METSÄSTÄJÄLIITON VUOSI 2011 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry
Alkusanat Onnea 90-vuotias Metsästäjäliitto! Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. täytti toimintavuoden 2011 aikana 90 vuotta. Liitto on näin ollen eräs vanhimmista kansalaisjärjestöistä Suomessa. Vuosikymmenet ovat muovanneet liiton toimintaa ja toimintaympäristöä. Perusasiat ovat kuitenkin säilyneet. Suomalaisen metsästyskulttuurin vaaliminen järjestäytyneiden metsästäjien yhteistyön avulla on keihäänkärkitehtävä. Suomalainen metsästys on näiden vuosikymmenten aikana kehittynyt ja voi tänä päivänä kohtuullisen hyvin. Se on kyennyt määrittelemään ominaispiirteitään, ja metsästäjät ovat voineet vaikuttaa metsästysasioihin. Vaikka metsästys on muuttunut, on muutos ollut tarkoituksenmukaista. Eräkulttuurista on voitu säilyttää meille tärkeitä osia. Tätä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Metsästyksellä on aina ollut haasteensa. Nämä haasteet ovat liiton alkuajoista muuttuneet paljonkin. Mutta myös liitto on muuttunut. Se on mukautumassa uuteen tilanteeseen vähitellen, kuten kansalaisjärjestölle sopii. Liitto onkin kasvattanut asiantuntijuuttaan ja media-asemaansa. Liitto on lisännyt kansainvälisten toimintojen volyymia ja paljastanut kynsiään edunvalvontakysymyksissä. Liitto on lisännyt ja yhtenäistänyt metsästäjien koulutusta. Metsästäjäliitto vastaa tulevaisuuden haasteisiin kiihdyttämällä nuorille metsästäjille suunnattuja toimintoja ja huomioi myös nopeasti kasvavan naismetsästäjien ryhmän. Järjestödynamiikan lisäämisellä ja toimikuntakokoonpanon uusimisella tavoitellaan toimivampaa sekä vireämpää järjestöelämää. Täyttäessään 90 vuotta Metsästäjäliitto on käytännössä ainoa metsästäjäjärjestö Suomessa, joka kasvaa edelleen. Toiminnanjohtaja onnittelee 90-vuotiasta, itsenäistä, vireää ja omillaan toimeentulevaa Metsästäjäliittoa. Lämmin kiitos aktiivisille jäsenille ja erityisesti piireille jämerästä työskentelyotteesta ja yhteistyöstä! Suomen Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Julkaisija: Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Toimitus: Anna Grenfors Taitto: Mainostoimisto Visumark Oy Paino: PunaMusta Oy 2012 PANU HIIDENMIES toiminnanjohtaja Kannen kuva: Aku Ahlholm Naismetsästäjät olivat yksi vuoden 2011 teemoista. 2 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 3
Sisältö Puheenjohtajalta Natura-alueilla saatava metsästää ALUKSI Alkusanat...3 Puheenjohtajalta...5 Juhlavuosi...6 IHMISIÄ Jäsenistö...8 Hallinto...10 Henkilökunta...12 Piirit...14 TOIMINTAA Kotimainen edunvalvonta...16 Kansainvälinen edunvalvonta...18 Koulutus... 20 Metsästysammunta... 22 Viestintä...24 Julkaisut... 26 Verkkopalvelut... 28 TALOUTTA Eräkontti... 30 Liiton talous...32 Tuloslaskelma... 34 Tase... 35 Metsästysseuroilla on vuokralla runsaasti valtion omistamia maita. Metsähallituksen maat saattavat muodostaa jopa huomattavan osan seuran metsästysalueista. Natura 2000-verkoston rakentaminen on nyt ehtinyt vaiheeseen, jossa suojeluohjelmien alaisia valtion maita yhdistellään yhtenäisiksi suojelualueiksi. Nämä niin sanotut uudet luonnonsuojelualueet kattavat koko maassa jopa 600 000 hehtaaria metsiä ja soita. Suuri osa näistä alueista on perinteisiä metsästysmaita. Eduskunta muutti viime kaudella luonnonsuojelulakia. Samalla lakiin kirjoitettiin sisään, että metsästys on Etelä-Suomen suojelualueilla pääsääntöisesti kielletty. Pohjois-Suomessa, metsästyslain 8 :n alueella ensisijainen vaihtoehto on metsästyksen salliminen. Metsästäjäliitto vastusti lakimuutosta, sillä arvasimme mihin se johtaa. Vaikka laki antaa mahdollisuuden metsästyksen jatkumiseen, se ei siihen velvoita. Pahin onkin käynyt toteen. Ympäristöministeriön johdolla on nyt ryhdytty valmistelemaan luonnonsuojelualueille asetuksia, joissa metsästyskielto on päävaihtoehto. EU ei edellytä metsästyksen kieltämistä, päinvastoin. Natura 2000-ohjelman perusteluissa nimenomaan todetaan, että metsästys kuuluu osaksi luonnonhoitoa ja luonnonsuojelua. Jokaisen alueen käyttörajoitusten tulisi lähteä alkuperäisestä suojelutarpeesta. On vaikea ymmärtää, miksi jonkin suoperhosen suojelemiseksi perustetulla alueella pitäisi kieltää hirvenmetsästys. Taistelu sattumanvaraisia metsästyskieltoja vastaan on tällä hetkellä yksi Metsästäjäliiton tärkeimpiä tehtäviä. Metsästäjäliitto ja sen piirit auttavat tarvittaessa seuroja, kun nämä neuvottelevat valtion edustajien kanssa uusista vuokrasopimuksista. Toivomme, että ympäristöministeriö, joka tässä asiassa komentaa Metsähallitusta, vielä muuttaisi ehdotonta linjaansa. Se voi olla mahdollista, vaikka se ei ole helppoa. Jokaisen seuran, jolta uhkaa mennä metsästysmaat, on tuotava oma kantansa näkyvästi julki. Asiasta on myös kerrottava alueen kansanedustajille ja muille edusmiehille. Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen on vasta alkuvaiheessa, mutta etenee nopeasti. Metsästäjien yhteistyötä ja päättäväisyyttä tarvitaan nyt. LAURI KONTRO puheenjohtaja 4 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 5
Juhlavuosi Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlia vietettiin yhdessä Metsästysmuseon juhlanäyttelyn avajaisten kanssa. Juhlatunnelmissa Juhani Ojala, Miira Sipiläinen ja Markku Kejonen. Metsästäjäliitto täytti 90 vuotta Vuonna 1921 perustettu Metsästäjäliitto vietti 90-vuotisjuhliaan vuonna 2011. Metsästäjäliiton historia käytiin läpi Jahti-lehden numeroissa. Vuosi huipentui Metsästäjäliitto-juhlanäyttelyyn ja vuosijuhlaan. Juhlanäyttely Metsästysmuseossa Suomen Metsästysmuseo avasi 90-vuotisjuhlan kunniaksi Metsästäjäliitosta kertovan näyttelyn. Näyttelyssä käytiin läpi Metsästäjäliiton historian tärkeimmät taitekohdat ja toiminta vuosikymmenten aikana. Metsästäjäliitto-näyttely esitteli melkoisen palan suomalaista erähistoriaa. Metsästäjäliitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa esimerkiksi metsästyssäädösten muodostamiseen ja nykyisenlaisen metsästyskulttuurin muodostumiseen. Katso historiasta kertova video Varsinainen vuosijuhla järjestettiin kesän kynnyksellä juhlanäyttelyn avajaisten yhteydessä. Juhlapuheen piti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja Metsästysmuseon juhlanäyttelyn avasi liiton entinen, pitkäaikainen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko. Juhlan yhteydessä esitettiin Metsästäjäliiton historian tiivistävä kuvaesitys. Videolla käydään musiikin ja kuvien avulla läpi Metsästäjäliiton vuosikymmenten tärkeimmät käänteet. Video on edelleen katsottavissa sekä liiton internet-sivuilta että YouTube-videopalvelusta (hae