1 Tervetuloa Hiihtomuseoon! Ohjeita museovierailua varten Oppilaat ovat koko museovierailun ajan opettajan vastuulla. Museon avoinnapitohenkilökunnalta voi kysyä neuvoja ja he opastavat toimintaosaston laitteiden käytössä. 1. Saapuessasi museoon tulet museon sisääntuloaulaan, josta löytyy museon lipunmyynti ja informaatiopiste. 2. Vaatteiden säilytystilat ovat vastapäätä lipunmyyntipistettä. Sieltä löytyvät myös lukittavat lokerot, joihin pitää jättää reput ja isommat laukut museokäynnin ajaksi. 3. Museon WC-tilat löytyvät vaatteiden säilytystilan vierestä oikealta. 4. Sisääntulokerroksessa on käytettävissä tarpeen vaatiessa myös hissi yläkerran näyttelytiloihin. Jos tarvitset hissiä, kysy apua museon asiakaspalvelijoilta lipunmyynnistä. 5. Sisääntuloaulassa sijaitsee myös museokauppa. 6. Perusnäyttely-tilaan siirrytään sisääntuloaulasta vasemman puoleisesta ovesta. 7. Toimintaosasto ja vaihtuvien näyttelyiden tila löytyy keskeltä museota sisääntuloaulan oikean puoleisesta ovesta. 8. Museon toisessa kerroksessa sijaitsee vaihtuvan näyttelyn tila: parvi ja näyttelysali. Yläkerran näyttelytilaan siirrytään portaita pitkin tai tarpeen vaatiessa hissillä. 9. Näyttelytiloissa oleviin esineisiin ja teoksiin ei saa koskea. Älä koske myöskään vitriineihin. Toimintaosastossa voi kokeilla laitteita esimerkiksi mäkihyppysimulaattoria ja Aikalatu multimediaa. 10. Tehtäviä tehdessäsi jätä tilaa myös toisille ja tarkastele esinettä tai teosta hieman kauempaa. Näyttelytilojen vitriinejä tai seiniä ei voi käyttää kirjoitusalustoina. Kirjoitusalustoja voit pyytää Hiihtomuseon henkilökunnalta. 11. Liiku ryhmän mukana ja noudata opettajan ohjeita. Siirry rauhallisesti paikasta toiseen, älä juokse. Näin huomioit myös muut museokävijät. 12. Museossa ei tarvitse olla täysin hiljaa, vaan voit myös kysyä ja keskustella, kunhan noudatat annettuja ohjeita. On kohteliasta myös pitää kännykkä kiinni tai äänettömällä museovierailun ajan.
2 ALAKERTA Perusnäyttelytila yht. n. 40 min. n. 15 min. Toimintaosasto n. 25 min. YLÄKERTA Erikoisnäyttely Urheiluidolit Parvitila yht. n. 40 min. n. 20 min. n. 20 min. YHTEENSÄ 1 h 20 min.
3 ALAKERTA Perusnäyttelytila noin 15 min. Tutustutaan yhdessä oppilaiden kanssa perusnäyttelyyn Selän henkeä ja hohtavia hankia. Opettajalla on käytössään perusnäyttelyyn liittyvä kansioteksti. Perusnäyttelystä on nostettu esiin kolme pääotsikkoa, jotka on merkitty numeroin: 1. Hiihdettiinkö jo kivikaudella? 2. Miksi Salpausselkä valittiin kisojen pitopaikaksi? 3. Mäkihyppyä tyylillä! Tekstistä löytyy myös vinkkejä, mitä asioita kannattaa huomioida Salpausselän- ja MM-kisavitriineissä 1920-2000-luvulle. Toimintaosasto noin 25 min. Hypätään mäkisimulaattorissa ohjeiden mukaan sekä tutustutaan kosketusnäytöllä toimivaan Aikalatuun.
