Etelä-Karjalan Jätehuolto

Vuosikertomus 2015

2 Etelä-Karjalan Jätehuolto Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia omistajakuntiensa jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja hyötykäytön edistämisestä ympäristöystävällisesti sekä taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Yhtiön tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti maakunnan asukkaiden jätehuoltoa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei jaa osinkoa omistajilleen. Hallinto Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminnan strategisesta suunnittelusta vastaa hallitus. Hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Vuonna 2015 hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Puheenjohtajana toimi Jukka Kärri. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Perustettu: 1996 Omistajat: Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Liikevaihto: 11,3 M Asukasmäärä: 131 155 Pinta-ala: 6873 km2, josta vesistöä 1610 km2

Työskentely toimintaalueen yhteisen jätestrategian luomiseksi aloitetaan yhdessä omistajakuntien kanssa. Ekopisteverkoston uudistaminen alkaa. Ruokolahdella ja Luumäellä avataan uudet jäteasemat. Kaikki kuivajäte toimitetaan energiahyötykäyttöön. Aluekeräyspisteet uudistetaan Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Ekopisteitä uudistetaaan Lappeenannassa. 3 Kukkuroinmäen jätekeskukselle myönnetään ympäristölupa. Asukkaiden keskitetty jätteenkuljetus alkaa Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella ja asukkaiden jätehuoltopalvelut siirtyvät EKJH:n vastuulle. Kuivajätteen energiahyötykäyttö alkaa. Asukkaiden keskitetty jätteenkuljetus alkaa Imatralla. Hyötyjätteiden keskitetty kuljetus alkaa Imatralla, Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Ekopisteitä uudistetaan Lemillä ja Lappeenrannan Joutsenossa. 2001 2002 2006 2007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Jätteiden vastaanotto alkaa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Asukkaiden keskitetty jätteenkuljetus alkaa Savitaipaleella, Luumäellä ja Taipalsaarella ja asukkaiden jätehuoltopalvelut siirtyvät EKJH:n vastuulle. Savitaipaleen jäteasema uudistetaan. Hyötyjätteiden keskitetty kuljetus alkaa Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Ekopisteitä uudistetaan Lappeenrannassa. Kuivajätteiden siirtokuormaushalli valmistuu Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Laatu- ja ympäristöjärjestelmille ISO 9001 ja ISO 4001 myönnetään sertifikaatit. Asukkaiden keskitetty jätteenkuljetus alkaa Lappeenrannassa ja Lemillä ja asukkaiden jätehuoltopalvelut siirtyvät EKJH:n vastuulle. Lemin jäteasema uudistetaan. Toimintapolitiikka Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa osakaskuntien vastuulla oleva jätehuolto. Tavoitteenamme on tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, henkilöstön hyvinvointi ja turvallinen työympäristö. Kiertotalouden periaatteen mukaisesti palautamme mahdollisimman paljon jätteistä hyötykäyttöön, samalla vähentäen jätehuollon hiilijalanjälkeä. Noudatamme voimassaolevaa lainsäädäntöä, meille myönnettyjä lupia ja asetamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimimme kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja taloudellisesti. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti tavoitteenamme tyytyväinen asiakas. Varmistamme vaatimusten täyttymisen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Kehitämme toimintatapojamme ja palvelujamme suunnitelmallisesti siten, että toimintamme on turvallista ja vahinkoriskit sekä päästöt ympäristöön pienenevät. Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista sekä henkilökunnallemme että asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme. Käymme avointa keskustelua toimintaamme liittyvistä kysymyksistä. Edellytämme alihankkijoiltamme ja yhteistyöyrityksiltämme toimintaa joka tukee meitä laatu-, ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Arvioimme jatkuvasti toimintaamme liittyviä riskejä ja pyrimme poistamaan niitä. Henkilökunnan osaaminen varmistetaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Noudattamalla toimintapolitiikkaamme varmistamme yhtiön kehittymisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Omistajat (9 kuntaa) Yhtiökokous Hallitus Toimitusjohtaja Hallinto Laatu ja ympäristö Talous Logistiikka Jäteasemat, hyötyjätehuolto Käyttö ja vastaanotto Asiakaspalvelu Tiedotus ja neuvonta Hallitus 2015: Lappeenranta: Kärri, Jukka (pj.) Nurkkala-Kilpiäinen, Sirpa Patrikainen, Hanna Renkonen, Harri Imatra: Pentikäinen, Markku Renkonen, Harri Tiainen, Urpo (vpj.) Rautjärvi: Europaeus, Teemu Luumäki: Kärmeniemi, Päivi Taipalsaari: Pekkanen, Anna-Liisa

4 Toimitusjohtajalta Vuoden 2015 aikana Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy jatkoi edelleen toimintansa kehittämistä vastaamaan paremmin muuttuvan toimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimuksia. Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden aluekeräyspisteverkoston keräyskalusto uusittiin kustannustehokkaiksi ja siisteiksi syväkeräysastioiksi sekä Lappeenrannan alueen loput ekopisteet uudistettiin. Kierrätyskelvottoman kuivajätteen siirtokuormausasemaan liittyvää asvaltoitua käsittelykenttää laajennettiin 2,0 hehtaarilla. Laajennus mahdollistaa kaikkien jätekuormien vastaanoton, lajittelun sekä mahdollisen käsittelyn Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Vuosi 2015 Yhtiön liikevaihto oli 11 296 000 euroa joten liikevaihto säilyi lähes ennallaan verrattuna viime vuoteen. Tilikauden voitto oli 217 000 euroa. Tilikauden tulos oli hieman parempi kuin ennakoitu; tehokkaalla keskitetyllä kilpailutuksella, tiukalla kulukurilla, kaatopaikkasijoituksen vähentämisellä sekä toimintojen tehostamistoimenpiteillä tulos saatiin hieman budjetoitua paremmaksi. Investoinnit ja kehityshankkeet Investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 1 377 000 euroa. Suurin investointi oli lajittelukentän laajennus. EKJH:n vastuualueen aluekeräys- ja ekopisteverkoston uusimista jatkettiin vuoden 2015 aikana. EKJH ja osakaskunnat päivittivät yhteistä jätestrategiaansa vastaamaan paremmin kiertotalousideologiaa ja muuttunutta toimintaympäristöä. EKJH:n hallitus hyväksyi päivitetyn strategian ja toimintapolitiikan joulukuussa. Vuonna 2015 kierrätyskelvotonta kuivajätettä hyödynnettiin energiana 19 300 tonnia. Lisäksi kehitetään mahdollisia paikallisia jätemateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Lappeenrannan kaupungin kanssa useissa eri hankkeissa. Toimintaympäristö Pakkausjätteen täysi tuottajavastuu astui voimaan 1.1.2016. EKJH:n on toimittanut kaikki keräämänsä lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset tuottajien osoittamiin terminaaleihin 1.5.2015 alkaen. Samalla kun EKJH:n alueen ekopisteverkostoa kehitettiin ja uudistettiin yhteistyössä kuntien kanssa, käytiin neuvotteluja tuottajien kanssa keräysverkoston hyödyntämisestä myös tuottajien keräysvelvoitteiden täyttämiseen ja keräysverkoston täydentämiseen. Tuottajia edustava RINKI Oy otti käyttöönsä hieman yli 30 olemassa olevaa pistettä, lisäksi RINKI Oy tulee perustamaan kauppojen pihaan uusia pisteitä. Lopputuloksena EKJH:n alueella olevien eko-

