Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

1 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Suomenlinnan hoitokunta 1. Toimintakertomus... 2 1.1 Johdon katsaus... 2 1.2 Vaikuttavuus... 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 4 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 4 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 5 1.3.3 Maksullisen palvelutoiminnan tulos ja kannattavuus... 7 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 11 1.4.1 Suoritteiden määrä ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 11 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 12 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 14 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 19 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 19 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 19 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 19 1.6.4 Tase... 19 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 20 1.8 Arviointien tulokset... 20 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 20 2. Talousarvion toteumalaskelma. 21 3. Tuotto- ja kululaskelma...22 4. Tase.....23 5. Liitetiedot..25 6. Allekirjoitukset...35

2 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Suomenlinnan restauroinnissa ollaan siirtymässä jatkuvan ylläpidon kulttuuriin. Ulosvuokrattavien toimitilojen ja asuntojen vikakorjaukset sekä maisemanhoito ja linnoitusvallien kunnostaminen ovat tärkeä osa toimintaa. Yhteistyö Suomenlinnan vankilan kanssa on ollut tiivistä ja tuloksellista. Vankityönä on toteutettu paljon käsityötä vaativia tehtäviä, kuten kulkureittien kiveämisiä ja muurinkorjauksia. Vuoden aikana valmistui avovankilan alueelle uusi valvomorakennus ja vankityönä korjattu Jääkellari avattiin kokous- ja tapahtumatilana yleisölle. Hoitokunnan toimesta saatiin vuoden aikana poikkeamispäätös uuden elintarvikemyymälän rakentamiseen Ison Mustasaaren länsirannalle. Hankkeen toteuttaminen on siirtynyt tulevan kauppiaan vastuulle. Muutoksiin valmistautuminen kuvaa hyvin Suomenlinnan hoitokunnan toimintavuotta 2011. Uuden johtajan toimesta käynnistettiin syksyllä hoitokunnan kehittämishanke, joka jatkuu vielä vuoden 2012. Ramboll Management Consulting Oy:n johdolla on arvioitu toimintaympäristön muutospaineita, laadittu erilaisia tulevaisuusskenaarioita sekä käyty yksiköittäin ja esimiesten kesken erilaisia kehittämisseminaareja. Merkittävin hoitokunnan tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä on ollut valtion kiinteistöstrategian jatkona toimineen Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittäneen työryhmän ehdotukset, jotka valmistuivat vuoden 2011 lopussa. Työryhmä esittää, että Suomenlinnan hoitokunta jatkaa ennallaan valtion kiinteistönhaltijavirastona. Varsinaiset päätökset siirtyvät vuodelle 2012, samoin kuin muutkin laajakantoiset opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeet koskien Suomenlinnaa. Myöskään Suomenlinnalle tärkeiden Valli- ja Kuninkaansaarten osalta ei tehty päätöksiä vuonna 2011. Suomenlinnan hoitokunta on kehittänyt tuloksellisuuden seurantaa ja raportointia. Hoitokunnan kehittämishankkeen sekä valtion vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman myötä tullaan mittaristoa vielä täsmentämään. Talousarvioesityksessä vuodelle 2013 on eritelty eri tulosyksiköiden jakautuminen pääasiallisiin toimintoihin. Johdon arvion mukaan Suomenlinnan hoitokunnan tuloksellisuus on kehittynyt siten että asetetut tavoitteet on saavutettu ja osin ylitetty. Suoritteiden määrätavoitteena ollut talvimatkailijoiden kasvattaminen on sekin ylittänyt asetetut tavoitteet. Vuoden aikana ilmenneiden sisäilmaongelmien takia asuinhuoneistoja on ollut tyhjänä ja korjattavana arviota enemmän. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan valmistelema esitys maailmanperintökohteen suppeammasta suojavyöhykkeestä lähti Unescon käsiteltäväksi Pariisiin. Yhteistyössä Suomen maailmanperintökohteiden kanssa työstettävä maailmanperintökohteen hoitosuunnitelma (Management Plan) on Suomenlinnan osalta valmis koostettavaksi ja julkaistavaksi kuluvana vuonna. Hoitosuunnitelman laatimisessa käytettiin apuna Unescon maailmanperintökeskuksen julkaisemaa EOHtyökalupakkia, jonka olennaiset osat käännettiin suomeksi yhteistyössä Suomen ICOMOS ry:n kanssa.

