Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
2
Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta koskevan YVAohjelman on Posiva Oy:n (jäljempänä Posiva) toimeksiannosta laatinut Pöyry Energy Oy. YVA-ohjelmalla tarkoitetaan hankkeesta vastaavan eli Posivan suunnitelmaa ympäristövaikutusten arvioinnista sekä tiedottamisen ja osallistumisen järjestämisestä. YVA-oh jel man ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta laaditaan YVA-menettelyn myöhemmässä vaiheessa ympäristövaikutusten arviointiselostus. Hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). YVA-menettelystä huolehtii Posivassa YVA-pro jek tiryhmä. Projektipäällikkönä toimii turvallisuuspäällikkö Markku Friberg. YVA-ohjelma on laadittu Pöyry Energy Oy:n konsultointiyksikössä. Konsultin pro jektipäällikkönä toimii FM Päivi Koski. YVA-ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet DI Pirkko Seitsalo ja TkL Jaakko Savolahti. Eurajoki, 25.4. 2008 Posiva Oy 3
Yhteystiedot Yhteystiedot Hankkeesta vastaava: Posiva Oy Postiosoite: Olkiluoto, 27160 Eurajoki Puhelin: (02) 837 231 Yhteyshenkilö: Markku Friberg, puh. (02) 8372 3730 Sähköposti: markku.friberg@posiva.fi Yhteysviranomainen: Työ- ja elinkeinoministeriö Postiosoite: PL 32, 00023 Valtioneuvosto Puhelin: 010 606 000 Yhteyshenkilö: Jaana Avolahti, puh. 010 606 4836 Sähköposti: jaana.avolahti@tem.fi Kansainvälinen kuuleminen: Ympäristöministeriö Postiosoite: PL 35, 00023 Valtioneuvosto Puhelin: 020 490 100 Yhteyshenkilö: Seija Rantakallio Sähköposti: seija.rantakallio@ymparisto.fi Hankkeesta antaa lisätietoja myös: YVA-konsultti: Pöyry Energy Oy Postiosoite: PL 93, 02151 Espoo Puhelin: 010 3311 Yhteyshenkilö: Pirkko Seitsalo Sähköposti: pirkko.seitsalo@poyry.com 4
Tiivstelmä Tiivistelmä Posiva Oy, jäljempänä Posiva, on käynnistänyt Olkiluodossa sijaitsevan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamista koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely). Loppusijoituslaitosta laajennetaan suunnitteilla olevasta 9 000 uraanitonnista 3 000 tonnilla uraa nia. Laajentamisen jälkeen loppusijoituslaitokseen mahtuu käytettyä uraa nipolt toainetta 12 000 tonnia. YVA-menettelyssä arvioidaan 3 000 uraanitonnia käsittävän laajennusosan rakentamisen ja toiminnan ympäristövaikutukset. Nollavaihtoehtona arvioidaan hankkeen toteuttamatta jättämistä, eli tuolloin Olkiluodon loppusijoituslaitokseen voidaan sijoittaa 9 000 tonnia uraania. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla, kansalais- ja ympäristöjärjestöillä ja muilla vastaa vil la tahoil la on mahdollisuus ottaa kantaa YVA-ohjelmaan ja suunniteltuun hankkeeseen. Yhteysviranomaisena ydinvoimahankkeissa toimiva työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kuuluttaa arviointiohjelman nähtävilläolosta vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla ja sanomalehdissä sekä TEM:n internetsivuilla. Kuulutuksessa kerrotaan tarkemmin, miten mielipiteitä voi esittää. YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan YVA-se lostus. Siinä esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio näiden ym pä ris tö vai kutuksista. Selostukseen kootaan tiedot olemassa olevista ja menettelyn aikana tehdyis tä ympä ristöselvityksistä. Selvitysten ja muun tiedon pohjalta YVA-se lostuksessa kuvataan ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia YVA-lainsäädännön edellyttämällä ta - valla mm. ilmanlaatuun, pohjavesiin, vesistöön, kallio- ja maaperään, kasvillisuuteen ja eläimiin sekä maisemaan ja ra kennettuun ympäristöön. Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaiku tusten arviointi on tärkeä osa hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. YVA-menettelyn aikana järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia yleisölle. Ti laisuuksissa ih misillä on mahdollisuus esittää mielipiteitään ja saada tietoa hankkeesta ja sen ym pä ris tö vai ku tuksista. TEM pyytää lausuntoja sekä YVA-ohjelmasta että YVA-selostuksesta usealta eri tahol ta ja antaa niistä myös omat lausuntonsa. Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista on sovittu ns. Espoon sopimuksessa (67/1997). Sopimuksen osapuolella on oikeus osallistua Suomessa tehtävään ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, mikäli arvioitavan hankkeen haitalliset ympäristövaikutukset todennäköisesti kohdistuvat kyseiseen valtioon. Ympäristöministeriö vastaa valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tarkoitetun kansainvälisen kuulemisen käytännön järjestelyistä. Ympäristöministeriö ilmoittaa YVA-menettelyn aloittamisesta tiettyjen lähivaltioiden ympäristöviranomaisille ja tiedustelee näiden halukkuutta osallistua YVA-menettelyyn. Hankkeen YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2009 alkupuolella. Loppusijoi tuslaitoksen laajentaminen edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan voimaan jättämää periaatepää töstä sekä useiden lakien mukaisia lupapäätöksiä. Jos hanke etenee vaiheeseen, jos sa periaate päätöstä ja tarvittavia lupia päätetään hakea, hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus lii tetään periaatepäätöshakemukseen ja lupahakemuksiin. 5
Sisältö Sisältö Esipuhe... 3 Yhteystiedot...4 Tiivistelmä... 5 Sisältö...6 Sanasto... 8 1 Hanke...11 1.1 Hankkeesta vastaava...11 1.2 Hankkeen tarkoitus ja perustelut...11 1.3 Hankkeen taustat...11 1.4 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve...13 1.5 Hankkeen aikataulu...13 1.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 14 2 YVA-menettely...17 3 Suunnitelma tiedottamisesta ja osallistumisesta...21 3.1 Seurantaryhmätyöskentely...21 3.2 Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet hankkeen ympäristövaikutuksista...21 3.3 Arviointiohjelman nähtävilläolo ja kansainvälinen kuuleminen... 22 3.4 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta... 22 3.5 Arviointiselostuksen nähtävilläolo... 22 3.6 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta... 22 3.7 Muu viestintä... 22 4 Arvioitavat vaihtoehdot... 25 4.1 Toteutusvaihtoehto... 25 4.2 Nollavaihtoehto... 25 4.3 Nykytila... 25 4.4 Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaus...26 4.5 Tarkastelusta pois jätetyt vaihtoehdot...26 5 Loppusijoituslaitoksen kuvaus...29 5.1 Suunnittelutilanne...29 5.2 Loppusijoituksen suunnitteluperiaatteet...29 5.3 Tutkimustoiminta ja laaditut selvitykset... 30 5.4 Käytetyn polttoaineen kertymä...31 5.5 Loppusijoituslaitoksen ja -tekniikan kuvaus...31 5.5.1 Varmentava tutkimusvaihe0...31 5.5.2 Rakentamisvaihe...31 5.5.3 Käyttövaihe... 32 5.5.4 Sulkemisvaihe ja loppusijoitetun polttoaineen palautettavuus...33 6 Ympäristön nykytila...35 6.1 Olkiluodon ympäristössä sijaitsevat toiminnot ja maan omistus...35 6.2 Kaavoitustilanne... 36 6.3 Maisema ja kulttuuriympäristö... 39 6.4 Ilmaston ja ilmanlaadun tila...40 6
6.5 Vesistön kuvaus...40 6.6 Maa- ja kallioperäolosuhteet Olkiluodossa... 41 6.7 Pohjavesi... 43 6.8 Kasvillisuus ja eläimistö... 43 6.9 Olkiluodon suojelualueiden tila... 45 6.10 Ihmiset ja yhteisöt Olkiluodon ympäristössä... 47 6.11 Liikenne... 47 6.12 Olkiluodon alueen melun tila... 47 7 Ympäristövaikutusten arviointi ja siinä käytettävät menetelmät...49 7.1 Yleistä...49 7.2 Vaikutusten arviointi...49 7.2.1 Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi...49 7.2.2 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten ja muun liikenteen ympäristövaikutusten arviointi...49 7.2.3 Maankäyttöön, kulttuuriperintöön, maisemaan, rakennuksiin ja rakenteisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi...49 7.2.4 Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten arviointi... 50 7.2.5 Ilmaan ja ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten arviointi... 