5 Mika Suomalainen Toimitusjohtaja pisteiden määrä säilyy ennallaan, koska EKJH:n hallituksen päätöksen mukaisesti olemassa olevat ekopisteet säilytetään. EKJH:n suurin omistaja Lappeenrannan kaupunki on ottanut edelläkävijän roolin vihreän energia ja kiertotalouden periaat-teiden toteuttamisessa; tässä haastavassa tehtävässä EKJH:lla on merkittävä rooli eri hankkeiden mahdollistajana ja kokeilualustana. Olemme osoittaneet, että EKJH on tehokkaasti toimiva ja ketterä organisaatio joka pystyy mukautumaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin sekä toiminnalle asetettuihin tiukkoihin tavoitteisiin. Tästä on hyvä jatkaa kohti jätteetöntä Etelä-Karjalaa! Tehdyt päätökset ekopisteverkoston uusimisesta ja kierrätyskelvottoman kuivajätteen energiahyödyntämisestä nostavat myös eteläkarjalaisen jätehuollon toimintamallit ja hyödyntämisprosentit kansainväliselle huipputasolle. Edelleen alati kiristyvät ympäristövelvoitteet ja lainsäädäntö asettavat omia haasteitaan EKJH:n toiminnan ympäristökuormituksen vähentämiselle, jätehuoltologistiikan ja materiaalivirtojen suunnittelulle ja toteutukselle. Lopuksi Strategian ja toimintapolitiikan päivittäminen on helpottanut yhteistyötä henkilöstön, hallituksen, omistajien edustajien ja sidosryhmien kanssa. Toiminnan kehittämiselle on selkeät päämäärät, kun tavoitteet ovat selvillä. Tehtäviin ei ole näköpiirissä muutoksia, mutta selvitykset liikennepolttoaineen tuottamisesta Kukkuroinmäkeen toimitettavista jätevesilietteistä ja biojätteistä EKJH:n omassa biokaasulaitoksessa avaavat merkittäviä ja mielenkiintoisia kehityslinjoja EKJH:n toimintaan.

6 Henkilöstö Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluksessa työskenteli vuoden 2015 lopussa yhteensä 33 henkilöä. Kesäajaksi palkattiin lisäksi kahdeksan kesätyöntekijää. Toimitusjohtaja Mika Suomalaisen lisäksi yhtiössä työskenteli 19 toimihenkilöä ja 14 työntekijää. Naisia henkilökunnasta on 16 ja miehiä 17. Henkilökunnan keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilökunta työskentelee pääasiassa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Kaksi työntekijää työskentelee miehitetyillä jäteasemilla ja kaksi henkilöä kiertää tekemässä kunnossapitoja siistimistöitä Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla olevilla keräyspisteillä sekä toimittaa myytäviä jäteastioita ja mittaa astioiden siirtomatkoja. Koneurakointia, kompostointi- ja kuljetuspalveluja sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpitopalveluja ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta. Vuonna 2015 yhtiön henkilökunta oli koulutuksessa yhteensä 87 päivää. Lisäksi Suomen Ympäristöopiston (SYKLI) koulutusohjelmassa yksi henkilö suoritti ympäristöalan ammattitutkinnon, yksi Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon ja kolme jatkaa Ympäristöalan erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Työhyvinvointi ja TYKY-toiminta Henkilöstön työhyvinvointia ja työskentelytapoja seurattiin yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työergonomiaan kiinnitettiin huomioita. Toimistolle hankittiin sähköpöytiä. Työpaikkaselvitysten yhteydessä käytiin läpi oikeita nostotapoja ja nostoapuvälineiden käyttöä. Henkilöstölle järjestettiin kaksi yhteistä liikuntatapahtumaa sekä pikkujoulut. Kehityskeskusteluja pidettiin koko henkilöstön kanssa. Työterveys ja turvallisuus Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2015 yhteensä 379, mikä on 5,3 % kaikista työssäolopäivistä. Vuoden aikana sattui yksi lievä työtapaturma, yksi lievä tapaturma työmatkalla ja yksi läheltä piti tilanne. Sairaspoissaoloja näistä ei aiheutunut. Työterveyshuollossa seurattiin jatkuvasti henkilöstön työkykyä, tehtiin säännöllisiä terveystarkastuksia sekä työpaikkaselvityksiä. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

7 7 Henkilöstötunnusluvut 2015 2014 2013 Yksikkö Henkilöstön määrä (31.12.2015) 33 33 32 henkilöä Henkilöstötyövuodet yhteensä 35,2 35,1 34,5 henkilötyövuotta (htv) Määräaikaisten osuus (htv:sta) 12 12 13 % Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus 0,35 0,30 0,36 % Työsuhteen keskimääräinen pituus 5,8 6,5 5,9 vuotta Henkilöstön keski-ikä 44 40 39 vuotta Naisten osuus 48 45 50 % Miesten osuus 52 55 50 % Työtapaturmat 1 1 0 kpl Tapaturmapoissaolot 0 0,4 0 päivää/htv Sairauspoissaolot 10,8 20,2 16,5 päivää/htv Työterveyshuolto 908 804 920 /htv Koulutus 794 730 627 /htv Virkistys ja TYKY-toiminta 759 470 639 /htv

