VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2014

KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2015

TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt noin 360 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 14 t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Kokonaisuutena vuosi 2014 oli Pohjois-Savossa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Lunta loppuvuodesta maassa ei juurikaan ollut. Vuonna 2014 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat 28-52 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 16-35 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 11 μg/m 3. Vuonna 2014 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat 16-44 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 7-24 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 7 μg/m 3. Vuonna 2014 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat 25-61 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 9-33 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 8 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattava korkein tuntikeskiarvo oli vuonna 2014 Päiviönsaarella 67 μg/m 3, Pääterveysasemalla 51 μg/m 3 ja Taulumäellä 76 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2014 oli Päiviönsaarella 23,2 μg/m 3, Pääterveysasemalla 9,7 μg/m 3 ja Taulumäellä 13,3 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta 2004. Vuonna 2014 pitoisuudet olivat Päiviönsaarella ja Taulumäellä hieman alhaisempia kuin vuonna 2013,mutta Pääterveysasemalla hieman korkeampia kuin vuona 2013. Pitoisuudet olivat korkeimmat tammi-huhtikuussa sekä lokajoulukuussa. Vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella 11-87 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna 2014 yhteensä 14 kertaa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella vuonna 2014 15 μg/m 3.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot olivat vuonna 2014 Päiviönsaarella selvästi korkeampia kuin parina edellisenä vuonna. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla oli 6,5 μg/m 3. Pitoisuustaso oli hieman korkeampi kuin vuonna 2013. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2014 Päiviönsaarella 0,4-3,2 μg/m 3, Pääterveysasemalla 1,8-6,7 μg/m 3 ja Taulumäellä 0,4-2,5 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla olivat vuonna 2014 korkeampia kuin muutamana edellisenä vuonna. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2014 samaa tasoa kuin viime vuosina.

1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 4 3. MITTAUSPISTEET... 7 4. PÄÄSTÖLÄHTEET... 8 5. SÄÄOLOSUHTEET... 8 6. TYPEN OKSIDIT (NO X )... 10 6.1 Päästöt... 10 6.2 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 11 6.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 11 6.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin....... 13 6.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin...... 15 7. HIUKKASET... 17 7.1 Päästöt... 17 7.2 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 18 7.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin..... 18 7.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.... 19 7.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 20 7.3 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa..... 21 7.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin..... 21 7.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 22 7.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 23 7.4 Pölyepisodit vuonna 2014 Varkaudessa... 24 8. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS)... 25 8.1 Päästöt... 25 8.2 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa... 26 8.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 26 9 ILMANLAATUINDEKSI.... 29 9.1 Yleistä..... 29 9.2 Indeksiarvot Varkaudessa... 30 10. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 32

LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset 33 LIITE 2 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus 38 LIITE 3 Päästöt Varkaudessa vuosina 1988-2014 40 LIITE 4 Tunnusluvut vuosien 2009-2014 mittauksista 43 LIITE 5 Pitoisuustuuliruusut komponenteittain ja mittausasemittain 52

ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2014 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A-Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Tulosten raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualuieilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta.

3 Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan.

4 2. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM 2,5 ). Vähäisempää vaikutusta on ulkoilman otsonilla (O 3 ). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi joillakin olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille. (Kuva EEA, 2013) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

5 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi vaikuttaa maksaan, keuhkoihin, haimaan ja verenkuvaan. Voi edistää keuhkosairauksia aiheuttaen hengityselinoireita ja altistaa hengitystie-infektioille. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja eutrofikaatiota muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja vesija maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää, Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Bentseeni on kasvihuonekaasu lämmittäen siis ilmakehää. Edistää hapen ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa ihooireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

7 3. MITTAUSPISTEET Vuonna 2014 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 61), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Ahlströminkatu 6) olevalla sääasemalla. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET VARKAUDESSA VUONNA 2014 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Päiviönsaari liikenne/teollisuus x x x Pääterveysasema teollisuus/kaupunkitausta (esikaupunki) x x x Taulumäki teollisuus/kaupunkitausta (keskusta) x x Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1. Mittausaseman ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi

8 4. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 6-8 ja liitteessä 3. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2012, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2012 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. 5. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2014 alkoi poikkeuksellisen lauhana, mutta tammikuun 10. päivän jälkeen säätila muuttui puolestaan jopa harvinaisen kylmäksi. Vuoden alussa lunta oli maassa hyvin vähän. Vasta tammikuun puolessa välissä saatiin pysyvämpi lumipeite. Helmikuu oli poikkeuksellisen leuto: jopa 6-8 astetta keskimääräistä helmikuuta lämpimämpi. Lumipeite oli koko talven hyvin ohut ja maaliskuun alkupuolella maa oli jo lähes lumeton. Kevät alkoi maaliskuussa 4-5 astetta tavanomaista lauhempana. Kuun lopulla lämpötilan vuorokausivaihtelu oli varsin suurta. Selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi säätila jatkui koko huhtikuun. Toukokuun alussa sää kylmeni taas kolmeksi viikoksi hyvin koleaksi. Tämän jälkeen oli lähes helteinen sääjakso, joka muuttui hyvin nopeasti taas kylmäksi kuun lopulla. Kuukauden puolessa välissä saatiin hyvin runsaita sateita: Varkaudessa 13.5. satoi 63 mm vuorokaudessa. Kesä alkoi helteisenä, mutta kesäkuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Heinäkuun alussa alkoi poikkeuksellisen pitkä hellejakso, joka kesti lähes elokuun puoleen väliin. Elokuun loppupuolella säätila viileni. Varkauden seudulla elokuun sademäärä oli varsin suuri. Syksy alkoi tavanomaista lämpimämpänä ja aluksi hyvin kuivana. Syys-

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtiku Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 9 kuun lopulla säätila muuttui kylmemmäksi ja epävakaisemmaksi. Myös lokakuussa säätila vaihteli varsin kylmän ja poikkeuksellisen lämpimän sään välillä. Marraskuu oli jälleen tavanomaista lämpimämpi kuukausi. Marraskuussa saatiin lyhytaikaisesti lumipeite koko maahan, mutta kuun lopulla maa oli jälleen paljas. 35 Ilman lämpötila Varkauden kaupungintalolla vuonna 2014 25 15 5 oc -5-15 Lämpötila Keskiarvo -25-35 Sademäärä (mm) Sademäärä Varkauden kaupungintalolla vuonna 2014 14 12 10 8 6 4 2 0 Sademäärä

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 t / a 10 Vuonna 2014 vallitsevat tuulensuunnat Varkaudessa olivat etelästä ja kaakosta. VARKAUDEN KAUPUNGINTALON SÄÄASEMAN TUULIRUUSU VUONNA 2014 6. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 6.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2014 olivat Varkaudessa noin 900 tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuonna 2014 päästöt olivat hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna. Typpidioksidipäästöt Varkaudessa v. 1987-2014 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 VESILIIKENNE RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY STORA ENSO OYJ A-REHU OY

11 Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2014 yhteensä 623 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2014 yhteensä 97 t). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna 2014 17 t pienemmät kuin vuonna 2013. Typen oksidien päästöt Varkaudessa v. 2014 5 % 9 % 3 % STORA ENSO OYJ VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY 11 % TIELIIKENNE 1 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS 71 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESI- JA RAIDELIIKENNE Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 6.2 Typen oksidien mitatut pitoisuudet Varkaudessa 6.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO 2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 40 µg/m 3

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 12 Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2014 olivat seuraavat NO 2 Tuntiarvot Vuorokausiarvot Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) 28-52 16-41 25-61 150 16-35 7-24 9-33 70 Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvikuukausina tammi- ja joulukuussa sekä alkukeväästä maalis-huhtikuussa. 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v. 2014 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v. 2014 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) 13 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v. 2014 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo 6.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin olivat seuraavat NO 2 Tuntikeskiarvo max Vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 67 51 76 200 0 18 11 7 8 40 - -

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pitoisuus (ug/m3) 14 Typen oksidien (NO + NO 2 ) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 23,2 9,7 13,3 30 Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta 2001. Päiviönsaarella pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta 2001. Pitoisuudet laskivat aina vuoteen 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Tämän jälkeen pitoisuudet ovat uudelleen kääntyneet laskuun. Vuonna 2014 pitoisuudet olivat edelleen Pääterveysasemaa lukuun ottamatta hieman alhaisempia kuin edellisenä vuonna. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2014 Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo

Pitoisuus (ug/m3) 15 6.2.3. Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys Huom. tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntiarvo on vuonna 2010 Taulumäellä ylittänyt alemman arviointikynnyksen. Muutoin typpidioksidin tuntiarvot vuosina 2009-2014 ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen, kun otetaan huomioon, että tuntiarvo saa ylittää arviointikynnyksen 18 kertaa vuodessa. 160 Typpidioksidin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2014 140 120 100 80 60 40 20 Typpidioksidin tuntiarvo Päiviönsaari Typpidioksidin tuntiarvo Pääterveysasema Typpidioksidin tuntiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 16 Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2009-2014. Typpidioksidin vuosikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2014 35 30 25 20 15 vuosikeskiarvo Päiviönsaari vuosikeskiarvo Pääterveysasema vuosikeskiarvo Taulumäki 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NO x ) vuosikeskiarvot Päiviönsaarella ovat ylittäneet alemman arviointikynnyksen kaikkina vuosina 2009-2014 ja ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2010 ja 2012-2013. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön. Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2014 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 NO+NOx vuosikeskiarvo Päiviönsaari NO+NOx vuosikeskiarvo Pääterveysasema NO+NOx vuosikeskiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 t / a 17 7. HIUKKASET 7.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2014 olivat noin 360 tonnia. Vuodelta 2014 raportoidut hiukkaspäästöt olivat hieman pienemmät kuin vuonna 2013. Hiukkaspäästöt Varkaudessa v. 1987-2014 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 HAJAPÄÄSTÖT TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY STORA ENSO OYJ A-REHU OY Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2014 yhteensä 130 t) ja erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys (vuonna 2014 yhteensä noin 200 t). Stora Enso Oyj:n hiukkaspäästöt vuonna 2014 olivat hieman pienemmät kuin vuonna 2013. Kokonaishiukkaspäästöistä noin 80 % on hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja noin 60 % pienhiukkasia (PM 2,5 ). Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Hiukkaspäästöt Varkaudessa v. 2014 STORA ENSO OYJ 19 % VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY 2 % 38 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 37 % 2 % 2 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

Pitoisuus (ug/m3) 7.2 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa 18 7.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ovat seuraavat Kokoluokka Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 11-87 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2014 katupölyaikaan maalishuhtikuussa. Maaliskuussa ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi selvästi ja huhtikuussa ohjearvoa sivuttiin. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat talvikuukausina tammi-helmikuussa sekä joulukuussa. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v. 2014 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 19 7.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella olivat PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo max 95 50 14 35 Vuosikeskiarvo 15 40 - - Vuonna 2014 Päiviönsaaren mittausasemalla mitattiin 14 hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitystä maalis-huhtikuussa. Ylityksiä vuonna 2014 oli hieman enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2009-2014 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Päiviönsaari Pääterveysasema Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Pääterveysaseman PM 10 -mittaus lopetettiin vuonna 2011 lopussa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Päiviön-

Pitoisuus (ug/m3) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pitoisuus (ug/m3) 20 saarella vuonna 2014 oli korkein, mitä on mitattu koko mittaushistorian aikana vuodesta 2000. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2014 Päiviönsaari Pääterveysasema 7.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys H e n Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 kertaa kalenterivuodessa gitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat alittuneet kaikkina vuosina kuuden viime vuoden aikana. 30 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2014 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Päiviönsaari Ylempi arviointikynnys Pääterveysasema Alempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) 21 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa koskeva alempi arviointikynnys ylittyi vuonna 2014, kun arvioinnissa otetaan huomioon sallittu ylitys (35 kertaa kalenterivuoden aikana). Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2009-2014 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Päiviönsaari Ylempi arviointikynnys Pääterveysasema Alempi arviointikynnys 7.3 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa 7.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM 2,5 ) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 PM 2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3 Pienhiukkasten mittaus Pääterveysasemalla aloitettiin vuoden 2012 alussa. Pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa ja alkukesästä ja alkusyksystä. Helmikuun korkeammat pitoisuudet lienevät peräisin lämmityksen ja tieliikenteen suorista päästöistä. Kesän ja syksyn korkeammille pitoisuuksille ei voida osoittaa selkeää syytä.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 22 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Pääterveysasemalla v. 2014 30 25 20 Pitoisuus (ug/m3) 15 10 5 0 Pääterveysasema WHO:n esitys ohjearvoksi 7.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, ( raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava * 1.1.2020 mennessä PM 2,5, ) altistumisen pitoisuuskatto 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 mennessä PM 2,5, laltistumisen vähennystavoite 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden a pitoisuudesta (*) s ketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla vuonna 2014 oli 6,5 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja raja-arvon 25 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli 1,1 ug/m 3 korkeampi kuin vuonna 2013. Pienhiukkasista todennäköisesti suuri osa kaukokulkeumaa.

