Sirke Mäkinen 14.5.2014 Korkeakoulutus Venäjällä Korkeakoulutus Venäjällä Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Tampere, 14.5.2014 Sirke Mäkinen, YTT Johtamiskorkeakoulu
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Rakenne Venäjän korkeakoulujärjestelmä ja muutokset Venäjän koulutusvienti Käytännön kokemuksia
Venäjän korkeakoulujärjestelmä ja muutokset Sirke Mäkinen 14.5.2014
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Lainsäädäntö Koulutuslaki 1992 Laki korkeakoulutuksesta ja korkeakoulun jälkeisestä ammatillisesta koulutuksesta1996 Uusi koulutuslaki 2012 korvaa aiemmat (voimaan syyskuu 2013) Tärkeä dokumentti myös Tutkimuksen ja teknologian kehitysohjelma 2013
Korkeakoulumaailman muutos Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yksityiset yliopistot Maksullinen koulutus (budjettipaikat + maksulliset paikat) 2012 laki: yksi tutkinto voi enää olla maksuton Vähemmän valtionsäätelyä (kuitenkin valtiotason opetussuunnitelmat) Koulutustarjonnan kasvu Yksialainstituuteista monialayliopistoihin Yliopisto- ja työelämäsuhteet (erityisesti uusi laki) Rosatom + 15 korkeakoulua Roskosmos + 16 muuta yritystä + 35 korkeakoulua Kansainvälisyys (erityisesti uusi laki)
Korkeakoulut ja opiskelijat Vuz Vysshee uchebnoe zavedenie korkeakoulu Instituutit (22%), akatemiat (25%), yliopistot (53%). Valtava lisäys opiskelijoiden määrässä (samalla kun sukupolvet ovat pienentyneet), nyt noin 7 miljoonaa; korkeakoulujen määrä lisääntynyt Suunta on ollut teknisiltä aloilta humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille ja erityisesti taloustieteisiin ja oikeustieteisiin Erona Suomeen: aina myös ammatillinen pätevyys (kouluttaudutaan tiettyyn ammattiin ei ns. yleistutkintoja kuten filosofian maisteri tai yhteiskuntatieteiden kandidaatti suppeampi pätevyys) Kuitenkin suuri osa ei työllisty ammattiinsa
Korkeakoulutuksen rahoitus Valtion rahoitus korkeakoulutukseen on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2003 61,2 biljoonaa ruplaa, vuonna 2010 377,8 biljoonaa ruplaa (n.9,4 miljardia euroa) Kuitenkin per opiskelijaa kohden käytetty summa on pieni verrattuna muihin OECD-maihin (alle puolet keskiarvosta) Yksityisestä rahoituksesta ei lukuja saatavissa Valtionyliopistot saavat valtionbudjetista yli 95% tuloistaan Lähde: World Bank 2012
Valtionyliopistot vs. yksityiset yliopistot Vuonna 2010 (World Bank 2012) 653 valtiollista korkeakoulua 462 yksityistä korkeakoulua Vuonna 2008/2009 valtiollisissa korkeakouluissa opiskeli yli 6 miljoonaa opiskelijaa yksityisissä noin 1,3 miljoonaa opiskelijaa
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Yliopistoluokituksia Moskovan ja Pietarin valtionyliopistot ainutlaatuiset tiede- ja koulutuskokonaisuudet tai johtavat kansalliset yliopistot 29 kansallista tutkimusyliopistoa 9 federaatioyliopistoa Johtavien korkeakoulujen yhdistys
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Yliopistojen monitorointi Opetusministeriön suorittama monitorointi vuodesta 2012 alkaen Kriteereinä: sisäänpääsypisteet, tutkimustoiminta (määrä), ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä, korkeakoulujen tulot, fyysiset tilat, työllistyminen 2012: 541 valtionyliopistoa + 994 sivutoimipistettä tarkastettiin -> 126 + 450 lakkautus tai uudelleen järjestely, 2013: 30 + 262 lakkautus tai uudelleen järjestely; 70 + 129 tehostaminen 2013: 939 yliopistoa + 1770 sivutoimipistettä tarkastettiin ->8 valtionyliopistoa + 67 sivutoimipistettä & 127 yksityistä + 177 sivutoimipistettä -> uudelleenjärjestely