8 Palvelut Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluihin kuuluvat yhdeksän kunnan asukkaiden jätteenkuljetukset, ekopisteverkoston ylläpito, vaarallisten jätteiden vastaanotto ja miehitettyjen jäteasemien ylläpito. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa keskitetysti näihin toimintoihin liittyvän laskutuksen, asiakaspalvelun ja neuvonnan. Etelä-Karjalan Jätehuolto hoitaa myös jätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottoa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa kotitalous- ja yritysasiakkaille. Kuiva- ja biojätteiden keräys ja kuljetus Vuonna 2015 Etelä-Karjalan Jätehuolto hoiti koko toiminta-alueen asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetukset. Keskitetysti kilpailutetun jätteenkuljetuksen piirissä oli näin ollen kaikkiaan lähes 132 000 asukasta ja lisäksi noin 20 000 vapaa-ajan kiinteistöä. Kuljetuspalveluista on sopimuksia myös alueen yritysten kanssa. Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella jätteenkuljetusurakoitsijana on toiminut vuodesta 2009 alkaen RenoNorden Oy. Savitaipaleella, Luumäellä ja Taipalsaarella jätteenkuljetusurakoitsijana on toiminut vuodesta 2010 alkaen Jätehuolto Laine Ay. Lappeenrannan ja Lemin jätteenkuljetuksia ovat 1.3.2012 alkaen hoitaneet SUEZ Suomi Oy, Lassila & Tikanoja Oy ja Jätehuolto Laine Ay. Imatran jätteenkuljetuksia ovat 1.5.2013 alkaen hoitaneet Jätehuolto Laine Ay ja SITA Suomi Oy. Kuiva- ja biojäteastioita pestiin vuoden aikana kaikkiaan 10 620 kpl. Hyötyjätteiden keräys ja kuljetus Vuoden 2014 alussa Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kiinteistökohtainen hyötyjätteiden keräily siirtyi EKJH:n vastuulle. EKJH kilpailutti hyötyjätteiden keräyksen kunnan vastuulle kuuluvilta kiinteistöiltä ja urakoitsijaksi valittiin Jätehuolto Laine Ay. Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueella hyötyjätteiden keräyksen hoiti LK-Service Oy. Etelä-Karjalan Jätehuollon alueella kartonkia kerättiin vuonna 2015 kaikkiaan 1484, metallia 789 ja lasia 791 kiinteistöltä. Ekopisteet Yhtiön vastuulla on koko toiminta-alueen yhdeksän kunnan hyötyjätteiden keräyspisteet. Viime vuosina ekopisteverkostoa on uudistettu laajamittaisesti lähes koko maakunnan alueella. Pisteiden sijoittelua on pyritty parantamaan niin, että pisteet sijaitsevat asukkaiden luonnollisten kulkureittien varrella, kuten päivittäistavarakauppojen yhteydessä. Keräyskalusto on uusitty syväsäiliöiksi kaikissa niissä pisteissä, joissa syväsäiliöiden asentaminen on rakennusteknisesti ollut mahdollista ja muihin pisteisiin on vaihdettu uudet pinta-astiat. Kaikissa uusituissa pisteissä kerätään kartonkia, pakkauslasia, pienmetallia sekä paperin tuottajayhteisön toimesta paperia. Ekopisteverkoston uudistaminen eteni vuoden 2015 aikana siten, että Lappeenrantaan uudistettiin tai rakennettiin uuteen paikkaan yhteensä kuusi pistettä.

9 Vuonna 2015 tyhjennettiin... - Kuivajätetastioita 710 858 - Biojäteastioita 243 116 - Kartonkiastioita 52 910 - Metalliastioita 8 054 - Lasiastioita 6 599 - Ekopisteiden hyötyjäteastioita 3 435 - Yhteensä 1 024 972..kertaa Etelä-Karjalan Jätehuollon ylläpitämät ekopisteet Pienmetalli Pakkauslasi Kartonki 2015 2014 2013 2015 2014 2013 2015 2014 2013 Imatra 10 10 9 7 7 12 10 10 11 Lappeenranta 20 22 10 20 18 21 20 18 14 Lemi 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Luumäki 5 5 5 5 5 5 5 5 5 Parikkala 9 9 9 9 9 9 9 9 8 Rautjärvi 8 8 8 8 8 8 8 8 8 Ruokolahti 14 14 14 14 14 14 14 14 14 Savitaipale 7 7 7 7 7 7 7 7 7 Taipalsaari 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Yhteensä 79 81 68 72 74 82 79 77 73 Yhteensä, asukasta / keräyspiste 1660 1627 1956 1821 1781 1622 1660 1712 1822 Osa pakkausjätteen keräyspisteistä kaupunkialueilla on pakkausjätteen tuottajien ylläpitämiä. Myös paperinkeräysverkosto on paperin tuottajien järjestämä.

