Sähkön tuotannon ja siirron ympäristökysymykset Timo Lehtonen Conforman Oy www.conforman.fi 1
Haasteita lähivuosille Tavoitteita EU:ssa vuoteen 2020 mennessä Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta Lisätään uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 %:iin EU:n energian loppukulutuksesta Suomen osuutena on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus nykyisestä 28 %:sta 38 %:iin 2
Selvilläolovelvollisuus Suomen ympäristönsuojelulaki 86/2000 5 Yleiset velvollisuudet Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista... 3
Ympäristöluvan tarve Suomen ympäristönsuojeluasetus 169/2000 Seuraavilla ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentissa tarkoitetuilla toiminnoilla on oltava ympäristölupa:...3) energian tuotanto: a) ydinvoimalaitos b) öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 terajoulea... 4
Ympäristövaikutus Suomen laissa 468/1994 (ympäristövaikutusten arviointimenettely) ympäristövaikutuksella tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön d) luonnonvarojen hyödyntämiseen e) a d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin 5
Ympäristövaikutusten arviointimenettely Suomen laissa 468/1994 (ympäristövaikutusten arviointimenettely) ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä tarkoitetaan 2 luvun mukaista menettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. 6
Ympäristövaikutusten arviointimenettely Valtioneuvoston asetus 713/2006 ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä 7) energian tuotanto kattila- tai voimalaitokset, joiden suurin polttoaineteho on vähintään 300 megawattia ydinvoimalaitokset ja muut ydinreaktorit, mukaan lukien... 8) energian ja aineiden siirto sekä varastointi vähintään 220 kilovoltin maanpäälliset voimajohdot, joiden pituus on yli 15 kilometriä 12) 1 11 kohdassa tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset 7
Ympäristövaikutusten arviointimenettely Meneillään olevia kansainvälisiä hankkeita Luoteis-Viron tuulivoimalapuiston ympäristövaikutusten arviointi Narvan voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely sekä voimalaitoksen detaljikaavan ympäristöarviointi Virossa Ympäristövaikutusten arviointi käytetyn ydinpolttoaineen kapseloinnista ja loppusijoittamisesta Ruotsissa. Suomen ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä asiasta viimeistään 28.5.2008 Liettuan ydinvoimalan ympäristövaikutusten arviointi Finngrundenin tuulivoimalapuiston ympäristövaikutusten arviointi Venäjän ja Saksan välinen merenalainen maakaasuputki Suomen talousvyöhykkeellä - ympäristövaikutusten arviointi 8
Ympäristövaikutusten ajoittuminen 1 Voimalaitosten ja siirtojohtojen rakentaminen Rakennusraaka-aineiden tarve Päästöt ilmaan ja veteen Jätteet Kuljetukset Maiseman muuttuminen jne. 2 Käyttö - sähkön tuotanto ja siirto Polttoaineiden hankinta Päästöt ilmaan ja veteen Jätteet Säteily jne. 3 Käytöstä poisto 9
Uusiutumattomia ja uusiutuvia energianlähteitä Uusiutumattomia energianlähteitä Kivihiili, öljy, maakaasu Erittäin hitaasti uusiutuva on turve Noiden käyttö lisää kasvihuonepäästöjen määrää ilmakehässä Uusiutuvia energianlähteitä Vesi, tuuli, aurinko, bioenergia 10
Kivihiili Poltettaessa syntyy rikkidioksidi-, typen oksidi- ja hiukkaspäästöjä ja ilmakehään vapautuu hiilidioksidia Päästömääräysten täyttämiseksi kivihiililaitokset on varustettu polttoteknisillä ja savukaasun puhdistuslaitteistoilla Hiilen poltosta ja puhdistamisesta syntyvää tuhkaa voidaan käyttää mm. maarakentamisessa ja kipsiä kipsilevytuotannossa Hyötysuhdetta voidaan parantaa mm. uuden laitosteknologian avulla ja polttamalla hiiltä, jonka lämpöarvo on korkea Hiilidioksidipäästöjen talteenottamista tutkitaan 11
Öljy Öljyn poltosta syntyy hiilidioksidia, rikkidioksidia, typpioksideja ja jonkin verran raskasmetallipäästöjä. Hiilidioksidi aiheuttaa ilmastonmuutoksia. Rikkidioksidi ja typpioksidit lisäävät maan ja veden happamuutta Öljynkuljetuslaivojen ja öljynporauslauttojen onnettomuuksissa voi mereen päästä suuria määriä öljyä 12
Maakaasu On energialähteenä tehokas - siirtohäviöt ovat pienet ja sitä voidaan käyttää erittäin korkealla hyötysuhteella Kaasun energia pystytään hyödyntämään tuotannossa lähes kokonaan Poltosta ei aiheudu rikkidioksidi, hiukkas- tai raskasmetallipäästöjä Poltossa syntyvän hiilidioksidin ja typenoksidien määrä on vähäisempi verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin 13
Turve Hiilidioksidin lisäksi turpeen päästöt muodostuvat lähinnä rikkidioksidista, typen oksideista, pölymäisestä tuhkasta ja raskasmetalleista. Näiden pitoisuudet ovat pienemmät kuin kivihiilen, mutta suuremmat kuin puupolttoaineiden Tuhkan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät radioaktiivisuuteen Energiaturpeen muita käytön haittoja ovat pöly-, hiukkas- ja maisemahaitat, sekä ojituksen aiheuttamat haitat vesistölle ja suorat vaikutukset turvetuotantoalueen luontoon Päästöjä voidaan hallita poltto- ja puhdistustekniikoilla 14