YouTube-palvelusta hakusanalla Suomen Metsästäjäliitto). Sampo Manninen Metsästäjäliiton tehtävä: Kohti järjestäytynyttä metsästystä Suomen Metsästäjäliitto perustettiin huhtikuussa 1921 nimellä Suomen Yleinen Metsästäjäliitto Finlands Allmänna Jägarförbund ry. Perustajina olivat yhdentoista silloisen metsästysseuran edustajat, jotka näkivät tärkeäksi saada Suomeen valtakunnallisen liiton metsästyksen ja metsästysseurojen tueksi. Metsästäjäliiton sääntöihin kirjattiin monenlaisen hyvän edistäminen. Metsästysseurat, jotka tarkoittivat yhdessä toteutettua suunnitelmallista metsästystä ja riistanhoitoa, nähtiin jo tuolloin elintärkeiksi koko harrastuksen tulevaisuuden kannalta. Niinpä liiton peruspilareita on alusta asti ollut järjestäytyneen metsästyksen edistäminen. Sääntöihin kirjattiin myös tavoitteet parantaa metsästystä koskevien säädösten kunnioittamista ja riistakantojen kestävän käytön edistämistä, metsästäjätaitojen petraaminen sekä aiheeseen sopivan valistustyön tekeminen. Hyvää työtä liitto onkin tehnyt. Se on vaikuttanut moniin perustavanlaatuisiin asioihin nykyisessä metsästyskulttuurissa. Metsästäjäliitto on esimerkiksi ollut vaatimassa metsästyskortin, metsästäjätutkinnon ja ampumakokeen saamista lakiin. Liitto on vaikuttanut riistanhoitopiirien muodostamiseen ja perustanut riistapäälliköiden ja riistanhoidonneuvojien virat. Jopa punaisen päähineen pakollisuus hirvenmetsästyksessä on peruja Metsästäjäliiton aiempien vuosien työstä metsästyslain eteen. Nyt 90 vuoden jälkeen haasteet ovat muuttuneet. EU-Suomessa painitaan erilaisten asioiden kanssa. Mutta periaate ei edelleenkään ole muuttunut: liitto ajaa edelleen metsästäjien ja metsästysseurojen asiaa. Muuttunut ei ole myöskään se, että Metsästäjäliitto julkaisee edelleen omaa lehteä, järjestää metsästysammunnan kilpailuja, jakaa tietoa ja tarjoaa metsästäjille koulutusta. Metsästäjäliitto kulkee edelleen suuntaan, jonka jo liiton perustajat viitoittivat. Suomen Metsästysmuseon arkisto Suomen Metsästysmuseon arkisto 6 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 7
Jäsenistö Jäsenmäärä kasvoi edelleen Metsästäjäliitto kasvoi lähes 2 500 uudella jäsenellä vuoden 2011 aikana. Vuoden lopussa liittoon kuului yli 2 600 metsästysseuraa ja näiden yli 156 000 jäsentä. Vuoden aikana liittoon liittyi 23 uutta metsästysseuraa. Jäsenmäärä nousi kaikkiaan 2 377 jäsenen verran. Metsästäjäliitto onkin paitsi Suomen suurin metsästäjien edunvalvontajärjestö, myös huomattavan suuri kansalaisjärjestö yleensä. Metsästysseurojen liitto Hannu Huttu Suurin osa jäsenistä kuuluu Metsästäjäliittoon oman metsästysseuransa kautta, onhan liitto ennen kaikkea metsästysseurojen edunvalvontajärjestö. Vain noin puoli prosenttia jäsenistä on henkilöjäseniä. Metsästysseurat ovat miesvaltaista porukkaa. Vuoden 2011 lopussa liiton jäsenistöstä vain noin 4,1 prosenttia oli naisia. Naisten määrä on kuitenkin kasvussa, sekä Metsästäjäliiton jäsenistössä että metsästäjien joukossa yleensä. Metsästäjäliitossa naisten osuus on noussut edellisestä vuodesta lähes neljällä sadalla uudella naisjäsenellä. Naisia on jäseninä nyt noin 6 400. Metsästäjäliiton jäsenmäärä 1921 2011. Liiton jäsenmäärä on lähes aina ollut nousujohteinen. Vuoden 1962 notkahdus johtuu metsästyslain muutoksesta, jolloin lakisääteinen Metsästäjäin Keskusjärjestö perustettiin, ja Metsästäjäliiton luultiin jäävän tarpeettomaksi. Metsästäjäliiton tarjoamat jäsenpalvelut Metsästäjäliitto tarjoaa jäsenilleen etuja ja palveluita, joihin ovat oikeutettuja kaikki jäsenet, niin metsästysseuran kautta liittyneet kuin henkilöjäsenet. Osa liiton palveluista on suunnattu metsästysseurojen toiminnan tukemiseen, sillä Metsästäjäliitto on perustettu erityisesti metsästysseuroja varten. Jäsenmäärä Joista Jäsenmäärän muutos Jäsenseurojen Piiri 1.12.2011 henkilöjäseniä 2010 2011 määrä 1.12.2011 Etelä-Häme 8 107 13 +133 154 Kainuu 4 853 0 38 98 Keskipohja 2 758 376 +137 24 Keski-Suomi 8 884 31 +159 182 Kymi 17 006 21 +47 281 Lappi 7 204 89 +395 125 Oulu 6 079 34 +147 66 Pohjanmaa 16 966 0 +606 118 Pohjois-Häme 7 239 53 +116 161 Pohjois-Karjala 15 619 25 +348 225 Pohjois-Savo 18 271 14 +80 352 Satakunta 13 859 10 32 180 Svenska Österbotten 1 280 19 12 61 Suur-Savo 12 158 0 +129 245 Uusimaa 7 726 210 +397 230 Varsinais-Suomi 8 413 31 235 103 Yhteensä 156 422 926 +2 377 2 605 Edut ja palvelut jäsenen näkökulmasta: Jahti-lehti 4 kertaa vuodessa Neuvontapalvelut Koulutukset metsästäjille Metsästysammunnan kilpailut Vakuutukset Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut ja alennukset esimerkiksi polttoaineesta, vakuutuksista, koiranruuista ja kotisivupalveluista Metsästysseurojen näkökulmasta: Verkossa toimiva jäsenrekisteri Neuvontapalvelut Koulutukset seurojen toimijoille Oppaat, mallisäännöt Vakuutukset, esimerkiksi seuratoimintaan ja talkoisiin Jäsenten palkitsemismahdollisuudet Jäsenkortti Metsästäjäliiton jäsenmaksu pysyi edelleen edullisena. Jäsenmaksu oli vuonna 2011 piiristä riippuen vajaat kymmenen euroa metsästysseurojen kautta liittyneille jäsenille. Henkilöjäsenten maksu oli korkeampi. Metsästäjäliitolle piirit tilittivät kunkin jäsenen maksusta kuusi euroa. 8 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 9
Hallinto Päätösten takana Metsästäjäliitossa korkein päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Vuonna 2011 kevätliittokokous pidettiin Riihimäellä toukokuussa ja syysliittokokous Kuopiossa marraskuussa. Liittokokous päättää suuret linjat Liittokokouksissa esimerkiksi valitaan hallitus, tehdään valtakunnallisia esityksiä ja hyväksytään toimintasuunnitelma ja budjetti sekä kuluneen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Liittokokouksissa kuuluu Metsästäjäliiton jäsenten ääni, sillä kokouksissa voidaan käsitellä alun perin yksittäiseltä jäseneltä tai jäsenseuralta lähtöisin olevia esityksiä. Jäsenistön sanansaattajana ja päätöksentekijöinä ovat Metsästäjäliiton piirit. Päätöksiä tehtäessä kullakin piirillä on käytössään jäsenistönsä mukainen äänimäärä. Liittohallituksen jäsenet Hannu Ilomäki ja Kalevi Korhonen keskittyvät kokouspapereihinsa. Toimikunnat hallituksen apuna Anna Grenfors Liittohallitus valvoo toteuttamista Liittohallituksen tehtävänä on vastata liittokokouksen tekemien päätösten toteuttamisesta. Liittohallitus muun muassa hoitaa liiton omaisuutta, päättää keskustoimistolle palkattavasta henkilökunnasta ja ohjaa sekä tukee piirihallitusten toimintaa. Liittohallitus voi nimittää avukseen asioiden valmistelu- ja kehittämistöihin työryhmiä, toimikuntia ja valiokuntia. Vuonna 2011 Metsästäjäliitossa