Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö



Samankaltaiset tiedostot
Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Tuonti- ja markkinavalvontayksikkö /923/2008

Ajankohtaista kalatautilainsäädännöstä sekä viranomaisvalvonnasta

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta

Kalataudit vuonna 2017

Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike

VENÄJÄN VIENNISSÄ KÄYTETTÄVÄN TERVEYSTODISTUKSEN TÄYTTÖ- OHJE KOSKIEN MAITOA JA MAITOTUOTTEITA

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

TAUTIEN RISKIANALYYSI KALANVILJELYLAITOKSILLA

Maa- ja metsätalousministeri

Bioturvallisuuskoulutus osa 3 Bioturvallisuussuunnitelma

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Evira ylläpitää luetteloa kalaterveyspalveluun kuuluvista laitoksista Eviran internetsivustolla.

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/ Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Kalojen siirtoihin liittyvien tautiriskien hallinta Hanna Kuukka-Anttila

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa

Johdanto Tarkastukset... 3

Tarkastus ja näytteenotto-ohje vesiviljelylaitoksia valvoville eläinlääkäreille

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Kalataudit vuonna 2014

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit ja Kyösti Siponen

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Kala-alan koulutuspäivä Alkutuotantoa, elintarvikehuoneistotoimintaa vai hyväksytty laitos?

laitteen käyttökuntoon asennus suomenkieliset kirjalliset käyttöohjeet takuuaika (vähintään 24 kuukautta) vuosihuoltosopimus

Eviran ohje 16021/2. Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

kevätviremian (SVC) ja Gyrodactylus salaris -loisen leviämisen ehkäisemiseksi... 9

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Istutussuositus. Kuha

Viejän on varmistettava, että venäläisellä tuojalla on Venäjän viranomaisten myöntämä tuontilupa.

TORJUNTAOHJELMAVAIHTOEHDOT JOULUTÄHTIVILJELMÄLLÄ SYKSYLLÄ 2015

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Ympäristölautakunta Ytp/

Kalatautien leviäminen Suomessa: historiallinen perspektiivi Perttu Koski, Evira Parikkala Lappeenrannan museot/kuvaaja Paajanen August Emil

POIKKEUKSEN HAKEMINEN SOTILASILMAILUVI- RANOMAISEN PÄÄTÖKSEEN TAI VOIMASSA- OLEVAAN SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSEEN

Tuloksia vesihomekyselystä

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Yksi sähköisesti korkeussäädettävä jalusta Kaksi manuaalisesti korkeussäädettävää jalustaa

YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Tutkimus- ja laboratorio-osasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira/2772/0071/2015

MÄÄRÄYSLUONNOS Poikkeukset kuljettajaopetuksen vähimmäismääristä ja pimeällä ajamisen opetukseen soveltuva ajankohta

Elintarvikevalvontaviranomaisia pyydetään välittämään tämä kirje valvomilleen elintarvikealan laitoksille.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

OPAS KALANVILJELYLAITOSTEN TERVEYDENHUOLTO-OHJELMAN LAATIMISEEN

Heinon Tukku Oy, Vanha Talvitie 2, Helsinki

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 470/2008 kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta

Uusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin

SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ

SISÄLLYS. 470 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013. maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa

OPAS KALANVILJELYLAITOSTEN TERVEYDENHUOLTO-OHJELMAN LAATIMISEEN

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö

Kolmen helmen joet hanke

Ajankohtaisia asioita elintarvikevalvonnasta

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen

EMCS LAINSÄÄDÄNTÖ. Valmisteveroasiantuntija Ville Klemola.

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/

Kalanviljelijän ja eläintautiviranomaisen yhteistyö kalataudin hävittämisessä. Hanna Lounela ja Paula Junnilainen

Täyttöohje vienti-ilmoituslomaketta varten

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Ympäristölautakunta Etp/

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Puisen pakkausmateriaalin ISPM 15 standardin mukaisen merkinnän käyttöoikeus ja merkinnänhaltijarekisteri

Tutkimus- ja laboratorio-osasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Eläintautivirologian tutkimusyksikkö Evira/5670/0071/2014

kaikki muut väärään osoitteeseen tulleet viestit tulee palauttaa lähettäjälle.