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Kansallinen ranking Ekspert RA 2013 1. Moskovan valtionyliopisto (MGU) 2. Moskovan fysiikka-teknillinen instituutti 3. Moskovan teknillinen Baumanvaltionylioopisto 4. Pietarin valtionyliopisto 5. Kansallinen atomialan tutkimusyliopisto MIFI 6. Kansallinen tutkimusyliopisto Higher School of Economics (VSE) 7. Kansallinen tutkimusyliopisto Tomskin polytekninen yliopisto 8. Novosibirskin kansallinen valtion tutkimusyliopisto 9. Pietarin polytekninen valtionyliopisto 10. Kansallinen tutkimusyliopisto MEI 11. Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutti MGIMO Univer-rating 1. Moskovan valtionyliopisto (MGU) 2. Pietarin valtionyliopisto 3. Kansallinen atomialan tutkimusyliopisto MIFI 4. Venäjän kansojen ystävyyden yliopisto Kansallinen tutkimusyliopisto MFTI Moskovan teknillinen Baumanvaltionylioopisto 7. Novosibirskin kansallinen valtion tutkimusyliopisto 8. Tomskin kansallinen valtion tutkimusyliopisto 9. Tomskin kansallinen polytekninen tutkimusyliopisto 10. Uralin federaatioyliopisto Pietarin polyteknillinen yliopisto kansallinen tutkimusyliopisto
Korkeakoulukelpoisuus ja pääsykokeet Täysi keskiasteen koulutus 11 v. ja valtakunnallinen keskiasteen koulutuksen päättökoe antavat korkeakoulukelpoisuuden Ammatilliset opistot (uchilishce), teknikumit (tekhnikum) ja colleget (kolledz) eivät tarjoa yliopistotason korkeakoulutusta, mutta niiden suorittaminen antaa korkeakoulukelpoisuuden. Ammatillisessa koulutuksessa on yli 1,5 miljoonaa opiskelijaa ja tällaisia oppilaitoksia on lähes 4000.
Sirke Mäkinen 14.5.2014 EGÉ Edinyi gosudarstvennyi ékzamen yhtenäinen valtiollinen koe Keskiasteen koulutuksen (11 v.) päättökoe ja pääsykoe korkeakoulutukseen (myös poikkeuksia) Pakollisina aineina: venäjän kieli ja matematiikka Pääsykokeita varten 3-4 ainetta, yksi oltava ns. profiiliaine (ministeriö laatii listat kunkin koulutusohjelman profiiliaineista) Esim. taloustieteeseen ja yrityksen hallintoon opiskelijan on tentittävä venäjän kieli, matematiikka, yhteiskuntaoppi ja vieras kieli (englanti, ranska, saksa, espanja) Esim. politologiaan ja kv.suhteisiin venäjän kieli, (matematiikka), historia, yhteiskuntaoppi, vieras kieli Esim. koneenrakennukseen ja matematiikkaan venäjän kieli, matematiikka, fysiikka, IT Tulokset aiemmin voimassa vain seuraavan vuoden loppuun, nyt 4 v.
Tutkinnot Tutkinto kestää: 4 vuotta bakalavr eli kandidaatti + 2 vuotta magistr eli maisteri, rinnakkain vielä spesialistikoulutus (joillakin aloilla ainoastaan tämä) 5 vuotta Lääketieteessä 6 vuotta, mutta tämän jälkeen ei vielä oikeutta harjoittaa ammattia itsenäisesti. Tarvitaan 1 vuoden internaatti tai 2-3 vuotta erikoistumiseen. Jatkotutkinnot kandidat nauk (3v.) ja doktor nauk huom. uuden koulutuslain mukaan jatkossa lähinnä yliopistot, eivät enää tutkimuslaitokset (lisessointi)
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Tutkinnot 2009-2014 kokeilu myös soveltava kandidaatti tutkinnosta Kokeilussa mukana 44 korkeakoulua (kilpailu) Aloina mm. kemia, kartografia, oikeustiede, sosiaalityö, taloustiede, yrityksen hallinto, turismi, ydinfysiikka, koneenrakennus, soveltava mekaniikka, sähköenergia, radiotekniikka, rakentaminen, yhteensä 60 eri tutkintoa 3 677 budjettipaikkaa (2013-2014) eli n.5% kaikista korkeakouluopiskelijoista
Kansalliset standardit (ml. malliopetussuunnitelma) Mitä opiskellaan (kurssit) ja kuinka paljon (nykyään opintopisteet, aiemmin tunnit) Uusissa standardeissa (2011) noin puolet on valtiotasolla päätettyjä ja puolet yliopiston itsensä päättämiä kursseja Syklit: ammatillinen sykli, humanistinen, yhteiskunta- ja taloustieteellinen sykli ja matemaattis-luonnontieteellinen sykli, lisäksi liikuntaa 36 viikkoa vuodessa ja työmäärä ei saa olla enempää kuin 54 tuntia viikossa ml. myös opiskelijan itsenäinen opiskelu, josta enintään 27 tuntia kontaktiopetusta kandidaatin ja spesialistin ohjelmassa, 14 tuntia maisteriohjelmassa.