4 YLÄKERTA Erikoisnäyttely Urheiluidolit noin 20 min. Oppilaille on laadittu kuvasuunnistustehtäviä perustuen näyttelyssä olevaan esineistöön ja tietotauluihin. Vastaukset löytyvät joko esineistä tai tietotauluista. Tehtävä suoritetaan viuhkasuunnistusperiaatteella. Opettaja jakaa kuvasuunnistuslaput oppilaille. Vastaukset voi tarkistaa opettajan kansiosta. Lisätehtävä: Selfie Oppilaat voivat ottaa itsestään selfien idolinsa kanssa omalla kännykkäkameralla. Näyttelyssä voi kuvata myös muuta kiinnostavaa! Kuvia ja videoita voi halutessaan jakaa Urheiluidolit-näyttelyn some-kanavissa ja koulun omilla nettisivuilla. www.urheiluidolit.fi Fanipostia Koulussa tehtäväksi: Kirjoita omalle urheiluidolillesi käsinkirjoitettu fanikirje. Ota mallia kirjeelle esimerkiksi Toni Niemisen, Jari Puikkosen tai Eino Kirjosen fanikirjesuurennoksista käytävän varrelta.
5 Parvitila 20 min. Piirustustehtävä Oppilaat voivat suunnitella oman lumilaudan ulkoasun. käytettävissä on värikyniä ja paperia valmiit työt voi ottaa mukaan Talven jäljet -palapeli - Tunnista talviliikuntavälineiden jäljet ja liitä eläinhahmo talviseen maisemaan. Suksipuulajien tunnistustehtävä Puusuksien tekemisessä on käytetty erilaisia puulajeja. Yhdistä oikea puunäyte oikean puun vihjekuvan alle. Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on suotavaa silloin kun museossa on samaan aikaan toinen kouluryhmä.
6
7 Selän henkeä ja hohtavia hankia Hiihtomuseon perusnäyttely 1. Hiihdettiinkö jo kivikaudella? Suomessa on pitkä ja luminen talvi, jonka aikana tiettömässä maastossa on ollut vaikea kulkea jalkaisin. Talviseen metsästämiseen ja paikasta toiseen siirtymiseen tarvittiin kulkuvälineitä. Pohjoismaissa ja Euraasiassa tähän tarkoitukseen keksittiin suksi. Kivikaudella käytettiin myös ihmisen tai koiran vetämiä rekiä. Myöhemmin vetoeläiminä käytettiin poroja ja hevosia. Suomen vanhin suksilöytö on tehty Sallasta ja se on n. 5300 vuotta vanha. Suksen pituus on 180 cm ja leveys n.15 cm. o Suksen ikä määritellään ottamalla siitä puunäyte ja ajoittamalla se radiohiiliajoitus-menetelmällä. Suomesta on löydetty muinaisia suksia soista ja järven pohjamudista yhteensä n. 200 kpl. o Soiden ja pohjamutien hapeton tila on mahdollistanut elollisesta aineesta (puusta) valmistettujen suksien säilymisen. Suksen valmistusmateriaalina on käytetty pihkaista mäntyä ja myöhemmin koivua. Vitriinissä esimerkkejä: suksi n:o 3 on niistä vanhin ja löydetty Pertunmaalta, iältään n.1820 vuotta.
8 Vertaile, miten muinaissuksi eroaa nykyajan suksesta. Huom! eripariset sukset (lyly ja kalhu) ja tasapitkät sukset. Sauvat: Hiihdettäessä on käytetty kahta tai yhtä sauvaa riippuen muista taakoista ja matkan tarkoituksesta. (Esim. yhdistetty keihäs-sauva). 2. Miksi Salpausselkä valittiin kisojen pitopaikaksi? Suomessa on ollut tasamaakilpahiihdon perinne; hiihdettiin meren tai järven jäällä tai pellolla. Yli sata vuotta sitten Suomessa kilpailtiin jäätyneellä Oulunjoella. 1920-luvulla siirryttiin Suomessa norjalaisen mallin mukaan murtomaahiihtoon, koska haluttiin pärjätä kilpailuissa vaihtelevassa maastossa. Uusiksi murtomaahiihtokeskuksiksi nousivat Salpausselkä Lahdessa, Puijo Kuopiossa ja myöhemmin Ounasvaara Rovaniemellä. Sopiva maasto ja talvi-ilmasto, hyvät kulkuyhteydet ja lyhyt matkaetäisyys muualta tiheään asutusta Suomesta tekivät Salpausselästä merkittävän hiihtokeskuksen. Salpausselän hiihtoja on järjestetty vuodesta 1923. Maailmanmestaruuskilpailut on pidetty Lahdessa kuusi kertaa: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001.