toimi yksi valiokunta, kuusi toimikuntaa ja seitsemän työryhmää. Näistä keskeisimmässä roolissa oli työvaliokunta, joka muun muassa valmisteli järjestöpoliittiset asiat sekä henkilöstöja talousasiat. Liittohallituksen jäsenten hallituspaikka on kaksivuotinen. Vuoden 2011 alussa liittohallituksessa aloitti yksi uusi edustaja: Pekka Julkunen Pohjois-Savon piiristä Rautavaarasta. Erovuorossa ollut pitkäaikainen hallituksen jäsen Unto Auvinen jätti liittohallitustyön. Muut erovuorossa olleet jäsenet olivat halukkaita jatkamaan, ja heidät myös valittiin uudelleen. Liittohallitus 2011 Lauri Kontro Helsinki puheenjohtaja Arto Purmonen Outokumpu varapuheenjohtaja Jorma Hacklin Jokioinen Martti Hahtola Mikkeli Hannu Ilomäki Seinäjoki Pekka Julkunen Rautavaara Kalevi Korhonen Rovaniemi Eino Kymäläinen Ristijärvi Juha Lehtinen Harjavalta Juha Lukkanen Lieksa Pauli Partanen Tikkakoski Juha Sormunen Lappeenranta Työvaliokunta ja toimikunnat 2011 Työvaliokunta Lauri Kontro, puheenjohtaja Arto Purmonen Panu Hiidenmies, sihteeri Koulutustoimikunta Pauli Partanen, puheenjohtaja Markku Kejonen Raine Luomanen Marjo Mäenpää Heikki Taskinen Ere Grenfors, sihteeri Julkaisutoimikunta Martti Hahtola, puheenjohtaja Esko Lehtola Johanna Tenovirta Aku Ahlholm, sihteeri It-toimikunta Pekka Julkunen, puheenjohtaja Teemu Simenius Jari Ruohotie, sihteeri Metsästyskulttuuritoimikunta Eino Kymäläinen, puheenjohtaja Juha K. Kairikko Jukka Peltonen Pekka Allonen Panu Hiidenmies, sihteeri Metsästysampumatoimikunta Jorma Hacklin, puheenjohtaja Reijo Holmi Veijo Karvonen Timo Seppä Juhani Voutilainen Pekka Karhunen, sihteeri Riistanhoitotoimikunta Juha Sormunen, puheenjohtaja Mikko Alhainen Anssi Lilja Jukka Lähteenmäki Teemu Simenius, sihteeri 10 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 11
Henkilökunta Toimiston joukkue Metsästäjäliiton keskustoimistolla työskennellään koko maan mittakaavassa. Keskustoimistolta hoidetaan esimerkiksi huomattava osa edunvalvontatyöstä, valtakunnallisesta viestinnästä sekä materiaalien ja palveluiden tuottamisesta piireille ja jäsenistölle. Vuonna 2011 jatkettiin edelleen liiton kehittämistyötä. Yksi tärkeimmistä kehittämisalueista oli koulutustoiminta, jonka parissa keskityttiin kuluneena vuonna metsästysammunnan koulutusmateriaaliin. Voimaa varainhankintaan Metsästäjäliittoon tuli vuonna 2011 uusia työntekijöitä. Vuosijuhlien alla vaihtui liiton toimistosihteeri, kun Sari Sirkiä siirtyi uusiin tehtäviin. Toimistovirkailijan työssä aloitti Katariina Korpua. Liitohallitus teki päätöksen tehostaa liiton varainhankintaa. Varainhankkijaksi palkattiin Jaska Salonen, ja samalla käynnistettiin asiaan liittyvän työryhmän työ. Varainhankinnalla pyritään saamaan liitolle lisää tulovirtaa esimerkiksi lehden mainostuloilla, tempauksilla ja tapahtumilla. Varoja ei haalita vain varainkeruun ilosta, vaan kasvaneet tulot ohjataan suoraan liiton toimintaan, eli lisätään tapahtumia ja palveluita jäsenistölle. Projektityöntekijä Jussi Partanen oli rivissä kevään ja kesän ajan. Hän toteutti metsästysammunnan opaskirjan ja koulutusmateriaalia, joista kerrotaan tarkemmin koulutuksen osiossa. Mika Moksu Metsästäjäliiton keskustoimiston ja Eräkontin henkilökunta. Kuvassa vasemmalta Teemu Simenius, Jussi Partanen, Panu Hiidenmies, Ere Grenfors, Matti Tervas, Anna Grenfors, Aku Ahlhom, Veli-Pekka Seppänen, Katariina Korpua, Jari Ruohotie ja Jaska Salonen. Kuvasta puuttuu Sanna Visto. Metsästäjäliiton ja Eräkontin henkilökunta 2011 Vakituisessa palvelusuhteessa: Panu Hiidenmies toiminnanjohtaja Teemu Simenius järjestöpäällikkö Matti Tervas talouspäällikkö Ere Grenfors koulutuspäällikkö Jari Ruohotie it-suunnittelija Anna Grenfors järjestötiedottaja Sari Sirkiä toimistovirkailija 28.5. saakka Katariina Korpua toimistovirkailija 23.5. alkaen Aku Ahlholm toimitussihteeri Jaska Salonen varainhankkija 15.8. alkaen Veli-Pekka Seppänen myymäläpäällikkö Sanna Visto myyntiassistentti Metsästyspoliittisten asioiden hoitaminen painottuu liiton keskustoimistoon. Pääministeri Mari Kiviniemi sai kahvia Jahti-lehden kuvauksessa. Määräaikaisina tai projekteissa: Jussi-Matti Partanen hanketyöntekijä 14.2. 10.6. Käy Erätalossa Metsästäjäliiton keskustoimisto sijaitsee Riihimäellä niin kutsutussa Erätalossa. Samassa rakennuksessa toimii myös erätarvikeliike Eräkontti, jonka avoinna arkisin 10 17. Tervetuloa käymään! Aku Ahlholm Liiton piireillä ja jäsenseuroilla on mahdollisuus myös järjestää Erätalossa omia kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Varaukset voi tehdä liiton toimistolle. Katso yhteystiedot liiton verkkosivuilta tai vuosikirjan takakannesta. 12 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 13
Piirit Lähimpänä jäsenistöä Huomattava osa Metsästäjäliiton käytännön toiminnasta, joka näkyy jäsenistölle tapahtuu liiton piireissä. Piirit järjestävät esimerkiksi koulutustilaisuuksia, nuorten Metso-leirejä ja erilaisia tapahtumia pienpetojen pyyntikilpailuista talvisiin Erätulitapahtumiin unohtamatta tietenkään vuoden ympäri pyöriviä metsästysampumakilpailuja. Piirin toimintaa ohjaa piirihallitus, jota johtaa puheenjohtaja. Piirin toiminnan sydämeksi voidaan kuitenkin kutsua toiminnanjohtajaa. Hän organisoi piirin toiminnan käytännön tasolla ja on yhteyshenkilö piirin jäsenille. Uusia kasvoja ja vaihdoksia Piirien toimintaan tuli kuluneena vuonna mukaan uusia kasvoja. Varsinais-Suomen piirissä vaihtuivat sekä puheenjohtaja että toiminnanjohtaja. Pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Lankinen jätti vetovastuun Veli Seikolalle. Toiminnanjohtaja Veli-Pekka Laukka taas vaihtui piirin hallituksesta tuttuun Osmo Luotoseen. Metsästäjäliiton piireissä vuonna 2011 Piiri Toiminnanjohtaja Puheenjohtaja Etelä-Häme Tero Saarikko Jorma Hacklin Kainuu Juhani Voutilainen Eino Kymäläinen (03/11 asti) Timo Säkkinen (03/11 alkaen) Keskipohja Enni Annunen os. Javarus Seppo Tuomainen Keski-Suomi Anssi Lilja Pauli Partanen Kymi Erkki Pentinniemi Juha Sormunen Lappi Juha Haapamäki Kalevi Korhonen Oulu Asko Lampinen Sirkka Kyrö Pohjanmaa Erkki Majanen Hannu Ilomäki Pohjois-Häme Ari Heino (05/11 asti) Pauli Nyström Pohjois-Karjala Markku Kejonen Juha Lukkanen Pohjois-Savo Marja Hyvärinen Pekka Julkunen Satakunta Reijo Holmi Timo Lähdekorpi Suur-Savo Tapio Meriluoto Martti Hahtola Svenska Österbotten - Martin Lindgård Uusimaa Pertti Oksanen Timo Tanner Varsinais-Suomi Paavo Lankinen (03/11 asti) Veli-Pekka Laukka (04/11 asti) Veli Seikola (03/11 alkaen) Osmo Luotonen (04/11 alkaen) Kainuun piirissä Eino Kymäläinen siirtyi pois puheenjohtajan paikalta, ja hänen tilalleen valittiin Timo Säkkinen. Pohjois-Hämeen piirissä jouduttiin kuulemaan suru-uutinen, kun toiminnanjohtaja Ari Heino menehtyi äkillisesti keväällä. Keskipohjan piirin toiminnanjohtaja Enni Javarus vaihtoi vuoden aikana nimeään Annukseksi, kun siviilisääty vaihtui kesähäissä. Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Kejonen Kainuun toiminnanjohtaja Juhani Voutilainen ja puheenjohtaja Eino Kymäläinen Anna Grenfors Varsinais-Suomen puheenjohtaja Veli Seikola Toiminnanjohtajat Suur-Savosta ja Pohjois-Savosta: Tapio Meriluoto ja Marja Hyvärinen Uudenmaan piirihallituksen väkeä: Tiina Eklund, puheenjohtaja Timo Tanner, Esko Lehtola ja Bobi Lindholm 14 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 15