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

Transkriptio:

KALATERVEYSPALVELUSOPIMUS Liite 2 1(12) Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö LAITOSTEN LUOKITUSPERUSTEET JA TOIMINTAOHJEET Kuten liitteestä 2 käy ilmi, käsitetään kalaterveyspalvelussa poikaslaitokseksi sellaiset kalanviljelylaitokset, jotka toimittavat elävää kalaa laitokselta ulos. Tämä ei riipu siitä, minkä ikäisiä tai kokoisia laitokselta toimitettavat kalat ovat. Ruokakalalaitoksia voivat olla vain sellaiset, joilta ei lainkaan toimiteta elävää kalaa muille laitoksille tai istutettavaksi. 1. Luokka P O 1.1. Sijainti ja vesitys Laitokset sijaitsevat sisävesialueella ja käyttävät pohjavettä tai sijaitsevat latvavesistössä niin, ettei yläpuolella ole muita kalanviljelylaitoksia kuin P 0 -luokkaan kuuluvia eikä tapahdu muuta istutustoimintaa kuin kohdassa 1.3. mainittua. 1.2. Laitoksen toiminta ja sen rajoitukset Laitos tuottaa mätiä, pikkupoikasia, istukkaita sekä omiin tarkoituksiin emokaloja. Laitos ei tuota ruokakalaa kaupalliseen tarkoitukseen eikä laitoksen alueella sijaitse kalaperkaamoa. Laitoksen eri toiminnot, kuten mädin hautominen, poikasaltaat ja emokala-altaat, tulee erottaa siten, että tautien leviäminen näiden yksiköiden välillä voidaan tehokkaasti estää. Jos mädin hautominen ja pikkupoikasten kasvatus tapahtuu samassa tilassa, laitoksesta vastaavan henkilön on esitettävä omavalvontasuunnitelmassaan selostus siitä, miten toiminnot on erotettu. Vesitys on järjestettävä siten että tautien leviämisen riski veden välityksellä on mahdollisimman pieni, varsinkin kiertovesitystä käytettäessä. Jos ensimmäisellä kasvukaudella käytetään maa-altaita, ne on desinfioitu ennen kalojen siirtoa altaisiin. Tuorerehun käyttö emokaloille on kielletty. Laitoksella seurataan kuolleisuutta allaskohtaisesti. 1.3. Laitoksen yläpuolelle suoritettavat istutukset Sallittua on omalta laitokselta tapahtuva istutustoiminta sekä istutus toiselta P 0 - laitokselta, jonka tautistatus on yhtä hyvä. Lisäksi sallitaan istutus sellaisesta L 1 - luonnonravintolammikosta, joka täyttää seuraavat kohdat: Lammikon ylävirrassa ei ole kalaa Luonnonravintolammikossa ei ole kuin istutuksen kohteena olevaa kalapopulaatiota tai muuta vastaavalla tavalla tutkittua kalapopulaatiota Lammikko tyhjennetään kalasta vuosittain Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Livsmedelssäkerhetsverket Evira Finnish Food Safety Authority Evira Mustialankatu 3, 00790 HELSINKI Mustialagatan 3, 00790 HELSINGFORS Mustialankatu 3, FI-00790 HELSINKI, Finland Puh. 020 77 2003 Faksi 020 77 24350 Tel. 020 77 2003 Fax 020 77 24350 Tel. +358 20 77 2003 Fax +358 20 77 24350 etunimi.sukunimi@evira.fi www.evira.fi förnamn.efternamn@evira.fi www.evira.fi firstname.lastname@evira.fi www.evira.fi