9 Vinkkejä opettajalle MM-kisoihin liittyen 1920-luku (ensimmäinen seinävitriini) (1926) Murtomaasukset lyhyempiä kuin tasamaasukset. Hiihtäjä Tapani Nikun suojanaamari (vuoden 1926 Kongressihiihdot hiihdettiin 25-31 -asteen pakkasessa). Ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin nykyistä hiihtokatsomoa vastapäätä olevaan rinteeseen, siis eri paikkaan kuin nykyiset hyppyrimäet. 1930-luku (1938) Vapaaehtoisuus on ollut kantava voima alusta asti sekä Salpausselän kisoissa että MM-kisoissa. 1938 MM- kisoissa muonituksesta vastasivat lotat ja tarjolla oli hernekeittoa, kahvia ja kaakaota. Monot o Suutari Jussi Mononen perusti Lahteen v. 1921 jalkineliikkeen (Lahden saapas- ja lapikasteollisuus Oy). o Mononen alkoi nelisen vuotta myöhemmin valmistaa myös urheilu- ja hiihtojalkineita, suksisiteitä ja voiteita.
10 o Tehtaan suositusta Mono - jalkineesta tuli lähes koko maassa yleisnimi hiihtokengälle. Metallinen rotanloukkuside käyttöön (Suomalainen versio: Voitto-suksiside ). Radio toi kisat koko kansan ulottuville. 1950-luku (1958) Vuoden 1958 MM -mäkikisaa seurasi 67 000 henkeä. Lahdessa oli tuolloin 62 925 asukasta. Naishiihto hyväksyttiin ensimmäistä kertaa olympialaisiin v. 1952 Oslossa. Suomen naiset saivat 10 km hiihdossa kolmoisvoiton. o Siiri Äitee Rantanen hiihti olympiapronssia. o Siiri Rantasen patsas sijaitsee Lahden urheilukeskuksen alueella ja se on Suomen ensimmäinen naisurheilijalle pystytetty patsas. o Maailmanmestaruuskilpailuissa jaetaan edelleenkin Kansainvälisen Hiihtoliiton lumitähti -mitalit kolmelle ensimmäiselle (katso mitalit vitriinistä). Lahtelaiset mäkihyppysankarit o Suomalaiset nousivat mäkihypyn huipulle. Juhani Kärkinen voitti erikoismäenlaskun. kts. Kärkisen suksi. Kts. tarina Tyylikkäitä mäkihyppysankareita.