Kotimainen edunvalvonta Huomattavan moni vuoden aikana pyydetyistä lausunnoista koski elintarvikelainsäädännön uudistamista. Lakimuutoksiin saatiin mukaan riistanlihan myyntiä helpottavia kohtia. Suojelualueet ja suurpedot kotimaan edunvalvonnan kärjessä Metsästäjien asioiden ajaminen eli edunvalvonta on kirjattu Metsästäjäliiton strategiaan liiton tärkeimmäksi tehtäväksi. Liitto hoitaa edunvalvontatyötä ottamalla osaa eräalaa koskevaan päätöksentekoon. Riippumattomana, tunnettuna ja huomattavan suurena kansalaisjärjestönä Metsästäjäliitolla on hyvät vaikutusmahdollisuudet. Metsästäjäliiton merkitys edunvalvojana kasvoi entisestäänkin, kun eduskunta muutti uudella riistahallintolailla Metsästäjäin Keskusjärjestön Suomen riistakeskukseksi keväällä 2011. Käytännössä koko metsästyksen edunvalvontatyö on nyt Metsästäjäliiton harteilla. Suuri suojeluhanke kohahdutti metsästäjiä Vuoden ehkä mittavin edunvalvontakysymys seurasi edellisenä vuonna hyväksyttyä uutta luonnonsuojelulakia. Laki mahdollistaa suojelualueiden perustamisen valtion maille entistä helpommin. Samalla periaatteeksi tuli pääasiassa kieltää metsästys lähes koko Lapin eteläpuolisen Suomen suojelualueilla. Kohahdus syntyi, kun julkisuuteen tuli suojeltavien alueiden määrä, yli puoli miljoonaa hehtaaria näin alkuvaiheessa. Metsästäjäliitto oli keskeisessä osassa nostamassa asiaa julkiseen keskusteluun. Metsästäjäliitto aloitti työn sen pelastamiseksi mitä pelastettavissa vielä on. Liitto piti aihetta esillä julkisuudessa ja kävi keskusteluja niin kotimaisten päättäjien kuin EU:n ympäristökomissaarinkin kanssa. Liitto alkoi myös valmistella ohjeita metsästysseuroille, kuinka toimia suojelu-uhan edessä. Työ jatkuu edelleen tulevina vuosina. Suurpedot puhuttivat edelleen Kädenvääntö kasvavista suurpetomääristä jatkui edelleen metsästyspoliittisessa keskustelussa. Kuten aiempinakin vuosina, Metsästäjäliitto vaati kasvavien suurpetomäärien leikkaamista ja nykyistä luotettavampia kannanarviointimenetelmiä. Liitto toi suurpetoasiat esille julkisuudessa, lausunnoissaan sekä antamissaan esityksissä. Asiaa käsiteltiin myös liiton antamassa hallitusohjelmaesityksessä. Erimielisyydet riistantutkimuksen ja paikallisten asukkaiden välillä kasvoivat erityisen suuriksi Kuhmossa, jonne Metsästäjäliitto esitti selvitysmiestä ratkaisemaan kiistan. Metsästäjäliitto kannatti muutamissa maakunnissa kokeiltujen suurpetojen teholaskentapäiviä. Tuhansien vapaaehtoisten samanaikaisella työpanoksella toteutetut teholaskentapäivät ovat antaneet aiempaa tarkempaa tietoa suurpetomääristä ja herättäneet läpinäkyvyydellään myös paikallisten asukkaiden luottamusta. Metsästäjäliiton antamat lausunnot 2011: Riistahallinnon asetuksesta, maa- ja metsätalousministeriölle Elintarvikevalvonnan asetuksesta, maa- ja metsätalousministeriön elintarvikeja terveysosastolle Poikkeuslupien rajoittamista, maa- ja metsätalousministeriölle Ampuma-aseasetuksen muuttamisesta, sisäasiainministeriölle Luonnonsuojelulainsäädännön toimivuudesta, ympäristöministeriölle Lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ilmoitusoikeudesta aselupa-asioissa, sisäasiainministeriölle Suurpetojen ja hylkeiden pyyntilupamääristä, maa- ja metsätalousministeriölle Metsästyksen rajoittamisesta ja kieltämisestä metsästysvuonna 2011 2012, maa- ja metsätalousministeriölle Lihantarkastuksen asetuksesta I, maa- ja metsätalousministeriölle Lihantarkastuksen asetuksesta II, maa- ja metsätalousministeriölle Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta, maa- ja metsätalousministeriölle Metsähallituksen perimistä, julkisia hallintotehtäviä koskevista maksuista, maa- ja metsätalousministeriölle Riistahallintolain ja metsästyslain muuttamisesta, maa- ja metsätalousvaliokunnalle Metsästäjäliiton antamat esitykset 2011: Metsästäjäliiton esitykset hallitusohjelmaan 2011 2015, valtioneuvostolle Ajankohtaisia metsästys- ja riistapoliittisia kysymyksiä, maa- ja metsätalousministeriölle Aku Ahlholm Seuraa Metsästäjäliiton edunvalvontatyötä Anna Grenfors Suurpedot ja suojelualuekysymykset olivat metsästyspolitiikassa pinnalla. Metsästäjäliiton keskeisimmät lausunnot ja esitykset julkaistaan tiivistettyinä Jahti-lehdessä ja kokonaisina liiton verkkosivuilla. Edunvalvonnan ja metsästyspolitiikan käänteistä raportoidaan Jahti-lehden lisäksi liiton kotisivujen uutispalstalla, Facebook-sivuilla ja uutiskirjeessä. Tutustu näihin tarkemmin osoitteessa www.metsastajaliitto.fi 16 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 17
Kansainvälinen edunvalvonta Metsästäjien asioihin vaikutetaan yhä enemmän ulkomailta Metsästäjäliitto ajaa suomalaisten metsästäjien etua myös kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen toiminnan merkitys kasvaa koko ajan, sillä tänä päivänä suurin osa uusista laeista tulee EU:n kautta. On tärkeää päästä vaikuttamaan EU:ssa valmisteltaviin säädöksiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Vaikutusmahdollisuudet ovat paljon rajallisemmat myöhemmin, kun direktiivien sanelemia säädöksiä sovelletaan Suomen lakeihin. Tärkeä torjuntavoitto EU-tasolla Metsästäjäliitto kuuluu eurooppalaiseen metsästäjäjärjestöön FACE:en ja pohjoismaiseen NJS:ään, joiden kautta liitto hoitaa kansainvälistä edunvalvontaa. Lisäksi Metsästäjäliitto on kansainväliseen metsästysampumaurheilujärjestöön FITASC:in jäsen. Hyvä esimerkki kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä oli torjuntavoitto yhdessä FACE:n vuoden tärkeimmistä edunvalvonta-aiheista: eläinten hyvinvointia koskevan EU-strategian muotoilussa. Alun perin strategialuonnokseen oli otettu mukaan myös villit eläimet. Näin strategian avulla olisi päästy pohtimaan Brysselistä käsin jäsenmaiden luonnoneläinten, kuten hirven, hyvinvointia. EU olisi siinä sivussa laajentanut toimivaltaansa jäsenmaiden metsästyksen säätelyyn. FACE yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa onnistui torjumaan metsästystä uhkaavan strategian metsästyksen osalta, ja sai lobattua luonnoneläimet ulos strategiasta. Strategia hyväksyttiin lopulta niin, että se koskee lähes yksinomaan tuotantoeläinten hyvinvointia. Kuopiossa pidetyn kansainvälisen edunvalvontaseminaarin ohessa järjestettiin suurpetoja koskeva tiedotustilaisuus suomalaiselle medialle. Kuvaajalle poseeraavat Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro (vas.), NJS:n Martin Højsgaard ja FACE:n Marilise Saghbini. Kansainvälisiä tapahtumia Suomessa Vuonna 2011 NJS:n pohjoismainen tiedottajatapaaminen pidettiin Suomessa ja isäntänä toimi Metsästäjäliitto. Kaksipäiväinen tapaaminen järjestettiin Metsästäjäliiton tiloissa Erätalossa aivan 90-vuotisjuhlan alla. Ulkomaiset vieraat myös osallistuivat vuosijuhlaan. Tämänkertaisen tiedottajatapaamisen aiheena oli sosiaalinen media. Syksyllä Metsästäjäliitto järjesti syysliittokokouksensa yhteydessä kansainvälisen edunvalvontaseminaarin. Siellä olivat puhumassa FACE:n tiedottaja, NJS:n pääsihteeri ja Ruotsin metsästäjäliiton Svenska Jägareförbundetin kansainvälisten asioiden vastaava ammattilobbari. Seminaarin yhteydessä järjestettiin yhteinen, suurpetoasioita koskeva tiedotustilaisuus suomalaiselle medialle. Metsästäjäliitto osallistui vuoden aikana lisäksi FACE:n yleiskokouksiin ja NJS:n hallituksen kokouksiin. Metsästäjien edunvalvojat Euroopassa FACE (Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä, joka ajaa metsästyksen ja metsästäjien etua Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. FACE:en kuuluu metsästäjäjärjestöjä 36:sta Euroopan maasta, ja niiden kautta noin 7 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää. Metsästäjäliitto on FACE:n aktiivinen jäsen. Pohjoismaissa NJS (Nordisk Jägersamvirke) on pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöelin. Järjestö edustaa yhteensä noin 850 000 metsästäjää Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Islannissa. NJS paitsi seuraa metsästyspolitiikkaa Pohjoismaissa, se myös markkinoi pohjoismaista erämieskulttuuria Euroopassa. Metsästäjäliitto on NJS:n aktiivinen jäsen. Suomessa Suomen Metsästäjäliitto on suomalaisten metsästäjien edunvalvoja, joka on FACE:n ja NJS:n jäsen. Metsästäjäliitto on vapaa kansalaisjärjestö, joka voi riippumattomuutensa vuoksi hyvin ottaa kantaa metsästystä koskevaan politiikkaan. Suuren jäsenmääränsä ja pitkien perinteidensä vuoksi liitolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Mitä enemmän liitolla on jäseniä takanaan, sitä paremmin metsästäjien ääni kuuluu. Aku Ahlholm 18 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 19
Koulutus Yli 3 600 metsästäjää sai koulutusta Koulutus on yksi Metsästäjäliiton ja sen piirien keskeisimmistä tehtävistä. Koulutuksia järjestetään sekä metsästäjien että metsästysseurojen tarpeisiin. Metsästäjäliiton koulutustoiminnan uudistaminen jatkui. Tänä vuonna oli vuorossa metsästysammunnan koulutuskokonaisuuden tuottaminen. Koulutuksissa tuhansia metsästäjiä Metsästäjäliiton ja sen piirien järjestämiin koulutuksiin osallistui viime vuonna yli 3 600 henkeä. Eniten järjestettiin nuorisokoulutusta. Nuorisokoulutusten jälkeen suosituimpia olivat eri metsästysaiheiden ja riistanhoidon koulutukset. Seuraavaksi yleisimpiä olivat seuratoiminnan koulutus sekä niin sanotut muut koulutusaiheet. Jälkimmäiseen joukkoon kuului monenlaisia piirikohtaisia kursseja, erityisesti riistankäsittelyn ja lihanleikkuun koulutuksia. Myös metsästysammuntaa ja ampumatuomareita koulutettiin liitossa vuoden aikana. Suurin osa koulutuksia pitäneistä henkilöistä on Metsästäjäliiton piirien omia piirikouluttajia. Metsästysammunnan ABC valmistui Uutena koulutuspakettina tuotettiin Metsästysammunnan ABC. Kokonaisuuteen kuuluu opaskirja ja käytännön ampumakoulutuksen opetuspaketti. Materiaalin tuottamista varten liittoon oli palkattu projektityöntekijä. Metsästysammunnan koulutuspaketin perusajatuksena on paitsi opettaa ampumaan oikein, myös antaa vinkkejä monipuoliseen ammunnan harjoitteluun. Eri tavoilla, kulmista ja etäisyyksistä tehty ammunnan harjoittelu tuo lisää taitoa metsästystilanteisiin. Vaihtelu antaa myös motivaatiota harjoitteluun. Metso-nuortenleirit suosiossa Metsästäjäliiton tärkeimpien koulutusaiheiden joukkoon kuuluvat lapsille ja nuorille suunnatut Metso-leirit. Niillä harjoitellaan esimerkiksi tunnistamaan riistalajeja, opetellaan turvallista aseenkäsittelyä ja ammuntaa, hoidetaan riistaa ja viihdytään samanhenkisessä seurassa. Leireillä voi suorittaa myös metsästäjätutkinnon. Metso-leirejä on järjestetty jo 15 vuotta ja niille osallistuu vuosittain satoja eräasioista kiinnostuneita lapsia ja nuoria. Vuonna 2011 järjestettiin kymmenen Metso-leiriä ympäri Suomen. Suurin osa leireistä sijoittui kesäaikaan, mutta joukkoon mahtui kaksi talvileiriäkin. Yksi leireistä oli ruotsinkielinen. Vuoden 2011 Metso-leireille osallistui yli 400 nuorta. Metso-leiritoimintaa tukivat jälleen maa- ja metsätalousministeriö, Nammo-Lapua ja Sako. Uutena koulutusmateriaalina valmistui Metsästysammunnan ABC -opas. Se on saatavilla Metsästäjäliiton erätarvikeliike Eräkontista. Ossi Rantala (oik.) ja Tuomas Yrjö-Koskinen harjoittelevat nuotion tekoa Uudenmaan Metso-leirillä. Piirikouluttajille järjestettiin omia koulutuksia. Lisäksi metsästäjäliiton henkilökuntaa ja piirien väkeä koulutettiin vuoden aikana. Esimerkiksi vuoden lopussa järjestettiin henkilökunnan ja piirien mediakoulutukset. Aku Ahlholm Anna Grenfors Metsästysammunta oli koulutusvuoden päähuomion kohteena. Tässä opetetaan kohdistamaan asetta. Tervetuloa koulutuksiin! Metsästäjäliiton piirit järjestävät omilla alueillaan monenlaista koulutusta seuratoiminnasta metsästysammuntaan ja riistanhoitoon. Eri piirien valikoimaan saattaa kuulua myös esimerkiksi riistaruokien valmistamista, naismetsästäjille suunnattuja kursseja sekä tietysti nuorten koulutuksia. Seuraa koulutustarjontaa Jahti-lehden Piirit ilmoittavat -sivuilta tai tiedustele tulevia koulutuksia suoraan omasta piiristäsi. Katso yhteystiedot sivulta www.metsastajaliitto.fi 20 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 21
