Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö
Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja 2000-luvulla, mutta pääosin säilynyt muuttumattomana Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kasvanut voimakkaasti (sis. sekä avoliitto että yhden vanhemman perheet) 10,1 % (6 670/65 719) vuonna 1975 ja 42,1 % (24 488/58 134) vuonna 2013 Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsi syntyy usein (noin 76 %) avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on halukas tunnustamaan isyytensä Tutkimusmenetelmien kehittyminen (DNA-tutkimukset) Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016
Isyyslain uudistamisen teemat 1. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella 2. Isyyden selvittäminen 3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisella 4. Isyyden vahvistaminen oikeudenomistajien suostumuksella 5. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä 6. Isyyden kumoaminen 7. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 8. Liitelait
1. Isyyden toteaminen äidin avioliiton perusteella ns. isyysolettama Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (2 ) Nykyinen olettama säilyy lähes nykyisellään Oikeustilastoista pääteltävissä, että nykyinen olettama tuottaa harvoin ns. vääriä isyyksiä Isyyden kumoamiskanteita nostetaan 0,1-0,2 % kaikista todetuista isyyksistä vuosittain Isyysolettamaa EI laajennettu ulottumaan avoliittoihin Avoliiton alkamisen ja päättymisen epämääräisyys; väestötietojärjestelmän tiedot vs. todellinen tilanne; liikaa virheellisiä olettamia
2. Isyyden selvittäminen Tarkoituksena sellaisten tietojen hankkiminen, joiden nojalla isyys voidaan vahvistaa tai todentaa Selvittämisen käyttöalaa laajennettu: Myös 15-17 vuotiaat lapset Aviolapset, jos aviopuolisot yhdessä pyytävät selvittämistä 6 kk:n kuluessa syntymästä Aviolapsen isyys myöhemmin kuin 6 kk syntymästä, jos toinen mies on ilmoittanut aikovansa tunnustaa lapsen
2. Isyyden selvittämisen keskeyttäminen Äidin oikeudesta vastustaa isyyden selvittämistä luovutaan Lastenvalvoja tekee päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä, jos 15 vuotta täyttänyt lapsi sitä vaatii On ilmeistä, ettei isyyden vahvistamista varten ole saatavissa riittävästi tietoja Lapsi on syntynyt hedelmöityshoitojen tuloksena yksinäiselle naiselle, eikä siittiöiden luovuttaja ole suostunut isäksi Mies ei ole tunnustanut lasta ja on erityinen syy olettaa, että isyyden selvittäminen ei olisi lapsen edun mukaista, eikä 15 vuotta täyttänyt lapsi vaadi selvittämistä Keskeytetty selvittäminen on mahdollista aloittaa uudelleen
3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisen perusteella Yleisin isyyden vahvistamisperuste 24 488 avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta v. 2013 23 450 isyys vahvistettu tunnustamisen perusteella, joista n. 17 500 ns. selviä tapauksia (avoliittoperheet) 75 tuomioistuimen päätöksellä (v. 2013) Uudistuksen lähtökohtana tunnustamismenettelyn ajanmukaistaminen
3. Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää Tunnustaminen jatkossa mahdollista myös ennen lapsen syntymää äidin suostumuksella ja läsnä ollessa Äitiysneuvolassa terveydenhoitajalle tai kätilölle Toissijaisesti lastenvalvojan luona Tunnustamista ei saa ottaa vastaan, jos: äiti vastustaa, miehen tai tulevan äidin henkilöllisyyttä ei ole selvitetty, syytä epäillä, ettei tunnustaja ole isä, tai syytä epäillä, ettei tunnustaja kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Ennen lapsen syntymää annettu tunnustaminen voidaan peruuttaa tai kiistää viimeistään 30. päivänä syntymästä.
3. Isyyden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen Tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen mahdollista Lastenvalvojalla, maistraatissa, vihkijälle, Suomen edustustossa (kuten nykyisin) Poikkeuksellisesti jatkossa myös, jos lapsi on kuollut niin pian syntymänsä jälkeen, että tunnustamislausumaa ei ole olosuhteet huomioon ottaen voitu antaa (1 vuosi lapsen kuolemasta).
4. Isyyden vahvistaminen oikeudenomistajien suostumuksella Uusi mahdollisuus tilanteissa, joissa isä, joka on kuollut, ei ole tunnustanut avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta ennen kuolemaansa. Edellyttää, että oikeusgeneettinen isyystutkimus osoittaa miehen olevan lapsen isä, ja miehen oikeudenomistajat antavat kirjallisen suostumuksensa siihen, että isyys voidaan vahvistaa ilman oikeudenkäyntiä maistraatin päätöksellä.