11 Kisatytöt ensimmäistä kertaa kisoissa mukana. 1970-luku (1978) Betonimäki valmistui vuonna 1972 ja teräsmäet vuonna 1977. Uutuutena lasikuitusuksi entisten puusälesuksien rinnalle. Juha Miedon mono kokoa 48. Luhdan asut hiihtäjille ja toimitsijoille. 1980-luku (1989) Kisamaskotti Nestori ja ihailijakuvat Matti Nykäsestä ja Jari Puikkosesta. o Jari Puikkosen hyppypuku ja sukset vitriinissä! Luistelutyyli perinteisen tyylin rinnalle. Uudet muoviset luistelusukset (kennorakenne ja hiilikuitu) ja luistelumonot. 2000-luku (2001) MM-2001 kisat käytiin suomalaisittain aluksi menestyksekkäissä tunnelmissa. Kisojen loppuvaiheessa saapuneista dopingtuloksista tiedotettaessa kisojen sponsorit peittivät
12 mainostaulunsa mustilla kankailla, sillä kiellettyjen aineiden käyttäjiksi paljastuivat muutamat Suomen huippuhiihtäjistä. 3. Mäkihyppyä tyylillä! Suomen ensimmäiset mäenlaskukilpailut järjestettiin Katajanokan kallioilla 1886. Ensimmäiset puiset hyppyrimäet rakennettiin Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin vuonna 1905 silloin mäestä lennettiin n. 12-16 m. 1920-luvulla Lahdesta, Kuopiosta ja Rovaniemestä mäkihyppykaupunkeja Lahtelaiset mäkimiehet eli punapaidat o Lahden Hiihtoseura (LHS) on tunnettu menestyneistä mäkihyppääjistään. Mäkihypystä kehkeytyi erityisesti lahtelaisten urheilulaji. 1950- ja 1960-luvulla lahtelaiset mäkihyppääjät esiintyivät viininpunaisissa pipoissa ja paidoissa, joista tuli nimitys punapaidat. o Menestyneitä lahtelaisia mäkimiehiä ovat olleet mm. Paavo Nuotio, Juhani Kärkinen, Eino Kirjonen, Veikko Viki Kankkonen ja Niilo Nikke Halonen. 1970-luvulta 2000-luvulle huippunimiä lahtelaisessa mäkihypyssä ovat olleet mm. Pentti Kokkonen, Jari Puikkonen, Toni Nieminen ja Janne Ahonen. kts. tarina Tyylikkäitä mäkihyppysankareita
13 Hyppyrimäestä on hypätty Suomessa eri aikoina kolmella erilaisella tyylillä: o Alkuvuosina hypättiin pystymäkihyppytyylillä ja kädet edessä hyppytyylillä. Ilmalennossa laskijan asento oli pystysuora ja sukset osoittivat ylöspäin. Tasapainoa pidettiin yllä pyörittämällä käsiä. o Aerodynaaminen tyyli kehitettiin1950-luvulla. Ilmalennossa laskija oli rohkeassa etunojassa, täysin liikkumattomassa asennossa, kädet takana housunsaumassa tai joskus myös edessä. Tällä tyylillä ovat hypänneet mm. Juhani Kärkinen, Veikko Kankkonen ja Matti Nykänen. o V-tyyli syntyi vuosien 1989 ja 1992 välillä. Ilmalennossa laskija levittää jalat v-asentoon. Tällä tyylillä hyppyjen pituudet kasvoivat ratkaisevasti, vaikka tyyliä pidettiin aluksi virheenä ja asentoa rumana. (Jan Boklöv > Toni Nieminen). o H-tyyli on kaikkein uusin hyppytyyli. Uudenlaisten siteiden ansiosta ilmalennon aikana hyppääjän sukset ovat H-kirjaimen muotoisessa asennossa (kts. kuvassa Björn Einar Romören)
14 Tarinat Suomalaisella sisulla hiihdon olympiapronssia Ensimmäiset talviolympialaiset v. 1924 Chamonixissa Ranskassa olivat suomalaiselle talviurheilulle näytönpaikka ja odotukset olivat sen mukaiset Chamonixin olosuhteet osoittautuivat kuitenkin liian vaativiksi suomalaishiihtäjille ainoa valopilkku oli Tapani Niku, joka loukkaantumisesta huolimatta toi 18 km:n pikamatkalla Suomeen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin Oulussa pantiin toimeen kansalaiskeräys Tapani Nikun lähettämiseksi Chamonixin talviolympialaisiin Tapani Niku kertoo olympiamatkasta: koko joukkueella oli edustuspuku, johon kuului saapashousut ja villapaita matka tehtiin laivalla ja junalla, omina eväinä voita ja näkkileipää perillä ihmetyksen aiheina olivat korkeat vuorenhuiput kaikki yli 4 km:n korkeudessa, Chamonix oli sekin kilometrin