10 Miehitetyt jäteasemat Etelä-Karjalan Jätehuolto ylläpitää kaikkiaan kymmentä miehitettyä jäteasemaa toiminta-alueellaan. Vuonna 2015 Etelä- Karjalan Jätehuolto avasi täysin uuden jäteaseman Imatralle, Harakan teollisuusalueella ja otti hoitoonsa aiemmin kunnan vastuulle kuuluneen Taipalsaaren jäteaseman. Etelä-Karjalan Jätehuollon ylläpitämillä jäteasemilla vastaanotetaan kotitalouksien lajiteltua rakennusjätettä, vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita sekä hyödynnettäviä jätteitä kuten risuja ja puutarhajätteitä, energiajätettä, metallia, kartonkia, paperia ja pakkauslasia. Jäteasemat ovat auki yhtenä - kolmena päivänä viikossa, paitsi Lappeenrannan Toikansuon jäteasema, joka on palvellut asiakkaita vilkkaimpina kuukausina viitenä päivänä viikossa. Luumäen, Savitaipaleen ja Ruokolahden jäteasemilla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämät ympäristöluvat. Toikansuon, Lemin, Parikkalan ja Rautjärven jäteasemista on tehty ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään uuden jätelain mukaisesti. Viranomaisille toimitettavissa vuosiraporteissa ilmoitetaan ympäristölupien mukaisesti asemilla kerätyt jätteet, jätteiden määrät sekä minne jätteet on toimitettu käsiteltäviksi tai hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet Vaarallisten jätteiden maksuton vastaanotto on järjestetty jokaiseen Etelä-Karjalan Jätehuollon osakaskuntaan. Vaarallisten jätteiden vastaanotto sijaitsee yleensä Etelä-Karjalan Jätehuollon ylläpitämillä miehitetyillä jäteasemilla. Osa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteistä on korvattu mobiilikeräyksillä, joissa keräysauto päivystää muutaman tunnin ajan vastaanottaen vaarallisia jätteitä. Lappeenrannan Joutsenoon järjestettiin vuoden aikana kuusi kertaa mobiilikeräys, Imatralla kaksi kertaa ja Parikkalan Niukkalassa kaksi kertaa. Kaikissa toiminta-alueen kunnissa järjestettiin lisäksi kevään ja kesän aikana vaarallisten jätteiden keräyskierrokset yhteistyössä Lassila &Tikanoja Oyj:n kanssa. Keräysauto pysähtyi kaikkiaan 132 keräyspaikassa. Keräyskierroksilla ja mobiilikeräyksissä vastaanotettiin yhteensä 95,25 tonnia vaarallisia jätteitä.

Vastaanotetut vaaralliset jätteet 2011-2014 11 Vuonna 2015 vaarallisia jätteitä kerättiin - Yhteensä 259 600 kg, joista 95 250 kg keräyskierroksilla - 1,97 kg /asukas - 12 pysyvässä vastaanottopisteessä - 21 apteekissa - Kolmessa mobiilikeräyspisteessä - Keräyskierroksilla 132 pysähdyspaikassa Miehitettyjen jäteasemien kävijät, kävijää / vuosi 5000 2011 2012 2013 2014 2015 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

12 5 4 7 6 12 1 2 12 3 12 11 15 16 9 8 14 10 13 17 18 Käsittely ja hyödyntäminen Etelä-Karjalan Jätehuollon tehtävänä on huolehtia omistajakuntiensa vastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta ja asianmukaisesta käsittelystä. Vastaanottotoiminnot keskitetty Kukkuroinmäen jätekeskukseen, joka sijaitsee Konnunsuolla, Lappeenrannassa. Vuonna 2015 Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vastaanotetiin yhteensä 61 170 tonnia erilaisia jätteitä. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueeelle jätettä sijoitettiin 5 301 tonnia. Pilaantuneita maita vastaanotettiin vuonna 2015 yhteensä 9 576 tonnia, joista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettiin 7 642 tonnia. 1 568 tonnia otettiin käsiteltäväksi kompostointikentälle. Vaarallisen jätteen tasoiselle loppusijoitusalueelle sijoitettiin vuoden 2015 aikana 366 tonnia pilaantuneita maita. Muille toimijoille hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi vuonna 2015 toimitettiin yhteensä 4 670 tonnia erilaisia hyötyjätteitä* ja tuottajavastuujätteitä (renkaat, ser, paristot ja akut) eri tuottajayhteisöille 133 tonnia. Kukkuroinmäen jätekeskuksen rakenteissa hyödynnettiin 833 tonnia lasia ja betonimurskaa sekä 2 494 t puhtaaksi käsiteltyjä pilaantuneita maita. Kuivajätteet energiaksi Vuoden 2013 alussa aloitettiin kuivajätteen energiahyötykäyttöön toimitus Ekokem Oy:n Riihimäen voimalaitokseen, joka käyttää jätteiden sisältämää energiaa kaukolämmönja sähköntuotantoon. Kuivajätteen energiahyötykäyttöön on siirrytty vaiheittain siten, että vuonna 2013 energiahyötykäyttöön päätyi noin kolmannes kuivajätteistä eli 8 048 tonnia ja vuonna 2014 18 351 tonnia. Vuonna 2015 energiahyötykäyttöön toimitettiin koko asumisesta syntyvä kuivajätemäärä, noin 19 337 tonnia. Kuivajätteet kuljetettiin pakkaavien jäteautojen kyydissä Kukkuroinmäen jätekeskukseen väliaikaiselle siirtokuormausasemalle, josta ne lastattiin kauhakuormaajalla täysperävaunurekkojen kyytiin. Viikoittain Kukkuroinmäen jätekeskuksesta Riihimäelle lähti keskimäärin 10 rekkakuormallista Katettu siirtokuormausasema valmistui marraskuun lopussa, jonka jälkeen jätteiden siirtokuormaus saatiin siirettyä sisätiloihin. *Sisältäen paperin, kartongin, metallin, energiajätteen, puuhakkeen, kyllästetyn puun, puutarhajätteen, rasvakaivojätteen ja vaaralliset jätteet.

1 Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002 2 Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2011 3 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2003 4 Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002 5 Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2005 6 Pilaantuneiden maiden käsittelyalue, rakennettu vuonna 2001 7 Konehalli 8 Kompostointilaitos, Kekkilä Oy 9 Jälkikypsytyskenttä, Kekkilä Oy 10 Mullanvalmistuskenttä, Kekkilä Oy 11 Jätevesipumppaamo 12 Jätevesien tasausaltaat, 3 kpl 13 Hyötyjätteiden varastointikenttä 14 Pientuoja-asema 15 Kuivajätteen siirtokuormaushalli 16 Rakennusjätteiden lajittelukenttä 17 Vaaka-asema 18 Toimisto Kukkuroinmäen jätekeskukseen materiaalivirrat vuonna 2015 13 Biojätteet maanparannukseen Etelä-Karjalassa biojätteiden lajitteluvelvollisuus koskee kuntien jätehuoltomääräysten mukaan kaikkia kotitalouksia ja vapaa-ajan asuntoja. Kiinteistöt voivat liittyä taajamaalueilla biojätteen erilliskeräykseen. Vaihtoehtona on myös biojätteiden omatoiminen kompostointi kiinteistöillä, mikä onkin yleistä etenkin haja-asutusalueilla ja omakotiasukkaiden keskuudessa. Kiinteistöiltä erilliskerätyt biojätteet käsitellään Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella Kekkilän kompostointilaitoksessa. Kekkilä tuotteistaa valmiin kompostin maanparannusaineeksi. Vuonna 2015 erilliskerättyä biojätettä toimitettiin laitosmaiseen kompostointiin 6 830 tonnia ja kuntien jätevedenpuhdistamoilta lietteitä 13 468 tonnia. Kukkuroinmäen jätekeskus - Kokonaisala 135 ha - Rakennettua alaa 35 ha - Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue 6 ha - Pilaantuneiden maiden käsittely- ja loppusijoitusalue 3,6 ha Eteläkarjalaisten jätteet 2015 - Energiahyötykäyttöön toimitettua kuivajätettä 147 kg/asukas, - Biojätettä 52 kg/asukas - Vaarallisia jätteitä 1,97 kg/asukas