2(12) Lammikon lähtömateriaali tulee P 0 -laitoksesta tai täyttää P 0 -laitokselle siirrettäväksi hyväksyttävän luonnonravintolammikkopoikasen tautivapauskriteerit (kohta 1.4.1). Yläpuolisista istutuksista on kirjallinen sopimus niiden tahojen kanssa, jotka vastaavat istutuksista (yleensä vesien omistajat). 1.4. Uuden elävän materiaalin hankinta laitokselle Uutta materiaalia tuodaan laitokselle pääsääntöisesti mätinä toisista P 0 -laitoksista. Mäti käsitellään jodoforeilla Terve kala kirjan kappaleen 13 mukaisesti. Mätiä voidaan tuoda P 1 -laitoksesta ja sisävesialueen luonnonemoista Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla.. Mikäli edellä mainittu materiaalin hankinta on jatkuvaa eikä poikkea haetusta luvasta on lupa voimassa toistaiseksi eikä sitä tarvitse hakea uudelleen joka hankintaerää varten erikseen. Mikäli em. menettely muuttuu, on laitoksen kuitenkin tehtävä uusi lupahakemus. Luvan hakee materiaalin vastaanottaja eli P 0 -laitos. Erikoistapauksessa mätiä voidaan siirtää P 2 -laitokselta tai merialueen luonnonemoista Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla ja voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia noudattaen. Elävän kalan siirto laitokselle on sallittu vain erikoistapauksissa ja Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla. Näistä siirroista lisätään aina maininta kalanviljelylaitoksen terveystilanteesta annettaviin todistuksiin kahden vuoden ajan tuontiajankohdasta. Erikoistapauksessa painavista syistä mätiä voidaan tuoda Suomen rajojen ulkopuolisilta vesistöalueilta erillisen riskinarvioinnin jälkeen Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla ja voimassaolevaa lainsäädäntöä noudattaen. Näistä tuonneista lisätään aina maininta kalanviljelylaitoksen terveystilanteesta annettaviin todistuksiin kahden vuoden ajan tuontiajankohdasta. 1.4.1. P 1 -laitoksilta Seuraavat ehdot on täytettävä: P 1 -laitoksella on jatkuva, kalapopulaatiokohtainen (mieluiten allaskohtainen) kuolleisuuskirjanpito. Kirjanpidossa ei ole siirrettävän kalalajin kohdalla selittämättömiä, merkittäviä kuolleisuuksia. Laitoksen kalastoa ja kaikki emot, joista mäti on peräisin, on tutkittu virologisesti sekä lohikalat BKD-taudin varalta kielteisin tuloksin. Kalaterveyspalvelu antaa tarkemmat ohjeet tutkimuksista. Mäti voidaan tuoda laitokselle ennen tutkimustulosten valmistumista jos se haudotaan karanteenitiloissa, jonka poistovesi käsitellään. Mäti haudotaan ennen siirtoa vedessä, joka on peräisin vesityslähteestä, jossa ei ole kaloja. Mäti desinfioidaan jodoforeilla Terve kala kirjan kappaleen 13 mukaisesti ennen siirtoa P 0 -laitokselle. 1.4.2. Luonnonkalasta peräisin oleva mäti Seuraavat ehdot on täytettävä: Emokalat, joista mäti on peräisin, tutkitaan kielteisin tuloksin virustautien ja lohikalat BKD-taudin varalta. Kalaterveyspalvelu antaa tarkemmat ohjeet tutkimuksista. Mäti voidaan tuoda laitokselle ennen tutkimustulosten valmistumista, jos se haudotaan karanteenitiloissa, jonka poistovesi käsitellään. Mäti haudotaan ennen siirtoa vedessä, joka on peräisin vesityslähteestä, jossa ei ole kaloja.

3(12) Mäti on desinfioitu jodoforeilla Terve kala kirjan kappaleen 13 mukaisesti ennen siirtoa P 0 -laitokselle. 1.4.3. L 1 laitoksilta L 1 -laitoksesta voidaan tuoda elävää kalaa laitokseen Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla. Seuraavat ehdot on täytettävä: Kalat on kasvatettu luonnonravintolammikossa, jonka yläpuolella ei ole kalaa. Lammikossa ei ole kuin siirron kohteena olevaa kalapopulaatiota. Lammikko on ollut täysin tyhjä talven yli ja lammikon kalat on tutkittu kielteisin tuloksin vastustettavien kalatautien varalta edellisenä vuonna. Kalat on ennen laitokselle tuontia tutkittu kielteisin tuloksin virologisesti, paisetaudin ja lohikalat BKD-taudin varalta. Nämä tutkimukset voidaan tehdä lammikkopoikasten emoista lypsyn yhteydessä. 1.5. Toimitukset Koko maa, mikäli laitoksella ei esiinny paisetautia. Paisetaudin esiintyminen rajoittaa toimittamista paisetautivapaiden kalanviljelylaitosten läheisyyteen. 1.6. Tautitapaukset, näytteiden otto perehtyneeseen eläinlääkäriin. Kalalaitos neuvottelee ensin mainitun eläinlääkärin kanssa näytteiden lähettämisestä ja mahdollisista hoitotoimenpiteistä. 1.7. Terveyspalvelun muut tutkimukset ja eläinlääkärin tarkastukset Viranomaisten määräämien EU-näytteiden lisäksi laitosta on tutkittava vuosittain lämpimän veden aikaan (>14 C) lämpimän veden aikana esiintyvien bakteeritautien varalta. Mikäli laitosta ei ole tutkittu kalenterivuoden lämminvesiaikana vähintään kaksi kertaa tautiepäilyn vuoksi ja tautinäytteistä on selvinnyt oireiden syy, tutkitaan erillinen 60 kalan näyte-erä. Vm. lämpimän veden erillisen näyte-erän valitsee laitoksen hoitava eläinlääkäri tai muu kalaterveydenhuollon ammattilainen. Eläinlääkäri voi myös kutsusta toimia virallisena näytteenottajana muissa tapauksissa. Eläinlääkäri perii käynneistään taksan mukaisen maksun. 1.8. Poikkeamat Poikkeamat kuvatuista toimintamuodoista mainitaan laitoksen terveystilanteesta annettavassa todistuksessa.