3 Suomenlinna ja Vanha Rauma juhlivat 20 -vuotista taivaltaan Suomen ensimmäisinä Unescon maailmanperintökohteina. Nimityspäivänä Suomenlinnassa järjestetyssä pääjuhlassa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki piti juhlapuheen. Yleisö pääsi tutustumaan myös Ehrensvärd -seuran ja Viaporin telakkasäätiön yhteistyönä rakennettavaan tykkisluuppiin telakkahallissa. Suurelle yleisölle suunnattu maailmanperintökahvitilaisuus keräsi Suomenlinnakeskuksen täyteen kävijöitä. Hoitokunta on toiminut aktiivisesti yhteistyössä muiden maailmanperintökohteiden, Museoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Helsingin kaupungin, Ehrensvärd Seura ry:n ja erilaisten kulttuuri- ja matkailualan verkostojen kanssa. Suomenlinna on edelleen Suomen suosituin kulttuurimatkailukohde. Viime vuonna saavutettiin linnoituksen historian suurin kävijämäärä, 778 000. Kävijämäärän lisääntyminen 40 000:lla heijastui myös Suomenlinnan museoiden ja kulttuuritapahtumien kävijämäärissä. Suomenlinnakeskuksessa vieraili viime vuonna ennätykselliset 270 000 kävijää. Suomenlinnan hoitokunta sai Finnish Travel Award -yleisöpalkinnon 2011 Suomen ykköskäyntikohteen matkailun laadukkaasta kehittämistyöstä. Maailmanperintökohteen arvot huomioon ottavan yhtenäisen tavoitejulkisuuskuvan, Suomenlinna-brändin, rakentamiseen tähtäävä Suomenlinna huomenna -hanke toteutettiin vuosina 2010 2011. Hankkeen tuotti hoitokunta yhdessä HAAGA-HELIA -ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston kanssa. Suomenlinnan hoitokunnalle myönnettiin WWF:n Green Office -merkin käyttöoikeus. Merkki velvoittaa virastoa tarkistamaan tavoitteistonsa ympäristömerkin vaatimuksia vastaavaksi. Suomenlinnan hoitokunta on valmistautunut KIEKU-järjestelmän käyttöönottoa varten, ja vuoden aikana on työstetty tietojärjestelmien turvallisuusselvitystä. Vuoden aikana laadittiin selvitys hoitokunnan tietohallinnon kehittämisestä. Museovirasto luopui Ison Mustasaaren luolaston vuokratiloistaan ja luovutti hoitokunnalle omistuksessaan olevan kokoelman. Kokoelma käsittää aseita, rakennusfragmentteja ja arkeologisia löytöjä 1700-luvulta lähtien. 1.2 Vaikuttavuus Hoitokunnan ydintehtävänä on Suomenlinnan hallinta, ylläpito, restaurointi ja kehittäminen sekä kohteen esittely Suomenlinnan hoitokunnasta säädetyn lain ja asetuksen, kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla. Suomenlinnan hoitokunta tukee osaltaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamia tavoitteita, erityisesti kulttuuripolitiikan strategiaa 2020. Suomenlinnan restaurointityö on osa Suomen henkisen pääoman ja identiteetin kasvattamista. Jatkuvasti kasvava kulttuurimatkailu ja Suomenlinnan kasvavat mahdollisuudet tarjota kulttuuripalveluja tuottavat Suomenlinnalle näkyvyyttä. Hoitokunta on verkostoitunut sekä Helsin-

4 gin kaupunginmatkailutoimijoiden että muiden maailmanperintökohteiden kanssa. Asiantuntevaa profiloitumista esimerkillisenä maailmanperintökohteena on jatkettu yhteistyössä saarella toimivien tahojen, sekä muiden kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Suomenlinna on maailmalla yhä tunnetumpi. Hoitokunnan toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan mm. kävijäkyselyillä ja mediaseurannalla. Näitä on käsitelty toimintakertomuksen kohdassa 4.2. Suomenlinnan kehittäminen monipuoliseksi, historiallista linnoitusta korostavaksi, eläväksi kulttuurikaupunginosaksi edellyttää yhteistyötä mm. Helsingin kaupungin kulttuuritoimen, luovan alan toimijoiden, saaren yrittäjien ja asukkaiden kesken sekä kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2011 tuli kuluneeksi 20 vuotta, kun Suomen ensimmäiset maailmanperintökohteet Suomenlinna ja Vanha Rauma valittiin listalle. Juhlia vietettiin näyttäväsi. Näkyvän juhlan tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta Maailmanperintösopimuksesta ja tukea vuonna 2012 vietettävää sopimuksen 40-vuotistaoahtumia. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Hoitokunnan toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden seuraaminen konkreettisilla suoritteilla on mahdollista, mutta laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen on haastavaa. Toiminnan tuloksena Suomenlinnan rakennukset, rakenteet, alue ja maisema pysyvät hyvässä kunnossa ja autenttisina, toiminta saarella on turvallista, kävijät saavat tarvitsemansa informaation ja palvelut, asukkailla ja toimitilojen vuokralaisilla on asianmukaiset huoneistot. Työ ja tulokset ovat konkreettisia ja toki määrällisesti mitattavissa. Maailmanperintökohteen restaurointityössä työn laadun merkitys on korostunut. Mittaamista varten on valittu muutamia toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia sijaissuureita. Toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavia mittareita uudistetaan strategisen kehittämissuunnitelman myötä. Suomenlinnan hoitokunnan toiminnallista tuottavuutta arvioidaan seuraamalla kunnostettujen juhla- ja kokoustilojen käyttöasteen kehitystä ja asukkaiden muuttojen takia tyhjinä olevien vuokra-asuntojen neliömäärää (kohta 3.1). Taloudellisuutta mitataan seuraamalla huoltotoiminnan yksikkökustannuksia, vuokratuottojen kehitystä, toiminnan tulojen osuutta bruttomenoista ja rakennuttamiskulujen osuutta rakennuskustannuksista (kohta 3.2). Hoitokunnan maksullisesta palvelutoiminnasta sekä kokous- ja juhlatilojen- ja huoneenvuokrauksen kannattavuudesta on tehty kustannusvastaavuuslaskelmat (kohta 3.3). 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Hoitokunnan lyhytaikaisesti vuokraamien kokous- ja juhlatilojen käyttöaste Kokous- ja juhlatilojen vuokraukset käyttöaste 28 % 26 % 26 %