korkeudessa jo toisena päivänä suomalaishiihtäjät saivat kokea, miten ohut ilmasto vaikuttaa urheilusuoritukseen, siitä ei silloin vielä tiedetty mitään neuvoksi annettiin oleskella muutama päivä ilman rasitusta ja aika kului mm. katselemalla kylässä housuihin pukeutuneita naisia, sellaiseen näkyyn ei oltu Suomessa totuttu suomalaisille hiihtäjille jäi aikaa viikon verran tutustua 50 km:n kilpalatuun ja totutella ilmastoon kilpailun aattopäivänä kisajärjestäjät muuttivat kuitenkin norjalaisten hiihtäjien toivomuksesta kilpailureittiä, norjalaisten mielestä kilpailureitti oli liian helppo
15 uusi kilpareitti nousi kahden kilometrin korkeuteen, jossa oli edessä jäätikkö (Nykyisin kilpamaastohiihtolatuja ei saa tehdä niin korkealle.) kilpailun alkaessa oli alhaalla kaunis auringonpaiste, mutta puolentoista kilometrin nousun kohdalla ilma muuttui vuoristomyrskyksi ja ladut jäätyivät alamäessä tapahtuikin Tapani Nikulle täydellinen haaksirikko, hän yritti jarrutella vauhtia sauvojen päällä istuen, mutta kovalla jäällä vauhti ei pysähtynyt ollenkaan. Niku tuli jyrkännettä alas ja lensi monta sataa metriä ladulta alas yhtenä möykkynä. Toivuttuaan hieman kaatumisesta Niku totesi olevansa kuitenkin jokseenkin ehjä, ranne tuntui kipeältä ja kylki oli kipeä ja ainoana huolena oli päästä jotenkin majapaikkaan. Sinne hän pääsi iltapäivän tunteina tarkastuksessa todettiin, että Tapani Nikulta oli murtunut kaksi kylkiluuta, huuli oli halki ja mustelmia oli joka puolella. Seurauksena oli hylkääminen pikamatkalta seuraavana päivänä Tapani Niku tunsi olonsa paremmaksi ja pyysi lupaa osallistua 18 km:n pikamatkalle joukkueenjohtajalta ja lupa heltisi ladut olivat edelleen jäiset ja Nikulle kilpailu oli tuskien taival, koska kaatumisia ei voinut estää jäisillä laduilla ja kylki oli edellisen päivän rysäyksestä johtuen erittäin arka. suomalaisella sisulla ja kylki kuin tulessa Tapani Niku kuitenkin eteni kilpailussa ja tuli maaliin kolmantena ja tuloksena oli Suomen ensimmäinen hiihdon olympiamitali pronssi. Lähteet: Murtomaata. Suomalaisen murtomaahiihdon uranuurtaja muistelee. Tapani Niku. 1977.
16 Tyylikkäitä mäkihyppysankareita 1950-luvun mäkihyppääjien tyyliin kuuluivat lahtelaisen Selma Toivosen kutomossa valmistettu viininpunainen villapaita, jonka kaula-aukossa ja hihansuissa oli kaksi valkoista raitaa, samat värit toistuivat pipossa koska sanomalehtien kuvat olivat tuolloin mustavalkoisia, monet kisavieraat yllättyivät lahtelaisten hyppääjien asun poikkeavasta väristä, muut hyppääjät käyttivät sinistä villapaitaa muista erottuva asu herätti huomiota ja eräs punapaidoista muistelee, että erityisesti heidät huomattiin tyttöjen keskuudessa Hiihtoseuran pipo oli pitkään lahtelaispoikien peruspäähine - pipoa ei missään tapauksessa vedetty junttimaisesti korville, vaan sitä nostettiin tyylikkäästi takaa hieman ylös! mäkimiehet olivat tyylikkäitä myös kisojen ulkopuolella ja punapaidoista tuli kisakaupungin tyyli-ikoneja lahtelaishyppääjistä Eino Kirjonen noudatti ajan rock-henkistä pukeutumista, Veikko Kankkonen oli tyyliltään hieman hillitympi mäkihyppääjät olivat hypätessään kaiken kansan silmien edessä yksin suorituksensa kanssa, menestyessään heistä tuli koko kansan sankareita, epäonnistuessaan he putosivat kirjaimellisesti monttuun mäkihyppääjät olivat aikansa rock-sankareita ja olivat palvonnan kohteina mäkihypyn vaarallisuus ja siihen liitetty tietynlainen hurjapäisyys yhdistyivät tuon ajan elokuvasankareihin kuten James Dean ja Marlon Brando Lähteet: Salpausselän kisat suomalainen kansanjuhla. Jouko Heinonen, Antti Karisto, Pekka Laaksonen. 2005.