4(12) 2. Luokka P 1 (poikastuotantolaitokset sisävesialueella) 2.1. Sijainti ja vesitys Laitoksen tulee sijaita sisävesialueella siten, että se ottaa tulovetensä joen alimman nousuesteen yläpuolelta. Jos laitos sijaitsee sellaisen joen varrella, joka on yhteydessä mereen ilman nousuesteitä, se luokitellaan P 2 -laitokseksi. 2.2. Laitoksen toiminta Laitos tuottaa mätiä ja poikasia jatkokasvatukseen tai istutukseen. Näiden ohella voi tuottaa myös ruokakalaa sekä onkikalaa. Laitoksella perataan vain omalla laitoksella tuotettua kalaa. Laitoksen eri toiminnot, kuten mädin hautominen ja poikasaltaat, tulee erottaa siten, että tautien leviäminen näiden yksiköiden välillä voidaan tehokkaasti estää. Jos mädin hautominen ja pikkupoikasten kasvatus tapahtuu samassa tilassa, laitoksesta vastaavan henkilön on esitettävä omavalvontasuunnitelmassaan selostus siitä, miten toiminnot on erotettu. Vesitys on järjestettävä siten että tautien leviämisen riski veden välityksellä on mahdollisimman pieni. Tämä vaatii erityistä huomiota kiertovesitystä käytettäessä. Mahdollisuuksien mukaan pyritään siihen, että ensimmäisen kasvatuskauden altaat eivät olisi maa-altaita. 2.3. Uuden elävän materiaalin hankinta Laitokseen saa tuoda mätiä P 0 - ja P 1 -laitoksista ja poikasia P 0 -, P 1 - tai L 1 - laitoksista. Sisävesialueen luonnonemoista materiaalia saa tuoda laitokselle vain Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla. Mikäli edellä mainittu materiaalin hankinta on jatkuvaa eikä poikkea haetusta luvasta on lupa voimassa toistaiseksi eikä sitä tarvitse hakea uudelleen joka hankintaerää varten erikseen. Mikäli em. menettely muuttuu, on laitoksen kuitenkin tehtävä uusi lupahakemus. Luvan hakee materiaalin vastaanottaja eli P 1 -laitos. Erikoistapauksessa mätiä voidaan siirtää P 2 -laitokselta tai merialueen luonnonemoista Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla ja voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia noudattaen. Erikoistapauksessa painavista syistä mätiä tai poikasia voidaan tuoda Suomen ulkopuolisilta vesistöalueilta erillisen riskinarvioinnin jälkeen Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla ja voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia noudattaen. Näistä tuonneista lisätään aina maininta kalanviljelylaitoksen terveystilanteesta annettaviin todistuksiin kahden vuoden ajan tuontiajankohdasta. 2.3.1. Luonnonkalasta peräisin oleva mäti Seuraavat ehdot on täytettävä: Kaikki emokalat on tutkittu kielteisin tuloksin virologisesti ja lohikalat BKD-taudin varalta. Sisävesialueelta mäti voidaan tuoda laitokselle ennen tutkimustulosten valmistumista jos se haudotaan omassa vesityslinjassaan. Merialueelta tuotava mäti on ennen tutkimustulosten valmistumista säilytettävä karanteenitilassa, jonka poistovesi käsitellään. Mäti on desinfioitu jodoforeilla Terve kala kirjan kappaleen 13 mukaisesti ennen siirtoa P 1 -laitokselle.

