työ- ja elinkeinokeskus HAKEMUS SOPIMUKSEKSI SUOJAVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA JA HOIDOSTA MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Lnro 211 Hakemus toimitetaan liitteineen kahtena kappaleena TE-keskukseen viimeistään 30.4.2009. Jos sopimusta haetaan alkavaksi 1.10.2009, liitteet on palautettava viimeistään 30.4.2009. Työ- ja elinkeinokeskuksen merkinnät Dnro Tallentajan nimikirjaimet ja pvm. Tallennuksen tarkastajan nimikirjaimet ja pvm. Vakuutus tarkastusluetteloiden mukaisesta tarkastuksesta. Allekirjoitus ja nimenselvennys 1. HAKIJAA JA TILAA KOSKEVAT TIEDOT Hakijan nimi Henkilötunnus / Y-tunnus Tilatunnus Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Pankkiyhteys (rahalaitoksen nimi ja tilinumero) Puhelinnumero(t) (myös suuntanumero) Hakija on luonnollinen henkilö kuolinpesä maatalousyhtymä muu, mikä Hakija on antanut maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteisiin liittyvän sitoumuksen v. 2005, 2006, 2007 tai 2008. Ko. vuosi Hakija sitoutuu antamaan viimeistään 30.4.2009 ympäristötukisitoumuksen lomakkeella nro 111. omaa vuokrattua *) hallintasopimuksella Yhteensä Tilalla on peltoa ha ha ha ha *) vuokrasopimus voimassa koko sopimuskauden 2. SOPIMUSALAA KOSKEVAT TIEDOT 1.5. alkavaan sopimukseen haetut lohkot tulee ilmoittaa myös vuosittaisella tukihakemuksen lomakkeella 102A, 102B ja uudet lohkot myös lomakkeella 102C. Sopimusta haetaan seuraaville peltolohkoille pellon ulkopuoliselle alueelle Jokaisesta alueesta on muodostettava oma peruslohkonsa Peruslohkon nimi Tunnus Pinta-ala, ha ** Peruslohkon nimi Tunnus Pinta-ala, ha **) **) Merkitse pinta-alan jälkeen, onko lohko oma (O) vai vuokrattu (V). Haettu sopimusala yhteensä Peruskarttalehden numero(t) ha 3. HAETTU SOPIMUS, SOPIMUSKAUSI JA KORVAUS 5-vuotinen sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta TAI 10-vuotinen sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta 211_09 20.3.09
Haetun sopimusalan sijainti: Perustettava suojavyöhyke on keskimäärin metriä leveä ja metriä pitkä. Vesistöalueen nimi ja numero Pohjavesialueen nimi ja numero Sopimuskausi haetaan alkavaksi 1.5.2009 TAI 1.10.2009 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset, joista vähennetty mahdolliset hyödyt, yhteensä koko sopimuskauden (5 tai 10 vuotta) ajalta euroa 4. SITOUMUS JA ALLEKIRJOITUS Sitoudun tämän hakemuksen hyväksymisellä tehtävän suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoa koskevan sopimuksen sopimusehtojen noudattamiseen ja liitteenä olevan suunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Erityistukisopimuksia voidaan vuonna 2009 tehdä valtion vuoden 2009 talousarvion määrärahan puitteissa. Paikka ja aika Allekirjoitus (jos hakijana yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä kaikkien allekirjoitukset tai valtakirjat) MAKSATUSTA ON HAETTAVA VUOSITTAIN. LIITTEET lohkokartta suunnitelma suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta vuokra- tai muu sopimus (oltava voimassa koko sopimuskauden) hoitopäiväkirja (tarvittaessa) Alueellinen ympäristökeskus täyttää Kyseessä on suojavyöhykkeen yleissuunnitelmassa tarpeelliseksi todettu alue maatalouden vesiensuojelun kannalta tärkeä alue vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka II) vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue (luokka I) muu alue, mikä
