen. tiedätkö? Kaikkein elektronegatiivisin alkuaine on fluori. Alkuaineen elektronegatiivisuuteen vaikuttavat sekä ytimen protonien määrä että atomin koko. tiedätkö? Linus Pauling oli ensimmäinen kaksi Nobelin palkintoa saanut tiedemies. Hänet palkittiin kemian lisäksi myös rauhan Nobelilla. molekyylissä happiatomi vetää sidoselektroneja puoleensa voimakkaammin kuin vetyatomi. Kemian kielellä sanotaan, että happi on elektronegatiivisempi kuin vety. Elektronegatiivisuus on määritelmän mukaan kemiallisesti sitoutuneen alkuaineatomin kyky vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja. Taulukkokirjasta löytyvät elektronegatiivisuusarvot on saatu käyttämällä kemian Nobelilla palkitun Linus Paulingin kehittämää laskentaperiaatetta. Elektronegatiivisuus ilmoitetaan paljaana lukuna. Yleensä epämetalleilla on suuri ja metalleilla pieni elektronegatiivisuusarvo. Yleisesti voidaan todeta, että elektronegatiivisuusarvot kasvavat siirryttäessä jaksollisessa järjestelmässä ryhmässä alhaalta ylös ja jaksossa vasemmalta oikealle. Kun kovalenttinen sidos muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla on eri elektronegatiivisuusarvo, sidosta kutsutaan pooliseksi kovalenttiseksi sidokseksi. Näin ollen esimerkiksi metaani- ja vesimolekyylissä atomien väliset kovalenttiset sidokset ovat poolisia. Alkuaineiden elektronegatiivisuuseron vuoksi kovalenttisessa sidoksessa sidoselektronit liikkuvat lähempänä sitä atomia, jonka elektronegatiivisuusarvo on suurempi. Elektronegatiivisemman atomin puolelle syntyy elektronitihentymä. kasvaa kasvaa Kuva 75. Alkuaineiden elektronegatiivisuusarvot kasvavat, kun siirrytään jaksollisessa järjestelmässä ryhmässä alhaalta ylöspäin ja jaksossa vasemmalta oikealle. Tämä muutos selittyy ytimen protonien määrällä ja atomin koolla. 110

23 Sidoselektronien epätasainen jakautuminen synnyttää molekyyliin pieniä sähkövarauksia, joita kutsutaan osittaisvarauksiksi. Lähempänä elektronegatiivisempaa atomia olevat molekyylin osat saavat negatiivisen osittaisvarauksen, josta käytetään merkintää δ. Ne osat molekyyliä, joihin syntyy elektronivajaus, saavat puolestaan positiivisen osittaisvarauksen, jota merkitään δ+. Merkintä δ luetaan "delta". Koko molekyyliyhdisteen poolisuuden ratkaisee se, ovatko molekyylin eri osiin muodostuneet osittaisvaraukset pysyviä vai kumoutuvatko ne sidosten avaruudellisen suuntautumisen vuoksi. Esimerkiksi vesimolekyyli H2O on poolinen, sillä siinä happi- ja vetyatomien väliset sidokset suuntautuvat avaruudellisesti siten, että osittaisvaraukset eivät kumoudu, jolloin molekyyliin syntyy pysyviä osittaisvarauksia eli pysyviä dipoleja. Metaanimolekyyli (CH4) on esimerkki poolittomasta molekyylistä. Yksittäiset C H-sidokset ovat poolisia, koska hiiliatomin ja vetyatomin välinen elektronegatiivisuusero on 0,4. Silti molekyyliin ei muodostu pysyviä dipoleja, sillä vetyatomit järjestäytyvät hiiliatomin ympärille säännöllisen tetraedrin muotoon. Poolisuuden päättelyssä tarkastellaan 1. atomien välistä elektronegatiivisuuseroa 2. molekyylin muotoa eli sidosten avaruudellista suuntautumista. δ+ 2δ δ+ Kuva 76. Koska happi on elektronegatiivisempi kuin vety, vesimolekyylissä happiatomi vetää yhteisiä sidoselektroneja puoleensa voimakkaammin kuin vetyatomi, eli happiatomin ympärille syntyy elektronitihentymä. Happiatomin ympärille muodostuu pieni negatiivinen osittaisvaraus, josta käytetään merkintää 2δ. Molemmille vetyatomeille jää elektronivajausta, joten niiden ympärillä on pieni positiivinen osittaisvaraus (δ+). Elektronien epätasaista jakautumista mallinnetaan kuvan mukaisella elektronitiheyskartalla. 2,1 2,1 δ+ δ+ 2,1 3,5 3,5 3,5 2,5 2,5 2δ 2,1 2,1 2,1 Kuva 77. Vesimolekyyli on poolinen, koska siihen muodostuu pysyviä dipoleja. Nuolimerkintä kuvaa, mihin suuntaan sidoselektroneja vedetään. Koska molekyyli on V-kirjaimen muotoinen, elektronegatiivisuuserosta johtuvat osittaisvaraukset eivät kumoudu. Kuva 78. Metaanimolekyyli on säännöllisen tetraedrin muotoinen. Vaikka C H-sidokset ovat poolisia, sidosten avaruudellisen suuntautumisen vuoksi molekyyliin ei muodostu pysyviä dipoleja. Metaanimolekyyli on siten pooliton molekyyli. Kuva 79. Lineaariseen hiilidioksidimolekyyliin ei muodostu pysyviä dipoleja. Hiilidioksidimolekyyli on siten pooliton. aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 111