5(12) 2.3.2. Eläviä luonnonemoja Luonnonemokaloja sisävesialueelta voidaan tuoda vain seuraavin ehdoin: Luonnosta tuotavat emokalat on pidettävä erillään muista kaloista ja niistä saatava mäti on haudottava omassa vesityslinjassaan. Emot on tutkittava virustautien ja lohikalat BKD-taudin varalta ennen poikasten edelleen toimittamista. Merestä luonnonemoja ei saa tuoda P 1 -laitokselle. 2.4. Toimitukset Koko maahan paitsi P 0 -laitoksiin ja niiden yläpuolisille vesialueille, mikäli P 1 - laitoksella ei esiinny paisetautia. Paisetaudin esiintyminen rajoittaa toimittamista paisetautivapaiden kalanviljelylaitosten läheisyyteen. Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla mätiä P 0 -laitoksille, mikäli kohdan 1.4.1. ehdot täyttyvät. 2.5. Tautitapaukset, näytteiden otto perehtyneeseen eläinlääkäriin. Kalalaitos neuvottelee ensin mainitun eläinlääkärin kanssa näytteiden lähettämisestä ja mahdollisista hoitotoimenpiteistä. 2.6. Terveyspalveluun kuuluvat tutkimukset ja eläinlääkärin tarkastukset Viranomaisten määräämien EU-näytteiden lisäksi laitosta on tutkittava vuosittain lämpimän veden aikaan (>14 C) lämpimän veden aikana esiintyvien bakteeritautien varalta. Mikäli laitosta ei ole tutkittu kalenterivuoden lämminvesiaikana vähintään kaksi kertaa tautiepäilyn vuoksi ja tautinäytteistä on selvinnyt oireiden syy, tutkitaan erillinen 60 kalan näyte-erä. Vm. lämpimän veden erillisen näyte-erän valitsee laitoksen hoitava eläinlääkäri tai muu kalaterveydenhuollon ammattilainen. Eläinlääkäri voi myös kutsusta toimia virallisena näytteenottajana muissa tapauksissa. Eläinlääkäri perii käynneistään taksan mukaisen maksun. 2.7. Poikkeamat Poikkeamat kuvatuista toimintamuodoista mainitaan laitoksen terveystilanteesta annettavassa todistuksessa.

6(12) 3. Luokka P 2 (poikastuotantolaitokset, meri) 3.1. Sijainti ja vesitys Laitos käyttää tulovetenään merivettä tai vettä sellaisesta joesta, joka on yhteydessä mereen ilman nousuestettä tai yhden kalaportaan kautta. Jos laitos ottaa tulovetensä alimman nousuesteen yläpuolelta, mutta laitokseen toiminta perustuu materiaalin jatkuvaan hankintaan luonnonemokaloista merestä tai alimman nousuesteen alapuolelta, laitos luokitellaan P 2 -laitokseksi. 3.2. Laitoksen toiminta Laitos tuottaa mätiä ja poikasia jatkokasvatukseen tai istutukseen ainoastaan merialueelle sekä ruokakalaa. Laitoksella saa perata vain omalla laitoksella tuotettua kalaa. Laitoksen eri toiminnot, kuten mädin hautominen ja poikasaltaat, tulee erottaa siten, että tautien leviäminen näiden yksiköiden välillä voidaan tehokkaasti estää. Jos mädin hautominen ja pikkupoikasten kasvatus tapahtuu samassa tilassa, laitoksesta vastaavan henkilön on esitettävä omavalvontasuunnitelmassa selostus siitä, miten toiminnot on erotettu. Vesitys on järjestettävä siten että tautien leviämisen riski veden välityksellä on mahdollisimman pieni. Tämä vaatii erityistä huomiota kiertovesitystä käytettäessä. Mahdollisuuksien mukaan pyritään siihen, että ensimmäisen kasvatuskauden altaat eivät olisi maa-altaita. 3.3. Uuden elävän materiaalin hankinta Laitokseen saa tuoda mätiä P 0, P 1 ja P2-laitoksista ja poikasia näiden lisäksi L- luokan laitoksista. Merialueelta voidaan tuoda luonnonemoja tai mätiä laitokselle Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla. Mikäli edellä mainittu materiaalin hankinta on jatkuvaa eikä poikkea haetusta luvasta on lupa voimassa toistaiseksi eikä sitä tarvitse hakea uudelleen joka hankintaerää varten erikseen. Kaikki villit emokalat on aina tutkittava virologisesti ja lohikalat BKD-taudin varalta. Mikäli em. menettely muuttuu, on laitoksen kuitenkin tehtävä uusi lupahakemus. Luvan hakee materiaalin vastaanottaja eli P 2 -laitos. Erikoistapauksessa painavista syistä mätiä tai poikasia voidaan tuoda Suomen rajojen ulkopuolisilta vesistöalueilta erillisen riskinarvioinnin jälkeen Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla ja voimassaolevan lainsäädännön määräyksiä noudattaen.. Näistä tuonneista lisätään aina maininta kalanviljelylaitoksen terveystilanteesta annettaviin todistuksiin kahden vuoden ajan tuontiajankohdasta. 3.3.1. Luonnonkalasta peräisin oleva mäti Seuraavat ehdot on täytettävä: Kaikki luonnonemot on tutkittu kielteisin tuloksin virologisesti ja lohikalat BKD-taudin varalta. Mäti voidaan tuoda laitokselle ennen tutkimustulosten valmistumista jos se haudotaan omassa vesityslinjassaan. Mäti on käsiteltävä jodoforeilla Terve kala kirjan kappaleen 13 mukaisesti. 3.4. Toimitukset Merialueella istutuksiin ja ruokakalakasvatukseen sekä suoraan meren yhteydessä oleviin lammikoihin.