Isyyden vahvistamisprosessi nyt 1. Lapsen syntymä Synnytyssairaalan merkintä VTJ:hin (VTJA 32 ) Maistraatin ilmoitus lastenvalvojalle 2. Isyyden selvittäminen - alkuneuvottelu - lisäselvitykset - DNA-tutkimukset 3. Isyyden tunnustaminen, - hyväksymiset - kuulemiset 4. Maistraatti vahvistaa Isyyden (tai ei vahvista Isyyttä) 3. Isyyden vahvistamiskanne alioikeudessa 5. HO 6. KKO
Isyyden vahvistamisprosessi jatkossa, jos lapsi tunnustettu ennakkoon 1. Lapsen syntymä Synnytyssairaalan merkintä VTJ:hin (VTJA 32 ) Maistraatin ilmoitus lastenvalvojalle 2. Isyyden selvittäminen Ei alkuneuvottelua Äidin siviilisäädyn tarkistaminen 30 päivän odotus 3. Isyyden tunnustaminen 3. Oikeudenomistajien suostumus isyyden vahvistamiseen 4. Maistraatti vahvistaa Isyyden (tai ei vahvista Isyyttä) 3. Isyyden vahvistamiskanne alioikeudessa 5. HO 6. KKO
5. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta vahvistetaan Miehellä on kanneoikeus jos lastenvalvoja on keskeyttänyt isyyden selvittämisen, koska lapsesta tai lapsen äidistä ei ole voitu tehdä oikeusgeneettisiä isyystutkimuksia (uusi) jollei maistraatti ole vahvistanut isyyttä ja siihen on muu syy kuin se, ettei tunnustamista ole hyväksytty (vastaa nykytilannetta) Miehen kanne pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon em. lastenvalvojan tai maistraatin päätöksestä.
5. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä Kannetta ei voida ajaa, jos 15 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa tai lapsi on kuollut. Lapsen kanneoikeus säilyy nykyisellään Lapsen kanneoikeus ei ole sidottu määräaikaan eikä miehen kuolemaan Jos mies on kuollut, haastetaan vastaajaksi miehen oikeudenomistajat.
6. Isyyden kumoaminen Isyyden kumoaminen maistraatin päätöksellä Aviomiehen isyys kumoutuu, kun toinen mies on tunnustanut isyytensä ja maistraatti vahvistaa isyyden tunnustamisen perusteella (kuten nykyisin) Aviomiehen isyys voidaan kumota, jos lapsen äiti ja aviomies ovat yhdessä pyytäneet isyyden selvittämistä ja DNA-tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aviomies ei voi olla lapsen isä (uusi). Ei koske tilanteita, joissa äidille on annettu hedelmöityshoitoa Hakemus tulee tehdä ennen kuin 1 vuosi kulunut syntymästä.
6. Isyyden kumoaminen Isyyden kumoaminen kanteen perusteella Kanneoikeus lapsella, äidillä ja miehellä, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai maistraatin päätöksellä vahvistettu (kuten nykyisin). Myös miehellä, joka katsoo olevansa lapsen isä aviomiehen sijaan, jos (uusi): 1. Äiti ja aviomies asuivat erillään lapsen syntymän aikaan; 2. Kantaja asui yhdessä lapsen äidin kanssa lapsen syntymän aikaan ja lapseen on muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde; ja 3. Tuomioistuin arvioi kanteen nostamisen olevan lapsen edun mukainen. Määräaika Äidillä ja miehillä 2 vuotta lapsen syntymästä/tunnustamisesta (kuten nykyisin) Lapsen kanteella ei ole määräaikaa (kuten nykyisin)
7. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Lähtökohtana takautuva soveltaminen Sovelletaan lähtökohtaisesti myös silloin, kun lapsi on syntynyt ennen uuden lain voimaantuloa Laki tulee voimaan kokonaisuudessaan 1.1.2016 Siirtymäaika tarpeen tiedottamisen, kouluttamisen, asetuksentasoisen sääntelyn ja lomakkeiden uudistamisen vuoksi.
8. Liitelait L oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta (378/2005) Oikeusgeneettisessä isyystutkimuksessa tarvittava kudosnäyte (ns. poskitikkunäyte) otetaan jatkossa isyyden selvittämisen yhteydessä lastenvalvojan luona Tuomioistuimen määräämät näytteet otetaan kuitenkin edelleen thyksikössä tai edustustossa L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) Jos mies tunnustaa isyytensä ennen lapsen syntymää, yhteishuoltosopimus voidaan tehdä samassa yhteydessä
Kysymyksiä pohdittavaksi: Mitkä tulevat olemaan äidin vastustusoikeudesta luopumisen vaikutukset käytännössä? Biologisen isän asemaa on pyritty uudella lailla vahvistamaan: onko oikeuksia jo liikaakin vai silti liian vähän?