Metsästysammunta Metsästysammunta sopii kaikille metsästäjille Metsästysammunta on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä toiminnoista. Liitto vastaa Suomen metsästysammunnan kilpailutoiminnasta. Metsästysammunnat sopivat kaikille metsästäjille, sillä valikoimasta löytyy lajeja kaikenlaisen metsästyksen harjoitteluun. Ennätyksiä ja kultajuhlaa arvokisoissa Kaikki viisi metsästysammunnan SM-tason kilpailua onnistuivat hienosti, mistä kiitos kuuluu sekä järjestäjille että osallistujille. Henkilökohtaisia suorituksia ammuttiin SM-kilpailuissa lähes 4 100 kappaletta. Piiritason kilpailuissa määrä oli vielä monin verroin enemmän. Teemu Simenius Hirvenjuoksun SM-kisojen yhteydessä järjestettiin epävirallinen nuortensarja S14, jossa pienet ampujat saivat kokeilla kilpailemista. Tuomo Anttila keskittyy suoritukseen. Kovatasoisesta kilpailuvuodesta kertoo, että lähes jokaisen metsästysampumalajin SM-kamppailussa rikottiin tai sivuttiin ennätystuloksia. Ennätystuloksia kirjattiin vuoden SM-taistoissa yhteensä kaksitoista kertaa. Metsästäjäliiton joukkueet loistivat kansainvälisissä kilpailuissa. PM-joukkue toi Suomelle viisi kultamitalia Ruotsissa järjestetyistä pohjoismaisen metsästysammunnan kilpailuista. Eurooppalaisen metsästysammunnan EM-kilpailuista Unkarista Suomen joukkue sai kaksi kultaa ja yhden hopean. Molempien kilpailujen joukkuetta tukivat Sako ja Lapua. Uutuuksia myös harrastajille Kotimaisissa kilpailuissa huomioidaan yhä enenevissä määrin myös harrastelijatason ampujia. Heitä pyritään kannustamaan mukaan uusilla, epävirallisilla kilpailulajeilla ja sarjoilla. Esimerkiksi hirvikävely alkaa monissa piireissä vakiinnuttaa paikkansa piiritason kilpailujen ylimääräisenä metsästäjäsarjana. Laji oli kuluneena vuonna esillä myös Jahti-lehdessä. Hirvikävely sopii kaikille metsästäjille erinomaiseksi harjoittelulajiksi. Rohkeasti mukaan! Hirvenjuoksun SM-kilpailuissa taas panostettiin nuoriin. Heille järjestettiin SMkilpailujen yhteydessä ylimääräinen S14-lisäsarja. Epävirallinen sarja houkutteli mukaan 31 pientä kisaajaa. Kilpailutoimikunnasta tuli metsästysampumatoimikunta Metsästäjäliiton kilpailutoimintaan erikoistunut toimikunta vaihtoi vuoden alussa sekä nimeään että sihteerijärjestelyään. Kilpailutoimikunnan nimi vaihdettiin metsästysampumatoimikunnaksi. Uusi nimi kuvastaa paremmin toimikunnan työn tavoitetta: tärkeimpiä eivät ole kilpailusuoritukset, vaan se, että mahdollisimman moni metsästäjä treenaisi aktiivisesti metsästysammuntaa. Kilpailutoimikunnan sihteerin työ ulkoistettiin. Metsästäjäliitto teki sopimuksen toimikunnassa jo pitkään jäsenenä olleen Pekka Karhusen yrityksen Finnpeka ky:n kanssa. Karhunen hoiti vuoden ajan sihteerin työt ja muun muassa johti yhtä toimikunnan vuoden suurimmista urakoista, metsästysammunnan kilpailusääntöjen päivittämistä vuotta 2012 varten. Metsästysampumalajien SM-kilpailut 2011 Kilpailut Paikka Aika Kilpailusuorituksia kpl (henkilökohtaiset sarjat) Ilma-aseet ( 1 Kuopio 19. 20.3. 795 Hirvenhiihto Pessalompolo 26. 27.3. 564 Kansainväliset lajit ( 2 Närpiö 28. 29.5. 239 Metsästysammunnat ( 3 Ikaalinen 28. 31.7. 1 899 Hirvenjuoksu Alastaro 13. 14.8. 593 1 ) Ilmahirvi ja ilmaluodikko 2 ) Pohjoismainen ja eurooppalainen metsästysammunta 3 ) Metsästyshaulikko, -trap, -hirvi ja -luodikko Metsästysampumalajit on tehty metsästäjille Metsästysampumalajit on suunniteltu nimenomaan metsästäjien tarpeisiin. Metsästysampumalajien valikoimasta löytyy vaihtoehtoja esimerkiksi hirven, sorsan ja kanalintujen metsästyksessä eteen tulevien tilanteiden treenaamiseen. Valita voi haulikko- ja kiväärilajeista tai näiden yhdistelmästä. Mukaan kuuluu myös ilmakiväärilajeja. Hirvenhiihdossa ja -juoksussa pääsee lisäksi kehittämään kuntoa ja etäisyyden arviointikykyä. Lisää tietoa metsästysammunnasta löydät Metsästäjäliiton kotisivuilta www.metsastajaliitto.fi 22 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 23
Viestintä Naismetsästäjien mediatapahtuma innosti toimittajia siinä määrin, että naiset tuskin ehtivät vetää henkeä ennen seuraavaa haastattelua. Pohjoiskarjalainen Raija Kovero vastaa YLE:n toimittajan kysymyksiin. Viisivuotias lapsenlapsi Miisa on löytänyt mieleisempää puuhaa värityskirjan parista. Positiivista julkisuutta metsästykselle Metsästäjäliiton viestinnän vuoteen mahtui kiinnostavia mediatapahtumia ja metsästystä esillä pitäviä tempauksia. Naismetsästäjät kiinnostivat mediaa Yksi Metsästäjäliiton vuoden teemoista olivat naismetsästäjät, joiden määrä kasvaa Suomessa nopeaa tahtia. Naismetsästäjät toivat metsästykselle runsaasti positiivista julkisuutta, kun Metsästäjäliiton naistyöryhmä järjesti syksyllä mediatapahtuman. Tapahtuman aiheena olivat metsästävät naiset ja riistaruoka. Kuusi metsästävää naista kertoi toimittajajoukolle omasta metsästyslajistaan, esitteli metsästyskoiria ja toi mukanaan sekä riistaa että lempireseptinsä. Roolit kääntyivät päälaelleen, kun mies, tässä tapauksessa keittiömestari Jaakko Kolmonen, valmisti naisten metsästämästä riistasta herkullista ruokaa toimittajille. Tapahtuma houkutteli paikalle parikymmentä toimittajaa ja kuvaajaa, ja naisia metsästyskoirineen kuvattiin ja haastateltiin innolla. Aiheesta kertovia artikkeleita Aku Ahlholm ja uutisia julkaistiin yhteensä kymmenissä sanomalehdissä ja naistenlehdissä, yhdessä nuortenlehdessä sekä radiossa ja televisiossa. Tapahtuma sai aiheen ja järjestelyjen puolesta paljon kiitosta toimittajilta. Vuoden aikana järjestettiin kaksi muutakin lehdistötilaisuutta. Toisessa julkistettiin Metsästäjäliiton hallitusohjelmaesitykset. Toinen oli kansainvälinen tapahtuma, jossa käsiteltiin suurpetoasioita Pohjoismaiden ja Euroopan tasolla. Vaalikone keräsi metsästäjät verkkoon Metsästäjäliitto hyödynsi sähköisessä viestinnässään vuoden 2011 eduskuntavaalit, ja toi niissä esille metsästysaiheita. Liiton sivuille myös avattiin historian ensimmäinen metsästäjien oma vaalikone. Vaalikone sai suuren suosion: mukaan ilmoittautui 539 eduskuntavaaliehdokasta, mikä tarkoittaa lähes joka neljättä ehdolla ollutta. Vaalikone oli kuuden viikon aukioloaikansa ajan Metsästäjäliiton verkkosivujen ylivoimaisesti katsotuin sivu ja sen antamista tuloksista julkaistiin viisi mediatiedotetta. Edellisenä vuonna aloitettua sähköisen viestinnän uudistusta jatkettiin. Liiton verkkosivujen uutispalstan, Facebook-sivujen ja sähköisen uutiskirjeen kävijä- ja käyttäjämäärät nousivat. Liiton Facebook-ryhmän kokoa kasvatettiin joulun alla järjestetyillä viikoittaisilla arvonnoilla ryhmään liittyneiden kesken. Pohjoismaiset viestijät Suomessa Metsästäjäliitto järjesti kansainvälisen viestintätapaamisen Suomessa. Pohjoismaisen yhetsityöjärjestö NJS:n tiedottajat kokoontuivat liiton Erätaloon käsittelemään sosiaalisen median käyttöä metsästysjärjestöjen viestinnässä. Liiton viestintämateriaalista julkaistiin uusina vuosikirja, liiton messuosasto ja roll-up -kuvatelineet. Metsästäjäliiton esitteistä ja tarroista otettiin jo uusintapainoksia. 24 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 25