50 7.2.6 Vesistövaikutusten arviointi...51 7.2.7 Jätteiden ja sivutuotteiden sekä niiden käsittelyn vaikutusten arviointi...51 7.2.8 Melun ja tärinän vaikutusten arviointi...51 7.2.9 Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi...51 7.2.10 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen...51 7.2.11 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi...51 7.2.12 Yhdyskuntarakenteeseen, aluetalouteen ja Eurajoen kunnan imagoon kohdistuvat vaikutukset... 52 7.3 Poikkeus- ja onnettomuustilanteiden vaikutusten arviointi... 52 7.4 Pitkäaikaisturvallisuuden arviointi... 52 7.5 Liitännäishankkeiden vaikutusten arviointi...53 7.6 Nollavaihtoehdon vaikutusten arviointi...53 7.7 Vaihtoehtojen vertailu...53 8 Ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva lainsäädäntö ja ohjeet...55 9 Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat, ilmoitukset ja päätökset... 57 9.1 Kaavoitus...57 9.2 Ympäristövaikutusten arviointi ja kansainvälinen kuuleminen...57 9.3 Ydinenergialain mukaiset päätökset ja luvat...57 9.3.1 Periaatepäätös...57 9.3.2 Rakentamislupa...57 9.3.3 Käyttölupa... 58 9.4 Euratomin perustamissopimuksen mukaiset ilmoitukset... 58 9.5 Muut luvat... 58 10 Haittojen lieventäminen... 61 11 Epävarmuustekijät... 61 12 Hankkeen vaikutusten seuranta... 61 13 Kirjallisuus... 63 Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos lupanro 48/MLL/08, Affecto Finland Oy, Lupa L 7630/08 7
Sanasto Sanasto Ajotunneli Aktiivisuus Asemakaava Bentoniitti EUTOM Hydrogeokemiallinen malli Hydrologinen malli IAEA ICRP Ionisaatio Ionisoiva säteily Jälleenkäsittely Kapseli Kapselointilaitos KBS-3H KBS-3V KPA-varasto KTM Kuljetussäiliö Kallioperässä maanpinnalta loppusijoitustasolle kaltevuudella 1:10 kulkeva vinoajotie (ramppi), maanalaisen tutkimustilan ONKALOn pääkulkuyhteys. Aktiivisuus ilmaisee radioaktiivisessa aineessa tietyssä ajassa tapahtuvien ydinhajoamisten lukumäärän. Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq), joka tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa. Asemakaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset alueen käytön järjestämisestä. Luonnosta löytyvä savilaji, joka on syntynyt vulkaanisen tuhkan muuntumistuloksena. Bentoniittisaven erityisominaisuutena on sen paisuminen kostumisen (vettymisen) seurauksena. Bentoniittia on suunniteltu käytettäväksi puskurimateriaalina kapselin ja kallioperän välissä sekä yhtenä loppusijoitustilojen täyttömateriaalina. Euroopan unionin (EU) Euroopan atomienergiayhteisö, European Atomic Energy Community, jonka jäsen Suomi on. Pohjaveden kemiallisten ominaisuuksien ja niihin vaikuttavien prosessien mallinnettu kuvaus. Pohjaveden fysikaalisten ominaisuuksien ja olosuhteiden sekä virtauksen mallinnettu kuvaus. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (International Atomic Energy Agency). Kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta (International Commission on Radiological Protection). Atomin elektronirakenteen muutokset, jotka voivat aiheuttaa muutoksia molekyyleissä, esim. DNA:ssa. Sähkömagneettinen säteily ja hiukkassäteily, jotka aiheuttavat ionisaatiota suoraan tai välillisesti. Hyödyllisten nuklidien erottaminen käytetystä ydinpolttoaineesta. Jäljelle jäävät fissiotuotteet ja osa transuraaneista. Kuparikuoresta, pohjasta ja kansista sekä valurautaisesta sisäosasta muodostuva käytettyjen polttoainenippujen loppusijoitukseen tarkoitettu tekninen vapautumiseste. Laitos missä käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan loppusijoituskapseliin ja kapseli suljetaan. Loppusijoituksen periaateratkaisu, joka perustuu moniesteperiaatteeseen. Ensimmäinen vapautumiseste eli kapseli sijoitetaan kallioperään vaaka-asentoon (H=horizontal eli vaaka). Loppusijoituksen periaateratkaisu, joka perustuu moniesteperiaatteeseen. Ensimmäinen vapautumiseste eli kapseli sijoitetaan kallioperään pystyasentoon (V=vertical eli pysty). Käytetyn ydinpolttoaineen välivarasto. Kauppa- ja teollisuusministeriö, jonka tehtävät siirtyivät 1.1.2008 työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksiin ja lyhytaikaiseen säilytykseen tarkoitettu säteilysuojattu erikoisvalmisteinen säiliö. Säteilysuojan lisäksi säiliö on mekaaninen ja lämpötekninen suoja kuljetuksen, käsittelyn ja varastoinnin aikana. Voidaan käyttää myös termiä siirtosäiliö. 8
