Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa toteutetaan hanke "Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina (SAIKA)", jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa aineettoman pääoman roolista kansallisen tuottavuuden kehittymiselle.
SAIKAssa kehitetty uusi, aineettoman pääoman sisältävä tuottofunktio osoittaa, kuinka suuri osa bruttokansatuotteesta on syntynyt aineettomasta pääomasta ja millaisia muutoksia tämän suhteen on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana eri maissa. Vertaluissa on mukana 48 maata, joita on analysoitu tilastoaineistolla vuosilta 2001-2010.
SAIKA-tutkimushankkeessa perinteiset tuotannontekijät (työ ja pääoma) on ensimmäistä kertaa yhdistetty aineettoman pääoman neljään pääelementtiin, joiksi luetaan inhimillinen pääoma, markkinapääoma, rakenteellinen pääoma ja innovaatiopääoma
Globaalissa taloudessa kehittyneet maat eivät kykene kilpailemaan tuotannon alhaisilla kustannuksilla, vaan niiden taloudellinen kasvu perustuu suurelta osin aineettomaan pääomaan. Kuvio osoittaa aineettoman pääoman suhteellisen osuuden eri maiden kansantaloudesta. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa talouden rakenteellista muutosta pääoma- ja työvaltaisuudesta kohti aineettoman pääoman tehokkaampaa hyödyntämistä. (SAIKA raportti välituloksia 10.11.2011 Ståhle Pirjo)
Aineettoman pääoman vaikutukset BKT:hen vuosina 2001-2010 Suomessa
The High Cost of Low Educational Performance - The Long-Run Economic Impact of Improving PISA Outcomes OECD
OECD:n 2010 julkaistujen vertailutietojen mukaan PISA-tulosten paraneminen vaatimattomalla 25 pisteellä 20 vuodessa nostaisi eri maiden bruttokansantuotteita vuonna 2010 syntyneiden elinaikana niin paljon, että vaikutus ylittäisi selvästi nykyisen maailmanlaajuisen laman kulut. Laskelmat perustuvat kansainväliseen useiden tekijöiden yhteisvaikutukseen perustuvaan vertailuun.
Koulutusjärjestelmä on kokonaisuus yhteiskunnan tukipilarina
Esiopetus Perusopetus 1-9 luokat Lukio-opetus ja ylioppilastutkinto Ammatillinen koulutus Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. VALMIUS KOULUUN Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden ja se on maksutonta. VALMIUS TOISEN ASTEEN OPINTOIHIN Lukio rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Lukio-opinnot ovat yleissivistäviä ja antavat hyvät VALMIUDET KORKEAKOULU- OPINTOIHIN. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Ylioppilastutkinto antaa YLEISEN KELPOISUUDEN KORKEAKOULU- OPINTOIHIN. Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. VAHVA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Sekä ammatillinen peruskoulutus että lisäkoulutus ovat AMMATTITUTKINTOON tähtäävää koulutusta. Opiskelu tapahtuu paitsi oppilaitoksissa, myös lisääntyvässä määrin työpaikoilla ja verkko-oppimisympäristöissä. VALMIUS TYÖELÄMÄÄN JA JATKO- OPINTOIHIN.
Ammattikorkea koulu Yliopisto Opinnot ammattikorkeakoulussa tarjoavat käytäntöön suuntautuvan vaihtoehdon perinteisille yliopisto-opinnoille. Monipuoliset työelämäyhteydet turvaavat ammattikorkeakoulusta valmistuneille HYVÄN TYÖLLISYYDEN. Ammattikorkeakouluun käy pohjakoulutukseksi lukio tai ammatillinen koulutus. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on työelämälähtöinen, ammatillinen tutkinto, johon voi hakea hankittuaan vähintään kolme vuotta alan työkokemusta perustutkinnon jälkeen. Ammattikorkeakouluilla merkittävä alueellinen rooli. Yliopistoon hakevalta vaaditaan yleensä ylioppilastutkinto tai vähintään kolmen vuoden ammatillinen tutkinto. Yliopistoille on ominaista tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Yliopistojen tutkintorakenne on kaksiportainen: alempi, eli kandidaatin tutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yliopistossa voi jatkaa opiskelua lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon. VALMIUDET TOIMIA MONENLAISISSA TEHTÄVISSÄ JA AMMATEISSA MYÖS PÄTEVYYDEN MONIEN JULKISTEN VIRKOJEN HOITOON.