Pitoisuus (ug/m3) 23 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Pääterveysasemalla v. 2012-2014 30,0 25,0 20,0 Pitoisuus (ug/m3) 15,0 10,0 5,0 0,0 Pääterveysaasema Raja-arvo 7.3.3. Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnyintikynnys Alempi arvio- Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Pääterveysasemalla ovat selvästi alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2012-2014, jolloin mittauksia on tehty. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2012-2014 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2012 2013 2014 Pääterveysasema Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

01.01.12 14.01.12 28.01.12 10.02.12 24.02.12 08.03.12 22.03.12 05.04.12 18.04.12 02.05.12 15.05.12 29.05.12 12.06.12 25.06.12 09.07.12 22.07.12 05.08.12 18.08.12 01.09.12 15.09.12 28.09.12 12.10.12 25.10.12 08.11.12 22.11.12 05.12.12 19.12.12 Pitoisuus (ug/m3) 24 7.4 Pölyepisodit vuonna 2014 Varkaudessa Varkauden keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2014 maaliskuun lopulle ja huhtikuun alkuun. Seuraavassa kuvassa hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 9.1). Kuva osoittaa PM 10 -episodien esiintymistä vuoden 2014 aikana. 600 500 400 300 Varkauden Päiviönsaaren PM10-tuntipitoisuudet v. 2014 PM10 Huonon ilmanlaadun raja 200 100 0 Pääterveysasemalla pienhiukkaspitoisuuksissa pitoisuusvaihtelu oli vähäisempää. Jaksoja, jolloin pienhiukkaspitoisuudet olivat selvimmin koholla, ajoittui helmikuulle, toukokuulle ja syyskuulle. Seuraavassa kuvassa pienhiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 50 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 9.1). Kuva osoittaa PM 2,5 -episodien esiintymistä vuoden 2014 aikana.

t/a rikkinä 01.01.12 15.01.12 30.01.12 14.02.12 28.02.12 14.03.12 29.03.12 12.04.12 27.04.12 12.05.12 26.05.12 10.06.12 25.06.12 09.07.12 24.07.12 08.08.12 22.08.12 06.09.12 21.09.12 05.10.12 20.10.12 04.11.12 18.11.12 03.12.12 18.12.12 Pitoisuus (ug/m3) 25 100 80 Varkauden Pääterveysaseman PM2,5-tuntipitoisuudet v. 2014 PM2,5 Huonon ilmanlaadun raja 60 40 20 0-20 8. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 8.1 Päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2014 olivat 14 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. Päästöt ovat pienentyneet selvästi neljän viime vuoden aikana. 45 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta v. 1988-2014 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Pitoisuus (ug/m3) 26 8.2 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa 8.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Vuonna 2014 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,4 3,2 1,8 6,7 0,4 2,5 10 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2014 entiseen tapaan korkeimmat Pääterveysasemalla. Huomattavasti alhaisempia tasoja mitattiin Päiviönsaarella ja Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmi-, huhti- ja syyskuussa. Päiviönsaarella korkeimmat pitoisuudet mitattiin tammi- ja joulukuussa ja tauumäellä kesäkuussa.. 12 10 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v. 2014 8 6 4 2 0 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 27 12 10 8 6 4 2 0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v. 2014 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo 12 10 8 6 4 2 0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Taulumäellä v. 2014 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta 2001. Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa. 2000-luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla. 2000-luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet selvään nousuun etenkin Pääterveysasemalla ja Taulumäellä, mikä johtunee Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuoden 2010 jälkeen erityisesti Pääterveysasemalla pitoisuudet laskivat merkittävästi. Myös Päiviönsaarella

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pitoisuus (ug/m3) 28 ja Taulumäessä pitoisuudet laskivat tällöin jonkin verran. Vuonna 2014 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo oli Pääterveysasemalla taas selvästi korkeampi kuin kahtena edellisenä vuotena. Päiviönsaarella ja Taulumäellä vuosikeskiarvo vuonna 2014 oli sama kuin kahtena edellisenä vuotena. 2,5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2014 2 1,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0 Hajutuntien lukumäärä (TRS-tuntikeskiarvo > 3 ug/m 3 ) vuonna 2014 oli selvästi suurin Pääterveysasemalla, missä niitä oli 740 kpl. Päiviönsaarella hajutunteja oli 153 kpl ja Taulumäellä 69 kpl. Kaikilla mittausasemilla hajuntuntien määrä on ollut kasvussa kahtena viime vuonna. Korkein mitattu TRStuntipitoisuus vuonna 2014 oli Pääterveysasemalla 53,7 ug/m 3, Päiviönsaarella 57,8 ug/m 3 ja Taulumäellä 48,2 ug/m 3. Hajutuntien lukumäärä Varkaudessa v. 2011-2014 800 700 600 Hajutuntien lukumäärä 500 400 300 200 100 Pääterveysasema Päiviönsaari Taulumäki 0 2011 2012 2013 2014