Sanasto Käytetty polttoaine Luonnon taustasäteily Moniesteperiaate Natura 2000 NT Nuklidi ONKALO Polttoainenippu Radioaktiivinen Radioaktiivisuus Radionuklidi STUK TEM Uraani Vapautumiseste VLJ-luola VU YVA YVL-ohje Ydinpolttoainetta sanotaan käytetyksi, kun se on poistettu reaktorista. Käytetty polttoaine on voimakkaasti säteilevää. Luonnon radioaktiivisista aineista ja avaruudesta peräisin oleva säteily. Loppusijoittamisen toteuttaminen siten, että radionuklidien on läpäistävä useita peräkkäisiä toisistaan riippumattomia esteitä, ennen kuin ne voivat päästä elollisen luonnon piiriin. EU:n luontodirektiivin mukainen luonnonsuojelukohteiden verkosto, jonka tavoitteena on suojella erityisesti Euroopan luonnon uhanalaisia, harvinaisia tai luonteenomaisia luonnonympäristöjä sekä eläimiä ja kasveja. Silmälläpidettävä (uhanalaisuusluokka). Nuklidi on atomin ydin, jolla on määrätty protoniluku (Z) ja määrätty neutroniluku (N). Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen maanalainen kallioperän tutkimustila. Polttoainenippu koostuu polttoainesauvoista, joihin ydinpolttoaineena käytettävä uraani on sijoitettu. Polttoainesauvat on koottu yhteen välitukien ja päätykappaleiden avulla. Eräissä polttoainetyypeissä nippua ympäröi metallinen kotelo, jota kutsutaan virtauskanavaksi. Radioaktiivinen aine sisältää atomiytimiä, jotka voivat muuttua tai hajota itsestään toisiksi ytimiksi. Hajoamisen yhteydessä syntyy tavallisesti ionisoivaa säteilyä (esim. alfa-, beeta- ja gammasäteilyä). Ks. radioaktiivisuus. Atomiytimen (nuklidin) ominaisuus muuttua itsestään toiseksi ytimeksi (nuklidiksi). Radioaktiivinen ydin voi lähettää alfa- tai beetahiukkasen muuttuen toiseksi ytimeksi, joka puolestaan voi lähettää sähkömagneettista säteilyä. Muuttumista kutsutaan radioaktiiviseksi hajoamiseksi. Kullakin atomiytimellä (nuklidilla) on sille ominainen hajoamisvakio (puoliintumisaika). Radioaktiivinen nuklidi. Ks. nuklidi. Säteilyturvakeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö, jolle kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) tehtävät siirtyivät 1.1.2008. Alkuaine, jonka kemiallinen merkki on U. Uraania on maan kuoressa 0,0004 % kaikista aineista (neljä grammaa tonnissa). Kaikki uraanin isotoopit ovat radioaktiivisia. Suurin osa luonnonuraanista on isotooppia U-238, jonka puoliintumisaika on 4,5 miljardia vuotta. Ydinvoimalaitoksen polttoaineeksi soveltuvaa uraani-235:ä on luon nonuraanista 0,72 %. Sen puoliintumisaika on 700 miljoonaa vuotta. Vapautumisesteen tarkoituksena on estää radionuklidien kulkeutumista loppusijoitusjärjestelmässä. Vapautumisesteitä ovat esimerkiksi kapseli, puskuribentoniitti tai kallioperä. Vapautumisesteestä käytetään myös nimitystä päästöeste. Matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustila. Vaarantunut (uhanalaisuusluokka). Ympäristövaikutusten arviointi. Säteilyturvakeskuksen julkaisema viranomaisohje, jossa kuvataan säteily- ja ydinturvallisuusvalvonnan vaatimustasoa. Ydinenergian käyttöä koskevat turvallisuusvaatimukset kuvataan YVL-ohjeissa. 9