Esimerkki kansallisesta standardista = 031900 Kansainväliset suhteet 27 sivua, jossa on seuraavat osa-alueet: I sovellusala II käytetyt lyhenteet III Opiskelu ko. suuntauksessa IV Kandidaattien ammatissa toimiminen V Vaatimukset ko. suuntauksen koulutusohjelmissa: yleiset kulttuuriset kompetenssit, ammatilliset kompetenssit VI Rakenteelliset vaatimukset ko. suuntauksen koulutusohjelmissa: humanistinen, yhteiskunta- ja taloustieteellinen aineet, matematiikka ja luonnontieteet, ammatilliset aineet (ns. pääaine), liikunta, harjoittelu, valtakunnalliset lopputentit. VII Vaatimukset niille olosuhteille joissa kandidaatin koulutusohjelma toteutetaan (esim. interaktiivinen opetus, max. 54 t opiskelukuorma per vko, josta max. 36 t luento-opetusta, valinnaiset kurssit, harjoittelu, vaatimukset opetushenkilökunnalle: esim. 8% oltava tohtoreita tai professoreita)
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Arvosanat Kaikilla asteilla arvosanat ovat 2-5. Yleisessä peruskoulussa on huonoin hyväksytty arvosana 3 (tyydyttävä), korkeakoulutuksessa 2 (välttävä) tai zachet (hyväksytty). Opiskelija pääsee seuraavan vuoden opintoihin vain jos on suorittanut jokaisen aineen hyväksytysti.
Vaatimukset tutkinnon saamiselle Yliopisto-opinnoissa suoritetaan aina kansallinen lopputentti + opinnäytetyön puolustaminen. Maisterin tutkintoon haetaan erikseen kandidaattitutkinnon suorittamisen jälkeen (pääsykoe, haastattelut tms.). Jos kandidaatin tutkinto on eri alalta (napravlenie), on suoritettava ylimääräinen tentti.
Lukukausimaksut Vaihteluväli on suuri maksut riippuvat yliopistosta ja alasta Moskovassa ja Pietarissa kalleinta; taloustieteet, oikeustieteet, lääketiede kalliimpia kuin monet humanistiset tai yhteiskuntatieteelliset alat (kuitenkin kv.suhteet kallis). Huom. liikatuotantoa talous- ja oikeustieteen aloilta Esim. Higher School of Economics Moskovassa, lukukausimaksut 220 000-480 000 ruplaa vuodessa (2013) eli noin 5000-11000 euroa; Pietarin valtionyliopistossa 115 000-234 000 ruplaa eli noin 3200-6500 euroa, Siperian yliopistoissa noin 25 000-55000 ruplaa; halvimmillaan noin 15000 ruplaa eli 420 euroa (lähde www.edu.ru & yliopiston omat sivut)
Bolognan sopimus Venäjällä Venäjä allekirjoitti sopimuksen 2003 Korkeakoulutusta koskevan lain muutokset astuvat voimaan 2008, tällöin Venäjä virallisesti liittyi Bolognan järjestelmään (esim. kaksiportainen järjestelmä= bakalavr-magistr) Kirosana monille Oma kansallinen järjestelmä (ylpeyden aihe) vs. muualta tuotu järjestelmä (tieteiden tms. yliopistoihanteiden romuttuminen)
Koulutusvienti Sirke Mäkinen 14.5.2014
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Koulutusvienti Putin: Venäjän koulutuksellista ja kulttuurista läsnäoloa on vahvistettava Concept of export of educational services 2010. Keskeinen toimija (yliopistojen lisäksi) Rossotrudnichestvo (ulkoministeriön alainen) Markkinointia erityisesti IVY-alueella, Egyptissä, Intiassa, Marokossa, Kiinassa Yhteinen koulutusalue IVY-alueella
Ulkomailla Venäläisillä korkeakouluilla on 36 sivutoimipistettä ulkomailla; suurin osa IVYmaissa 5 joint universities Slavic Universities: Kirgisia, Tadzhikistan, Armenia, Azerbaidzhan, Moldova
Venäjällä 736 yliopistossa vuonna 2009-2010 108 084 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. 70% maksaa opiskelustaan. Suurin osa tulee IVY-maista (42277), seuraavaksi eniten Aasian, Afrikan ja Lähi-idän maista Suurin osa moskovalaisisa ja pietarilaisissa yliopistoissa
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Esimerkkejä markkinoinnista ja rekrytoinnista Ulkomailla asuvien venäläisistä (neuvostoliittolaisista) korkeakouluista valmistuneiden päivä 10.11. On aika opiskella Venäjällä! 2014 Abhasia, Armenia, Vietnam, Kazahstan, Kenia, Kiina, Moldova, Mongolia, Etiopia, Uganda (Namibia, Intia) 150 voittajaa olympialaisista teknillisiin yliopistoihin Venäjällä