24 Myös hiilidioksidimolekyyli on pooliton. Atomien väliset sidokset ovat poolisia, sillä hiilen ja hapen välinen elektronegatiivisuusero on 1,0. Sidokset kuitenkin suuntautuvat lineaarisesti hiiliatomin molemmille puolille, joten molekyyliin ei pääse muodostumaan pysyviä dipoleja. Alkuaineiden elektronegatiivisuusarvojen perusteella voidaan siis ennustaa paitsi kovalenttisen sidoksen poolisuus, myös koko molekyylin poolisuus. Jos kovalenttiset sidokset ovat poolisia, molekyylin avaruusrakenne eli sidosten avaruudellinen suuntautuminen lopulta määrää koko molekyylin ja siten myös yhdisteen poolisuuden. Pienten molekyyliyhdisteiden avaruusrakennetta voi mallintaa melko helposti Lewisin kaavalla (katso kuva 61), mutta suurien, kymmenistä ja sadoista atomeista muodostuneiden yhdisteiden avaruusrakenteen mallintaminen kynällä ja paperilla on mahdotonta. Siksi molekyyliyhdisteiden poolisuuden selville saamiseksi käytetään muun muassa kokeellisia dipolimittauksia. Nykyisin tietokoneella tehtävällä molekyylimallinnuksella saadaan melko helposti tietoa myös monimutkaisten molekyyliyhdisteiden avaruusrakenteesta. Avaruusrakenteen tunteminen puolestaan helpottaa poolisuuteen tai poolittomuuteen liittyvien johtopäätösten tekoa. Molekyyliyhdisteiden kaavoja ja nimiä kirjoitettaessa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Epämetallit kirjoitetaan kaavaan elektronegatiivisuusjärjestyksessä siten, että elektronegatiivisin aine on viimeisenä. Esimerkiksi: H2O (Vedyn elektronegatiivisuusarvo on 2,1 ja hapen 3,5.) HI (Vedyn elektronegatiivisuusarvo on 2,1 ja jodin 2,5.) CO2 (Hiilen elektronegatiivisuusarvo on 2,5 ja hapen 3,5.) Poikkeus tästä järjestyksestä on NH3, sillä typen elektronegatiivisuus on 3,0 ja vedyn 2,1. 2. Jos samat alkuaineet muodostavat useita eri yhdisteitä keskenään siten, että atomien lukumäärä vaihtelee, ilmoitetaan atomien lukumäärä molekyyliyhdisteiden nimessä seuraavilla etuliitteillä: 1 = mono, 2 = di, 3 = tri, 4 = tetra, 5 = penta, 6 = heksa, 7 = hepta jne. Esimerkiksi: NO on typpimonoksidi. NO2 on typpidioksidi. N2O on dityppioksidi. 112