Lnro 211 SUOJAVYÖHYKKEEN PERUSTAMISTA JA HOITOA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT 1. Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet Sopimuksen kohteena on pelto tai pellon ulkopuolinen alue. Sopimuksessa on määriteltävä ne peruslohkot, joita sopimus koskee. Jos kyseessä on pellon ulkopuolinen alue, siitä on muodostettava oma peruslohko. Jos pelto tai pellon ulkopuolinen alue tai osa siitä on vuokrattu, sopimus voidaan tehdä näistä pelloista tai alueista sillä edellytyksellä, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden ajan. Nykyisiä peruslohkoja ei jaeta uusiksi peruslohkoiksi ennen kuin haettu sopimus on hyväksytty työ- ja elinkeinokeskuksessa (jäljempänä: TE-keskus). Tästä syystä peruslohkolomakkeella ilmoitetaan 30.4.2009 päättyvässä haussa vanhojen peruslohkojen tunnukset ja vasta myöhemmin peruslohkoille annetaan uudet tunnukset. Ainoastaan kokonaan uudet peruslohkot (esim. pellon ulkopuoliset alueet, kuten pellon ja vesistön väliin jäävä luonnontilainen ranta-alue) ilmoitetaan U-tunnuksin jo päätukihaussa. Ne peltolohkot, joista vain osalle on haettu sopimusta, ilmoitetaan päätukihaussa nykyisen peruslohkon sisällä omana kasvulohkona. Tämä kasvulohko erotetaan vasta myöhemmin omaksi peruslohkokseen (sen jälkeen, kun erityisympäristötukea koskeva hakemus on hyväksytty). Ohjeet sopimuslohkojen ilmoittamisesta vuosittaisissa peltoalatukien hakulomakkeissa annetaan ko. tukien hakuohjeissa. Sopimuksen tekevät viljelijä ja se TE-keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotantorakennus sijaitsee tai jonka toimialueella viljelijän kotipaikka sijaitsee, jos maatilalla ei ole talouskeskusta tai tuotantorakennusta. 2. Sopimuksen edellytykset Sopimus voidaan tehdä ja tukea maksaa sopimuskauden aikana viljelijälle, - jolla on vähintään kolme hehtaaria sellaista peltoa, joka on tukikelpoista ympäristötuessa, tai - jolla on puutarhatilalla ympäristötuen 1. ja 2. ryhmään kuuluvien puutarhakasvien tai eräiden siemenmausteiden viljelyksessä olevaa tukikelpoista peltoalaa vähintään puoli hehtaaria vuosittain koko sopimuskauden ajan, - joka tai jonka puoliso on sopimuksen tekemistä edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias, eli vuonna 2009 sopimuksen hakijan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt 31.12.1943 31.12.1990 välisenä aikana. Alle 18-vuotiaan kanssa voidaan tehdä sopimus vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa taikka erityistukisopimuksen tekemiseen on muita erityisiä syitä. Jos kysymyksessä on useamman viljelijän yhdessä harjoittama maatilatalous tai yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, voidaan sopimus tehdä sillä edellytyksellä, että näiden osalta vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen. Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellisia yhteisöjä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa ja vankilatilaa. Erityistukisopimus voidaan tehdä ja erityistukea maksaa vain, jos viljelijä on sitoutunut vuosina 2005-2008 tai sitoutuu vuonna 2009 maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Koska tilalla on koko erityistukisopimuksen voimassaoloajan oltava maatalouden ympäristötukisitoumus, viljelijän on sitouduttava noudattamaan uudelleen ympäristötuen ehtoja tai vastaavia toimenpiteitä ympäristötuen edellyttämällä tavalla, jos sitoumuksen voimassaolo päättyy kesken sopimuskauden. Jos sopimuskausi vielä jatkuu viljelijän ollessa yli 65- vuotias ja em. sitoumus päättyy, viljelijän on sitouduttava noudattamaan ympäristötuen ehtoja tai vastaavia toimenpiteitä ympäristötuen edellyttämällä tavalla, vaikka yli 65-vuotias ei voi enää antaa varsinaista ympäristötukisitoumusta. 