5 Hoitokunnan lyhytaikaisesti vuokraamien kokous- ja juhlatilojen käyttöasteeksi viraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen tulossopimus edellytti 28%. Kokous- ja juhlatilojen käyttöaste oli vuonna 2011 28%, joten asetettu tulostavoite toteutui. Tiloissa järjestettiin vuoden 2010 aikana 673 tilaisuutta, joka on 48 tilaisuutta enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Tiloissa pidettyjen kokousten määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Sponsoroitujen sekä hoitokunnan omien tilaisuuksin määrä tiloissa kohosi edellisestä vuodesta. Tyhjinä olevien vuokra-asuntojen määrä Tyhjillään vuosikorjauksen takia oleva neliömäärä / kk 493 390 247 Vuoden aikana on asukkaan muuton, kosteusvaurion tms. korjauksen takia tyhjillään (ei vuokratuloja) ollut osan vuotta tai koko vuoden 21asuntoa. Keskimääräinen tyhjillään oloaika oli 4,52 kk. Aika on pidempi kuin vuonna 2010. Keskimääräistä, melko pitkää tyhjillään oloaikaa selittää kolmen asunnon tavallista vaikeampi kosteusvauriokorjaus. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Hyötykäyttöneliöihin kohdistuvan huoltotoiminnan kustannukset m 2 /m 2 2011 /m 2 2010 /m 2 2009 muutos% kustannukset 2011 kustannukset 2010 kustannukset 2009 Huoltopalvelut 58 866 9,94 10,42 7,22-4,69 584 909 613 663 425 243 Siivoustoiminta 8 232 24,72 25,24 25,00-2,05 203 475 207 743 205 797 Isännöinti 58 866 27,28 25,13 23,86 +8,56 1 605 700 1 479 023 1 404 321 Huoltopalvelun kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2010. Kuitenkin ne ovat suuremmat kuin vuonna 2009. Huoltopalvelun kustannuksia rasittaa kuten myös vuonna 2010 runsaiden lumisateiden aiheuttamat lumien ja jäiden poistot kiinteistöjen katoilta, kiinteistötekniikan laitehuoltokokonaisuudet ja hankinnat. Siivouskustannukset ovat yleisen hintatason noususta huolimatta pysyneet vuosien 2010 ja 2009 tasolla. Isännöinnin kustannusten nousua selittää kaukolämmön kulujen nousu (97 000 ). Lämmityskustannukset nousivat asuintiloissa 13 % ja liiketiloissa 16 %. Lisäksi kesäkaudella lisättiin alueen vartiointia.

6 Vuokratuottojen kehitys Vuokratulojen kasvu 1,53 % 5 % 5,7 % Vapaiden vuokra-asuntojen vuokrantarkistusta ei tehty 1.3.2011. Tarkoitus oli suorittaa vuokrien tasokorotus vuoden 2011 aikana siten, että samantasoisten vuokra-asuntojen vuokrat tietyn ajan kuluessa paremmin vastaisivat toisiaan. Vuokrien tarkistus ei toteutunut kuluneena vuonna. Puolustushallinnolle vuokrattujen asuntojen kohdalla suoritettiin vuokrien tarkistus 1.3.2011. Toiminnan tulojen osuus bruttomenoista Hoitokunnan toiminnan tuottojen osuutta bruttotoimintamenoista seurataan, koska suhdeluku mittaa perusparannustyön etenemisten vaikutuksia talouden näkökulmasta. Tuoton maksimointi ei ole kuitenkaan Suomenlinnan kunnostustyön primäärinen tavoite. Tulostavoitteeksi asetettu 62 % on saavutettu jo useana vuotena. Vuonna 2011 tulos oli 69 %. Tulojen osuus bruttomenoista 69 % 68 % 63 % Rakennuttamistoimen osuus korjaushankkeissa Suunnitteluyksikön kulut olivat tilivuonna yhteensä 1 163 653. Kulut muodostuvat yksikön palkkakustannuksista (39 %, 48% v 2010 ) ja konsulttipalkkioista ja muista rakennuttajan kuluista. Tilivuoden aikana kehittämishankkeiden entistä suurempi määrä ja tulevina vuosina toteutettavien rakennushankkeiden suunnittelun osuus nosti yksikön kulujen osuuden 23,9 prosenttiin (19,8 % v 2010). Suunnitteluyksikön kaikki menot 1 163 653 987 316 918 189 Rakentamisyksikön kaikki menot 3 537 290 2 925 327 4 598 486 Avovankilan kaikki menot 1 332 963 2 061 995 2 258 040 Yhteensä rakentaminen ja vankila 4 870 253 4 987 322 6 856 526 Rakennuttajan kulut (% rakentamisesta) 23,9 19,8 13,4