29 9. ILMANLAATUINDEKSI 9.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

30 9.2 Indeksiarvot Varkaudessa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Pääterveysasemalla ilmanlaatu kokonaisuutena oli pääosan vuotta hyvä, eikä ilmanlaadussa kokonaisuutena ollut kovin suurta vaihtelua koko vuoden aikana. Jonkin verran parempi ilmanlaatu oli kesällä ja alkusyksystä. Varkauden Pääterveysaseman ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Myös Päiviönsaarella ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Selvästi heikoin ilmanlaatu oli keväällä katupölyjakson aikana maalis-huhtikuun vaihteessa. Varkauden Päiviönsaaren ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

31 Taulumäellä ilmanlaatu oli valtaosin hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensivät ajoittain kohonneet typpidioksidin ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Heikoimmillaan ilmanlaatu Taulumäellä oli tammikuussa ja syyskuussa. Varkauden Taulumäen ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

32 10. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkaudessa typenoksidien päästöt ovat selvästi vähentyneet koko 2000-luvun ajan. Myös hiukkaspäästöt ovat kääntyneet laskuun 2010-luvulla. Sen sijaan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuodesta 2010 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt ovat taas olleet selvässä laskussa. Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina 2010-2014 olleet suurempia kuin aiempina vuosina. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2014 jäivät selvästi alle ohje- ja rajaarvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvikuukausina ja alkukeväästä. Mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ylittivät ohjearvon maaliskuussa ja huhtikuussakin ohjearvoa sivuttiin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella kasvussa lähes koko 2000-luvun alun ajan. Vuodesta 2010 pitoisuudet kääntyivät laskuun, mutta vuonna 2014 pitoisuustaso kohosi selvästi uudestaan. Pienhiukkasten pitoisuudet Pääterveysaseman mittausasemalla vuonna 2014 olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2013. Pienhiukkasten pitoisuus Pääterveysasemalla kuvaa koko Varkauden kaupunkialueen pienhiukkasten taustatasoa. Pitoisuustaso vuonna 2014 Pääterveysasemalla alitti ilmanlaatuasetuksen tavoitetasot. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla olivat selvässä kasvussa aina vuodesta 2003, mutta vuonna 2011 pitoisuuksien kasvu jyrkästi taittui. Kahtena viime vuonna pitoisuudet ovat Pääterveysasemalla kuitenkin kääntyneet uudelleen kasvuun. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2014 samaa tasoa kuin vuonna 2012. Vuonna 2014 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuun vaihteessa sekä syyskuussa. Ilmanlaatua Varkaudessa heikensivät eniten hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet sekä ajoittain korkeiksi nousseet pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet.

33 LIITE 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

34 KAUPUNGINTALO Osoite: Ahlströminkatu 6 (kaupungintalo), VARKAUS Koordinaatit: 6231238:2788672 Mittausparametrit: Lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä Näytteenottokorkeus: 20 m maanpinnasta, 78 m merenpinnasta Ympäristö: Sääasema sijaitsee kaupungin keskustassa olevan kaupungintalon katolla. Mittauskorkeudella ympäristö on avoin ja suhteellisen tasainen, joten tulokset kuvaavat hyvin alueen vallitsevia sääolosuhteita. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääparametrit: Vaisala WXT 510 Sääaseman toiminta on aloitettu 22.11.1994. 1.12.2011 sääasema siirrettiin kaupungintalon katolla hieman toiseen paikkaan.

35 PÄIVIÖNSAARI Osoite: Wredenkatu 5 (Wredenkadun ja Taipaleentien risteys), VARKAUS Koordinaatit: 6231391:2788699 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM 10 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 80 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa läpiajotie Vt23:n varrella pienen pysäköintialueen reunalla. Mittausaseman ympäristö on avointa liikenneympäristöä. Vt23:n liikennemäärä on noin 22 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 350 m:n päässä koillisessa. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 7.10.2003.