3. Sopimuskausi Hakemus ja TE-keskuksen erillinen päätös muodostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun TE-keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimuskausi alkaa vuonna 2009 tehtävien sopimusten osalta 1.5.2009 tai 1.10.2009. Jos sopimukseen haettu alue sisältyy suojavyöhykkeiden yleissuunnittelualueelle ja haetulla alalla on edellisenä vuonna tai aiemmin perustettu nurmi, sopimus voi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Muiden sopimusten sopimuskausi alkaa 1 päivänä lokakuuta. Sopimuskausi on suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoa koskevassa sopimuksessa viisi (5) vuotta (1.5.2009-30.4.2014/1.10.2009-30.9.2014) tai kymmenen vuotta (1.5.2009-30.4.2019/1.10.2009-30.9.2019 ). 4. Sopimus Sopimuksessa viljelijä sitoutuu perustamaan viljelyksessä olevalle peltoalueelle tarkastetun suunnitelman mukaisesti monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojavyöhykkeen ja hoitamaan sitä sopimusehtojen mukaisesti. Peltolohkon, jolle suojavyöhykesopimus tehdään, on oltava tukikelpoinen ympäristötuessa. Suunnitelmassa perustellut hoitotoimenpiteet voidaan rajoitetusti ulottaa myös suojavyöhykkeen välittömässä läheisyydessä olevalle, suojavyöhykkeen ja vesistön väliin jäävälle luonnontilaiselle ranta-alueelle. 211eh_09 20.3.09
Pellolle perustettavan suojavyöhykkeen, joka sijaitsee valtaojan tai vesistön varrella, on oltava keskimäärin vähintään 15 metriä leveä. Sopimukseen sisältyvä pellon ulkopuolinen ranta-alue voi olla enintään noin 20 metriä leveä, ellei ole erityisiä syitä leveämmän alueen hyväksymiseen. Suojavyöhykettä ei saa muokata muutoin kuin perustamisen yhteydessä. Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa tai käsitellä torjunta-aineella. Vaikeiden rikkaruohojen poistamisessa on ensisijaisesti käytettävä mekaanisia keinoja ja vain erityisistä syistä voidaan sallia pesäkekäsittely. Pesäkekäsittelystä on ilmoitettava ennen toimenpidettä TE-keskukselle. Tällaisessa tapauksessa kasvillisuuden uusimisessa on pyrittävä mahdollisimman nopeaan kasvipeitteisyyden aikaansaamiseen. Kasvusto on niitettävä vuosittain tai suunnitelmassa määritellyllä tiheydellä. Niiton ajankohdassa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden elinolot, minkä vuoksi niittoa ei tule aloittaa ennen 1.8, ellei kyseessä ole rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnasta, niiden leviämisen estämisestä tai vastaavasta syystä. Kasvimassa on korjattava pois suojavyöhykkeeltä ja sen saa käyttää maataloustuotannossa hyödyksi. Suojavyöhykkeeltä tai sopimukseen sisältyvältä luonnontilaiselta rantaalueelta niitettyä kasvustoa ei saa varastoida tai kompostoida suojavyöhykkeellä, ranta-alueella tai tulvavyöhykkeellä. Suojavyöhykettä saa laiduntaa suunnitelman mukaisesti, jos siihen ei ole vesiensuojelullista estettä. Suojavyöhykkeellä voi olla luontaisina ryhminä alueella muutoinkin kasvavia pensaita tai lehtipuita. Suojavyöhykkeen perustamisessa ja hoidossa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuus ja mahdollisuuksien mukaan suosittava luonnonvaraisten kasvien, eläinten ja muiden eliöiden kannalta suotuisia toimenpiteitä. Maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteen ehtona olevaa suojakaistaa