25 kertaa» Ionisidos muodostuu tavallisesti metallikationin ja epämetallianionin välille.» Metallikationin tilalla voi olla ammoniumioni NH4 +.» Epämetalli-ioni voi muodostua yhdestä tai useammasta alkuaineesta.» Ionisidos on vahva sähköinen vetovoima erimerkkisten ionien välillä.» Ioniyhdisteiden ominaisuuksia: korkea sulamispiste, kiinteitä huoneen lämpötilassa, kovia mutta hauraita.» Ioniyhdisteiden vesiliuokset ja sulatteet ovat sähköä johtavia elektrolyyttejä.» Ioniyhdisteiden kaavoissa positiivisten ja negatiivisten ionien varausten summa on 0.» Kahden eri epämetalliatomin välisessä reaktiossa syntyy molekyyliyhdiste, jossa atomit ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisella sidoksella.» Molekyyliyhdisteessä kovalenttinen sidos voi olla yksinkertainen sidos, kaksois- tai kolmoissidos.» Elektronegatiivisuus tarkoittaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja.» Kovalenttinen sidos on pooliton, jos sitoutuneilla atomeilla on sama elektronegatiivisuusarvo.» Kovalenttinen sidos on poolinen, jos sitoutuneilla atomeilla on eri elektronegatiivisuusarvo.» Poolisiin molekyyleihin syntyy alkuaineiden elektronegatiivisuuseron vuoksi pysyviä dipoleja.» Molekyylin poolisuuteen vaikuttavat paitsi sidoksen poolisuus myös molekyylin avaruusrakenne. ota selvää! Miten ioniyhdisteitä käytetään lääketieteessä? Mitä arkipäivän käyttöä on seuraavilla ioniyhdisteillä: potaska, salpietari, rautavihtrilli, pesusooda, katkerosuola, sammutettu kalkki? Mikä on kunkin aineen kemiallinen kaava? Miten eri ruoanlaittoon tarkoitetut suolat eroavat kemiallisesti? Miksi taulukkokirjasta ei löydy jalokaasujen elektronegatiivisuusarvoja? Miten vesimolekyylin poolisuus on yhteydessä mikroaaltouunin toimintaan? aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 113

26 harjoittele! 9. Selvitä, millainen ioni muodostuu, kun seuraava atomi saa jalokaasun elektronirakenteen. a) litium b) typpi c) strontium d) alumiini e) happi f) fluori Muodosta ioneista kuusi eri yhdistettä. 12. a) Mallinna cesiumkloridin kiderakennetta piirroksella. Kiderakenteen pienimmän yksikön muodostavat kahdeksan kloridi-ionia ja niiden keskellä oleva cesiumioni. Ionien suhteelliset koot löydät taulukkokirjasta. b) Selitä, miten kiderakennetta koossapitävät sidokset syntyvät? c) Selitä, miksi cesiumkloridin sulamis- ja kiehumispiste on korkea? 10. X ja Y ovat alkuaineita, joiden järjestysluvut ovat 9 ja 19. a) Tunnista alkuaineet taulukkokirjan avulla. b) Hae taulukkokirjasta näistä alkuaineista muodostuvien ionien kaavat ja kirjoita ionien muodostaman yhdisteen kaava. c) Mitkä seuraavista ominaisuuksista kuvaavat tätä yhdistettä? vesiliukoinen hyvä sähkönjohtokyky kiinteänä korkea sulamispiste helposti muokattava hyvä lämmönjohtokyky 11. Ohessa on kuvattu kolmen kiinteän aineen (A, B ja C) hilarakennetta. 13. Selvitä seuraavien ilmiöiden syy. a) Kipsistä (CaSO4) valmistetusta koristeesineestä lohkeaa helposti palasia, kun se putoaa lattialle. b) Alkaliparistot sisältävät kaliumhydroksidin vesiliuostaa (KOH(aq)). c) Marmoria (CaCO3) voidaan muotoilla patsaaksi taltalla ja vasaralla. 14. Mistä ioneista seuraava yhdiste on muodostunut? Kirjoita ionin nimi ja kaava. a) NaNO3 b) CuSO4 c) Ca(HCOO)2 d) NH4CH3COO e) Ag2S A B C a) Päättele, mikä aineista kuvaa jodin, mikä natriumin ja mikä natriumjodidin hilarakennetta. Perustele vastauksesi. b) Millä nimellä kutsutaan kunkin aineen hilarakennetta? c) Kuvaile hilarakenteissa esiintyviä kemiallisia sidoksia. d) Valitse aineista ne, jotka johtavat sähköä kiinteinä. e) Valitse aineista ne, jotka johtavat sähköä sulatteina. 15. Päättele ionin X varaus seuraavissa ioniyhdisteissä a) XBr b) XO c) XSO4 d) Mg3X2 e) X2CO3 f) X3(PO4)2 114