14 14 Kiinteistökohtainen keräys Palvelu Kiinteistön omia tai useamman kiinteistön yhteisiä astioita (kimppa-astioita) Jäteyhtiö vastaa astioiden tyhjentämisestä kilpailuttamillaan hinnoilla Määrä 28 380 keräyskohdetta Aluekeräys Palvelu Yhtiön ylläpitämiä asumisessa syntyvän kuivajätteen keräyspaikkoja Käyttöoikeus vuosimaksun maksavilla asiakkailla pääasiassa haja-asutusalueilla Määrä 135 kpl ympärivuotisessa käytössä (1.10.2015 alkaen) Eko- ja hyötyjätepisteet Palvelu Yhtiön ylläpitämiä alueellisia hyötyjätteiden keräyspisteitä Käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla Määrä 84 kpl Maksu Jäteastian tyhjennystapahtumiin perustuva jätemaksu jäteviranomaisen hyväksymän taksan mukaisesti Jätelaji Kuivajäte 28 380 keräyspistettä, joista useamman kiinteistön kimppoja n. 6 % Biojäte 9 100 keräyspistettä, joista useamman kiinteistön kimppoja n. 5 % Kartonki 1 480 keräyspistettä Lasi 791 keräyspistettä Metalli 789 keräyspistettä Maksu Kiinteä kiinteistökohtainen vuosi, joka määräytyy viranomaisen hyväksymän taksan mukaan Jätelaji Kuivajäte 135 keräyspistettä Maksu Palvelun kustannukset katetaan vuosittaisella huoneistokohtaisella ekomaksulla Jätelaji Uudistetut ekopisteet: kartonki, lasi, pienmetalli ja paperi (tuottajat) 84 kpl

15 15 Vaarallisten jätteiden keräys Palvelu Yhtiön tai sopimuskumppaneiden ylläpitämiä vaarallisten jätteiden keräyspaikkoja, joihin voi toimittaa koti- ja maatalouksissa syntyviä vaarallisia jätteitä Määrä 21 sopimusapteekkia 1 jätekeskus 7 miehitettyä jäteasemaa 4 muuta miehitettyä pistettä 3 mobiilikeräyspaikkaa 125 kiertävien keräysten pysäkkiä Maksu Palvelun kustannukset katetaan vuosittaisella kiinteistökohtaisella ekomaksulla Jätelaji Koti- ja maatalouksien vaaralliset jätteet, kuten lääkejätteet, öljyt, akut, maalit, liuottimet, torjuntaaineet Miehitetyt jäteasemat Palvelu Yhtiön ylläpitämiä keräyspaikkoja, joihin voi tuoda sellaista jätettä, joka ei laatunsa tai kokonsa puolesta sovellu jäteastiaan laitettavaksi Määrä 10 kpl Maksu Hyötyjätteet, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet veloituksetta Muu jäte viranomaisen hyväksymän taksan mukaan Jätelaji Hyötyjätteet, rakennus- ja kuivajätteet, energiajäte, kyllästetty puu, sähkölaitteet, puutarhajätteet, vaaralliset jätteet (9 asemalla) Kukkuroinmäen jätekeskus Palvelu Yhtiön ylläpitämä jätteiden käsittely- ja vastaanottokeskus Määrä 1 kpl Maksu Vastaanottohinnaston mukaan Jätelaji Hyötyjätteet, rakennus- ja kuivajätteet, energiajäte, kyllästetty puu, sähkölaitteet, puutarhajätteet, vaaralliset jätteet, maa- ja kiviainekset, asbesti, pilaantuneet maat, biojätteet, muut loppusijoitettavat jätteet

16 Asiakaspalvelu Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle kuuluu maakunnan jätteenkuljetuksiin, jäteneuvontaan sekä Kukkuroinmäen jätekeskuksen ja kuntien vastaanottopalveluihin liittyvä asiakaspalvelu. Etelä-Karjalan Jätehuolto on määritellyt merkittäväksi laatupäämääräksi hyvän asiakaspalvelun, mitä painotetaan myös käytännön asiakaspalvelussa. Suoria kotitalousasiakkaita Etelä-Karjalan Jätehuollolla on kaikkiaan noin 70 000 kappaletta. Tavoitteena tyytyväinen asiakas Vuonna 2015 asiakaspalvelupuhelujärjestelmän kautta tuli yhteensä 13 063 kontaktia, joista vastattiin 11 054 puheluun. Tämä tarkoittaa keskimäärin 44 vastattua puhelua jokaisena työpäivänä. Puheluiden vastausprosentti oli 85. Läpipäässeiden puheluiden keskimääräinen jonotusaika oli 19 sekuntia ja puhelun kesto 3 minuuttia 25 sekuntia. Asiakaspalvelua ja neuvontaa hoidettiin entistä enemmän myös sähköisten lomakkeiden ja sähköpostin välityksellä. Henkilökohtaista neuvontaa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa ja miehitetyillä jäteasemilla jatkettiin entiseen malliin. Asiakaspalautetta seurattiin jatkuvasti sähköisen Webropoltyökalun avulla. Asiakaspalautteita käytiin läpi eri toimintoihin liittyvissä palavereissa ja myös huomioitiin toimintojen kehittämisessä. Vuonna 2015 - Vastattiin 11 054 puheluun - Puheluiden vastausprosentti oli 85 %, - Jonotusaika oli keskimäärin 19 s - Puhelun keskimääräinen kesto oli 3 minuuttia 25 sekuntia