ei tarvita, jos valtaojan tai muun vesistön varrella on tässä tarkoitettu suojavyöhyke. Suojavyöhykkeellä toteutetuista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Suojavyöhykesopimus voidaan A- ja B- tukialueilla tehdä valtaojan tai sitä suuremman vesiuoman varrella sijaitsevalle peltolohkolle, lammen, järven tai meren rannalla sijaitsevalle pellolle tai luokitellulla pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle. Muilla tukialueilla suojavyöhykesopimus voidaan tehdä kohteille, joilla on ollut voimassa valtioneuvoston päätöksen (760/1995) tai valtioneuvoston asetuksen (644/2000) mukainen vastaava erityistukisopimus tai joilla suojavyöhykkeen tarve on todettu esimerkiksi suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa tai vastaavassa useita viljelijöitä koskevien yhtenäisten suojavyöhykkeiden toteuttamiseen tähtäävässä selvityksessä tai pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. Samoin sopimus voidaan tehdä kohteille, jotka sijaitsevat kaltevilla rantapelloilla, tulva-alueilla tai ovat esitetty vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) vuodesta 2009 lähtien valmistuvissa hoitosuunnitelmissa. 5. Erityistuen määrä Viljelijälle maksetaan erityistukea A- ja B-tukialueella enintään 450 euroa ja C-tukialueella enintään 350 euroa sopimukseen sisältyvältä hehtaarilta. Erityistuen suuruuteen vaikuttavat suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset sekä tulonmenetykset. Kohtuulliset suunnittelukustannukset voidaan sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Sopimusalalle ei makseta ympäristötukea. Erityistuen määrään vaikuttaa se, jos suunnitelluista toimenpiteistä jo maksetaan muuhun Euroopan yhteisön tukijärjestelmään kuuluvaa tukea. Toimenpiteille, joille maksetaan jo tällaista tukea, ei voida maksaa erityistukea. Erityistuen määrä todetaan päätöksessä, jonka TEkeskus antaa erityistukihakemuksesta. 6. Erityistuen vuosittaisen maksatuksen hakeminen ja maksaminen Erityistukien maksatusta on haettava vuosittain erityistuen sopimuksen alkamisvuotta seuraavasta vuodesta alkaen. Hakemus on tehtävä vuosittaisessa pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa. Jos viljelijä ei hae pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa tarkoitettuja tukia, maksatusta on haettava erikseen TE-keskukseen toimitettavalla kirjallisella hakemuksella. Viljelijän on toimitettava tässä tarkoitettu hakemus asianomaiseen TE-keskukseen viimeistään vuosittaisen pinta-alatukea koskevan hakemuksen viimeisenä jättöpäivänä. Jos hakemus myöhästyy, tuki alenee yhdennetyn järjestelmän säädösten mukaisesti. Hakemus voi myöhästyä enintään 25 kalenteripäivää, jonka aikana tuki vähenee 1 %/työpäivä. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, tukea ei makseta. Samalla tavalla menetellään 1. sopimusvuoden tuen maksamisen suhteen, jos sopimuksen tekemistä koskeva hakemus on myöhästynyt. Jos vuosittaista maksatusta ei haeta, se katsotaan sopimuksesta luopumiseksi, ellei maksatushakemus ole jäänyt tekemättä säädösten tarkoittaman ylivoimaisen esteen vuoksi. Pinta-alatukea koskevassa hakemuksessa annettavien tietojen sekä TE-keskuksen valvomien tilojen osalta valvontatietojen perusteella todetaan vuosittainen tukeen oikeutettu pinta-ala. Erityistuki voidaan maksaa vuosittain aikaisintaan 31.8. sen jälkeen, kun tilalla on tehty mahdolliset valvonnat ja kyseessä olevan erityistukisopimuksen ehtoja on noudatettu.