7(12) Istutettaviksi vesistöjen alimman mereisen nousuesteen alapuolelle. 3.5. Tautitapaukset, näytteiden otto perehtyneeseen eläinlääkäriin. Kalalaitos neuvottelee ensin mainitun eläinlääkärin kanssa näytteiden lähettämisestä ja mahdollisista hoitotoimenpiteistä. 3.6. Terveyspalveluun kuuluvat tutkimukset ja eläinlääkärin tarkastukset Viranomaisten määräämien EU-näytteiden lisäksi laitosta on tutkittava vuosittain lämpimän veden aikaan (>14 C) lämpimän veden aikana esiintyvien bakteeritautien varalta. Mikäli laitosta ei ole tutkittu kalenterivuoden lämminvesiaikana vähintään kaksi kertaa tautiepäilyn vuoksi ja tautinäytteistä on selvinnyt oireiden syy, tutkitaan erillinen 60 kalan näyte-erä. Vm. lämpimän veden erillisen näyte-erän valitsee laitoksen hoitava eläinlääkäri tai muu kalaterveydenhuollon ammattilainen. Eläinlääkäri voi myös kutsusta toimia virallisena näytteenottajana muissa tapauksissa. Eläinlääkäri perii käynneistään taksan mukaisen maksun. 3.7. Poikkeamat Poikkeamat kuvatuista toimintamuodoista mainitaan laitoksen terveystilanteesta annettavassa todistuksessa.

8(12) 4. Luokka L 1 (luonnonravintolammikot sisävesialueella) 4.1. Sijainti ja vesitys Laitos sijaitsee sisävesialueella. 4.2. Laitoksen toiminta Laitos tuottaa poikasia istutukseen tai jatkokasvatukseen. Lammikot suositellaan tyhjennettäviksi vuosittain. 4.3. Uuden elävän materiaalin hankinta Poikasia saa tuoda vain P 0 -, P 1 - tai muista L 1 -laitoksista. Luonnonemokaloista saadusta mädistä kuoriutuneita poikasia saa tuoda lammikoihin vain Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla. Kaikki luonnonemot on tutkittava virologisesti ja lohikalat BKD-taudin varalta ennen poikasten edelleen toimittamista. 4.4. Toimitukset Koko maahan istutuksiin ja jatkokasvatukseen, paitsi P 0-laitoksiin ja niiden yläpuolisille vesialueille ainoastaan Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla mikäli ehdot edellä kohdassa 1.4.3. täyttyvät. 4.5. Tautitapaukset, näytteiden otto perehtyneeseen eläinlääkäriin. Kalalaitos neuvottelee edellä mainitun eläinlääkärin kanssa näytteiden otosta ja mahdollisista hoitotoimenpiteistä. Kalaterveyspalvelun sopimuksen mukaisesti lähetetään aina tautitapausta epäiltäessä näytteitä lähimpään Eviran kalatauteja tutkivaan yksikköön. 4.6. Terveyspalveluun kuuluvat tutkimukset Laitosta valvova eläinlääkäri pyytää tarvittaessa laitosta toimittamaan näytteitä EUvaatimusten täyttämiseksi ja tämän lisäksi laitos saa toimittaa 60 kalan näyte-erän terveystarkastusta varten.