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Globaali koulutus ohjelma 2014-2016 Liittyy presidentin ukaasiin vuodelta 2013 (työvoiman vahvistaminen) Tavoite: 3000 asiantuntijaa jolla tutkinto maailman johtavista korkeakouluista palaa Venäjälle ja työskentelevät yksityisellä tai julkisella sektorilla vähintään 3 vuotta Maisteri, lisensiaatti- ja tohtoriohjelmat, post-doc-ohjelma Valtion budjetista 4,5 miljardia ruplaa + yksityisiä rahoittajia Johtavat korkeakoulut: top-300 Academic Ranking of World Universities (Shanghai), Times Higher Education World University Rankings, QS World University Rankings
Käytännön kokemuksia Sirke Mäkinen 14.5.2014
Opetuksesta, opettajista ja opiskelijoista Opetustyylit ovat vaihtelevia (luennointi, interaktiivisuus) Säädeltyä vs. ei-säädeltyä Tilojen taso vaihtelee (esim. Moskova vs. Siperia) Nuoret vs. vanhat opettajat (tai länsimaisemman opetuksen malli vs. neuvostomalli) Kielitaidossa suuria eroja Teoreettis-metodologinen osaaminen ei vahvinta Kansainväliset käytännöt eivät välttämättä tuttuja (esim. lähteiden merkintä)
Opiskelijoiden toiveita/kysymyksiä Lukukausimaksut (tottuneet maksullisuuteen) Opintososiaaliset etuudet Työllistyminen (yhteydet työelämään Suomi porttina Eurooppaan?) Korkeakoulun ranking imago (huom. Venäläiset yliopistot menestyvät huonosti kv.rankingeissä) Asuinympäristö (Suomen toimiva infra)
Sirke Mäkinen 14.5.2014 CBU kansainvälisen politiikan kaksoistutkinto-ohjelma Maisteritutkinto yhdessä Pietarin ja Petroskoin valtionyliopistojen kanssa Sisäänotot 2007 (pilotti), 2009, 2011, 2013 Noin 15 venäläistä opiskelijaa; n. puolet tekee kaksoistutkinnon (tavoite kaikki) Spesialisti vs. maisteri Lopputyön ja gradun erilaiset vaatimukset
Sirke Mäkinen 14.5.2014 Koulutusjärjestelmä Lähde:www.russia.edu.ru
Esimerkki kandidaatin tutkinnon rakenteesta = 240 op Humanistiset, yhteiskunta- ja taloustieteelliset aineet 58-62 op Perusosa 35-39 Venäjän historia, filosofia, vieras kieli, maailmanhistoria, politiikan tutkimus, maailman talous, Venäjän ja ulkomaiden laki Valinnaiset aineet Matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet 5-9 Perusosa 2-6 Informatiikka, matemaattisen analyysin perusteet Valinnaiset aineet Ammatilliset aineet 145-149 Perusosa 64-68 Vieras kieli, kansainvälisten suhteiden historia, Nykyajan kansainväliset suhteet, maailman politiikka jne. Valinnaiset aineet Liikunta 2 Harjoittelu 9 Valtakunnallinen lopputentti 15
Pääasialliset lähteet Venäjän opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämä sivusto www.russia.edu.ru Nikolaev, Denis, Chugonov, Dmitry. 2012. The Education System in the Russian Federation. Education Brief 2012. A World Bank Study. Aref ev, A.L., Sheregi. A.F.2011. Obuchenie inostrannykh grazhdan v vysshikh uchebnykh zavedeniyakh Rossiiskoi federatsii. Statisticheskii sbornik. Tsentr prognozirovaniya i markentinga. Sheregi, F.É., A.L. Aref ev. Chislennost uchashcheisya molodezhi obrazovatel nykh uchrezhdenii Rossiiskoi federatsii (Srednesrochnyi progroz do 2014 goda i otsenka tendentsii do 2025.) Tsentr sotsial nogo prognozirovaniya I marketinga. http://www.socioprognoz.ru/files/el/stat/menu.htm Eklof, Ben, Larry E. Holmes and Vera Kaplan.2005. Educational Reform in Post- Soviet Russia. Legacies and Prospects. London. Frank Cass. Webber, Stephen L. 2000. School, Reform and Society in the New Russia. Basingstoke. Palgrave Macmillan. Lisäksi opettajien haastatteluja sekä luentojen osallistuvaa havainnointia Moskovassa, Pietarissa, Kemerovossa, Tomskissa, Tjumenissa ja Irkutskissa (Sirke Mäkinen 2010-2011)