Erityistuki voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enintään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lukumäärä. 7. Sopimuksen tarkentaminen Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä tuen saajan hakemuksesta tai TE-keskuksen aloitteesta ennen seuraavan sopimusvuoden alkua. Tarkentamista on haettava kirjallisesti TE-keskukselta. Ennen tarkentamisen tekemistä tuen saajaa ja alueellista ympäristökeskusta on kuultava asiasta. Tarkennuksen johdosta voi maksettavan erityistuen määrä muuttua. TEkeskuksen sopimuksen tarkentamista koskevasta päätöksestä voi valittaa (ks. kohta Muutoksenhaku ). 8. Sopimuksen siirtäminen Sopimus voidaan hakemuksesta siirtää maatilan tai sen osan uudelle omistajalle tai haltijalle, jos maatilan tai sen osan, jota sopimus koskee, omistus- tai hallintaoikeus siirtyy sellaiselle viljelijälle, joka täyttää sopimuksen tekijälle asetetut vaatimukset. Sopimuksen siirtämistä on haettava TE-keskuksesta 10 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä lomakkeella nro 160. TE-keskuksen on tehtävä siirtämistä koskevaan hakemukseen päätös valitusosoituksin. Jos omistajia tai haltijoita on useampia, on tiedoksiannon vastaanottajan annettava päätös tiedoksi muille omistajille tai haltijoille tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (434/2003) säädetyllä tavalla. Maatilan tai sen osan omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisen ja siitä johtuvan sopimuksen siirtämisen vuoksi ei maksettua erityistukea peritä takaisin. 9. Sopimuksen pinta-alan väheneminen Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-alaa voidaan vähentää sopimuskauden aikana enintään 20 prosenttia edellyttäen, että sopimuksen tekijä palauttaa sopimuksesta poistuneelle alalle maksetut erityistuet. Palautusvelvollisuutta ei ole, jos vähenemisen syynä on ylivoimainen este. Pinta-alan vähentäminen voidaan kuitenkin tehdä vain silloin, kun sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarannu. TEkeskuksen on kuultava alueellista ympäristökeskusta silloin kun arvioidaan sopimukselle asetettujen tavoitteiden mahdollista vaarantumista. Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-ala voi vähentyä enemmän kuin 20%, jos vähenemisen syynä on ylivoimainen este. 10. Koko sopimuksesta luopuminen Jos viljelijä luopuu koko sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, maksettu erityistuki peritään takaisin. Jos kuitenkin viljelijän sopimus on ollut voimassa kolme vuotta ja viljelijä luopuu koko tilan myynnin kautta tai muutoin kokonaan maatalouden harjoittamisesta, ei erityistukea peritä takaisin. Myös silloin, jos sopimuksesta luopumisen syynä on ylivoimainen este, ei erityistukea peritä takaisin. Ylivoimaisiksi esteiksi voidaan katsoa seuraavat tapaukset: a) viljelijällä on todettu vakava sairaus b) viljelijä siirtyy täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaeläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle c) viljelijällä on todettu maatalouden harjoittamiseen liittyvä ammattitauti d) tukikelpoisen peltoalan hallinta menetetään kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 :ssä tarkoitetun uusjaon yhteydessä tai muusta viljelijän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta syystä, jota ei ole voitu ennakoida sitoumuksen antamishetkellä e) tuensaaja, joka on jo täyttänyt huomattavan osan sitoumuksestaan, luopuu lopullisesti maataloustuotannosta, eikä ole tarkoituksenmukaista, että seuraaja jatkaa sitoumusta f) tuensaajan kuolema g) tuensaajan pitkäaikainen kyvyttömyys harjoittaa ammattiaan h) maatilan merkittävän osan pakkolunastus, jos kyseinen pakkolunastus ei ollut ennakoitavissa sitoumuksen tekopäivänä i) tilan maihin merkittävällä tavalla vaikuttava vakava luonnonmullistus j) kotieläintuotantoon tarkoitettujen tilan rakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa k) eläinkulkutauti, joka vaikuttaa tuottajan koko karjaan tai osaan siitä Hakijan on esitettävä ylivoimaisesta esteestä tyydyttävät todisteet kirjallisesti. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen osalta tällainen on lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta. Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta on tehtävä kirjallisesti TE-keskukseen ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen osalta 10 työpäivän kuluessa siitä, kun viljelijän tai hänen oikeudenomistajansa on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus. Jos viljelijälle maksettu erityistuki peritään takaisin, takaisin perittävälle määrälle laskettavaan korkoon sovelletaan maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992, muut. 726/2000 ja 1345/2003) 7 :ää siten, että korko lasketaan 6 prosentin vuotuisen koron mukaan tuen takaisinperintäpäätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Jos takaisinperintää ei ensimmäisessä kappaleessa selvitetyistä syistä johtuen tehdä, erityistuki maksetaan sopimuksen voimassaoloaikaa vastaavasti. Jos kyseisen vuoden erityistuki on maksettu ennen sopimuksesta luopumista ja viljelijä luopuu sopimuksesta koko tilan myynnin kautta tai muutoin luopuessaan maatalouden harjoittamisesta kokonaan kolmen vuoden jälkeen, viljelijän on palautettava se osuus, joka ei vastaa sopimuksen voimassaoloaikaa.
Jos viljelijä luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, uutta erityistukisopimusta ei tehdä ennen kuin kaksi vuotta on kulunut luopumisesta. 11.Erityistuen takaisinperiminen Virheellisesti tai perusteetta maksettu tuki peritään takaisin, jos tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet, hakija ei ole noudattanut tuen ehtoja, tai hän on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen, tuen saaja kieltäytyy avustamasta tarkastuksessa tai Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää. Jos hakija on saanut tukea perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää, voi tuen myöntänyt viranomainen päättää perusteettomasti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin perimisestä. Jos tuen saajalta peritään takaisin perusteettomasti tai liikaa myönnetty määrä, voidaan takaisin perittävälle määrälle määrätä korkoa kuuden prosentin vuotuisen koron mukaan. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu takaisinperintäpäätöksen tiedoksi saannin ja joko tosiasiallisen palautuksen tai, jos maksu on vähennetty myöhemmin maksettavasta erästä, vähennyksen välillä. Periminen toimitetaan siinä järjestyksessä kuin verojen ulosotosta on säädetty. 12. Tuen saajan ilmoitusvelvollisuus Tuen saaja on velvollinen antamaan tuen myöntävälle TE-keskukseen tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot. Tuen hakijan on viipymättä ja viimeistään 10 työpäivän kuluessa ilmoitettava tuen myöntäneelle TEkeskukselle sellaisesta tuen saajaa, tai tuettavaa toimintaa koskevista olosuhteiden muutoksista, joka saattaa vaikuttaa tuen määrään taikka aiheuttaa tuen takaisinperimisen tai lakkauttamisen. Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esimerkiksi koko tilan tai sen tilan osan, jota erityistukisopimus koskee, myynti tai vuokraus toiselle viljelijälle. 13. Valvonta ja seuraamukset Tukea valvovilla viranomaisilla on oikeus tehdä tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyvien edellytysten ja ehtojen noudattamisen valvonnassa tarvittavia, tuen myöntäjiin ja saajiin kohdistuvia tarkastuksia. Tuen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki tukeen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tuen saajan kotieläinrakennukset, eläimet, viljelmät ja muut tuen kohteena olevat alueet, tuotanto- ja jalostuslaitokset, varastot sekä muut tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Tarkastuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kotirauha. Tukea voidaan alentaa tai tuki voidaan jättää maksamatta, jos Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos tuen hakija on jättänyt noudattamatta sopimukseen perustuvia tuen ehtoja. Tehtävän vähennyksen määrään vaikuttavat tuen ehtoja koskevan laiminlyönnin vakavuus, laajuus sekä kesto. Jos noudattamatta jättäminen johtuu tahallisista sääntöjenvastaisuuksista, hakija suljetaan tuen ulkopuolelle kyseisen ja seuraavan vuoden ajaksi. 14. Erityistuen vähentäminen valvonnan perusteella Jos valvonnan perusteella todetaan, että viljelijä ei ole noudattanut sopimusehtoja tai tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön ehtoja tai että sopimuksen mukaisissa pinta-aloissa on virheitä, voidaan viljelijälle maksettavaa erityistukea vähentää siten kuin siitä erikseen säädetään. 15. Muutoksenhaku TE-keskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan..