27 16. Kirjoita taulukkoon annetuista ioneista muodostuvien suolojen kaavat. Lisää taulukkoon myös kationien ja anionien nimet. Br ClO4 O2 NO3 SO42 PO43 OH Na + Ca2 + Fe Nimeä seuraavat ioniyhdisteet. a) NaBr b) MgCl2 c) Al(NO3)3 d) (NH4)2SO4 e) NH4CH3COO f) CaC2O4 g) Fe2O3 h) FeO i) AuCl3 18. Kirjoita kaava seuraaville ioniyhdisteille. a) natriumnitraatti b) kalsiumkarbonaatti c) kaliumsulfaatti d) tina(iv)kloridi e) vanadiini(v)oksidi f) kaliumpermanganaatti g) ammoniumfosfaatti 19. Tutki taulukkokirjan avulla, kuinka monta ulkoelektronia on seuraavien molekyyliyhdisteiden atomeilla. Päättele, millaisia atomien välisiä kovalenttisia sidoksia (yksinkertaisia, kaksois- vai kolmoissidoksia) näissä yhdisteissä on, eli miten atomit saavat pysyvän elektronirakenteen. Mallinna molekyylejä Lewisin kaavalla. a) NH3 b) CO2 c) H2S d) HF e) C2H4 20. Järjestä alkuaineet elektronegatiivisuuden perusteella siten, että elektronegatiivisin on viimeisenä. typpi seleeni indium strontium 21. Tutki, missä kohdassa jaksollista järjestelmää seuraavat alkuaineet sijaitsevat. Päättele sen perusteella, kumpi alkuaineista on elektronegatiivisempi. Tarkista ennustuksesi taulukkokirjan elektronegatiivisuusarvojen avulla. a) bromi ja platina b) kalium ja kalsium c) fosfori ja fluori d) tina ja titaani 22. Päättele, mitkä seuraavista sidoksista ovat poolisia. C=O C H O H hopea bromi jodi H H N H aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 115

28 23. Lisää oheisiin molekyyleihin elektronegatiivisuusarvojen perusteella merkinnät δ+ ja δ. a) b) 25. Tutki seuraavien molekyylien muotoja joko molekyylimallinnusohjelmalla tai taulukkokirjan avulla. Päättele onko molekyyli poolinen vai pooliton. Perustele vastauksesi. a) vetyfluoridi HF b) tetrakloorimetaani CCl4 (vertaa metaanimolekyyliin) c) trikloorimetaani CHCl3 d) hiilidioksidi CO2 c) 26. Selitä, mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja on alkuainemolekyyleissä ja molekyyliyhdisteissä esiintyvien kovalenttisten sidosten välillä. Valaise vastaustasi esimerkein. d) 24. Tutki oheisia Lewisin kaavoja ja arvioi, mitkä molekyyleistä ovat poolisia. Perustele vastauksesi. 27. Nimeä seuraavat molekyyliyhdisteet. a) NO b) NO2 c) SO3 d) CCl4 e) HBr f) PCl5 A C B D 28. Kirjoita kaava seuraaville molekyyliyhdisteille. a) puudutusaineena käytetty ilokaasu eli dityppioksidi b) pahanhajuinen, myrkyllinen divetysulfidi c) häkä eli hiilimonoksidi d) fossiilisten polttoaineiden palamisessa syntyvä rikkidioksidi e) fosforihapon valmistuksessa käytettävä tetrafosforidekaoksidi 116