7 1.3.3 Maksullisen palvelutoiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisena palvelutoimintana virasto tekee viheralueiden, teiden ja rantojen hoitotyötä Helsingin kaupungille, Helsingin seurakuntayhtymälle sekä eräille yrityksille ja yksityisille kiinteistönomistajille. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot 310 292 258 203 266 602 Kasvu edellisestä vuodesta 52 089-8 400 48 189 Kasvu edellisestä vuodesta % + 16,79-3,3 22,1 Kasvu johtuu runsaslumisista talvista. Tarjoukset tehdään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosille 2011-2012 on tehty uudet tarjoukset, joihin on otettu huomioon sääolosuhteiden mahdolliset muutokset. Kävijämäärien lisääntyessä on maiseman puhtaanapidon ja turistikäymälöiden siivouskustannukset lisääntyneet. Kiinteistönhoidon maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT Maksullisen toiminnan tulot Toteuma 2011 Tavoite 2011 2010 2009 - maksullisen toiminnan myyntituotot 310 025 258 203 266 602 Tuotot yhteensä: 310 025 310 000 258 203 266 602 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 93 249 4 878 588 - henkilöstökustannukset 174 613 108 503 88 658 - palvelujen ostot 13 533 4 326 21 344 - muut erilliskustannukset 0 274 Erilliskustannukset yhteensä : 281 394 290 000 117 708 110 864 KÄYTTÖJÄÄMÄ 28 630 20 000 140 495 155 738 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 5 824 18 452 14 961 - muut yhteiskustannukset 25 964 5 967 5 416 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 31 787 27 593 24 419 5 416 Kokonaiskustannukset yhteensä 313 182 317 593 142 127 110 864 KUSTANNUSVASTAAVUUS -3 157-7 593 116 076 155 738 Käytetty MPL 7.1 mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN -3 157-7 593 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelman muutokset vuoden 2011 erilliskustannuksiin on laskentakohteiden tiet-, puistot-, jätehuolto sekä kaluston käytön vyörytettyjen kustannusten kohdentaminen kustannusvastaavuuslaskelmalle. Kustannusvastaavuuslaskelmassa on vuoden 2011 yhteiskustannuksia tarkennettu kohdistamalla hallinnon palkka- sekä kirjanpitoyksikön henkilöstösivukulut laskelmaan sekä tarkistettu kohdentamista tukitoimintojen- ja muiden yhteiskustannuksten välillä.kustannuskertoimena on käytetty palkkakustannusten %osuutta koko henkilöstön palkkakustannuksista.

8 Edelliseen vuoteen kustannusvastaavuuslaskelmaa on tarkennettu kohdistamalla siihen jätehuollon osuus sekä osuudet kiinteistön hoidon yleiskustannuksista ja koneiden käyttökustannuksista. Kokous- ja juhlatilojen vuokrauksen kustannusvastaavuus Virasto vuokraa kokous-, esiintymis- ja juhlakäyttöön kunnostettuja tiloja lyhytaikaisesti yritysten, viranomaisten ja yksityishenkilöiden käyttöön. Toiminta on samalla yksi näkyvä osa maailmanperintökohteen esittelyä. Tiloissa pidetyt tilaisuudet ja niiden esittely asiakkaille antavat monelle kansalaiselle mahdollisuuden tutustua linnoituksen sisätiloihin. Kokous- ja juhlatilojen tuotot olivat 241 913 euroa, missä oli laskua edellisestä vuodesta 20 000 euroa. Tilaisuuksien määrä oli 48 varausta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä selittyy viraston omien sekä sponsoroitujen tilaisuuksien määrän lisääntymisellä kuluneena vuonna. Tilojen sponsorointi on viraston väline, jolla se voi vaikuttaa linnoituksen identiteettiin sopivien, yleisölle avoimien tapahtumien tarjontaan maailmanperintökohteessa. Tapahtumasponsoroinnin lisäksi sponsoroitavien tilaisuuksien määrää vuonna 2011 kasvatti Suomenlinna huomenna -hanke, jonka hoitokunnan omarahoitusosuuteen kuului tilojen antaminen hankkeen käyttöön. Lisäksi viraston oma kehittämishanke varasi viime vuonna poikkeuksellisen paljon kokoustiloja omaan käyttöön.

9 Kokous- ja juhlatilat Toteuma 2011 Tavoite 2011 2010 2009 TUOTOT Maksullisen toiminnan tulot - vuokrat ja käyttökorvaukset 241 913 262 277 248 394 Tuotot yhteensä: 241 913 282 446 262 277 248 394 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 55 523 53 768 49 401 - henkilöstökustannukset 181 034 188 747 179 117 - palvelujen ostot 36 977 40 968 26 999 - muut erilliskustannukset 4 906 4 814 4 247 Erilliskustannukset yhteensä : 278 441 242 100 288 297 259 764 KÄYTTÖJÄÄMÄ -36 528 40 346-26 019-11 370 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 9 328 29 985 0 - poistot 105 446 119 979 119 979 - korot poistamattomalle omaisuudelle (1,8%) 57 224 30 824 80 772 - muut yhteiskustannukset 41 588 9 696 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 213 587 215 000 190 484 200 751 Kokonaiskustannukset yhteensä 492 028 457 100 478 781 460 516 KUSTANNUSVASTAAVUUS -250 115-174 654-216 504-212 122 Käytetty MPL 7.1 mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN -250 115-174 654 Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuuslaskelmassa on vuoden 2011 yhteiskustannuksia tarkennettu kohdistamalla hallinnon palkka- sekä kirjanpitoyksikön henkilöstösivukulut laskelmaan sekä tarkistettu kohdentamista tukitoimintojen- ja muiden yhteiskustannuksten välillä.kustannuskertoimena on käytetty palkkakustannusten %osuutta koko henkilöstön palkkakustannuksista.