17 TOIMINTAOSASTO noin 25 min. Toimintaosastolla tutustumiskohteena on mäkihyppysimulaattori 3. luokkalaisten kulttuurikasvatusohjelman käynnillä. Laitteessa hypätään Lahden suurmäessä. Muita laitteita kokeillaan vain lyhyesti museovierailun lopuksi vapaan toiminnan ajan. Simulaattorissa kokeillaan, mistä asioista koostuu onnistunut mäkihyppytulos. Kukin oppilas hyppää kaksi hyppyä peräkkäin. Museon lipunmyynnin henkilökunta avustaa ryhmää mäkihyppysimulaattorilla tarvittaessa. Miten hypätään mäkeä? Millaisella tyylillä hyppyrimäessä voi hypätä? pystymäkihyppytyyli, aerodynaaminen, V-tyyli ja H-tyyli mäkihypyssä on erityisen tärkeää oikea ajoitus ja ponnistusvoima hyppy suoritetaan juuri ennen hyppyrin nokkaa hypäten hyppyalustalta ja hypäten ylöspäin voimakkaasti suhteuttamalla painosi ponnistusvoimaasi ja mittaamalla reaktioaikasi ja ponnistuskulmasi simulaattori laskee hypyllesi pituuden
18 Aikalatu Aikalatu on aikajana, joka toimii kosketusnäytöltä. Se on suomalaista talviurheilua esittelevä multimedia. Aikaladulta löytyy tietoa 1800-luvulta tähän päivään saakka talviurheilun alueelta; kilpailuista, lajeista, urheilijoista, palkinnoista ja urheiluvälineistä. o Tutustutaan Aikalatuun esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Kysymykset: 1. Olympialaiset Mikä on olympialaisten tunnuskuvio? Etsi kuvio Aikaladulta. Vastaus: Olympiarenkaat. Renkaiden viiden eri värin arvellaan edustavan viiden eri mantereen urheilijoiden ystävällismielistä kisailua. 2. Olympialaiset Missä ja milloin olivat viimeksi talviolympialaiset? Vastaus: Sotši, Venäjä, 2014. 3. Olympialaiset Missä talviolympialaiset järjestettiin noin 50 vuotta sitten vuonna 1964? Etsi kyseiset olympialaiset Aikaladulta. Missä kisat järjestettiin? Hae esille ainakin yksi kisojen suomalainen kultamitalisti. Vastaus: Missä: Innsbruck, Itävalta. Kultamitalistit: mäkihyppääjä Veikko Kankkonen ja hiihtäjä Eero Mäntyranta. 4. Palkinnot Kuka suomalainen sai hiihdon ensimmäisen talviolympialaismitalin Chamonix n talviolympialaisissa 1924? Vastaus: Ensimmäinen suomalainen hiihdon olympiamitali on Tapani Nikun saavuttama pronssimitali 18 kilometrin hiihtomatkalta vuodelta 1924. (kts. tarina Suomalaisella sisulla hiihdon olympiapronssia ).
19 YLÄKERTA yht. noin 40 min. Erikoisnäyttely Urheiluidolit 20 min. Oppilaille on laadittu kuvasuunnistustehtäviä perustuen näyttelyssä olevaan esineistöön ja tietotauluihin. Vastaukset löytyvät joko esineistä tai tietotauluista. Tehtävä suoritetaan kuvasuunnistusperiaatteella. Opettaja jakaa kuvasuunnistuslaput oppilaille. Suunnistus on mukavin suorittaa oppilaspareina. Opettaja kertoo ja tarkistaa vastaukset opettajan kansiosta. Lisätehtävä: Selfie Oppilaat voivat ottaa itsestään selfien idolinsa kanssa omalla kännykkäkameralla. Näyttelyssä voi kuvata myös muuta kiinnostavaa! Kuvia ja videoita voi halutessaan jakaa Urheiluidolit-näyttelyn some-kanavissa ja koulun omilla nettisivuilla. www.urheiluidolit.fi Fanipostia Koulussa tehtäväksi: Kirjoita omalle urheiluidolillesi käsinkirjoitettu fanikirje. Ota mallia kirjeelle esimerkiksi Toni Niemisen, Jari Puikkosen tai Eino Kirjosen fanikirjesuurennoksista käytävän varrelta.