Puu Lämpösisältö on fossiilisia polttoaineita selvästi pienempi Suuri osa puuenergiasta saadaan metsäteollisuuden jäteliemistä ja puutähteistä eli ns. sivutuotteista Poltosta syntyy muita kiinteitä polttoaineita vähemmän rikki-, typpi- ja raskasmetallipäästöjä On muita kiinteitä polttoaineita vähemmän tuhkaa, joten hiukkaspäästöt ovat hallittavissa puhdistustekniikoilla Syntyvän tuhkan hyötykäyttöä rajoittaa se, että tuhkaan rikastuu poltettaessa myös puun mukana tulleita raskasmetalleja, mm. kadmiumia 15
Vesivoima Vaikutuksia vesistön eliöstöön ja kasvustoon, maisemaan, maa- ja metsätalouteen sekä vesistöjen virkistyskäyttöön Vesistöaltaissa syntyy metaanipäästöjä Saasteeton ja uusiutuva energiamuoto Vesi ei vähene eikä pilaannu virratessaan voimalaitoksen läpi Ei synnytä kiinteitä jätteitä eikä päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään Padot estävät kaloja liikkumasta Veden pinnakorkeuden säännöstely voi vaikuttaa virtausolosuhteisiin, tulviin, kalastoon ja virkistystoimintaan 16
Tuulivoima Vaikutus maankäyttöön ja maisemaan Äänivaikutus ympäristöön Vaikutus linnustolle Suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset voivat aiheutua laitteistojen rakentamisesta Käyttö lisääntyy tulevaisuudessa 17
Aurinkosähkö Käyttö saasteetonta Aurinkosähköä on käytetty Suomessa pääosin veneissä ja kesämökeissä alueilla, missä sähköverkkoa ei ole Ilmastoinnin käyttäminen kesällä kasvattaa energiankulutusta, mutta kulutushuippuja voidaan tasata kiinteistöissä mm. aurinkosähköllä Ylimääräinen sähköntuotanto voidaan syöttää verkkoon Suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset voivat aiheutua laitteistojen rakentamisesta Käyttö lisääntyy tulevaisuudessa 18
Ydinvoima Voi syntyä hukkalämpöpäästöjä meriveteen Laitoksista veteen ja ilmaan joutuville radioaktiivisille päästöille on määritelty päästörajat Syntyy voimalaitosjätettä ja runsasaktiivista käytettyä ydinpolttoainetta Käytetyn ydinpolttoaineen varastointi ja loppusijoitus 19
Sähkön siirto Sähkö- ja magneettikenttien mahdolliset terveyshaitat Jännite kasvaa sähkökentän voimakkuus kasvaa Virta kasvaa magneettikentän voimakkuus kasvaa Sähkölinjojen rakentamisen vaikutukset maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen, asutukseen, maisemaan, kasvillisuuteen ja eliöihin Suurjännitejohdoissa esiintyvä koronailmiö aiheuttaa sirisevää ääntä Siirtohäviöt (katso http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahkotilasto/kaytto/sahkonkayttojaverkostohaviot ) 20
Loisteho Esim. moottorit, purkauslamput ja muuntajat kuluttavat pätötehon ohella loistehoa Loisteho on mahdollista tuottaa paikallisesti laitteiden läheisyyteen sijoitettavalla kompensointikondensaattorilla Kompensoinnin myötä verkon pätötehon siirtokyky kasvaa, kun kuormitusvirran loiskomponentti jää pois Loistehon tuotanto kulutuspisteessä pienentää siirtohäviöitä 21
Rikkiheksafluoridi (SF6) Kioton ilmastokokouksessa hyväksytty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumus koskee mm. kaasua rikkiheksafluoridi (SF 6 ) SF 6 -kaasua käytetään yleisesti eristekaasuna kaasueristetyissä kytkinlaitoksissa SF 6 -kaasun päästöt ovat vähäiset kaikkiin kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna ja maailmanlaajuisesti sähköala vastaa vain pienestä osasta SF 6 -päästöjä Ei ole pystytty kehittämään yhtä hyvää uutta korvaavaa kaasua Sähkölaitteisiin liittyvä oleellinen SF 6 -päästöjen vähennyskeino on huolto-, mittaus- ja talteenottoprosessien ja -tekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto 22
Energiatehokkuussopimukset Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevat uudet energiatehokkuussopimukset jaksolle 2008-2016 Energia-alalle on laadittu omat toimenpideohjelmat energiantuotannolle ja energiapalveluille (sähkön siirto ja jakelu sekä kaukolämpöala) Energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmissa on esitetty ne toimet ja velvoitteet, joihin sopimusosapuolet ja sopimusjärjestelmään liittyvät yritykset sitoutuvat sopimukseen liittyessään 23
Energiatehokkuussopimukset Energiapalvelujen toimenpideohjelma Koskee sähkön siirron, jakelun ja kaukolämpöalan yrityksiä On osa energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktiivin (32/2006/EY) toimeenpanoa Varmistetaan, että loppukäyttäjillä on saatavissa kilpailukykyisesti hinnoiteltuja energiatehokkuutta parantavia energiapalveluja ja että niitä alan toimesta edistetään 24
Energiatehokkuussopimukset Energiantuotannon toimenpideohjelma Keskeinen sisältö on energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen periaate Yrityksille laadittu ohjeistus, energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ), jonka energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyvät yritykset sitoutuvat ottamaan käyttöön 25
Tietolähteitä Elinkeinoelämän keskusliitto EK http://www.ek.fi Energiateollisuus ry http://www.energia.fi Fingrid Oyj http://www.fingrid.fi Finlex (Suomen säädöksiä) http://www.finlex.fi Työ- ja elinkeinoministeriö http://www.tem.fi Valtion ympäristöhallinnon verkkosivusto http://www.ymparisto.fi 26