10 Huoneenvuokrauksen kustannusvastaavuus Toteuma 2011 Tavoite TUOTOT Maksullisen toiminnan muut tuotot - vuokrat ja käyttökorvaukset 4 321 617 4 259 958 4 054 587 - maksullisen toiminnan muut tuotot 6 308 2 788 5 627 Tuotot yhteensä: 4 327 925 4 305 373 4 262 746 4 060 214 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 268 120 1 149 000 1 157 227 - henkilöstökustannukset 680 512 642 544 777 673 - vuokrat 5 375 934 1 990 - palvelujen ostot 1 003 057 775 703 1 155 509 - muut erilliskustannukset 253 873 249 553 205 958 Erilliskustannukset yhteensä : 3 210 936 2 915 500 2 817 733 3 298 356 KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 116 989 1 389 873 1 445 013 761 858 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 44 412 115 166 105 689 - poistot rakennuksista 2 255 973 2 244 882 2 169 734 - korot jäljellä olevalle omaisuudelle (1,8%) 1 635 903 1 103 688 2 735 088 - muut yhteiskustannukset 198 004 37 242 38 259 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 4 134 292 3 956 104 3 500 977 5 048 770 Kokonaiskustannukset yhteensä 7 345 228 6 871 604 6 318 710 8 203 179 KUSTANNUSVASTAAVUUS -3 017 304-2 566 231-2 055 964-4 142 965 Käytetty MPL 7.1 mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN -3 017 304-2 566 231 JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuuslaskelmassa on vuoden 2011 yhteiskustannuksia tarkennettu kohdistamalla hallinnon palkkasekä kirjanpitoyksikön henkilöstösivukulut laskelmaan sekä tarkistettu kohdentamista tukitoimintojen- ja muiden yhteiskustannuksten välillä.kustannuskertoimena on käytetty palkkakustannusten %osuutta koko henkilöstön palkkakustannuksista.

11 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrä ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuoden aikana valmistui entiseen jääkellariin kunnostettu monitoimitila ja vankilan alueelle uudisrakennuksena toteutettu päivystysrakennus. Viapori Forum ry avasi jääkellarissa kulttuurikahvilan kesällä 2011. Helsingin kaupungille vuokratussa päiväkodissa tehtiin kesällä piha-alueen pilaantuneiden maiden puhdistusoperaatio. Muita merkittäviä vuoden aikana käynnissä olleita hankkeita olivat mm. Kruunulinna Ehrensvärdin itäisen siipirakennuksen vesikaton uusiminen ja ullakkohuoneiden rakentaminen, kaukolämpötunnelin varavoimajärjestelmän rakentaminen ja Ison Mustasaaren sortuneen rantamuurin korjaus. Suunnitelmat valmistuivat myös vankilan majoitusrakennusten uusimiseen. Linnoitusmuurien korjaustyö on jatkunut pääasiassa vankityönä. Vuoden korjaustavoite saavutettiin, vaikka vankilan resursseista osa on ollut sidottuna vankila-alueen hankkeisiin. Muureista parhaassa kuntoluokassa % 47 46 44 Parhaaseen kuntoluokkaan kunnostettu muuria m 2 599 1 145 1 177 Suomenlinna on yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista. Suomenlinnan kävijämäärän seuranta perustuu HSL:n lauttojen, yksityisen vesibussien matkustajatilastoihin sekä vierassataman tilastoihin. Asukas- ja työpaikkaliikenteen arvioitu osuus vähennetään kokonaismäärästä. Vuonna 2011 saavutettiin jälleen uusi kävijäennätys, 778 000, joka on 5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Kävijämäärän kasvu johtunee lämpimästä kesäkaudesta, jolloin linnoitus on suosittu virkistyskohde pääkaupunkiseudunasukkaiden piirissä. Myös talvikävijöidenmäärä Suomenlinnassa oli vuonna 2010 kasvussa. Tulossopimuksessa tavoitteeksi määritellystä talvimatkailijoiden määrä (170 000) ylittyi 13 000 sesonginulkopuolisella kävijällä. Talvikävijät lisääntyivät erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin tehtiin kuukausikohtaisia kävijämääräennätyksiä. Suomenlinna on vakiinnuttanut paikkaansa ympärivuotisena käyntikohteena erityisesti ulkomaisten vierailijoiden piirissä. Lisääntyneet kävijämäärät talvella ovat myös heijastuneet positiivisesti Suomenlinnakeskuksen kävijämääriin. Matkailijoiden kokonaismäärä vuodessa 778 000 736 000 713 000 Matkailijoita tammi-huhti- ja loka-joulukuussa yhteensä 184 000 165 000 170 000.