1 Hanke 1 Hanke Posiva Oy, jäljempänä Posiva, selvittää Olkiluodossa sijaitsevan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamista 3 000 tonnilla uraania siten, että loppusijoituslaitokseen sijoitetaan käytettyä polttoainetta kaiken kaikkiaan 12 000 uraanitonnia aiemman, suunnitteilla olevan 9 000 uraanitonnin asemasta. Posiva on käynnistänyt loppusijoituslaitoksensa laajentamista koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) ja varautuu täten ottamaan huomioon omistajiensa Teollisuuden Voima Oyj:n, jäljempänä TVO, ja Fortum Power and Heat Oy:n, jäljempänä Fortum, mahdollisten uusien ydinvoimalaitoshankkeiden käytetyn polttoaineen loppusijoituksen. Posivan omistajien meneillään olevien YVA-hankkeiden perusteella käytetyn polttoaineen kokonaismäärän arvioidaan nousevan noin 12 000 uraanitonniin. Loppusijoituslaitoksen laajentaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Rakentamista koskevia päätöksiä ei ole tehty eikä laajentamishankkeen varsinaista suunnittelua ole käynnistetty. Loppusijoituslaitoksen laajentaminen edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan voimaan jättämää periaatepäätöstä. YVA-selostuksen on oltava valmis ennen kuin mahdollinen periaatepäätöshakemus loppusijoituslaitoksen laajentamisesta voidaan jättää. Viimeksi Posivan loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia on arvioitu kokonaisvaltaisesti loppusijoituslaitoksen YVAmenettelyn yhteydessä vuonna 1999. Tällöin toteutettu YVA kattaa loppusijoituksen 9 000 uraanitonnin osalta. Posiva on tehnyt ajantasaisen selvityksen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista, jossa on tarkisteltu hanketta ja sen ympäristövaikutuksia koskevia tietoja. Kyseinen selvitys toimii tässä YVA-menettelyssä laadittavan YVA-selostuksen lähtökohtana. 1.1 Hankkeesta vastaava Posiva on vuonna 1995 perustettu ydinjätehuollon asiantuntijaorganisaatio. Posivan tehtävänä on määritellä, suunnitella ja johtaa tarvittava tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja rakentamistyö sekä loppusijoituksen toteutus. Posivan omistavat TVO (omistusosuus 60 %) ja Fortum (omistusosuus 40 %). Posiva huolehtii omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä sekä laitoksen sulkemisesta käytön jälkeen. Posivan henkilöstömäärä vuonna 2007 oli noin 70. Yhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli 47 miljoonaa euroa. Yhtiö toimii Eurajoen Olkiluodossa. 1.2 Hankkeen tarkoitus ja perustelut Ydinenergialaissa (990/1987) säädetään, että ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Lain mukaan ydinvoimayhtiöiden on huolehdittava tuottamiensa jätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista. Molemmat Posivan omistajat, TVO ja Fortum, ovat toteuttaneet vuosina 2007 2008 ympäristövaikutusten arviointimenettelyt koskien uusien ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamista. Yhtiöt ovat ilmoittaneet mahdolliseksi, että molemmat etenevät periaatepäätöksen hakemiseen. Toteutuessaan nämä olisivat Posivan omistajien kuudes ja seitsemäs laitosyksikkö Suomessa. Posivan vuosina 1998 1999 toteuttama YVA-menettely kattoi kuuden laitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituksen. Mikäli sekä TVO että Fortum etenevät periaatepäätöksen hakemiseen, Posivan on toteutettava YVA-menettely, jossa otetaan huomioon myös mahdollinen seitsemäs ydinvoimalaitosyksikkö. Seitsemännestä voimalaitosyksiköstä arvioidaan syntyvän käytettyä ydinpolttoainetta noin 3 000 uraanitonnia. Posiva päätti käynnistää vuoden 2008 alussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn loppusijoituslaitoksen laajentamisesta 3 000 tonnilla uraania, minkä jälkeen loppusijoituslaitokseen tulisi käytettyä polttoainetta kaiken kaikkiaan 12 000 uraanitonnia aiemman 9 000 tonnin asemasta. 1.3 Hankkeen taustat Posiva on suorittanut loppusijoituslaitokselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) vuosina 11