17 Viestintä ja neuvonta Jäteneuvonta on yksi Etelä-Karjalan Jätehuollon merkittävistä ympäristöpäämääristä. Jäteneuvonnalla tähdätään oikeanlaiseen lajitteluun jo jätteen syntypaikalla. Tavoitteena on, että energiahyötykäyttöön päätyisi ainoastaan kierrätykseen kelvoton kuivajäte ja kierrätykseen kelpaavat jätejakeet toimitettaisiin keräyspisteiden kautta hyötykäyttöön. Jäteneuvontaa varten Etelä-Karjalan Jätehuolto ylläpitää ajantasaisia opasmateriaaleja. Tärkeä tietokanava on myös yhtiön ylläpitämät nettisivut, josta löytyy kattavasti tietoa kiinteistön jätehuollon järjestämisestä, erilaisten jätteiden lajittelusta sekä vastaanottopaikoista. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vieraili vuoden aikana useita ryhmiä, yhteensä noin 300 henkilöä. Jäteyhtiön toimintaa sekä jätehuoltoa esiteltiin erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, tapahtumissa ja messuilla. Lisäksi Etelä-Karjalan Jätehuolto teki vuoden aikana kompostointi- ja jäteneuvontaa yhteistyössä Etelä-Karjalan Martat Ry:n kanssa. Yhteensä näin tavoitettiin suoraan noin 1 700 henkilöä. Syksyllä 2015 Etelä-Karjalan Jätehuolto lähti mukaan 6-luokkalaisille koululaisille suunnattuun Kaakkois-Suomen Yrityskylään, jossa koululaiset työskentelevät päivän eri yritysten, mukaan lukien Etelä-Karjalan Jätehuollon pienoisyrityksissä. Yrityskylä toteutetaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen kuntien, opetus- ja kulttuuriministeriön, säätiöiden sekä yritysten kanssa. 3-vuotisen yhteistyön aikana Yrityskylä tavoittaa noin 15 000 alueen oppilasta ja 700 opettajaa. Vuonna 2015 jaettiin keväällä ja syksyllä Hyödyksi-tiedotuslehti kaikkiin eteläkarjalaisiin kotitalouksiin sekä ulkopaikkakunnilla asuville vapaa-ajan asukkaille. Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä eri sidosryhmien kanssa on tärkeää kuntien omistamalle jäteyhtiölle. Jätehuollon viranomaistehtäviä on hoitanut vuoden 2013 alusta alkaen Etelä-Karjalassa kuntien yhteinen Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen, joka koostuu kuntien luottamushenkilöiden muodostamasta jätelautakunnasta. Viranhaltijoina toimivat jäteasiainpäällikkö sekä jäteasiamiehet. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön Etelä-Karjalan kuntien alueelle yhteiset jätehuoltomääräykset. Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös jätekeskuksen naapurit, alihankkijat ja yhteistyöyritykset. Paikallismedia on avainasemassa yhtiön viestinnässä. Yhtiön sisäisen viestinnän tärkein kanava on toimintakohtaiset, säännölliset palaverit.

18 Puhdistamolle johdettujen vesien kuormitus 2013-2015 2015 2014 2013 Pumpattu vesimäärä m3/vuosi 70 891 60 268 71 168 COD Cr, kg/vuosi 140 920 123 513 112 686 BOD7 ATU, kg/vuosi 37 932 53 453 45 779 Kokonaisfosfori, kg/vuosi 1 043 591 1 013 Kokonaistyppi, kg/vuosi 97 502 63 327 41 521 Ammoniumtyppi, kg/vuosi 83 219 57 205 37 644 Kiintoaine 25 721 45 241 20 791 Ympäristövastuu Etelä-Karjalan Jätehuollolla on voimassa oleva Kukkuroinmäen jätekeskusta koskeva ympäristölupa (Dnro ESAVI/336/04.08/2011). Vuoden 2015 aikana valmistauduttiin 1.1.2016 voimaan tulleeseen orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. Keväällä 2015 teetettiin opinnäytetyö, jossa selvitettiin orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksia EKJH:n toimintaan. Opinnäytetyössä kartoitettiin sillä hetkellä vielä loppusijoitukseen menevät jätteet ja pyrittiin selvittämään, mikä niiden kaatopaikkakelpoisuus on jatkossa. Jätteille pyrittiin selvittämään myös mahdollisia muita käsittelyvaihtoehtoja. Rakennusjätteiden osalta tarkasteltiin lajittelukentän toimivuutta ja lajittelurejektin koostumusta. Lisäksi tiedotettiin teollisuus- ja erityisjätteiden tuojia tulevasta lakimuutoksesta ja pyydettiin asiakkaita selvittämään tarvittaessa jätteen kaatopaikkakelpoisuutta. Vuoden 2015 aikana haettiin myös aluehallintovirastolta (AVI) poikkeuslupaa ottaa vastaan loppusijoitukseen tiettyjä jätteitä, kuten komposiitti-, PVC- ja lujitemuoveja, välppäjätettä, hiekkapitoisia orgaanisia jätteitä ja rakennusjätteen lajittelurejektiä edelleen vuoden 2016 alusta. Poikkeuslupaa haettiin sellaisille jätteille, joille ei ole tällä hetkellä olemassa muuta järkevää käsittelyvaihtoehtoa kuin loppusijoittaminen. Etelä-Suomen AVI myönsi 27.1.2016 EKJH:lle poikkeusluvan vuodeksi 2016 eräiden jätejakeiden osalta. Jäteasemilla on kunnan ympäristösuojelunviranomaisten myöntämät ympäristöluvat tai uuden jätelain mukainen rekisteröinti ympäristösuojelun tietojärjestelmään. Viranomaisille toimitettavissa vuosiraporteissa ilmoitetaan ympäristölupien ja rekisteröintien mukaisesti asemilla kerätyt jätteet, jätteiden määrät sekä minne jätteet on toimitettu käsiteltäviksi tai hyödynnettäväksi. Raportoinnin yhteydessä ilmoitetaan myös mahdolliset asemilla vuoden aikana sattuneet poikkeus- ja häiriötilanteet, sekä vaadittujen ympäristötarkkailujen tulokset. Vuoden 2015 aikana Toikansuon jäteasemalla Lappeenrannassa sattui talvella haravointikasassa tulipalo. Palo oli alkanut itsesyttymisen seurauksena ja kasa paloi kytemällä. Palo saatiin sammutettua eikä siitä aiheutunut haittaa tai vaaraa ympäristölle. Asemilla ei tapahtunut muita poikkeus- tai häiriötilanteita. Toiminnasta ei aiheutunut myöskään melu-, haju- tai pölyhaittaa, roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Vaikutukset ilmaan Kukkuroinmäen jätekeskuksella tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta aiheutuu ilmaan haju- ja kaatopaikkakaasupäästöjä, joita seurataan mittauksin, laskennallisilla arvoilla sekä aistinvaraisesti. Kaatopaikkakaasu sisältää pääasiassa metaania ja hiilidioksidia. Vuoden 2015 aikana suoritettiin yhteensä 22 kaasumittausta 11 tarkkailupisteestä. Kaatopaikkakaasuja havaittiin suurempia pitoisuuksia pääasiassa kahdesta tarkkailukaivosta.