12 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Restaurointityö Hoitokunnan ydintehtäviin kuuluvan restaurointityön laatu on itsearvioinnin perusteella säilynyt hyvänä. Organisaation taidot kehittyvät jatkuvasti kokemuksista oppimisen ja aktiivisen tiedon- ja taidonhankinnan ansiosta. Hoitokunta on avoimesti esitellyt restaurointityön saavutuksia ja menetelmiä mm. oppilaitosten edustajille. Hoitokunta on myös mukana monissa kansainvälisissä verkostoissa. Asiakastyytyväisyys Suomenlinnaa käyntikohteena arvioiva matkailija- ja palvelututkimus toteutettiin vuonna 2010 yhteistyössä HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulun kanssa osana Suomenlinna huomenna -hanketta ja sen tulokset raportointiin hoitokunnalle vuoden 2011 alussa. Erityisesti kesäkauden ulkopuolella vastanneet toivoivat panostusta ympärivuotisuuteen ja palveluihin, kun taas tiedon välittämistä Suomenlinnasta ja sen merkityksestä sekä selkeämpiä opasteita toivottiin kautta vuoden. Saadut tutkimustulokset hyödynnytetään suunniteltaessa Suomenlinnan kävijähallintaa, käyttöä ja viestintää. Vuonna 2011 jatkettiin jatkuvan asiakaspalautteen keräämistä sekä kävijöiltä että kokous- ja juhlatilojen asiakkailta. Saadun palautteen perusteella asiakastyytyväisyys niin kävijöiden kuin kokous- ja juhlatilojen vuokraajien piirissä on pysynyt edelleen hyvänä. Molemmissa jatkuvan palautteen kyselyissä kaikkien vastausten keskiarvo ylitti arvosanan neljä, kun asiakastyytyväisyyttä mitattiin asteikolla yhdestä viiteen. Suomenlinnakeskuksen palvelut ja kulttuuriohjelma Hoitokunta ylläpitää vierailijoille suunnattua Suomenlinnakeskusta, josta kävijät saavat neuvonnan lisäksi esitteitä ja tietoa linnoituksen palvelutarjonnasta ja tapahtumista. Suomenlinnakeskuksen ympärivuotiseen palvelutarjontaan kuuluu lisäksi Kansallismuseon alainen linnoituksen historiaa esittelevä Suomenlinnamuseo sekä Ehrensvärd-seuran opastettujen kierrosten lähtöpaikka. Hoitokunta on osallistunut Suomenlinna-museon toiminnan tukemiseen vaihtuvien näyttelyiden teknisellä tuella ja hoitokunnan omistuksessa olevan laajakangasesityksen ylläpidolla. Vuonna 2011 Suomenlinnakeskuksessa vieraili sen historian suurin määrä kävijöitä, 270 000. Lisäystä edellisvuoden kävijämäärään oli 15 prosenttia. Kesäkaudella 2011 hoitokunta vastasi jo useana vuonna kävijöiltä ja toimijoilta saatuun palautteeseen avaamalla päälaiturin edustavalla sijaitsevaan Rantakasarmiin infopisteen kesä-, heinä- ja elokuun ajaksi. Neuvontapiste sai paljon positiivista palautetta niin kävijöiltä kuin kohteen toimijoilta ja kasvatti osaltaan Suomenlinnakeskuksen kävijämäärän. Myös lisääntynyt talvikävijämäärä heijastui Suomenlinnakekuusen kävijämäärine kasvussa. Viraston tavoitteena on toiminnallaan luoda edellytykset monipuoliselle ja laadukkaalle kulttuuriohjelmatarjonnalle ja tukea valittuja tapahtumia. Viraston resursseihin ja käytettävissä oleviin tiloihin nähden ta-

13 pahtumatarjonnan tasoa ja soveltuvuutta pidettiin kuluneena vuotena sopivana. Vuoden 2011 tuettuja tapahtumia olivat mm. Kaartin soittokunta -festivaali, Valistusajan kulttuurifestivaali Les Lumieres, Viapori Jazz ja Viapori Winter Blues sekä Väkevä Viapori. Hoitokunta on myös tukenut telakkahallissa rakennettavaa, yleisölle avoimena olevaa tykkisluuppihanketta, jonka toteuttajia ovat Ehrensvärd-seura ja Viaporin telakkasäätiö. Tilikauden aikana avattiin hoitokunnan kunnostama ympärivuotisesti avoinna oleva kulttuurikahvila, taidemyymälä ja esiintymistila Jääkellari. Tapahtumat tukevat matkailun kehittämistavoitetta ja ovat vakiinnuttaneet asemansa Helsingin kulttuurielämässä. Viestintä Viraston oman arvion mukaan julkinen mielikuva Suomenlinnasta on Suomessa säilynyt hyvänä, ja kiinnostus ja tietämys Suomenlinnasta lisääntyy voimakkaasti ulkomailla. Mediaseurannan mukaan Suomenlinna näkyy mediassa runsaalla tuhannella osumalla ja ulkomaisessa mediassa runsaalla kahdellasadalla osumalla, jotka jakaantuivat tasaisesti eri puolille maapalloa. Virasto tuottaa perusinformaatiota Suomenlinnasta YK:n suojeluksessa olevana maailmanperintökohteena. Perusinformaation, johon kuuluvat mm. esitteet, opasteet, kartat ja verkkosivut tuottaminen on yksi kävijähallinnan keinoista ja on osa matkailukohteen koordinointityötä linnoituksessa. Keskeisin väline on verkkosivut, joiden kävijämäärä oli 330 541 käyntiä, nousu edellisen vuoden vastaavasta määrästä oli 60 000. Sivujen kävijämäärä ylsi parhaimmillaan yli 50 000 käyntiin kuukaudessa. Hoitokunta tuotti venäjänkieliselle kävijäkunnalle oman sivustonsa joka julkaistaan alkuvuodesta 2012. Meltwater News laati Suomenlinnan hoitokunnalle raportin Suomenlinnan näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa ajanjaksolla 1.5.2011-31.10.2011. Raportissa tutkittiin kvantitatiivisesti mm. sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun kokonaismäärää, sen jakautumista eri sosiaalisen median kanaviin, keskustelun maantieteellistä jakautumista sekä yleisimpiä keskusteluissa esiin nousevia teemoja. Raportin mukaan Suomenlinna on näkyvästi esillä sosiaalisessa mediassa, etenkin kesäkaudella. Ylivoimaisesti tärkein kanava olivat blogit. Myös erilaiset keskustelupalstat ja Twitter olivat keskeisessä osassa. Keskusteluun osallistuvien mielikuvissa Suomenlinna on ulkoilmaretkikohde, eikä sen historiaa ei tunneta. Tämä asettaa haasteita viestinnälle jatkossakin. Brändityö Maailmanperintökohteen yhtenäisen tavoitejulkisuuskuvan, Suomenlinna-brändin, rakentamiseen tähtäävä Suomenlinna huomenna -hanke toteutettiin vuosina 2010 2011. Hankkeen tuotti hoitokunta yhdessä HAAGA-HELIA -ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston kanssa. Hankkeen tavoitteena oli sopia eri toimijoiden, museoiden, matkailupalvelutyritysten, kaupungin ja kumppanien kanssa yhteisistä tavoista toimia ja rakentaa teoilla Suomenlinnalle mainetta, jonka se maailmanperintökohteena ansaitsee. Hanke tuotti tutkimustietoa ja työkaluja toimijoille yhteisen maineen hallintaan. Hanke synnytti useita jatkoprojekteja, jotka palvelevat Suomenlinnaa kokonaisvaltaisena matkailukohteena