1 Hanke 1998 1999. Arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa (1/815/98, 5.11.1999) kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) toteaa, että Posiva on tarkastellut hanketta ja sen vaihtoehtoja ministeriön YVA-ohjelmasta antaman lausunnon mukaisesti. Loppusijoitettavan ydinpolttoaineen kertymän mahdollinen muuttuminen otettiin arvioinnissa huomioon siten, että sen enimmäismäärä vastasi 9 000 tonnia uraania. Perusratkaisuna arvioinnissa oli laitosyksiköiden Olkiluoto 1 ja 2 sekä Loviisa 1 ja 2 neljänkymmenen käyttövuoden aikana tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen, mikä tarkoitti määrältään noin 2 600 tonnia uraania. Arvioinnin kohteena oli lisäksi tilanne, jossa edellä mainittujen yksiköiden käyttöikä olisi 60 vuotta. Käytetyn polttoaineen kokonaiskertymä oli tässä tapauksessa noin 4 000 uraanitonnia. Edelleen arvioinnissa oli otettu huomioon tilanne, jossa loppusijoituslaitokseen sijoitettaisiin edellä mainittujen neljän laitosyksikön 60 vuoden ajalta tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen lisäksi kahden uuden Suomeen rakennettavan laitosyksikön tuottama käytetty ydinpolttoaine, jolloin YVAssa tarkasteltu määrä oli edellä mainittu enimmäismäärä 9 000 tonnia uraania. Posiva jätti toukokuussa 1999 periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon. Hakemuksessa mainittu loppusijoitettavan polttoaineen enimmäismäärä oli 9 000 tu. Joulukuussa 2000 valtioneuvosto teki Posivan hakemuksen pohjalta periaatepäätöksen, jonka mukaan loppusijoituslaitoksen rakentaminen Eurajoen Olkiluotoon on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Valtioneuvosto totesi periaatepäätöksen edellytysten täyttyneen, koska Eurajoen kunta oli antanut tammikuussa 2000 luvan loppusijoituslaitoksen rakentamiseksi Olkiluotoon. Myös Säteilyturvakeskus puolsi hanketta alustavassa turvallisuusarviossaan. Tämän periaatepäätöksen mukaan laitoksessa voidaan käsitellä ja sinne voidaan loppusijoittaa enintään noin 4 000 uraanitonnia vastaava määrä käytettyä ydinpolttoainetta. Valtioneuvoston tekemän ja eduskunnan toukokuussa 2001 voimaan jättämän periaatepäätöksen myötä Posiva on keskittänyt tutkimukset Olkiluotoon. Suomeen rakennettavasta viidennestä ydinvoimalaitosyksiköstä, OL3:sta, tehtiin periaatepäätös vuonna 2002. Samassa yhteydessä tehtiin Posivan aiempaan hakemukseen perustuen periaatepäätös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna siten, että myös OL3:n käytetty polttoaine voidaan sijoittaa sinne. Tämän periaatepäätöksen nojalla voidaan rakentaa loppusijoitustiloja enintään 2500 uraanitonnin määrälle käytettyä ydinpolttoainetta. Näin ollen yhdessä valtioneuvoston joulukuun 2000 periaatepäätöksen kanssa, käytettyä ydinpolttoainetta voidaan tehtyjen periaatepäätösten perusteella käsitellä ja loppusijoittaa kyseisessä laitoksessa yhteensä enintään noin 6 500 tonnia uraania. Laajennetussa periaatepäätöksessä todetaan, että loppusijoituslaitokselle toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely kattaa hankkeen sellaisessa laajuudessa, että laitoksessa voidaan käsitellä ja sinne sijoittaa neljän laitosyksikön sekä mahdollisen kahden uuden laitosyksikön toiminnassa syntyvä käytetty ydinpolttoaine. Posiva pyysi 29.5.2007 kirjeellään KTM:n lausuntoa siitä, onko Posivan suoritettava käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevalle hankkeelleen omistajiensa mahdollisen kuudennen ydinvoimalaitosyksikön johdosta uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain nojalla. KTM antoi lausuntonsa YVA-menettelyn tarpeellisuudesta 25.10.2007. KTM totesi lausunnossaan, että Posivan vuosina 1998 1999 toteutettu YVA-menettely kattaa kuudennen ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arvioinnin. Edellytyksenä kuitenkin on, että loppusijoitettavan polttoaineen kokonaismäärä jää alle 9 000 tonnia uraania. YVA-menettelyssä vuosina 1998 1999 arvioidun kuudennen laitosyksikön käytetty ydinpolttoaine ei kuulu jo tehtyjen periaatepäätösten mahdollistamaan loppusijoituslaajuuteen, vaan sen loppusijoittamisesta tulee tehdä erillinen periaatepäätös ydinenergialain mukaisesti. Periaatepäätösharkintaa varten KTM edellyttää, että mahdolliseen periaatepäätöshakemukseen liitetään ajantasainen selvitys loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista. Periaatepäätös ei ole ainoa päätös laitoksen rakentamisesta, vaan sitä varten tarvitaan vielä lisäksi valtioneuvoston myöntämä rakentamislupa. KTM:n vuonna 12