Julkaisut Jahti-lehden vuoden 2011 numeroiden kansikuvat. Juhlavuosi näkyi Jahti-lehdessä Jahti-lehden lukijat pääsivät mukaan liiton 90-vuotisjuhlan tunnelmaan. Juhlavuoden alussa jatkui Metsästäjäliiton historiaa esittelevä kirjoitussarja. Kakkosnumero oli ulkoasultaan ja sisällöltään poikkeuksellinen juhlanumero. Juhlakilpailu sai metsästäjät runoilemaan Jahti-lehden numero 2/2011 oli liiton 90-vuotisjuhlanumero, jonka kanteen ja ulkoasuun panostettiin erityisesti. Arvokas musta kansi sai hopefolioidut tekstit. Tavallista paksumman numeron sisäsivujen ulkoasu jatkoi linjaa, ja artikkelivalikoima oli suunniteltu juhlanumeroon sopivaksi. Juhlavuoden kunniaksi julkistettiin suuri erärunokilpailu, jonka voittajat esiteltäisiin juhlanumerossa. Kilpailu herätti suomalaisten metsästäjien runollisen puolen jopa yllättävänkin voimakkaasti: toimitus sai noin 300 erärunoa. Tuomariraati valitsi runoista parhaan, ja kilpailun kärkituotokset julkistettiin juhlanumerossa. Sen jälkeen lehti alkoi julkaista vakiona lukijoiden erärunoja. Runokilpailun voittajaruno myös lausuttiin liiton vuosijuhlassa. Uudistuksia lehden sisällössä Jahti-lehti on uudistunut täysin parin viimeisen vuoden aikana, ja kehittämistyö jatkui edelleen. Vuonna 2011 lehteen luotiin uusia palstoja, kuten uutispalsta ja profiiliartikkelit. Ulkoasua viilattiin yhä houkuttelevammaksi ottamalla käyttöön kuvalähtö-tyyli sekä uudistunut sisällysluettelo ja toimittajalaatikko. Lehti alkoi julkaista lukijoiden kuvia ja riistakamerakuvia. Mukaan otettiin myös sanaristikko ja metsästyskoira-aiheinen sarjakuva. Sarjakuvan piirtäjä valittiin avoimella kilpailulla. Jahti on jäsenlehti Jahti Jakt on Metsästäjäliiton jäsenlehti Ilmestyy neljänä numerona vuodessa (viides numero vuonna 2012) Jaetaan postitse kaikille liiton jäsenille Voi tilata myös irtonumerona Levikki noin 150 000 Liiton keskeisin julkaisu ja tiedotuskanava Jäsenlehteä julkaistu vuodesta 1952 lähtien Todella suurta uudistusta alettiin valmistella loppuvuonna. Jahti-lehti, joka on ilmestynyt vuosikymmenten ajan neljänä aikakauslehti-numerona vuodessa, ottaa vuodesta 2012 alkaen käyttöön uuden lisänumeron. Uusi numero on sanomalehtityyppinen, tabloid-kokoinen suurriistan erikoisnumero. Se ilmestyy ensimmäistä kertaa vuonna 2012 nimellä Jahtiuutiset. Muita julkaisuja Liitto julkaisi perinteisen taskukalenterimallisen Metsästäjän kalenterin yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. Koulutusmateriaaliksi suunniteltu Metsästysammunnan ABC -opas julkaistiin kesällä. Lisäksi Metsästysseuratoiminnan käsikirjasta valmisteltiin täysin uudistettua laitosta. Jahti-lehteen suunniteltiin uusi lisänumero, sanomalehtipaperille painettava tabloid-kokoinen erikoisnumero. Ensimmäinen tabloidnumero ilmestyy vuonna 2012. 26 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 27
Verkkopalvelut Verkkomaailmaa valloittamassa Sähköisten palveluiden kehittäminen kuuluu liiton tavoitteisiin. Sähköinen tiedonvälitys on parhaimmillaan nopeaa, kustannustehokasta ja mukaansatempaavaa. Erityisen tärkeää sähköisten kanavien ja palveluiden toimivuus on nuorempien ikäpolvien tottuneille verkonkäyttäjille. Kotisivut ja Facebook-yhteisö Metsästäjäliiton kotisivujen ja niiden uutispalstan päivitysaktiivisuutta pyrittiin edelleen ylläpitämään aktiivisena. Uutispalstan uutisotsikot päivittyvät automaattisesti liiton Facebook-sivuille. Metsästäjäliiton Facebook-ryhmän koko oli vuoden lopussa noin 5 400 käyttäjää. Määrää kasvatettiin järjestämällä loppuvuonna arvontaviikot Facebook-ryhmään liittyneiden kesken. Myös verkkosivujen kävijämäärä nousi edelleen, ja nousu vain kiihtyi edellisistä vuosista. Metsästäjäliiton verkkosivuilla vieraili vuoden aikana yhteensä yli 418 000 kävijää, eli yli 110 000 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna. Vilkkaimmat kuukaudet olivat metsästyskauden avaava elokuu sekä maaliskuu, jolloin liiton sivuilla oli auki metsästäjien vaalikone. Metsästäjäliitto kannusti myös jäsenseurojaan tarttumaan verkkomaailman mahdollisuuksiin: liiton jäsenseuroille tarjotaan jäsenetuna tuntuva alennus Kotisivukoneen palveluista. Nettijäsenrekisteri ja uusia sovelluksia Metsästäjäliiton jäsenseurojen käytössä olevaan nettijäsenrekisteriin avattiin loppuvuodesta 2011 laskutusominaisuus. Laskut voi muodostaa suoraan rekisterissä, ja ne saa tulostettua postitusta varten. Uuden laskutusominaisuuden avulla seurat voivat hoitaa jäsenlaskutuksensa nopeasti ja vaivattomasti. Tutustu ilmaisiin sähköisiin palveluihin Metsästäjäliitolla on verkossa useita kaikille avoimia palveluja: Kotisivujen uutispalstalta löydät metsästysalan tuoreimmat uutiset Metsästäjäliiton Facebook-yhteisöön ovat tervetulleita kaikki Sähköpostiin tilattava uutiskirje on myös maksuton Riistalaukaussimulaattorin löydät heti liiton etusivulta Kotisivuilla on myös paljon tietoa metsästyksestä, riistasta, metsästysammunnasta, Jahti-lehdestä ja liiton jäseneduista Käy tutustumassa osoitteessa www.metsastajaliitto.fi Riistalaukaussimulaattori on yksi liiton sähköisistä palveluista. Se opastaa hyvän riistalaukauksen harjoittelussa. Riistalaukaussimulaattorin löydät osoitteesta www.metsastajaliitto.fi/simulaattori Loppuvuodesta liiton järjestelmissä valmistauduttiin ottamaan käyttöön Itellan tarjoama osoitepalvelu. Osoitepalvelun avulla jäsenten muuttuneet osoitteet päivittyvät järjestelmään automaattisesti, kun henkilö on tehnyt muuttoilmoituksen postiin. Lisäksi liiton it-toimikunta suunnitteli ja valmisteli älypuhelimille tarkoitettua mobiilisovellusta tuleviksi vuosiksi. Sovelluksen avulla kännykkään tullaan saamaan monipuolisia palveluita. Tiedonvälitystä ilman paperipinoja Kotisivujen lisäksi metsästysaiheista tietoa välitettiin sähköisenä liiton uutiskirje-palvelun avulla. Uutiskirjeen tilaajamäärä oli vuoden lopussa noin 2 200 henkeä. Vuoden aikana uutiskirjeitä lähetettiin keskimäärin kerran kuussa, yhteensä12 kappaletta. Liitossa otettiin käyttöön uusi videoneuvottelujärjestelmä toimikuntien ja työryhmien kokouksia varten. Sähköiset yhteydenpitojärjestelmät säästävät sekä aikaa että kokousten matkakuluja. Metsästäjäliiton ja metsästysalan ajankohtaisista asioista kertovan uutiskirjeen voi tilata omaan sähköpostiin. Tutustu ja tilaa osoitteessa www.metsastajaliitto.fi/uutiskirjeet 28 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 29