19 Näiden kaivojen kaasujen keskimääräinen metaanipitoisuus oli 37 % ja hiilidioksidipitoisuus 27 %. Kaasuntuotantopotentiaalia arvioidaan Suomen Ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomioi eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Varsinaisia tuottopotentiaalin mittauksia voidaan tehdä vasta sitten, kun käytöstä poistuneen loppusijoitusalueen pintarakenteita on alettu tehdä. SYKE:n laskentamallilla Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaali vuonna 2015 oli 319 tonnia metaania. Metaanin tuotanto on loppusijoitettuun jätemäärään nähden pienempi kuin Suomessa keskimäärin, mikä johtuu siitä, että Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueen kotitalouksilla on ollut biojätteen lajitteluvelvoite voimassa jo pitkään ja näin ollen biohajoavan jätteen osuus (n. 51 % ) kaatopaikalle päätyvästä yhdyskuntajätteestä on huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa (n. 78 %) alhaisempi. Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökunta seuraa jätekeskuksen hajujen leviämistä ympäristöön ja pitää niistä kirjaa. Lisäksi lähialueen asukkaat raportoivat mahdollisista hajuhaitoista. Jätteestä aiheutuvia hajuhaittoja ehkäistään peittämällä avoinna oleva täyttöalue, mikä ehkäisee myös pölyämistä. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi myös jätekeskuksen kentät ja tiet on asvaltoitu. Henkilökunnan tekemät hajuhavainnot vuonna 2015 koskivat kaikki Kekkilän kompostointilaitoksen toimintaa. Vuoden aikana tuli myös kaksi ilmoitusta koskien jätevesilinjaston aiheuttamaa hajuhaittaa Mustolassa. Ilmastovaikutuksia aiheutuu myös jätteenkuljetuksista. Pääosa jätteenkuljetusten päästöistä muodostui asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetuksista. Näiden kuntien keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä on pystytty muodostamaan ajoreitit tehokkaiksi vähentäen ajokilometrejä ja minimoimaan kuljetusten ympäristövaikutukset. Yhdeksän kunnan asukkaiden jätteenkuljetuksista ja jätteen siirtokuormauksesta muodostui vuonna 2015 yhteensä 870 500 ajokilometriä ja polttoainekulutus oli yhteensä 399 350 litraa. Vaikutukset veteen Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueelta kerätään ympäristöluvan mukaisesti talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle 3,6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta. Vuonna 2014 jätekeskukselta pumpattiin jätevettä yhteensä 60 950 m 3, mikä oli edellisvuosien tasoa. Valtaosa jätevesien kuormituksesta tulee Kekkilän kompostointilaitoksen prosessista ja jälkikypsytyskentältä. Kuormitusta aiheuttavat myös loppusijoitusalueen suotovedet sekä varastointikentiltä tulevat hulevedet. Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueen pohjavesiä tarkkaillaan kuudesta pohjavesiputkesta, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiveyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen. Jätekeskuksen ympäristön pintavesiä tarkkaillaan viidestä pisteestä, joista otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa. Melu ja haittaeläimet Toimintojen melu aiheutuu pääasiassa liikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteiden kuljetuksista aiheutui vuonna 2015 yhteensä 42 427 yhdensuuntaista ajosuoritetta Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli 14 014 kappaletta. Haittalintujen määrää ja lajistoa seurattiin säännöllisillä laskennoilla. Rauhoittamattomien lintujen määrän lisääntymistä pyritään hillitsemään ampumalla niitä paikallisten metsästysseurojen apua hyödyntäen. Myös rottia torjuttiin jatkuvasti tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen toimesta. Merkittävät laatu- ja ympäristönäkökohdat: Kiinteistön haltijan jäteneuvonta (Y ja L) Hyvä asiakaspalvelu (L) Jätteiden laadun varmistus vastaanotossa (Y ja L) Ekopisteiden täyttöasteseuranta ja tyhjennysvälien optimointi (Y) Kattava vastaanottovalikoima ja lajittelumahdollisuudet jäteasemilla ja pientuojien vastaanotossa (Y) Lajittelun toimivuuden seuraaminen lajittelukentällä (Y) Jätteiden kuljetukset (L) Jätevesien laadun tarkkailu (Y)