9(12) 5. Luokka L 2 (luonnonravintolammikot merialueella) 5.1. Sijainti ja vesitys Laitos käyttää merivettä. 5.2. Laitoksen toiminta Laitos tuottaa poikasia istutuksiin ja jatkokasvatukseen. 5.3. Uuden elävän materiaalin hankinta 5.4. Toimitukset Poikasia saa tuoda koko maasta. Merialueelle ja mereen laskevan vesistön alimman nousuesteen alapuolelle istutuksiin. 5.5. Tautitapaukset, näytteiden otto perehtyneeseen eläinlääkäriin. Kalalaitos neuvottelee edellä mainitun eläinlääkärin kanssa näytteiden otosta ja mahdollisista hoitotoimenpiteistä. Kalaterveyspalvelun sopimuksen mukaisesti lähetetään aina tautitapausta epäiltäessä näytteitä lähimpään Eviran kalatauteja tutkivaan yksikköön. 5.6. Terveyspalveluun kuuluvat tutkimukset Laitosta valvova eläinlääkäri pyytää tarvittaessa laitosta toimittamaan näytteitä EUvaatimusten täyttämiseksi ja tämän lisäksi laitos saa toimittaa 60 kalan näyte-erän terveystarkastusta varten.

10(12) 6. Luokka R 1 (ruokakalalaitokset sisävesialueella) 6.1. Sijainti ja vesitys Laitoksen tulee sijaita sisävesialueella siten, että se ottaa tulovetensä vesistön alimman mereisen nousuesteen yläpuolelta. Jos laitos sijaitsee sellaisen vesistön varrella, joka on yhteydessä mereen ilman nousuesteitä, se luokitellaan R 2 - laitokseksi. 6.2. Laitoksen toiminta Laitos tuottaa vain ruokakalaa. Laitoksella saa perata omaa kalaa ja kalaa muista Kalaterveyspalveluun kuuluvista sisämaan laitoksista. Merialueelta ei saa ottaa kalaa perattavaksi R1-luokan laitokseen ilman laitoksen hoitavan eläinlääkärin hyväksymää suunnitelmaa. Hoitavan eläinlääkärin hyväksymä suunnitelma on myös edellytys peratun ulkomaalaisen tai merialueelta peräisin olevan kalan jatkojalostukselle R1-luokan laitoksen tiloissa. 6.3. Uuden elävän materiaalin hankinta Elävää kalaa ja mätiä saa tuoda sisävesialueen P- tai L-luokan laitoksista. Erikoistapauksessa painavista syistä poikasia voidaan tuoda Suomen ulkopuolisilta vesistöalueilta Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla. Lainsäädännön vaatimissa tapauksissa tarvitaan myös Eviran valvontaosaston virallinen siirtolupa. Näistä tuonneista lisätään aina maininta kalanviljelylaitoksen terveystilanteesta annettaviin todistuksiin kahden vuoden ajan tuontiajankohdasta. 6.4. Toimitukset Elävää kalaa saadaan toimittaa vain perattavaksi. Yrityksen sisäiset viljely-yksiköiden väliset siirrot kuvataan laitoksen omavalvonnassa. 6.5. Terveyspalveluun kuuluvat tutkimukset Laitos saa toimittaa 60 kalan näyte-erän terveystarkastusta varten. 6.6. Tautitapaukset, näytteiden otto perehtyneeseen eläinlääkäriin. Kalalaitos neuvottelee jonkun edellä mainitun terveydenhuollosta vastaavan asiantuntijan kanssa näytteiden otosta ja mahdollisista hoitotoimenpiteistä.