29 4.3 molekyylien väliset sidokset selittävät aineen ominaisuuksia tässä luvussa» opitaan, millaisia kemiallisia sidoksia muodostuu molekyylien välille.» vertaillaan molekyylien välisten sidosten vahvuutta.» opitaan ymmärtämään ja selittämään molekyyleistä koostuvien aineiden ominaisuuksia molekyylien poolisuuden ja molekyylien välisten sidosten avulla. Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste ( 162 C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja, mutta niistä muodostuva vesi on neste huoneen lämpötilassa? Miksi vesi liuottaa hyvin sokeria, mutta ruokaöljy ei liukene veteen? Molekyyliyhdisteiden ja alkuainemolekyylien erilaiset ominaisuudet, kuten olomuoto, sulamis- ja kiehumispiste sekä vesiliukoisuus, voidaan selittää sillä, ovatko molekyylit poolisia vai poolittomia ja miten vahvoilla sidoksilla molekyylit liittyvät toisiinsa. aineiden ominaisuudet ja kemialliset sidokset 117

30 Poolittomien molekyylien välille muodostuvat sidokset ovat yleensä heikompia kuin poolisten molekyylien välille muodostuvat. Siten poolittomista molekyyleistä koostuvat aineet sulavat ja kiehuvat tavallisesti alhaisemmissa lämpötiloissa kuin poolisista molekyyleistä koostuva aineet. Poolittomat aineet myös liukenevat huonosti veteen, joka on hyvin poolisista molekyyleistä koostuva aine. Eri aineiden vesiliukoisuutta tarkastellaan tarkemmin jaksossa 5. muistatko? Jos alkuaineatomeilla on sama elektronegatiivisuusarvo, molekyyli on pooliton. Tämän vuoksi alkuainemolekyylit ovat poolittomia. tiedätkö? Dispersiovoimia kutsutaan joskus Londonin voimiksi niiden keksijän, fyysikko Fritz Wolfgang Londonin mukaan. dispersiovoimat poolittomien molekyylien välillä Poolittomista molekyyleistä koostuva metaani (CH4) on huoneen lämpötilassa kaasu. Kaasuja ovat myös poolittomista molekyyleistä koostuvat alkuaineet happi (O2), typpi (N2) ja vety (H2). Näiden aineiden hyvin alhainen kiehumispiste selittyy sillä, että molekyylit sitoutuvat toisiinsa erittäin heikoilla kemiallisilla sidoksilla, joita kutsutaan dispersiovoimiksi. Dispersiovoimat syntyvät, kun elektronit ovat jatkuvassa liikkeessä atomiytimen ympärillä ja molekyyliin muodostuu lyhytaikaisesti epätasainen elektronijakauma eli hetkellinen dipoli. Lyhytaikainen, jatkuvasti paikkaa vaihtava osittaisvaraus synnyttää eli indusoi myös viereiseen molekyyliin hetkellisiä dipoleja. Näin muodostuneiden pienten osittaisvarausten välille syntyvistä heikoista sähköisistä vetovoimista käytetään nimeä dispersiovoima. Mitä enemmän molekyylin atomeissa on elektroneja eli mitä suurempia molekyylit ovat, sitä enemmän molekyylien välille muodostuu dispersiovoimia. Molekyylin koko ja sitä kautta dispersiovoimien määrä vaikuttavatkin muun muassa aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen. Esimerkiksi pienimolekyylisin hiilivety, metaani (CH4), on huoneen lämpötilassa kaasu, mutta suurempimolekyylinen oktaani (C8H18) on neste. Vaikka jalokaasut ovat yksiatomisia aineita, dispersiovoimat vaikuttavat myös niissä. Jos lämpötilaa lasketaan riittävästi, jalokaasuatomit sitoutuvat dispersiovoimilla toisiinsa, ja kaasu muuttuu ensin nesteeksi ja lopulta kiinteäksi. Mitä suurempi jalokaasuatomi on, sitä enemmän dispersiovoimia syntyy ja sitä korkeampi on jalokaasun tiivistymislämpötila. Kuva 80. Poolittomien molekyylien väliset dispersiovoimat selittyvät hetkellisillä dipoleilla, jotka syntyvät elektronien jatkuvasta liikkeestä. elektronitihentymä dispersiovoima molekyylien välillä elektronivajaus pooliton kovalenttinen sidos atomien välillä 118