Lnro 211 HAKUOHJEET (Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito) A. LOMAKKEEN PALAUTTAMINEN Lomake jätetään vuonna 2009 tehtävien sopimusten osalta viimeistään 30.4.2009 siihen työ- ja elinkeinokeskuksen (jäljempänä TE-keskukseen), jonka alueella hakemuksen kohteena oleva alue tai pääosa siitä sijaitsee. Postitse palautettu hakemus katsotaan oikeaan aikaan palautetuksi, jos se on leimattu postissa viimeisenä hakupäivänä tai aiemmin. Hakija vastaa siitä, että oikein täytetty lomake liitteineen on TE-keskuksessa määräajassa. B. LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN Sopimusta haettaessa tulee täyttää hakulomake numero 211 kahtena kappaleena. Viranomainen täyttää vastaanottomerkintöjen kaikki kohdat (lomakkeen tummennettu alue). Hakija täyttää lomakkeen muut kohdat. 1. Hakijaa koskevat tiedot Hakijan nimi ja henkilötunnus/yhteisötunnus sekä tilatunnus ilmoitetaan. Jos tilalla ei ole tilatunnusta, sen saa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Myös postiosoite ja puhelinnumero ilmoitetaan. Näitä tarvitaan päätöksen postittamista varten sekä tilanteessa, jossa tietoja joudutaan tarkistamaan tai pyytämään puuttuvia tietoja. Hakija ilmoittaa, onko hän antanut ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sitoumuksen vuonna, 2005, 2006, 2007 tai 2008. Jos hakija ei ole sitoumusta kyseisinä vuosina antanut, hakijan tulee antaa ympäristötuen sitoumus 30.4.2009 mennessä lomakkeella nro 111 ja toimittaa se määräajassa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 2. Sopimusalaa koskevat tiedot Peltolohkot, joita hakemus koskee, yksilöidään lomakkeen kohdassa 2 ilmoittamalla pinta-alatukihakemuksen peruslohkolomakkeen (Lnro 102A) lohkoista tai sen jälkeen hallintaan tulleista uusista lohkoista sopimuksen piiriin haettavien peruslohkojen nimet, tunnukset ja pinta-alat. Sopimukseen haettavat lohkot merkitään liitteenä olevaan karttaan sinisellä. Lohkojen ilmoittaminen peltoalatukien hakulomakkeilla v. 2009 1.5. alkavat sopimukset kaikki sopimukseen haettavat lohkot ilmoitetaan peruslohkolomakkeella 102A sekä omina kasvulohkoina kasvulohkolomakkeella (102B). Peruslohkolomakkeelle ei merkitä mitään. jos hakemus koskee aluetta, jolla ei ole peruslohkotunnusta, lohko on ilmoitettava jo hakuvuonna peruslohkojen muutoslomakkeella (102C), jotta se saisi lohkotunnuksen. 1.10. alkavat sopimukset lohkoja ei hakuvuonna ilmoiteta peruslohkoeikä kasvulohkolomakkeilla, vaan vasta seuraavana vuonna, kun sopimus on voimassa. Sopimusalan on oltava vähintään 0,30 ha ja se voi koostua useammasta eri lohkosta siten, että kunkin lohkon on oltava kooltaan vähintään 0,05 ha. 3. Haettu sopimus, sopimuskausi ja korvaus Sopimuskausi on viisi (5) vuotta (1.5.2009-30.4.2014) tai kymmenen (10) vuotta (1.5.2009-30.4.2019). Viljelijä voi itse valita, hakeeko 5-vuotista vai 10- vuotista sopimusta. Jos viljelijä hakee tilalleen sekä 5- että 10-vuotista sopimusta, ne on haettava omilla hakemuslomakkeilla. Jos viljelijällä on sopimus joka päättyy 31.5.2009 tai 30.9.2009, hän voi