11(12) 7. Luokka R 2 (ruokakalalaitokset merialueella) 7.1. Sijainti ja vesitys Laitoksen tulee sijaita merialueella alimman nousuesteen alapuolella tai ottaa tulovetensä merestä. 7.2. Laitoksen toiminta Laitos tuottaa vain ruokakalaa. Laitoksella saa perata omaa kalaa. Muista merialueen laitoksista saa perata kalaa vain, mikäli toiminnasta ei tiedetä aiheutuvan tautiriskiä. R2-luokan laitokselta ei saa toimittaa kalaa perattavaksi R1-luokan laitoksen tiloihin ilman kyseisen R1-luokan laitoksen hoitavan eläinlääkärin hyväksymää suunnitelmaa. Peratun ulkomaalaisen tai merialueelta peräisin olevan kalan jatkojalostus ei ole sallittua R2-luokan laitoksella ilman hoitavan eläinlääkärin hyväksymää suunnitelmaa. 7.3. Uuden elävän materiaalin hankinta Elävää kalaa ja mätiä saa tuoda kaikilta muilta Suomen alueella olevilta kalanviljelylaitoksilta, mutta ennen tuonteja tulee selvittää lähtölaitoksen tautitilanne. Erikoistapauksessa painavista syistä poikasia voidaan tuoda Suomen ulkopuolisilta vesistöalueilta Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla. Lainsäädännön vaatimissa tapauksissa tarvitaan myös Eviran Valvontaosaston virallinen siirtolupa. Näistä tuonneista lisätään aina maininta kalanviljelylaitoksen terveystilanteesta annettaviin todistuksiin kahden vuoden ajan tuontiajankohdasta. 7.4. Toimitukset Elävää kalaa saadaan toimittaa vain perattavaksi. Yrityksen sisäiset viljely-yksiköiden väliset siirrot kuvataan laitoksen omavalvonnassa. 7.5. Terveyspalveluun kuuluvat tutkimukset Laitos saa toimittaa 60 kalan näyte-erän terveystarkastusta varten. 7.6. Tautitapaukset, näytteiden otto perehtyneeseen eläinlääkäriin. Kalalaitos neuvottelee jonkun edellä mainitun terveydenhuollosta vastaavan asiantuntijan kanssa näytteiden otosta ja mahdollisista hoitotoimenpiteistä

12(12) 8. Luokka RA (ravunviljelylaitos) 8.1. Sijainti ja vesitys Laitoksen sijainnin suhteen ei ole vaatimuksia. 8.2. Laitoksen toiminta Laitos tuottaa ravunpoikasia istutukseen tai jatkokasvatukseen ja/tai ruokarapuja. 8.3. Uuden elävän materiaalin hankinta Emorapuja tai mätiä saa tuoda muista Kalaterveyspalveluun kuuluvista ravunviljelylaitoksista. Luonnonemoja tai luonnonravuista saadusta mädistä kuoriutuneita poikasia saa tuoda laitokselle vain Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla. Erikoistapauksessa painavista syistä mätiä tai poikasia voidaan tuoda Suomen ulkopuolisilta vesistöalueilta erillisen riskinarvioinnin jälkeen Kalaterveyspalvelun poikkeusluvalla ja voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia noudattaen. Näistä tuonneista lisätään aina maininta kalanviljelylaitoksen terveystilanteesta annettaviin todistuksiin kahden vuoden ajan tuontiajankohdasta. 8.4. Toimitukset Täplärapuja saa toimittaa vain täplärapualueelle tai elintarvikkeeksi (ei vesistöön edes väliaikaissäilytykseen). Jokirapuja saa toimittaa koko maan alueelle, jollei laitoksella ole todettu rapuruttotartuntaa. 8.5. Tautitapaukset, näytteiden otto Tautitapauksissa laitoksen tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä laitoksen hoitavaan henkilöä ei kohtuullisen ajan sisällä tavoita, suoraan Eviran raputauteihin perehtyneeseen eläinlääkäriin. Kalaterveyspalvelun sopimuksen mukaisesti lähetetään aina tautitapausta epäiltäessä näytteitä Eviran raputauteja tutkivaan yksikköön. 8.6. Terveyspalveluun kuuluvat tutkimukset Valvova eläinlääkäri pyytää tarvittaessa laitosta toimittamaan näytteitä EUvaatimusten täyttämiseksi ja tämän lisäksi laitos toimittaa vuosittain 60 ravun näyteerän terveystarkastusta varten.