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Alikuoret eli orbitaalit

Alikuoret eli orbitaalit Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia

Lisätiedot

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI.

KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013. a) K ja Cl IONISIDOS, KOSKA KALIUM ON METALLI JA KLOORI EPÄMETALLI. KE1 KERTAUSTA SIDOKSISTA VASTAUKSET 2013 Atomien väliset VAVAT sidokset: Molekyylien väliset EIKOT sidokset: 1. IOISIDOS 1. DISPERSIOVOIMAT 2. KOVALETTIE SIDOS 2. DIPOLI-DIPOLISIDOS 3. METALLISIDOS 3.

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele. Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille.

Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin (pieni el.neg.) välille. 2.1 Vahvat sidokset 1. Ionisidokset 2. 3. Kovalenttiset sidokset Metallisidokset Ionisidos syntyy, kun elektronegatiivisuusero on tarpeeksi suuri (yli 1,7). Yleensä epämetallin (suuri el.neg.) ja metallin

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos

Lisätiedot

ATOMIN JA IONIN KOKO

ATOMIN JA IONIN KOKO ATOMIN JA IONIN KOKO MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Alkuaineen sijainti jaksollisessa järjestelmässä ja koko (atomisäde ja ionisäde) helpottavat ennustamaan kuinka helposti ja miten ko. alkuaine reagoi

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju

Lisätiedot

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Johdantoa/Kertausta MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Mitä on kemia? Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet

Lisätiedot

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne. Kiteinen aine Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne. Kiteinen aine on hyvä erottaa kiinteästä aineesta, johon kuuluu myös

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman

Kvanttimekaaninen atomimalli. Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman Kvanttimekaaninen atomimalli "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman Tunnin sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Kvanttimekaaninen atomimalli Orbitaalit Kvanttiluvut Täyttymisjärjestys

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen valmentava

Lisätiedot

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio

KE2 KURSSIKOE 4/2014 Kastellin lukio KE2 KURSSIKE 4/2014 Kastellin lukio Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko ja merkitse siihen rastilla vastaamatta jättämäsi tehtävät. 1. Eräiden alkuaineiden elektronirakenteet ovat seuraavat:

Lisätiedot

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä

2. Maitohapon CH3 CH(OH) COOH molekyylissä 1. Yhdiste sisältää 37,51 massaprosenttia hiiltä, 58,30 massaprosenttia happea ja loput vetyä. Yhdisteen empiirinen kaava on a) C 3 4 4 b) C 4 5 5 c) C 5 7 6 d) C 6 8 7. 2. Maitohapon C3 C() C molekyylissä

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko Luento 1: Sisältö Kemialliset sidokset Ionisidos (suolat, NaCl) Kovalenttinen sidos (timantti, pii) Metallisidos (metallit) Van der Waals sidos (jalokaasukiteet) Vetysidos (orgaaniset aineet, jää) Vyörakenteen

Lisätiedot

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 Tenttikysymysten aihealueita eli esimerkkejä mistä aihealueista ja minkä tyyppisiä tehtäviä kokeessa

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni 3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille? ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