14 kuten Suomenlinnan museoiden yhteislippu. Lisäksi Suomenlinna huomenna -hanke nosti esiin tarpeen kehittää kohteen interpretaatiota osana kävijähallintaa. Ympäristötyö Suomenlinnan hoitokunnan ympäristötyö perustui ympäristöohjelmaan. Toimenpiteiden valmistelusta vastasi ympäristötyöryhmä ja toimeenpanosta johtoryhmä. Suomenlinnan hoitokunta sai Green Office- merkin käyttöoikeuden toukokuussa 2011. Merkin saaminen edellytti käytännönläheistä, ympäristökuormituksen ja energiakustannusten vähentämiseen tähtäävää ympäristöohjelmaa sekä raportointia WWF:lle. Hoitokunta sai Green Office -merkin vuoden mittaisen suunnittelun ja käytäntöjen hiomisen päätteeksi. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä 90,4 87,7 89,1 Tulossopimuksessa määrällinen tavoite vuodelle 2011 oli 91 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä oli yhteensä 90,4. Tavoite toteutui. Henkilöstömäärä Naiset Miehet Yhteensä 39 48 87 42 50 92 40 52 92 Henkilöstöstä oli naisia 46 % ja miehiä 54 %. Vuosimuutos % oli -5,4. Keski-ikä ja ikäjakauma Keski-ikä 45,0 44,6 44,7 Naiset Miehet 41,9 47,5 40,4 48,1 41,5 47,5 Valtiolla keski-ikä oli 45,7.

15 Henkilöstömäärät ikäluokittain 15 24 25-34 35-44 45-54 55 64 6 15 18 25 22 7 17 19 28 21 6 16 20 26 23 65-1 0 1 Eniten henkilöstöä on ikäryhmässä 45 54 v, joiden osuus koko henkilöstä on 28,7 %. Koulutustaso Koulutustaso 3,7 3,6 3,5 Naiset Miehet 4,1 3,4 Koulutusindeksi oli 3,7. Naisten koulutustasoindeksi oli 4,1 ja miesten 3,4. Suurin osa viraston vakinaisista tehtävistä vaatii ammatillista koulutusta. Kausityöntekijät ovat opiskelijoita ja heillä on yleensä peruskoulun tai lukion päästötodistus. 4,0 3,3 3,9 3,3 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 31.12. Vakinaiset naiset miehet 64 72 77 25 27 29 39 45 48 Määräaikaiset naiset miehet 23 14 9 20 15 5 15 11 4 Vakinaista henkilöstä oli 31.12.2011 yhteensä 64 joista naisten osuus oli 39 prosenttia ja miesten osuus 61 prosenttia. Määräaikaisia henkilöitä oli yhteensä 23 joista naisten osuus 61 prosenttia ja miesten osuus oli 39 prosenttia. Hallinto- ja kiinteistöyksikön määräaikaiset työntekijät ovat henkilöitä, jotka opiskelun ohella tekevät töitä esim. iltaisin ja viikonloppuisin. Osa määräaikaisista työntekijöistä toimii kausityöntekijöinä ulkoalueiden hoidossa, huoltotehtävissä, siivouksessa ja matkailuneuvonnassa. Rakentamisyksikössä määräaikaiset tehtävät liittyivät rakennuksen C 40 perusparannustöihin. Työpalvelusta on suorittanut vuonna 2011 kuusi siviilipalvelusmiestä jotka työskentelivät hallinto-, kiinteistö-, ja suunnitteluyksiköissä.

16 Koko- ja osa-aikaiset työntekijät Kokoaikaiset naiset miehet Osa-aikaiset 12 21 17 naiset miehet 75 33 42 6 6 71 29 42 13 8 75 29 46 11 6 Kokoaikaisia työntekijöitä oli 86 prosenttia ja osa-aikaisia työntekijöitä oli 14 prosenttia. Osaaikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä vakinaisista työntekijöistä oli neljä henkilöä. Perhevapaiden ja opiskelun yms. syyn takia osa-aikatyötä tekeviä oli kolme henkilöä. Työvoimakustannukset Säännöllisenä työaikana tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % 78,9 79,2 83,2 Kokonaistyövoimakustannukset /v 4 100 366 3 783 971 3 781 222 Tehdyn työajan palkkojen %-osuus palkkasummasta 78,6 77,4 80,4 Välillisten työvoimakustannusten %- osuus tehdyn työajan palkoista *) Tahti on ilmoittanut että kesäkuussa 2011 maksetut lomarahat ovat tuplaantuneet vietäessä tietoja TahtiIn työvoimakustannuksiin virastosta riippumattomista syistä, korjaus Tahtiin maaliskuun aikana. 60,1 62,9 59,0 Vertailutietona valtiolla tehdyn työajan palkkojen %-osuus palkkasummasta on 76,7 ja välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista on 61,7. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot pv/htv 14,7 12,0 7,0 Sairaustapauksien lukumäärä 183 186 179 Yhdestä kolmeen päivän sairauspoissaoloja 137 128 137 Sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohden oli 14,7 työpäivää. Pitkiä sairaslomia (yli 61 pv) oli 3 tapausta, joista kaksi johtui vapaa-ajan tapaturmasta. Myös 11-60pv kestäviä sairaslomia oli 15 tapausta, kun niitä