36 PÄÄTERVEYSASEMA Osoite: Savontie 61 (Pääterveysasema), VARKAUS Koordinaatit: 6232958:2788931 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 8 m maanpinnasta, 88 m merenpinnasta Ympäristö: Esikaupunkialueella Pääterveysaseman LVI-konehuoneessa sijaitseva mittausasema. Ympäristö on rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa on puisto- ja metsäalueita välissä. Lähimmän kadun Savontien liikennemäärä on noin 5 500 ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 3 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 1,6 km:n päässä kaakossa-etelässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 15.1.1991.

37 TAULUMÄKI Osoite: Petroskoinkatu 7 (Taulumäen torin toripaviljonki), VARKAUS Koordinaatit: 6231788:2786811 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS Näytteenottokorkeus: 5 m maanpinnasta, 86 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin liikekeskustan ja asuinalueiden välissä Taulumäen kauppatorilla toripaviljongissa sijaitseva mittausasema. Välitön ympäristön on avoin. Kauempana liike-, asuin ja hallintorakennuksia. Noin 35 m:n päässä sijaitsevan Petroskoinkadun liikennemäärä on noin 2 000 ajoneuvoa/vrk. Noin 75 m:n etäisyydellä sijaitsevat Osmajoentie ja Kauppakatu, joiden liikennemäärät ovat noin 3 600 ja 1 500 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus lähiväylillä 2-3 %. Stora Enso Oyj:n tehdasalue sijaitsee 1-1,7 km:n etäisyydellä idässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment 43i/ UV-fluoresenssi Aseman toiminta on aloitettu 3.1.2001.

38 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattoreilla, joihon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Thermo 43i. Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Environnement S.A. AC32M). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Päiviönsaarella on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Pääterveysasemalla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Pienhiukkasilla mittalaitteen antamat mittaustulokset on kerrottu kertoimella 1,25 ja mittalaitteen vakio on ollut 1,56. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta WXT 510. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu Envidas/Enview 2000- ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on varmistettu kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten hiukkasmittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty.

39 Jatkuvatoimisista mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti: Kaupungintalo lämpötila 100 % Kaupungintalo tuulennopeus 100 % Kaupungintalo tuulensuunta 100 % Kaupungintalo RH 100 % Kaupungintalo paine 100 % Kaupungintalo sademäärä 100 % Päiviönsaari NO 97 % Päiviönsaari NO 2 97 % Päiviönsaari TRS 95 % Päiviönsaari PM10 100 % Pääterveysasema NO 100 % Pääterveysasema NO2 100 % Pääterveysasema TRS 100 % Pääterveysasema PM2,5 100 % Taulumäki NO 100 % Taulumäki NO2 100 % Taulumäki TRS 100 % Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

40 LIITE 3 PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA 1988-2014 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA 1988-2014 (yksikkö tonnia) 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Stora Enso Oyj 500 516 652 666 779 768 768 888 896 Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne 349 355 347 320 308 298 286 274 260 246 231 217 vesiliikenne raideliikenne työkoneet hajapäästöt 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Stora Enso Oyj 907 836 882 976 963 830 998 789 878 804 856 783 Varkauden Aluelämpö Oy 5 6 5 7 5 12 2 5 2 1 3 7 tieliikenne 203 191 180 171 158 147 137 131 122 114 111 108 vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet 70 83 hajapäästöt 41 12 2012 2013 2014 Stora Enso Oyj 676 640 623 Varkauden Aluelämpö Oy 6 8 tieliikenne 104 101 97 vesiliikenne 9 9 9 raideliikenne 13 13 13 työkoneet 81 81 81 hajapäästöt 61 61 61

41 HIUKKASPÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA 1988-2014 (yksikkö tonnia) 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Stora Enso Oyj 200 220 206 209 163 216 201 312 274 Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne 23 22 22 20 20 19 19 18 17 16 14 13 työkoneet hajapäästöt 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Stora Enso Oyj 247 187 175 126 162 149 187 138 194 162 180 173 Varkauden Aluelämpö Oy 1 1 1 3 2 2 <1 1 <1 <1 1 4 tieliikenne 12 11 10 10 9 8 8 7 7 7 7 6 työkoneet 5 5 hajapäästöt 61 95 2012 2013 2014 Stora Enso Oyj 156 140 130 Varkauden Aluelämpö Oy 4 5 tieliikenne 6 6 5 työkoneet 5 5 5 hajapäästöt 213 213 213