hakea tämän sopimuksen jatkamista vastaavasti 1.5.2009 tai 1.10.2009 alkavaksi. Jos sopimukseen haettu alue sisältyy suojavyöhykkeiden yleissuunnittelualueelle ja haetulla alalla on edellisenä vuonna tai aiemmin perustettu nurmi, sopimus voi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Muiden sopimusten sopimuskausi alkaa 1 päivänä lokakuuta. Viljelijälle maksetaan suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoa koskevasta sopimuksesta A- ja B- tukialueella enintään 450 euroa ja C-tukialueilla enintään 350 euroa vuodessa sopimukseen sisältyvältä hehtaarilta. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset sekä saadut hyödyt. Kohtuulliset suunnittelukustannukset voidaan sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Valtaojan tai muun vesistön varrella pellolla olevan suojavyöhykkeen on oltava keskimäärin vähintään 15 metriä leveä. Sopimukseen sisällytettävä pellon ulkopuolinen ranta-alue voi olla enintään noin 20 metriä leveä, ellei ole erityisiä syitä leveämmän alueen hyväksymiseen. Maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteen edellyttämää suojakaistaa ei tarvita, jos valtaojan tai muun vesistön varrella on tässä tarkoitettu suojavyöhyke. Hakemuksessa tulee ilmoittaa sen vesistöalueen tai pohjavesialueen nimi ja numero, jolla haettu sopimusala sijaitsee. 211oh_09 20.3.09
Sopimusalalle on laadittava erillinen suunnitelma suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta. Suunnitelma liitetään hakemukseen. Suunnitelmassa tulee olla sijaintikartta, suunnitelmakartta ja suunnitelmaselostus. Sijaintikarttana käytetään digitoituja peruslohkokarttoja tai peruskarttaa. Karttaan on merkittävä lohkotunnukset ja lohkorajat. Suunnitelmakartasta tulee käydä ilmi kohteen tarkka sijainti tilalla sekä hankkeen arvioinnin, korvausperusteiden ja toteutuksen kannalta oleelliset tiedot. Karttoihin tulee myös merkitä karttalehden numero ja tilatunnus paikantamisen helpottamiseksi. Suunnitelmaselostuksessa esitetään alueen perustiedot, sopimusalueet lohkoittain ja niiden pinta-alat, hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet, arvio hankkeen vaikutuksista, vuosittaiset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ja niiden aikataulu sekä laskelma vuosittaisista kustannuksista ja hyöty/tulonmenetysarvio. Suunnitelman pohjana voidaan käyttää suojavyöhyke-esitteessä olevaa lomaketta. 4. Sitoumus ja allekirjoitus Hakemus on aina allekirjoitettava. Allekirjoitus on edellytys sopimuksen teolle. Tarvittaessa hakemukseen liitetään valtakirjat ja rekisteröidystä yhteisöstä selvitys siitä, kenellä on nimenkirjoitusoikeus. 5. Liitteet Tarvittaessa hakemukseen liitetään jäljennös vuokrasopimuksesta tai muusta sopimuksesta. Sopimus voi koskea näitä alueita sillä edellytyksellä, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Jos sopimusta haetaan 1.5.2008 alkavaksi, liitteet on toimitettava TE-keskukseen viimeistään 30.4.2009. Jos taas sopimusta haetaan 1.10.2009 alkavaksi, liitteet on myös tällöin toimitettava TEkeskukseen viimeistään 30.4.2009.