20 Kuvasuunnistustehtävät Urheiluidolit -näyttely 1. Miksi Veikko Kankkoselle lähetettiin onnittelukortteja? (vastaus: häntä onniteltiin mäkihyppymenestyksestä/mitaleista 1964 talviolympialaisissa) 2.Kenen pelisukka on kuvassa? Mihin lajiin pelaaja liittyy? (vastaus: Jari Litmanen) (jalkapallo) 3.Mihin lajiin tämä kannattajan hattu liittyy? (vastaus: lentopallo) 4.Kenen jääkiekkokypärä on kuvassa? Mistä kypärän omistaja tuli tunnetuksi? (vastaus: Mikael Granlund) (ilmaveivi) 5.Minkä urheilulajin kannatushuivi tämä on? Millä nimellä joukkue tunnetaan? (vastaus: koripallo) (Susijengi) 6.Minkä nimisen Lahden Pelicans joukkueen pelaajan paita on kuvassa? (vastaus: Antti Niemi) 7.Mitkä ovat lahtelaisen koripallojoukkue Namikan peliasun päävärit? Mikä numero paidan selässä on? (vastaus: valkoinen - violetti) (9) 8. Kenen pelipaita on kyseessä ja mikä pelinumero tässä Ajax Amsterdamin paidassa? (vastaus: jalkapalloilija Jari Litmanen, numero 10) 9. Kuvassa on yksi sadoista nalleista. Kuka on saanut tämän nallen lahjaksi fanilta? (vastaus: mäkihyppääjä Toni Nieminen)
21 10. Kenen nimikirjoitus tässä vihossa on? (vastaus: mäkihyppääjä Matti Nykäsen) 11. Luettele kolme suosituinta suomalaista urheiluidolia museoiden kyselyn mukaan. (vastaus: Teemu Selänne, Jari Litmanen, Mika Myllylä) 12. Kuka suomalainen huippu-urheilija on kuvassa? Mikä on hänen lajinsa? (vastaus: Leo-Pekka Tähti) (vammaisurheilu / pyörätuolikelaus) 13.Keitä hiihtäjiä kutsuttiin nimellä Karpaasi? Mainitse yksi. (vastaus: Mika Myllylä, Jari Isometsä, Jari Räsänen ja Harri Kirvesniemi) 14.Mikä urheiluasu on kuvassa? (vastaus: hiihtoasu) 15.Urheilijoille on pystytetty patsaita ja muistomerkkejä. Ketä tämä reliefin hiihtäjä esittää? (vastaus: Juha Mieto) 16.Minkä lajin palkinto tämä on? (vastaus: (joukkue)mäenlasku / mäkihyppy) 17.Kuka on kuvassa? Mitä hän mainostaa? (vastaus: Teemu Selänne) (Valio - maitotuotteita) 18.Kenestä urheilijasta on eniten lehtien lööppejä? (vastaus: Matti (Nykänen)
22 Parvitila 20 min. Piirustustehtävä Oppilaat voivat suunnitella oman lumilaudan ulkoasun. käytettävissä on värikyniä ja paperia valmiit työt voi ottaa mukaan Talven jäljet- palapeli - Tunnista talviliikuntavälineiden jäljet ja liitä eläinhahmo talviseen maisemaan. Suksipuulajien tunnistustehtävä Puusuksien tekemisessä on käytetty erilaisia puulajeja. Yhdistä oikea puunäyte oikean puun vihjekuvan alle. Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on suotavaa silloin kun museossa on samaan aikaan toinen kouluryhmä.