20 Talouden tunnuslukuja 2015 - Ostettujen palvelujen osuus liikevaihdosta 59,2 % - Henkilöstökulut liikevaihdosta 14,5 % - Taseen loppusumma 11 511 188,83 Omavaraisuusaste 57,2 % Tilikauden tulos 217 330,38 Taloudellinen vastuu Vuosi 2015 oli yhtiön kolmastoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta neljästoista. Yhtiön liikevaihto oli 11,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 217 000 euroa. Etelä-Karjalan Jätehuolto ei jaa osinkoa yhtiöjärjestyksen 2 mukaan. Tilikauden tulos kirjataan edellisten tilikausien tulostilille. Tilikauden kokonaisinvestoinnit olivat 1 377 000 euroa, joista merkittävimmät olivat Kukkuroinmäen jätekeskuksen lajittelukentän laajennus sekä aluekeräyspisteverkoston keräyskaluston uudistus Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueilla. Kuluneella tilikaudella Etelä-Karjalan Jätehuollon taloudellinen tilanne säilyi vahvana. Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön vastaanottama ja käsittelemä jätemäärä on vähentynyt viime vuosina, odotettavissa ei ole suuria muutoksia. Tehokkaalla lajittelulla tullaan lisäämään hyödynnettäviä jätemääriä. Uuden jätelain ja orgaanisen jätteen loppusijoituskiellon tultua voimaan 1.1.2016 vaatimusten täyttäminen vaatii edelleen panostuksia jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöön; yhteistyömahdollisuuksia muiden vastaavien jäteyhtiöiden kanssa selvitetään. Biologisesti käsiteltävän jätteen määrän osalta suuria muutoksia ei ole tiedossa. Kompostointilaitoksen palvelusopimus on voimassa vuoteen 2018. Jätevesilietteiden ja biojätteiden uusista käsittelymenetelmistä on tehty selvitystyötä yhteistyössä Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa. Lisäksi Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on useita hankkeita käynnissä liittyen EKJH:n hallinnoimiin jätevirtoihin. Merkittävimmät epävarmuustekijät lähivuosina liittyvät hankintapäätöksiin, lainsäädännön muutoksiin ja uusien käsittelytekniikoiden (jätteen kierrätys ja energiahyötykäyttö) käyttöönottoon. Lainsäädännön kautta tulevat tiukemmat käsittelyvaatimukset, kuten biohajoavan jätteen loppusijoituskielto ja sivutuoteasetus, nostavat käsittelylaitosten vaatimus- ja tätä kautta myös kustannustasoa.

21 Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Liiketoimminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen satunnaisia eriä Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoerien muutos Tuloverot TILIKAUDEN TULOS 2015 11 296 133,77 126 548,36-272 788,93-272 788,93-6 681 783,95-6 954 572,88-1 312 191,62-254 390,29-68 620,88-1 635 202,79-942 046,01-942 046,01-1 606 151,89 284 708,56 4 622,04-11 783,57-7 161,53 277 547,03 277 547,03 1 498,51-61 715,16 217 330,38 2014 11 494 167,63 114 578,86-239 828,01-239 828,01-6 374 240,36-6 614 068,37-1 280 203,38-212 409,54-44 323,12-1 536 936,04-836 424,01-836 424,01-1 530 372,83 1 090 945,24 6 917,03-10 614,99-3 643,96 1 087 301,28 1 087 301,28 1 998,01-214 577,89 874 721,40

22 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA 2015 0 0 785 425,91 2 148 236,87 713 922,27 5 092 749,23 0,00 8 740 334,28 8 740 334,28 825 883,43 1 253 354,12 577 093,83 2 657 972,38 112 882,17 2 770 854,55 11 511 188,83 2014 1 992,79 1 992,79 785 425,91 2 316 688,43 550 069,97 4 531 756,80 0,00 8 183 941,11 8 185 933,90 864 871,30 1 454 996,10 553 800,30 2 873 667,70 163 276,64 3 036 944,34 11 222 878,24 Tuloslaskelma 1.1.2015-31.12.2015 TULOT YHTEENSÄ Kirjanpidon eriyttämislaskelma Yhteensä Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Maksut ja tulot yhteensä 11 422 682,00 10 432 243,00 990 439,00 Toiminnan kustannukset 10 195 928,00 9 729 485,00 466 441,00 Poistot ja poistoerot 940 548,00 832 522,00 108 026,00 Rahoituskulut ja -tuotot 7 161,00 6 534,00 628,00 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 11 143 637,00 10 568 541,00 575 095,00 Tuloverot 61 715,00 56 304,00 5 411,00 TILIKAUDEN TULOS 217 330,00-192 602,00 409 933,00

Tase 2015 2014 23 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Edellisen tilikauden tulos Tilikauden voitto / tappio Oma pääoma 2 682 765,61 3 681 251,59 217 330,38 6 581 347,58 2 682 765,61 2 806 530,19 874 721,40 6 364 017,20 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Tilinpäätössiirtojen kertymä 4 495,54 4 495,54 5 994,05 5 994,05 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset 3 023 685,94 3 023 685,94 2 996 129,40 2 996 129,40 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitosksilta Pitkäaikainen vieraspääoma 187 500,00 187 500,00 62 500,00 62 500,00 Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitosksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieraspääoma 375 000,00 907 440,16 53 886,70 90 299,64 287 533,27 1 714 159,77 375 000,00 858 706,55 27 633,44 120 265,36 412 632,24 1 794 237,59 Vieras pääoma 1 901 659,77 1 856 737,59 VASTATTAVAA 11 511 188,83 11 222 878,24 Eriyttämislaskelman laadintaperiaate Jätelain 44 edellyttämä kirjanpidon eriyttäminen 1.1.2015-31.12.2015 Toiminnan tuotot kohdistetaan laskutuksessa suoraan kustannuspaikoille. Käsittely- ym. maksujen ja tulojen jako liikevaihdon alkuperän mukaan toteutetaan lähdekoodin avulla. Lähdekoodi annetaan painoperusteisessa laskutuksessa punnituksen yhteydessä vaakasovellutuksessa ja kappaleperusteisessa myynnissä tuote- ja asiakaskohtaisesti. Toiminnan kustannukset, poistot ja poistoerot kohdistetaan suoraan kustannuspaikoille, joissa ne jaetaan lakisääteiseen ja markkinaehtoiseen toimintaan toteutuneen myynnin suhteessa.

YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Hulkonmäentie 130 54190 Konnunsuo Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 asiakaspalvelu@ekjh.fi www.ekjh.fi Lisätietoja vuosikertomuksesta antavat: Toimitusjohtaja Mika Suomalainen puh. 010 841 1802, mika.suomalainen@ekjh.fi Tiedottaja Toni Pursiainen puh. 010 841 1814, toni.pursiainen@ekjh.fi