17 vuonna 2010 oli 9 tapausta. Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelin ja mielenterveyteen liittyvät sairaudet. Sairauspoissaolojen hallitsemiseen on otettu käyttöön Mehiläisen TULE KUNTOON- opas työntekijöille ja esimiehille tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Opasta sovelletaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Esimiehille on järjestetty myös koulutusta varhaiseen puuttumiseen (TYÖkuntoon-opas). Koulutus Henkilöstökoulutukseen osallistuneet (hlö) 27 38 30 Päivien lukumäärä 114 118 180 Koulutuksen palkkakustannukset /htv Koulutuksen muut kustannukset /htv 182 486 181 463 260 543 Työterveyshuolto Työterveyshuollon menot /htv 960 957 613 Toimintavuonna työterveyshuolto toteutettiin Suomen Terveystalo Oy:n kanssa maaliskuun loppuun saakka. Huhtikuun alusta työterveyshuolto siirtyi Mehiläinen Oy:lle. Työterveyshuollon menot olivat 960 /htv. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman kolme keskeistä työterveyshuollon tavoitetta ovat työstä johtuvien terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen, sairauspoissaolojen hallinta ja pysyvän työkyvyttömyyden ehkäisy. Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv Työkunnon edistäminen Työtyytyväisyyden edistäminen 395,9 360,5 290,8 354,0 195,6 381,8 Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus saada kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Lisäksi on ollut mahdollisuus osallistua joukkoliikuntatapahtumiin. Tukea on saanut myös hierontaan. Henkilöstön syysretkellä tutustuttiin Urajärven kartanoon.

18 Työilmapiiri ja hyvinvointibarometri (THB) Määrällinen tulostavoite Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti 80 % Työtyytyväisyysindeksi 3,5 Kysely suoritettiin joulu-tammikuun aikana. Vastausprosentti oli 65,7 %, joten tavoite ei toteutunut. Kysely tehtiin nyt ensimmäisen kerran VMBarolla. Tämä saattaa vaikuttaa vastausprosenttiin, sillä aikaisemmin henkilöstö vastasi kyselyyn työterveyshuollon lähettämien lomakkeiden välityksellä. Marraskuussa tehtiin myös kysely liittyen virastossa käynnissä olevaan kehittämishankkeeseen, ja tämä saattoi myös osaltaan vaikuttaa vastaushaluihin. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,3, joten tavoite ei toteutunut. Virasto Valtio Tyytyväisyys johtamiseen 3,1 3,4 Tyytyväisyys työn sisältöön ja työn haasteellisuuteen 3,7 3,7 Tyytyväisyys palkkaukseen 3,0 2,9 Tyytyväisyys kehittymisen tukeen 3,1 3,2 Tyytyväisyys työilmapiiriin ja yhteistyöhön 3,3 3,7 Tyytyväisyys työoloihin 3,5 3,6 Tyytyväisyys tiedonkulkuun 3,0 3,1 Tyytyväisyys työnantajakuvaan 3,2 3,3 Kokonaistyötyytyväisyys 3,3 3,4 Laadulliset tulostavoitteet Työhön perehdyttäminen ja lähtöhaastattelut hoidetaan ja hyödynnetään järjestelmällisesti (HRD TOP 15/7). Lomake lähtöhaastattelua varten on tehty ja sitä on testattu. Lähtöhaastattelulomakkeiden käyttöönotto on siirtynyt vuoden 2012 puolelle. Työhön perehdyttämiseen on ollut käytössä lomake sekä intranet. Työyhteisöön perehdyttämistä kehitetään lisää vuonna 2012. Toimintavuonna henkilöstöhallinnon resursseja on sitonut työterveyshuollon siirtäminen Mehiläiseen sekä viraston kehittämishanke. Tavoite ei ole täysin toteutunut.

19 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Suomenlinnan hoitokunnan toiminta rahoitetaan valtion talousarvion momentilta 29.80.03 (Suomenlinnan hoitokunnan nettomenot, siirtomääräraha 2v) 2 683 000 sekä viraston omilla tuloilla, joita tuloarvion mukaan on 4 400 000. Perusparannustöitä ja kunnossapitoa varten valtion talousarviossa on osoitettu määrärahoja momentilta 29.80.75.2 (perusparannukset, siirtomääräraha 3v) yhteensä 1 900 000. Lisäksi virastolla oli käytettävänään tilivuodelle siirtyneitä määrärahoja 1 135 495,13, josta toimintamenomäärärahan osuus oli 753 031,95 ja perusparannusmäärärahan 382 463,18. Suomenlinnan Liikenne Oy:lle huoltoliikenteen tappioihin varattu korvaus 240 000 on budjetoitu momentille 29.80.40. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Talousarvio toteutui talousarvion toteutumalaskelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. Talousarvioon verrattuna viraston tulot olivat 489 070,44 suuremmat. Tilivuoden päättyessä seuraavalle tilivuodelle siirtyi yhteensä 574 767,53. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kuluneena tilivuotena olivat 4 889 070,44. Kasvu edelliseen vuoteen 98 124,44 eur (2,0 %). 1.6.4 Tase Rakennusten ja rakennelmien kirjanpitoarvo on 88 208 794,12 tilivuoden päättyessä. Kaikki Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa olevat rakennukset kuuluvat kansallisomaisuuteen.