1 Hanke Kuva 1-1 Eurajoen ja Olkiluodon sijainti. Eurajoki sijaitsee valtatie 8:n varrella. 2003 tekemän päätöksen 9/815/2003 mukaan käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa on edettävä siten, että rakentamislupahakemuksen edellyttämä aineisto on valmiina vuoden 2012 loppuun mennessä. Samassa päätöksessä ministeriö asetti uuden välitavoitteen vuoteen 2009, jolloin on esitettävä tilannekatsaus rakentamislupahakemusaineistosta. Rakentamislupahakemukseen on liitettävä ajantasainen selvitys laitoksen ympäristövaikutuksista. Posiva toteuttaa YVA-menettelyn loppusijoituslaitoksen laajennukselle, joka käsittää 3 000 tu käytettyä ydinpolttoainetta. Kyseisen polttoainemäärän arvioidaan syntyvän FIN7-yksiköstä sen elinkaaren aikana. Uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen alkaisi aikaisintaan 2070-luvulla. 1.4 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve Posivan loppusijoituslaitosalue sijaitsee Suomen länsirannikolla, Olkiluodon saarella, Eurajoen kunnassa (kuva 1-1). Lähimmästä kaupungista, Raumalta, on Olkiluotoon etäisyyttä linnuntietä noin 13 kilometriä ja maanteitse noin 25 kilometriä. Porista Olkiluotoon on etäisyyttä maanteitse noin 54 kilometriä. Valtatie 8:lta on loppusijoituslaitosalueelle matkaa noin 14 kilometriä. Suomen naapurivaltioista loppusijoituslaitosaluetta lähin on Ruotsi, jonka lähin kolkka sijaitsee noin 200 km länteen Posivan loppusijoituslaitosalueesta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosalue sijaitsee Olkiluodon saaren keskiosassa. Loppusijoituslaitosalueen maanpäällinen rakennusala eli rakennusten, teiden, varastojen ja kenttien pohja-ala on yhteensä noin 20 hehtaaria. Maanalaisen laitososan tarvitsema pinta-ala on noin 240 hehtaaria. 1.5 Hankkeen aikataulu Päätöstä loppusijoituslaitoksen laajentamisesta tai periaatepäätöksen jättämisestä valtioneuvostolle ei ole tehty. Loppusijoituslaitoksen rakentamisvalmiuteen tähtäävää tutkimus- ja suunnitteluvaihetta jatketaan vuoteen 2012 saakka. Vuosien 2013 2020 aikana tehdään loppusijoituslaitoksen vaatimat yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat ja rakennetaan laitos. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on tarkoitus alkaa vuonna 2020. Kuvassa 1-2 on laskelmien perusteella määritelty loppusijoitusaikataulu, joka sisältää käytössä olevien laitosyksiköiden ja rakenteilla olevan OL3-yksikön vaikutuksen. Lisäksi kuvassa on esitetty arvio suunniteltujen uusien laitosyksiköiden vaikutuksesta loppusijoitusaikatauluun. Uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen kapselointi ja loppusijoitus alkaisivat aikaisintaan 2070-luvulla. 13
1 Hanke 1.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Olkiluodon ydinvoimalaitos TVO:n ydinvoimalaitosyksiköt OL1 ja OL2 sijaitsevat Olkiluodon länsiosassa Eurajoella. Molempien laitosyksiköiden nimellissähköteho on 860 MW. Lisäksi on rakenteilla laitosyksikkö OL3, jonka nimellissähköteho tulee olemaan noin 1 600 MW. Sen on määrä aloittaa kaupallisen toimintansa vuonna 2011. Loviisan ydinvoimalaitos Loviisan nykyiset ydinvoimalaitosyksiköt LO1 ja LO2 sijaitsevat Hästholmenin saarella Loviisassa, noin 80 km Helsingistä itään. Loviisan molempien laitosyksiköiden nimellissähköteho on 488 MW. TVO:n ja Fortumin YVA-menettelyt Molemmat Posivan omistajat, TVO ja Fortum, toteuttivat vuosina 2007 2008 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn koskien uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista. TVO selvitti Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentamista neljännellä laitosyksiköllä ja Fortum Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentamista kolmannella laitosyksiköllä. Nämä ydinvoimalaitosyksiköt olisivat molemmat sähköteholtaan 1 000 1 800 MW. Yhtiöt ovat ilmoittaneet mahdolliseksi, että molemmat etenevät periaatepäätöksen hakemiseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen maankäyttösuunnitelmat ja kaavoitustilanne on esitetty luvussa 6.2. YDINVOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 FIN6 / FIN7 2000 2020 2040 2060 2080 2100 2120 LOPPUSIJOITUKSEN VALMISTELU ONKALO:n rakentaminen, täydentävät tutkimukset ja suunnittelu Loppusijoituslaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto Rakentamislupahakemus 2012 Käyttölupahakemus 2018 LOPPUSIJOITUS Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto 3 FIN6 / FIN7 KÄYTÖSTÄ POISTO JA SULKEMINEN Kuva 1-2 TVO:n Olkiluodon ja Fortumin Loviisan ydinvoimalaitosyksikköjen suunnitellut käyttöajat sekä niistä tulevan käytetyn polttoaineen loppusijoitustoiminnan aikataulut. 14
15 1 Hanke
2 YVA-menettely 2 YVA-menettely Ydinenergian tuottamisessa syntyneiden ydinjätteiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain (YVA-laki 468/1994) piiriin ja niille on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumista sekä mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä hankkeesta. YVA-menettelyssä ei siis tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. Posivan YVA-menettelyyn osallistuvat tahot on esitetty kuvassa 2-1. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. YVA-menettelyn alkuvaiheessa YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Ydinenergialaissa tarkoitettuja ydinlaitoksia koskevissa hankkeissa yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). TEM kuuluttaa YVA-ohjelman nähtävilläolosta muun muassa paikallisissa sanomalehdissä ja TEM:n internetsivuilla. Ilmoituksessa kerrotaan myös se ajanjakso, jolloin kansalaiset voivat esittää mielipiteitään YVA-ohjelmasta. TEM kokoaa lausunnot ja mielipiteet YVA-ohjelmasta ja antaa oman lausuntonsa. YVA-ohjelman sekä siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus eli YVA-selostus. Työ- ja elinkeinoministeriö (yhteysviranomainen) Posiva Oy (hankevastaava) Pöyry Energy Oy (YVA-konsultti) YVA-MENETTELY Ympäristöministeriö (kansainvälinen kuuleminen) YVA-seurantaryhmä Tiedotusvälineet Säteilyturvakeskus (STUK) Turvatekniikan keskus (TUKES) TVO Fortum Eurajoen kunta Muut hankkeen vaikutusalueen kunnat ja kaupungit Muut viranomaiset ja asiantuntijat Kansalais- ja ympäristöjärjestöt Naapurit ja lähialueen asukkaat Ammatti- ja edunvalvontajärjestöt Yksityiset kansalaiset Kuva 2-1 Posivan YVA-menettelyyn osallistuvat tahot. 17
2 YVA-menettely YVA-selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. YVA-selostuksessa esitetään: arvioitavat vaihtoehdot ympäristön nykytila vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys arvioitujen vaihtoehtojen vertailu haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi miten vuorovaikutus ja osallistuminen on järjestetty YVA-menettelyn aikana miten TEM:n arviointiohjelmasta antama lausunto on otettu huomioon arvioinnissa. YVA-selostuksen valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus esittää siitä mielipiteitään. Viranomaistahot antavat YVA-selostuksesta lausuntonsa. YVA-menettely päättyy, kun TEM toimittaa lausuntonsa YVA-selostuksesta Posivalle. Lupaviranomaiset ja hankkeesta vastaava käyttävät arviointiselostusta ja TEM:n siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. YVA-menettelyn keskeiset vaiheet ja suunniteltu aikataulu on esitetty kuvassa 2-2. Työn vaihe 2008 2009 YVA-menettely 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 1. vaihe Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto 2. vaihe Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Seurantaryhmä Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Kuva 2-2 YVA-menettelyn suunniteltu aikataulu. 18
19 2 YVA-menettely