Eräkontti Metsästystarvikkeita liiton myymälästä Eräkontti on Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama erätarvikeliike. Eräkontin tarkoitus on paitsi välittää metsästysseuroille tärkeitä jäsenpalvelutuotteita, myös kehittää tuotevalikoimallaan suomalaista metsästystä ja riistanhoitoa. Eräkontti esimerkiksi on merkittävä riistapeltosiementen ja pienpetoloukkujen välittäjä. Suoritus oli vähintäänkin hyvä, sillä Eräkontti on auki kaikkina arkipäivinä, ja tavarantilausten, laskutusten, verkkosivujen ja mainostamisen lisäksi tulee ehtiä myös myymälätyöskentely ja parhaimmillaan 70 paketin pakkaaminen päivässä. Varaa sairastelulle ei kahdella ihmisellä juuri ollut. Kaksikon apuna toimikin osan vuodesta osa-aikaisesti työharjoittelija. Yhtiön liikevaihto oli kuluneena vuonna 862 000 euroa, mikä oli edellisen vuoden tasoa. Tilikauden tulos kuitenkin nousi huomattavasti edelliseen vuoteen nähden, mihin osaltaan vaikutti henkilökunnan harvalukuisuus. Tilikauden tulos nousi 26 800 euroon, mikä on yksi yhtiön parhaista tuloksista. Aiempana vuonna tulos oli tappiollinen, 5 603,05 euroa. Riistanhoitotuotteet kärjessä Eräkontin myydyimmät tuotteet ovat juuri riistanhoitajan ja aktiivisen metsästäjän tarvikkeita. Vuoden 2011 myynnin kärkipaikoilta löytyivät pienpetopyytäjän apulaiset KaNu-loukku ja Jalmarin laatikkorauta sekä riistanhoitajan alkukesän sesonkituotteet, eli riistapeltosiemenet. Myös ampumataulut, metsästyskoirien tarvikkeet, lihanleikkuuvälineet, radiopuhelimet ja riistakamerat löytyivät myydyimpien tuotteiden kärkisijoilta. Kirjallisuudesta suosituimpia olivat vuonna 2011 Metsästäjäliiton puheenjohtajan Lauri Kontron kirjoittama Metsäpeura-kirja sekä vuosittain julkaistava Metsästäjän taskukalenteri. Myös liiton julkaisema uusi Metsästysammunnan ABC -opas oli haluttua tavaraa. Aku Ahlholm Yhä suurempi osa Eräkontin myynnistä tehdään verkkokaupan ja postimyynnin kautta. Riihimäen Erätalossa sijaitsevan myymälän paikallismyynnin osuus liikevaihdosta oli kuluneena vuonna 46 prosenttia, missä oli kymmenen prosenttiyksikön verran kasvua vuodesta 2010. Talvikauden hittituote oli oranssi Metsästäjäliittokarvalakki. Taustalla on jousimetsästäjien ampumatauluja. Jäsenpalvelutuotteista eniten myytiin metsästysampumakilpailuihin tarvittavia mitaleja ja palkintoja. Myymäläpäällikkö Veli-Pekka Seppänen (oik.) esittelee asiakkaalle otsalamppua. Hyvä tulos niukalla henkilökunnalla Eräkontin henkilökunta teki kovan puristuksen vuoden aikana. Edellisenä vuonna väkeä oli jouduttu vähentämään tuotannollisista ja taloudellisista syistä, joten vuosi 2011 vedettiin läpi vain kahden vakituisen työntekijän voimin. Aku Ahlholm Kinturinkuja 4 Oy Eräkontti Ab Verkkokauppa: www.erakontti.fi Myymälä avoinna arkisin klo 10 17 Kinturinkuja 4, Riihimäki Ajo-ohje: www.metsastajaliitto.fi/ajo-ohje puh. 010 440 9410 fax. 010 440 9411 Riihimäen kaupunki 30 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 31
Liiton talous Kasvava toiminta lisäsi kuluja Avustukset sekä tuotto- ja kulujäämä Liitto sai toiminta-avustusta opetusministeriöltä liikuntamäärärahana. Avustus säilyi ennallaan, mutta oli noin 14 prosenttia budjetoitua pienempi. Varsinaisen toiminnan tuotto- ja kulujäämä oli 1 298 345,78 euroa. Alijäämä oli edellisvuoteen nähden 99 318 euroa, eli noin 8,3 prosenttia suurempi. Metsästäjäliiton tilivuoden 2011 tulos oli 67 243,95 euroa alijäämäinen. Merkittävin syy alijäämän suuruuteen oli sijoitusomaisuuteen kuuluvan osakesalkun arvostaminen markkina-arvoon. Kirjauksesta syntyi 37 729,53 euron kulu, mikä kirjattiin sijoitustoiminnan kuluksi. Muun toiminnan alijäämä oli siten 29 514,42 euroa. Tulokseen vaikuttaneita merkittävimpiä tekijöitä olivat: Henkilöstö- ja hallintokulut Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen nähden 10,55 prosenttia. Eniten kasvuun vaikuttivat projektityöntekijän neljän kuukauden määräaikaisen toimen sekä varainhankkijan toimen neljän ja puolen kuukauden mittaiset työsuhteet. Henkilöstön matka- ja autokulut kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 35 prosentilla. Toimistokulut olivat 4 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Talousarvioon nähden toimistokulut kuitenkin ylittyivät noin 15 prosentilla, johtuen muun muassa henkilöstömäärän lisäyksestä. Poistot kasvoivat 2,2 prosenttia edellisvuoteen nähden. Muut yleishallinnolliset kulut alittuivat 4,5 prosenttia edelliseen vuoteen verraten. Merkittävin tekijä oli jäsenkortin kustannuksen alittuminen. Kokous- ja neuvottelukulut kasvoivat edellisvuoteen nähden 22,2 prosenttia. Kasvu johtui lisääntyneestä toiminnasta Tuottoja ja kuluja muusta toiminnasta Jahti-lehti sekä tuotti että kulutti enemmän kuin aiempana vuonna. Lehden ilmoitus- ja tilaustuotot kasvoivat 5,9 prosenttia. Lehden kulut olivat 3,6 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Tämä johtui Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi painetun kakkosnumeron suuresta sivumäärästä ja erikoiskansista. Suhde- ja tiedotustoiminnan kulut kasvoivat noin 10 prosenttia vuoden 2010 kuluihin verrattuna. Merkittävintä kasvu oli kansainvälisen yhteistyön ja viestinnän kohdalla. Eri toimikuntien tehtäväalueille kuuluvat kulut olivat noin 79 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Kasvu oli merkittävintä metsästysammunnan (92 prosenttia) ja koulutuksen (172 prosenttia) toimintaan liittyvissä kuluissa. Liiton toimitilan eli Riihimäen Erätalon vastikkeet kasvoivat 42 prosenttia edellisvuodesta, jolloin kiinteistöyhtiö ei perinyt vastikkeita neljältä kuukaudelta. Huoltotyöt olivat edellistä vuotta suuremmat, mikä johtui piha-alueiden kunnostuksesta. Vuokratuotot Eräkontin liiketiloista olivat noin yksi prosenttia edellisvuotista suuremmat. Metsästäjäliiton taloudellista asemaa koskevat tunnusluvut 2011 2010 Saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset 576 044,23 661 720,56 Lyhytaikainen vieras pääoma 96 665,74 103 117,05 = Maksuvalmius 5,95 6,42 Oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset 4 755 152,82 4 766 337,76 Taseen loppusumma 4 851 818,56 4 869 454,81 = Vakavaraisuusprosentti 98,01 97,88 Metsästäjäliiton toiminnan tuotot vuonna 2011 (1,50 miljoonaa euroa) 1 % 1 % 1 % -2 % 19 % Metsästäjäliiton toiminnan kulut vuonna 2011 (1,56 miljoonaa euroa) 2 % 34 % 33 % 4 % 15 % 7 % 3 % 4 % 8 % 61 % 5 % Jäsenmaksut Muu varainhankinta Sijoitustoiminta Jahti-lehden tuotot Yleisavustukset (OPM) Vuokratuotot Muut tuotot Henkilöstökulut Toimistokulut Toimikunnat Muut yleishallinnolliset kulut Kokous- ja neuvottelukulut Suhde- ja tiedotustoiminta Kiinteistökulut Jahti-Jakt -lehti Poistot 32 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 Metsästäjäliiton vuosikirja 2011 33