1. ELEKTRONIEN ENERGIA

1. ELEKTRONIEN ENERGIA 1. ELEKTRONIEN ENERGIA Pääkvanttiluku Bohrin atomimallin mukaan elektronit asettuvat atomissa energiatasoille n=1,2,3,4,... (ns. päätasot) Tason järjestyslukua kutsutaan pääkvanttiluvuksi n. Mitä kauempana

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Mistä kaikki alkoi? Jaksollinen järjestelmä 1800-luvun alkupuoli: Alkuaineita yritettiin 1800-luvulla järjestää atomipainon mukaan monella eri tavalla. Vuonna 1826 Saksalainen Johann Wolfgang Döbereiner

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen

Lisätiedot

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ 9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Jo vuonna 1869 venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev muotoili ajatuksen alkuaineiden jaksollisesta laista: Jos alkuaineet laitetaan järjestykseen atomiluvun mukaan, alkuaineet,

Lisätiedot

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa

3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä. Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa 3.1 Sidostyyppejä ja reaktiotyyppejä Elektronegatiivisuus = alkuaineen kyky vetää elektroneja puoleensa Jos kahden aineen välinen elektronegatiivisuusero on riittävän suuri (>1,7), on se ionisidos. Jos

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Orgaaninen reaktio Opettava tutkija Pekka M Joensuu Orgaaniset reaktiot Syyt Pelkkä törmäys ei riitä Varaukset (myös osittaisvaraukset) houkuttelevat molekyylejä

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Kemiaa kaikkialla, Otava 2016 MAOL-taulukot, Otava 1 Työ 6/s.174-175 Tutustu työn 6 työohjeeseen, siten että osaat toimia sujuvasti sen mukaan ja kysyä asioista joita et ymmärtänyt/osaa

Lisätiedot

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,

Lisätiedot

Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa

Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa Linda Gustafsson Pro gradu -tutkielma 4.9.2007 Kemian opettajan suuntautumisvaihtoehto Kemian koulutusohjelma Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen

RAPORTTI. Kemian mallit ja visualisointi. Raportti. Elina Rautapää. Piia Tikkanen RAPORTTI Kemian mallit ja visualisointi Raportti Elina Rautapää Piia Tikkanen 1 Johdanto Mallinnusharjoitusta suunniteltiin 5. luokan opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuen. Opettajaa konsultoitiin

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

CHEM-A1250 Luento 3 Sidokset (jatkuu) + kemiallinen reaktio

CHEM-A1250 Luento 3 Sidokset (jatkuu) + kemiallinen reaktio CHEM-A1250 Luento 3 Sidokset (jatkuu) + kemiallinen reaktio Eeva-Leena Rautama Elektronien vastaanottaminen, luovuttaminen ja jakaminen Pääsääntöisesti kemiallisten sidosten muodostumista Sitoutumisella

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8 I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

Kemia keskeinen luonnontiede

Kemia keskeinen luonnontiede KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemia keskeinen luonnontiede Ihmisen kemian tietämyksen yhtenä alkuvaiheena voidaan pitää tulen keksimisestä (ruuan lämmitys). Myöhemmin, kuitenkin tuhansia vuosia sitten, osattiin

Lisätiedot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot 1. AINEEN RAKENNE Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Puhdasaine Puhdasaine on alkuaine tai yhdiste. Alkuaine koostuu vain keskenään samanlaisista atomeista. Esim. rauta Fe. Yhdiste koostuu

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Rakennusalan kemia 5 op

Rakennusalan kemia 5 op Rakennusalan kemia 5 op Moodle - työtila: Rakennusalan kemia R501RL14 (päiväopetus) avain: kemia Oppimateriaali: Materiaalit Moodlessa MaoL:n taulukot: kemian sivut - samat taulukot löytyvät Moodlesta

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien

Lisätiedot

Lukiolaisten käsityksiä aineen rakenteesta

Lukiolaisten käsityksiä aineen rakenteesta Lukiolaisten käsityksiä aineen rakenteesta Pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto Kemian laitos Opettajankoulutuslinja 12.1.2007 Jari-Petteri Juhani Kautto Tiivistelmä Kautto, Jari-Petteri Juhani. Pro

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot