NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2016

SEURAA MEITÄ UUTISVIESTIT, SOME tuottaa tilastoja yhteiskunnan eri osa-alueilta edistää tilastotiedon käyttöä tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa luo edellytyksiä tutkimukselle NEUVONTA JA TIETOPALVELU 029 551 2220 info@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Tietopalvelu ja viestintä ISSN 1798 1751 (pdf) Tilastokeskus 978 952 244 548 3 (pdf) tel. +358 29 551 2220 ISSN 1456 2618 (print) www.stat.fi 978 952 244 547 6 (print) Tuotenumero 3220 (print) Julkaisutilaukset: Edita Publishing Oy tel. +358 20 450 05 www.editapublishing.fi naiset_ja_miehet_suomessa_kannet.indd All Pages NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2016 TILASTOKESKUS NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2016 25.5.2016 11:57:44

Sisällys Alkusanat... 1 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja... 2 1 Väestö ja perheet... 6 2 Koulutus... 22 3 Työelämä... 39 4 Palkat... 61 5 Toimeentulo... 67 6 Terveys... 78 7 Teknologia... 91 8 Väkivalta ja rikollisuus... 96 9 Valta ja päätöksenteko...106 10 Ajankäyttö... 118 11 Tasa-arvonäkemyksiä...126 Tiedustelut: Julkaisutilaukset: +358 29 551 1000 Edita Publishing Oy tasa-arvo.tilasto@tilastokeskus.fi puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi Kansikuva: editapublishing.fi Shutterstock/Stuart Miles Kannen suunnittelu: Irene Koumolou Taitto: Hilkka Lehtonen 2., korjattu painos Painopaikka: Grano Oy, Helsinki 2016 2016 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.

1 ALKUSANAT Kädessäsi on sukupuolten tasa-arvotietoa kokoava julkaisu ja miehet Suomessa 2016. Monipuolinen kokonaisuus tarjoaa tietoa naisten ja miesten asemasta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tiedot on koottu sekä Tilastokeskuksen että muiden tiedontuottajien aineistoista. Julkaisu ilmestyy myös englanninkielisenä. Julkaisu on saatavilla sähköisesti pdf-versiona sekä suomeksi että englanniksi. Sähköinen julkaisu ja lisää tasa-arvotietoa löytyy Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo -teemasivuilta. www.stat.fi/tup/tasaarvo Julkaisun ovat koostaneet Jaana Asikainen, Marjut Pietiläinen ja Miina Keski-Petäjä yhteistyötahojen kanssa. Suunnitteluvaiheessa kuultiin tasa-arvotilastojen asiantuntijaryhmän näkemyksiä ja ehdotuksia. Julkaisun taitosta on vastannut Hilkka Lehtonen. Lämmin kiitos kaikille julkaisun valmisteluun ja kommentointiin osallistuneille. Toukokuussa 2016 Jari Tarkoma Tilastojohtaja Väestö- ja elinolotilastot Taulukoissa käytetyt symbolit Ei mitään ilmoitettavaa............................................. Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä........................ 0 Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi..................... Pyöristyksistä johtuen taulukoiden summat eivät aina täsmää.

2 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 1800-luku 1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä 1864 Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi 1878 Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus 1884 Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan 1886 Ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu perustetaan 1890 Ensimmäinen lastentarha perustetaan Helsingin Sörnäisiin 1892 Naisasialiitto Unioni perustetaan (ent. Unioni Naisasialiitto Suomessa) 1897 täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina 1900-luku 1900 Suomen Työläisnaisliitto perustetaan 1901 Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa 1906 Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa 1907 Porvarillinen Suomen Naisliitto perustetaan 1907 Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja 1908 Helsingin bordellit (16) suljetaan 1910-luku 1911 Naisjärjestöjen Keskusliitto (ent. Suomen Naisten Kansallisliitto) perustetaan 1917 Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa 1919 Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1920-luku 1926 Ensimmäinen naisministeri: apulaissosiaaliministeriksi Miina Sillanpää 1926 Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin 1927 Ensimmäiseksi naisprofessoriksi Alma Söderhjelm/Åbo Akademi 1930-luku 1930 Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta ja oikeus omaan omaisuuteen 1937 Äitiysavustuslaki 1940-luku 1943 Lakisääteinen kouluruokailu 1944 Laki äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnallisista terveydenhoitajista 1949 Nainen sosiaaliministeriksi, Tyyne Leivo-Larsson 1950-luku 1950 Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein 1954 Nainen opetusministeriksi, Kerttu Saalasti 1960-luku 1961 E-pilleri hyväksytään 1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samasta työstä 1965 Naisten ja miesten yhteisjärjestö Yhdistys 9 perustetaan 1967 Naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä (1967 1970)

Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 3 1970-luku 1970 Naisten asemaan tutkivan komitean loppuraportti 1970 Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia 1970 Nainen sosiaali- ja terveysministeriksi, Anna-Liisa Tiekso 1970 Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä 1970 Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus peruskoulujen opetusohjelmaan 1970 Työsopimuslaki kieltää syrjinnän 1971 Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi 1972 Ehkäisypalvelut turvataan lailla 1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustetaan 1973 Päivähoitolaki tulee voimaan 1973 Ensimmäiset feministiset naisryhmät: Marxist-Feministerna ja Rödkärringar (Puna-Akat) 1974 Seksuaalinen tasavertaisuus Seta perustetaan 1975 YK:n kansainvälinen naistenvuosi 1975 Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan 1975 Nainen oikeusministeriksi, Inkeri Anttila 1978 Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa 1979 Suomen ensimmäiset turvakodit perustetaan Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Kotkaan 1980-luku 1980 Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma 1980 Laki isien oikeudesta jakaa vanhempainloma myös myöhemmässä vaiheessa (voimaan 1.1.1982) 1981 Nainen kauppa- ja teollisuusministeriksi, Pirkko Työläjärvi 1983 Yhteishuoltajuus mahdollistuu 1983 Naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia 1984 Nainen sisäasianministeriksi, Kaisa Raatikainen 1985 Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan 1986 Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi 1986 Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen 1986 saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988) 1987 Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki) 1987 Laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta 1988 Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS perustetaan 1988 Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa (94 hlöä) 1990-luku 1990 Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon 1990 Nainen puolustusministeriksi, Elisabeth Rehn ensimmäisenä maailmassa 1991 Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta 1991 Nainen ympäristöministeriksi, Sirpa Pietikäinen 1992 Nainen Suomen Pankin johtajaksi, Sirkka Hämäläinen 1992 Nainen yliopiston rehtoriksi, Aino Sallinen/Jyväskylän yliopisto

4 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 1994 Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan 1994 Nainen eduskunnan puhemieheksi, Riitta Uosukainen 1995 Kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate uudistettuun tasa-arvolakiin 1995 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu 1995 Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa 1995 Nainen ulkoasiainministeriksi, Tarja Halonen 1995 Nainen kansliapäälliköksi oikeusministeriöön, Kirsti Rissanen 1995 Nainen kansliapäälliköksi ympäristöministeriöön, Hannele Pokka 1995 Nainen liikenneministeriksi, Tuula Linnainmaa 1995 Nainen työministeriksi, Liisa Jaakonsaari 1995 Miessakit perustetaan 1996 Alle kouluikäisille oikeus kunnalliseen päivähoitoon 1996 Nainen Helsingin kaupunginjohtajaksi, Eva-Riitta Siitonen 1996 Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 1999 Laki lähestymiskiellosta 1999 Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat 1999 Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot) 1999 Nainen kulttuuriministeriksi, Suvi Lindén 1999 Nainen peruspalveluministeriksi, Eva Biaudet 2000-luku 2000 Nainen tasavallan presidentiksi, Tarja Halonen 2000 Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin 2000 Nainen Suomen pankin johtokuntaan, Sinikka Salo 2000 Ensimmäinen nainen yliopiston kansleriksi, Leena Kartio/Turun yliopisto 2000 Ensimmäinen nainen valmistui kadettikoulusta, Titta Lindqvist 2001 Laki rekisteröidystä parisuhteesta 2003 Isäkuukausi 2003 Nainen puolustusvoimien kapteeniksi,mervi Pehkonen/Rajavartiolaitos 2003 Nainen pääministeriksi, Anneli Jäätteenmäki 2003 Nainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi, Paula Lehtomäki 2003 Nainen toiseksi valtiovarainministeriksi, Ulla-Maj Wideroos 2003 Nainen liikenne- ja viestintäministeriksi, Leena Luhtanen 2004 Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tulee virallisen syytteen alaiseksi (lievä pahoinpitely säilyy asianomistajarikoksena) 2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus 2006 Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi, Pauliine Koskelo 2007 Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä) 2007 Nainen maahanmuutto- ja Eurooppaministeriksi, Astrid Thors 2007 Nainen hallinto- ja kuntaministeriksi, Mari Kiviniemi 2007 Nainen maa- ja metsätalousministeriksi, Sirkka-Liisa Anttila 2007 Nainen viestintäministeriksi, Suvi Lindén 2008 Miesten tasa-arvo ry perustetaan 2009 Nainen tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi, Päivi Kairamo-Hella

Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 5 2010-luku 2010 Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi, Irja Askola/Helsingin hiippakunta 2010 Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan 2011 Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta 2011 Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi 2011 Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi 2011 Nainen valtiovarainministeriksi, Jutta Urpilainen 2011 Nainen kehitysministeriksi, Heidi Hautala 2011 Nainen asunto- ja viestintäministeriksi, Krista Kiuru 2013 Nainen opetusministeriksi, Krista Kiuru 2014 Nainen sisäministeriksi, Päivi Räsänen 2014 Nainen opetus- ja viestintäministeriksi, Krista Kiuru 2014 Nainen liikenne- ja kuntaministeriksi, Henna Virkkunen 2014 Nainen kulttuuri- ja asuntoministeriksi, Pia-Liisa Viitanen 2014 Nainen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriksi, Lenita Toivakka 2015 Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin 2015 Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017) 2015 Nainen kunta- ja uudistusministeriksi, Anu Vehviläinen 2015 Nainen opetus- ja kulttuuriministeriksi, Sanni Grahn-Laasonen

6 1 Väestö ja perheet 1.1 Väestö iän mukaan 1900, 1960, 2015 (vuoden loppu) ja 2060 (ennuste 30.10.2015) 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 1900 yhteensä 2 655 900 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Tuhatta 1960 yhteensä 4 446 222 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Tuhatta 1 310 600 1 345 300 2 303 959 2 142 263 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 2015 yhteensä 5 487 308 65- vuotta 15-64 vuotta 0-14 vuotta 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Tuhatta 2060 yhteensä 5 978 836* 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 0 4 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 300 Tuhatta 2 785 818 2 701 490 2 980 821 2 998 015 * ennuste 30.10.2015 2015: 100-vuotta täyttäneitä naisia oli 647 ja miehiä 112, naisten keski-ikä oli 43,6 ja miesten 40,9 vuotta. Lähde: Väestötilastot/Väestöennuste ja Väestörakenne, Tilastokeskus

1 Väestö ja perheet 7 1.2 Väestö ikäryhmittäin 1950, 2015 (vuoden loppu) ja 2060 (ennuste 30.10.2015), % % 100 7,9 5,2 80 22,8 18,0 30,5 27,2 60 40 63,9 62,8 61,4 65,0 55,5 58,3 20 0 28,2 1950 32,0 1950 15,7 17,0 14,0 14,6 2015 2015 2060 2060 0 14 vuotta 15 64 vuotta 65 vuotta Lähde: Väestötilastot/Väestöennuste ja Väestörakenne, Tilastokeskus 1.3 Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten viisi suurinta ryhmää 2000 ja 2015, lukumäärä 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Venäjä Viro Ruotsi Somalia Irak Viro Venäjä Ruotsi Kiina Somalia Ulkomaan kansalaisia vuonna 2000 yhteensä 91 074, joista naisia 50,0 %. Ulkomaan kansalaisia vuonna 2015 yhteensä 229 765, joista naisia 46,7 %. Lähde: Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus

8 1 Väestö ja perheet 1.4 Ulkomaan kansalaiset Suomessa 31.12.2015, 20 suurinta ryhmää Yhteensä % % Viro 50 367 25 178 50,0 25 189 50,0 Venäjä 30 813 17 284 56,1 13 529 43,9 Ruotsi 8 174 3 385 41,4 4 789 58,6 Kiina 8 042 4 360 54,2 3 682 45,8 Somalia 7 261 3 461 47,7 3 800 52,3 Thaimaa 7 229 6 224 86,1 1 005 13,9 Irak 7 073 2 410 34,1 4 663 65,9 Intia 4 992 1 952 39,1 3 040 60,9 Turkki 4 595 1 550 33,7 3 045 66,3 Vietnam 4 552 2 461 54,1 2 091 45,9 Britannia 4 427 872 19,7 3 555 80,3 Saksa 4 112 1 688 41,1 2 424 58,9 Puola 3 959 1 624 41,0 2 335 59,0 Afganistan 3 741 1 773 47,4 1 968 52,6 Ent. Serbia ja Montenegro 3 535 1 506 42,6 2 029 57,4 Ukraina 3 392 1 711 50,4 1 681 49,6 Yhdysvallat (USA) 2 946 1 084 36,8 1 862 63,2 Iran 2 913 1 200 41,2 1 713 58,8 Filippiinit 2 688 1 837 68,3 851 31,7 Nepal 2 638 729 27,6 1 909 72,4 muut yhteensä* 62 316 25 124 40,3 37 192 59,7 Ulkomaan kansalaiset yhteensä 229 765 107 413 46,7 122 352 53,3 * sisältää tuntemattomat ja ilman kansalaisuutta Lähde: Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus

1 Väestö ja perheet 9 1.5 Vastasyntyneen elinajanodote 1910 2015, ikä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2013 2014 2015* Syntymävuosi * 84,1 v. ja miehet 78,5 v. Lähde: Väestötilastot/Kuolleet, Tilastokeskus 1.6 Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä 1920 2015 34 32 30 28 26 24 22 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2011 2012 2013 2014 2015* * 31,2 v. ja miehet 33,4 v. Siviilisäädyn muutos tilaston mukaan avioliittoja solmittiin 24 708 vuonna 2015, Lähde: Väestötilastot/Siviilisäädyn muutokset, Tilastokeskus

10 1 Väestö ja perheet 1.7 Avioerot avioliiton keston mukaan eräinä vuosina solmituissa avioliitoissa, molempien ensimmäinen avioliitto 35 Eroja 1 000 naimisiin mennyttä kohden 30 25 20 15 10 5 0 0 1 2 3 4 1990 1995 2000 5 6 7 8 9 10 Avioliiton kesto, vuosina 11 2005 12 13 2010 14 15 Lähde: Väestötilastot/Siviilisäädyn muutokset, Tilastokeskus Ensisynnyttäjät 1.8 Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten ja ensisynnyttäjien keski-ikä 1982 2015 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 Vuosi 2003 2006 Ensiavioitujat Ensisynnyttäjät 2009 2012 2015* * Ensiavioitujat 31,2 v., Ensisynnyttäjät 28,8 v. Vuonna 2015 syntyi 55 472 lasta, joista avioliiton ulkopuolella 24 575 (44,3 %) Avoliittojen yleistyminen alkoi näkyä vuoden 1985 jälkeen. Avioliitto solmitaan usein vasta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Lähde: Väestötilastot/Siviilisäädyn muutokset, Tilastokeskus

1 Väestö ja perheet 11 1.9 Raskauden keskeytykset 1960 2014, lkm Tuhatta 25 20 15 10 5 0 19601970 1975 1980 1985 1990 Vuosi 1995 2000 2005 2010 2014 E-pilleri hyväksyttiin 1961. Laki raskauden keskeytyksestä, jossa abortti sosiaalisin perustein sallittiin, tuli voimaan 1970. Lähde: Raskauden keskeytykset 2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.10 Kokonaishedelmällisyysluku 1900 2014, lasten määrä naista kohden 6 5 4 3 2 1 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2014 Vuosi Vuonna 2014 45 49-vuotiaista naisista 80,5 % oli synnyttänyt lapsen 45 49-vuotiaat äidit olivat synnyttäneet keskimäärin 2,4 lasta äitiä kohden 45 49-vuotiaat naiset olivat synnyttäneet keskimäärin 1,9 lasta naista kohden Lähde: Väestötilastot/Syntyneet, Tilastokeskus

12 1 Väestö ja perheet 1.11 Yksin asuvien osuus ikäluokasta 1990 ja 2015 % 70 60 50 40 30 20 10 0 1820 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 Ikä 2015 yksin asuva nainen 2015 yksin asuva mies 1990 yksin asuva nainen 1990 yksin asuva mies Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus 90 95

1 Väestö ja perheet 13 1.12 Perheet tyypeittäin 1950 2015 Vuosi Perheitä yhteensä lkm Aviopari % Avopari % Äiti ja lapsia % Isä ja lapsia % Rekisteröity pari % Yhteensä % Perheväestön osuus % Perheen keskikoko (hlöä) 1950 930 572 82,8 0,0 14,8 2,4 100,0 85,8 3,72 1960 1 036 270 85,6 0,0 14,8 1,9 100,0 86,7 3,72 1970 1 153 878 85,2 2,3 14,8 1,6 100,0 86,7 3,45 1980 1 278 102 79,3 8,0 11,0 1,7 100,0 84,0 3,15 1985 1 331 971 77,0 10,1 11,2 1,7 100,0 83,7 3,08 1990 1 365 341 73,6 13,8 10,8 1,8 100,0 82,1 3,00 1995 1 382 970 70,5 16,0 11,5 2,0 100,0 80,0 2,96 2000 1 401 963 67,8 18,7 11,4 2,1 100,0 78,2 2,89 2001 1 407 759 67,4 19,3 11,3 2,1 100,0 77,9 2,87 2002 1 411 947 67,1 19,7 11,1 2,1 0,0 100,0 77,6 2,86 2003 1 415 104 66,8 20,0 11,0 2,1 0,0 100,0 77,4 2,85 2004 1 420 781 66,9 20,4 10,9 2,1 0,0 100,0 77,1 2,84 2005 1 426 002 66,6 20,6 10,7 2,1 0,0 100,0 76,8 2,83 2006 1 431 376 66,4 20,9 10,6 2,0 0,0 100,0 76,6 2,82 2007 1 437 709 66,3 21,2 10,5 2,0 0,0 100,0 76,3 2,81 2008 1 444 386 66,3 21,3 10,4 2,0 0,0 100,0 76,1 2,81 2009 1 450 488 66,1 21,4 10,3 2,1 0,1 100,0 75,9 2,80 2010 1 455 073 66,0 21,5 10,3 2,1 0,1 100,0 75,6 2,79 2011 1 460 570 65,8 21,8 10,2 2,1 0,1 100,0 75,4 2,78 2012 1 465 733 65,7 22,0 10,2 2,1 0,1 100,0 75,1 2,78 2013 1 471 085 65,3 22,3 10,1 2,1 0,2 100,0 74,9 2,77 2014 1 473 666 64,9 22,6 10,2 2,1 0,2 100,0 74,6 2,77 2015 1 475 335 64,6 22,9 10,2 2,1 0,2 100,0 74,4 2,77 Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus

14 1 Väestö ja perheet 1.13 Lapsiperheet tyypeittäin 1950 2015 Vuosi Lapsiperheitä yhteensä Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity pari ja lapsia Yhteensä Vuosi lkm % % % % % % 1950 599 329 85,9.. 12,4 1,7 100,0 1960 678 046 88,7.. 9,9 1,3 100,0 1970 677 035 88,9 0,9 9,0 1,2 100,0 1980 688 732 83,1 4,7 10,9 1,4 100,0 1985 659 052 81,0 6,3 11,3 1,5 100,0 1990 640 637 76,6 9,4 12,3 1,7 100,0 1995 639 610 70,2 12,3 15,4 2,1 100,0 2000 612 627 65,1 15,5 17,0 2,4 100,0 2001 605 322 64,3 16,1 17,2 2,4 100,0 2002 598 917 63,7 16,6 17,2 2,4 0,0 100,0 2003 595 027 63,0 17,1 17,4 2,5 0,0 100,0 2004 592 809 62,6 17,4 17,4 2,5 0,0 100,0 2005 591 528 62,3 17,7 17,4 2,5 0,0 100,0 2006 589 448 62,0 18,1 17,4 2,6 0,0 100,0 2007 587 767 61,7 18,3 17,4 2,6 0,0 100,0 2008 585 224 61,7 18,3 17,4 2,6 0,0 100,0 2009 584 172 61,4 18,4 17,5 2,7 0,0 100,0 2010 582 360 61,3 18,4 17,5 2,7 0,0 100,0 2011 580 547 61,1 18,6 17,6 2,7 0,1 100,0 2012 578 409 60,9 18,6 17,6 2,8 0,1 100,0 2013 575 683 60,4 19,0 17,7 2,8 0,1 100,0 2014 573 566 59,9 19,2 18,0 2,9 0,1 100,0 2015 571 470 59,4 19,4 18,2 2,9 0,1 100,0 Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus

1 Väestö ja perheet 15 1.14 Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2015 (isä ja lapsia-perheet isän iän mukaan, rekisteröidyt parit nuoremman osapuolen iän mukaan) Tuhatta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 19 25 29 35 39 45 49 20 24 30 34 40 44 50 54 Ikä 1) sis. 626 rekisteröityä paria, 2) sis. 1 982 rekisteröityä paria Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus 55 59 65 69 75 79 85 60 64 70 74 80 84 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Avopari ja lapsia Aviopari ja lapsia 1) Aviopari ilman lapsia 2) Avopari ilman lapsia 1.15 Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2015 30 25 20 Tuhatta Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Aviopari ja lapsia 1) Avopari ja lapsia 15 10 5 0 15 20 25 30 35 1) sis. 604 rekisteröityä paria Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus 40 Ikä 45 50 55 60

16 1 Väestö ja perheet 1.16 Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat iän mukaan 2015 (31.12.2015) Henkeä 700 600 500 400 300 200 100 0 19 yht. 3 458 yht. 2 345 25 29 35 39 45 49 55 59 65 69 20 24 30 34 40 44 50 54 60 64 70 74 Ikä Lähde: Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus 75 1.17 Lapsia järjestetyssä päivähoidossa 2014 Alle 3-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 6-vuotiaat lukumäärä Kokopäivähoito Päiväkoti 31 194 107 774 138 968 Perhepäivähoito 11 354 16 807 28 161 Osapäivähoito Päiväkoti 1493 40 672 42 165 Perhepäivähoito 498 1 788 2 286 % samanikäisistä Kokopäivähoito Päiväkoti 17,6 43,7 32,8 Perhepäivähoito 6,4 6,8 6,7 Osapäivähoito Päiväkoti 0,8 16,5 10,0 Perhepäivähoito 0,3 0,7 0,5 7 ja yli 7-vuotiaista oli kokopäivähoidossa: 222 päiväkodissa ja perhepäiväkodissa 49 lasta, osapäivähoidossa: oli 663 päiväkodissa ja perhepäiväkodissa 176 lasta. Luvuissa ei ole mukana lapsia, joiden päivähoito on rahoitettu palvelusetelein. Lähde: Julkinen talous/kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta, Tilastokeskus

1 Väestö ja perheet 17 1.18 Lasten päivähoito 2014, prosentteina samanikäisistä Ei järjestetyssä päivähoidossa Kokopäivähoito päiväkodissa Kokopäivähoito perhepäivähoidossa Osapäivähoito päiväkodissa Osapäivähoito perhepäivähoidossa 0,8 0,5 6,4 6,7 10,0 17,6 32,8 30,0 50,0 74,8 Alle 3-vuotiaat 0 6-vuotiaat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lähde: Julkinen talous/kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta sekä Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus 1.19 Lastenhoidon tuen saajat (lkm 31.12.) 1985 2014 Tuhatta 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1985 1990 1995 2000 Lähde: Kelan taskutilasto 2015, Kansaneläkelaitos 2005 Lapset Perheet 2010 2014

18 1 Väestö ja perheet 1.20 Maksetut lastenhoidon tuet 1985 2014, euroina Vuosi Milj. euroa Perusosa Lisäosa Sisaruskorotus Hoitoraha Hoitolisä Osittainen tuki / osittainen hoitoraha Kunnallinen lisä Yhteensä 1985 55,1 3,2 2,7 61,0 1986 121,5 7,9 4,2 1,5 135,1 1987 170,5 34,9 29,9 6,2 241,4 1988 199,9 48,1 33,9 6,9 288,8 1989 234,3 58,6 37,8 1,9 38,2 370,7 1990 312,0 76,2 42,8 2,1 127,4 560,5 1991 358,3 99,7 48,1 2,4 130,1 638,7 1992 457,2 153,4 60,2 2,7 81,4 754,9 1993 468,4 174,0 62,5 2,1 36,0 743,0 1994 477,9 182,9 65,2 1,8 17,0 744,8 1995 442,7 168,0 62,7 1,7 13,0 688,2 1996 287,7 104,2 42,8 1,3 21,3 457,3 1997 159,1 55,4 23,7 125,4 55,5 1,3 35,7 456,1 1998 313,9 143,3 1,2 54,0 512,3 1999 303,7 135,7 1,2 53,6 494,2 2000 293,2 125,6 1,2 53,5 473,6 2001 282,8 113,4 1,5 55,8 453,5 2002 276,5 104,3 1,7 59,6 442,1 2003 270,6 96,5 1,9 60,8 429,8 2004 266,2 88,9 5,5 63,1 423,7 2005 305,0 82,2 10,3 66,7 464,2 2006 300,9 75,6 10,0 67,5 453,8 2007 296,2 67,0 9,8 68,9 441,7 2008 285,2 57,1 9,5 72,4 424,2 2009 306,6 54,2 9,0 89,9 459,7 2010 310,7 52,2 12,3 97,4 472,5 2011 298,2 47,0 13,3 99,5 458,0 2012 300,9 45,6 14,3 97,3 458,1 2013 308,2 46,4 15,6 96,8 467,0 2014 299,7 45,7 9,6 92,0 447,0 Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja 2014, Kansaneläkelaitos

1 Väestö ja perheet 19 1.21 Sosiaalitoimen vahvistamia sopimuksia: lapsen huolto, tapaamisoikeus ja asuminen 2010 2014 Sopimuksia vuoden aikana 2010 2011 2012 2013 2014 Sopimuksia lapsen huollosta yhteensä 35 269 34 222 33 581 33 910 34 218 yhteisestä huollosta 32 863 31 907 31 178 31 454 31 761 yhteisestä huollosta parisuhdepuolisoille 24 26 34 26 49 huollosta yksin äidille 2 092 2 037 2 075 2 147 2 132 yksin isälle 287 251 293 282 272 yksin toiselle parisuhdepuolisolle.......... Sopimuksia tapaamisoikeudesta yhteensä 19 920 20 062 20 486 21 161 22 476 Sopimuksia asumisoikeudesta yhteensä 18 554 18 040 17 983 18 183 18 767 äidin luona 15 297 14 826 14 824 14 975 15 512 isän luona 3 257 3 207 3 148 3 195 3 233 toisen parisuhdepuolison luona.. 7 11 13 22 Lähde: Sosiaaliturva 2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

20 1 Väestö ja perheet 1.22 Vanhempainpäivärahat ikäryhmittäin 2013 ja 2014 Vanhempainpäivärahat Vanhempainpäivärahapäivät Keskim. päiväkorvaus 1 000 euroa % Kpl % euroa/pv 2013 Äidit 909 438 100,0 14 995 941 100,0 60,7 19 3 689 0,4 146 182 1,0 25,2 20 24 70 568 7,8 1 840 843 12,3 38,3 25 29 223 906 24,6 4 144 633 27,6 54,0 30 34 346 690 38,1 5 181 693 34,6 66,9 35 39 210 839 23,2 2 927 797 19,5 72,0 40 53 745 5,9 754 793 5,0 71,2 Isät 121 696 100,0 1 449 447 100,0 84,0 19 31 0,0 1 110 0,1 28,9 20 24 2 713 2,2 52 094 3,6 52,1 25 29 17 631 14,5 254 013 17,5 69,4 30 34 44 458 36,5 531 402 36,7 83,7 35 39 37 082 30,5 398 840 27,5 93,0 40 19 780 16,3 211 988 14,6 93,3 2014 Äidit 920 532 100,0 14 894 341 100,0 61,8 19 3 496 0,4 137 010 0,9 25,5 20 24 70 252 7,6 1 796 419 12,1 39,1 25 29 222 661 24,2 4 035 888 27,1 55,2 30 34 351 119 38,1 5 186 764 34,8 67,7 35 39 216 233 23,5 2 957 912 19,9 73,1 40 56 771 6,2 780 793 5,2 72,8 Isät 113 072 100,0 1 352 485 100,0 83,6 19 27 0,0 858 0,1 31,1 20 24 2 729 2,4 51 882 3,8 52,6 25 29 16 668 14,7 238 168 17,6 70,0 30 34 40 487 35,8 487 272 36,0 83,1 35 39 34 613 30,6 374 480 27,7 92,4 40 18 548 16,4 199 825 14,8 92,8 Lähde: Lapsiperheet, Kansaneläkelaitos

1 Väestö ja perheet 21 1.23 Väestö taustamaan* mukaan 2014, % Filippiinit Venäjä Ent. Neuvostoliitto Kiina Vietnam Kongon demokr. tasavalta Viro Suomalaistaustaiset yht. Ulkomaalaistaustaiset yht. Somalia Afganistan Unkari Ruotsi Bulgaria Romania Ent. Jugoslavia Puola Iran Saksa Irak Intia Yhdysvallat (USA) Espanja Marokko Bangladesh Turkki Pakistan Nigeria Nepal Italia Britannia Thaimaa 85,1 14,9 70,7 29,3 62,1 37,9 59,5 40,5 55,1 44,9 53,9 46,1 51,3 48,7 51,1 48,9 50,9 49,1 49,3 50,7 47,8 52,2 47,3 52,7 47,1 52,9 45,9 54,1 45,8 54,2 45,6 54,4 45,5 54,5 44,8 55,2 43,9 56,1 42,7 57,3 40,0 60,0 40,0 60,0 38,7 61,3 37,0 63,0 35,7 64,3 35,2 64,8 32,8 67,2 32,3 67,7 28,9 71,1 27,9 72,1 27,0 73,0 19,5 80,5 0 20 40 60 80 100 * Taustamaa on henkilön vanhempien syntymämaa, tai jos vanhempien tietoja ei ole saatavilla, henkilön oma syntymämaa. Lähde: Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus

työkokemus Oppivelvollisuuskoulutus 22 2 Koulutus 2.1 Suomen koulujärjestelmä Tohtorin tutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot työkokemus Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Erikoisammattitutkinnot Ylioppilastutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Kouluvuodet Lukiot Lisäopetus Amm. oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Ik ä työkokemus Perusopetus (Vuosiluokat 7 9) Perusopetus (Vuosiluokat 1 6) Peruskoulut Esiopetus Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

2 Koulutus 23 2.2 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 2014 Koulutusaste Yhteensä lkm lkm lkm % % 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4 575 145 2 341 682 2 233 463 100,0 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1 361 612 679 375 682 237 29,0 30,5 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 3 213 533 1 662 307 1 551 226 71,0 69,5 Keskiaste 1 853 693 884 756 968 937 37,8 43,4 Alin korkea-aste 456 611 279 490 177 121 11,9 7,9 Alempi korkeakouluaste 467 711 261 834 205 877 11,2 9,2 Ylempi korkeakouluaste 393 861 218 309 175 552 9,3 7,9 Tutkijakoulutusaste 41 657 17 918 23 739 0,8 1,1 Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus 2.3 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2014, % Terveys- ja sosiaalialan Kasvatustieteellinen ja opettajan Humanistinen ja taidealan Palvelualojen Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Yleissivistävä Muu tai tuntematon Luonnontieteellinen Maa- ja metsätalousalan Tekniikan Koulutusala Tutkinnon suorittaneita yht. 51,7 48,3 0 20 40 60 80 100 Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus 11,5 88,5 77,7 22,3 70,7 29,3 68,2 31,8 67,2 32,8 48,8 51,2 47,6 52,4 41,7 58,3 34,1 65,9 16,1 84,0

24 2 Koulutus 2.4 Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä koulutusasteittain 2014, %-osuus tutkinnoista Koulutusaste Tutkinnon suorittaneita Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 51,7 48,3 47,7 52,3 61,2 38,8 56,0 44,0 55,4 44,6 Tutkijakoulutusaste 43,0 57,0 0 20 40 60 80 100 Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus 2.5 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö iän mukaan 2014 Ikä Tutkinnon suorittaneita Osuus ikäryhmästä Yhteensä lkm lkm lkm % % 15 19 43 523 21 744 21 779 14,5 13,9 20 24 281 349 140 382 140 967 83,9 80,7 25 29 284 486 143 017 141 469 86,4 81,3 30 34 300 968 152 569 148 399 88,6 81,0 35 39 300 036 151 698 148 338 90,7 83,8 40 44 269 802 138 092 131 710 89,6 82,0 45 49 308 236 158 972 149 264 89,5 82,1 50 54 321 768 166 774 154 994 89,1 82,2 55 59 298 673 156 325 142 348 83,6 77,4 60 64 273 413 143 131 130 282 74,6 71,1 65 69 235 828 123 551 112 277 63,2 62,0 70 295 451 166 052 129 399 39,0 44,8 Yhteensä 3 213 533 1 662 307 1 551 226 71,0 69,5 Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

2 Koulutus 25 2.6 Korkeakoulututkinnon suorittanut väestö ikäryhmittäin 2014 Ikäryhmä Korkeakoulututkinnon suorittaneet Osuus ikäryhmästä (koulutusasteet 6 8) Yhteensä lkm lkm lkm % % 15 19 12 4 8 0,0 0,0 20 24 19 542 14 707 4 835 8,8 2,8 25 29 106 437 65 142 41 295 39,4 23,7 30 34 141 905 84 017 57 888 48,8 31,6 35 39 136 936 79 705 57 231 47,6 32,3 40 44 96 702 54 639 42 063 35,5 26,2 45 49 85 618 47 410 38 208 26,7 21,0 50 54 75 678 40 592 35 086 21,7 18,6 55 59 65 370 33 117 32 253 17,7 17,5 60 64 55 827 26 181 29 646 13,6 16,2 65 69 50 555 21 948 28 607 11,2 15,8 70 68 647 30 599 38 048 7,2 13,2 Yhteensä 903 229 498 061 405 168 21,3 18,1 Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

26 2 Koulutus 2.7 Tutkijakoulutusasteen suorittanut väestö 1995, 2000 2014 Vuosi Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneita Yhteensä lkm lkm lkm % % 1995 17 542 4 777 12 765 27,2 72,8 2000 23 248 7 487 15 761 32,2 67,8 2001 24 480 8 124 16 356 33,2 66,8 2002 25 652 8 738 16 914 34,1 65,9 2003 26 869 9 387 17 482 34,9 65,1 2004 28 141 10 063 18 078 35,8 64,2 2005 29 429 10 781 18 648 36,6 63,4 2006 30 722 11 474 19 248 37,3 62,7 2007 32 115 12 274 19 841 38,2 61,8 2008 33 520 13 148 20 372 39,2 60,8 2009 34 884 13 944 20 940 40,0 60,0 2010 36 104 14 673 21 431 40,6 59,4 2011 37 430 15 460 21 970 41,3 58,7 2012 38 709 16 203 22 506 41,9 58,1 2013 40 302 17 106 23 196 42,4 57,6 2014 41 657 17 918 23 739 43,0 57,0 Vuonna 2014 Yliopistoissa suoritettiin 155 lisensiaatintutkintoa ja 1 869 tohtorintutkintoa, lisensiaatin tutkinnoista oli naisten suorittamia 61,9 prosenttia sekä tohtorin tutkinnoista 51,8 prosenttia. Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne ja Yliopistokoulutus, Tilastokeskus

2 Koulutus 27 2.8a Ammatillisen* peruskoulutuksen opiskelijat 20.9.2014 Koulutusala Opiskelijat 20.9. Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistinen ja kasvatusala 2 112 1 599 513 75,7 24,3 Kulttuuriala 8 559 5 502 3 057 64,3 35,7 Yht.tiet., liiketal. ja hall. ala 15 852 9 064 6 788 57,2 42,8 Luonnontieteiden ala 4 087 425 3 662 10,4 89,6 Tekniikan ja liikenteen ala 54 334 9 299 45 035 17,1 82,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 6 523 3 464 3 059 53,1 46,9 Sos., terveys- ja liikunta-ala 22 427 19 456 2 971 86,8 13,2 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 14 842 10 164 4 678 68,5 31,5 Muu koulutus 380 67 313 17,6 82,4 Yhteensä 129 116 59 040 70 076 45,7 54,3 * oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammatillinen koulutus, Tilastokeskus 2.8b Ammatillisen* peruskoulutuksen tutkinnot 2014 Koulutusala Tutkinnon suorittaneet Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistinen ja kasvatusala 622 502 120 80,7 19,3 Kulttuuriala 2 615 1 700 915 65,0 35,0 Yht.tiet., liiketal. ja hall. ala 4 400 2 742 1 658 62,3 37,7 Luonnontieteiden ala 1 025 113 912 11,0 89,0 Tekniikan ja liikenteen ala 15 443 2 675 12 768 17,3 82,7 Luonnonvara- ja ympäristöala 1 865 1 010 855 54,2 45,8 Sos., terveys- ja liikunta-ala 6 339 5 637 702 88,9 11,1 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 4 205 3 063 1 142 72,8 27,2 Muu koulutus 434 75 359 17,3 82,7 Yhteensä 36 948 17 517 19 431 47,4 52,6 * oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammatillinen koulutus, Tilastokeskus

28 2 Koulutus 2.9 Vuonna 2014 ammatillisen* peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan, % Humanistinen ja kasvatusala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal. ja hall. ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Muu koulutus Koulutusala Sos., terveys- ja liikunta-ala 88,9 11,1 Luonnontieteiden ala 11,0 89,0 * oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen 80,7 19,3 72,8 27,2 65,0 35,0 62,3 37,7 54,2 45,8 17,3 82,7 17,3 82,7 0 20 40 60 80 100 Lähde: Koulutustilastot/Ammatillinen koulutus, Tilastokeskus

2 Koulutus 29 2.10a Ammattikorkeakoulukoulutuksen* opiskelijat koulutusaloittain 2014 Koulutusalat Opiskelijoita (opetushallinnon luokitus) Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistinen ja kasvatusala 1 826 1 394 432 76,3 23,7 Kulttuuriala 9 932 6 710 3 222 67,6 32,4 Yht.tiet., liiket. ja hall.ala 29 107 17 587 11 520 60,4 39,6 Luonnontieteiden ala 5 789 1 362 4 427 23,5 76,5 Tekniikan ja liikenteen ala 41 131 6 135 34 996 14,9 85,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 4 000 2 023 1 977 50,6 49,4 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 39 226 33 427 5 799 85,2 14,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 7 511 5 821 1 690 77,5 22,5 Muu koulutus 197 40 157 20,3 79,7 Yhteensä 138 719 74 499 64 220 53,7 46,3 * perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammattikorkeakoulukoulutus, Tilastokeskus 2.10b Ammattikorkeakoulukoulutuksen* tutkinnot koulutusaloittain 2014 Koulutusala Tutkintoja (opetushallinnon luokitus) Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistinen ja kasvatusala 342 276 66 80,7 19,3 Kulttuuriala 1 963 1 423 540 72,5 27,5 Yht.tiet., liiket. ja hall.ala 5 331 3 586 1 745 67,3 32,7 Luonnontieteiden ala 902 255 647 28,3 71,7 Tekniikan ja liikenteen ala 5 859 990 4 869 16,9 83,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 626 347 279 55,4 44,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 8 350 7 327 1 023 87,7 12,3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1 594 1 318 276 82,7 17,3 Muu koulutus 35 8 27 22,9 77,1 Yhteensä 25 002 15 530 9 472 62,1 37,9 * perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammattikorkeakoulukoulutus, Tilastokeskus

30 2 Koulutus 2.11 Vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa* tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan, % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Muu koulutus Tekniikan ja liikenteen ala Opetushallinnon koulutusala 87,7 12,3 82,7 17,3 80,7 19,3 72,5 27,5 67,3 32,7 55,4 44,6 28,3 71,7 22,9 77,1 16,9 83,1 0 20 40 60 80 100 * perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammattikorkeakoulukoulutus, Tilastokeskus

2 Koulutus 31 2.12a Yliopistojen opiskelijat opintoaloittain 2014 Opintoala Opiskelijat Yhteensä lkm lkm lkm % % Sotilas- ja rajavartiokoulutus 929 33 896 3,6 96,4 Teologinen koulutus 2 633 1 453 1 180 55,2 44,8 Humanistinen koulutus 22 029 16 036 5 993 72,8 27,2 Taideteollinen koulutus 2 999 2 015 984 67,2 32,8 Musiikkialan koulutus (yliop.) 1 351 749 602 55,4 44,6 Teatt.,tanssial. koulutus (yliop.) 390 213 177 54,6 45,4 Kasvatustieteellinen koulutus 14 041 11 570 2 471 82,4 17,6 Liikuntatieteellinen koulutus 843 400 443 47,4 52,6 Yhteiskuntatieteell. koulutus 17 574 11 738 5 836 66,8 33,2 Psykologian koulutus 2 035 1 639 396 80,5 19,5 Terveystieteiden koulutus 2 970 2 599 371 87,5 12,5 Oikeustieteellinen koulutus 4 887 2 955 1 932 60,5 39,5 Kauppatieteellinen koulutus 20 545 9 152 11 393 44,5 55,5 Luonnontieteellinen koulutus 22 571 9 399 13 172 41,6 58,4 Maatalous-metsätiet. koulutus 3 386 1 971 1 415 58,2 41,8 Teknillistieteellinen koulutus 30 302 6 564 23 738 21,7 78,3 Lääketieteellinen koulutus 10 229 6 201 4 028 60,6 39,4 Hammaslääketieteell. koulutus 1 216 779 437 64,1 35,9 Eläinlääketieteell. koulutus 761 690 71 90,7 9,3 Farmasian koulutus 1 793 1 294 499 72,2 27,8 Kuvataidealan koulutus 274 163 111 59,5 40,5 Opintoalat yhteensä 163 759 87 614 76 145 53,5 46,5 Lähde: Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus

32 2 Koulutus 2.12b Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoaloittain 2014 Opintoala Tutkinnot Yhteensä lkm lkm lkm % % Sotilas- ja rajavartiokoulutus 210 4 206 1,9 98,1 Teologinen koulutus 513 309 204 60,2 39,8 Humanistinen koulutus 4 312 3 347 965 77,6 22,4 Taideteollinen koulutus 511 374 137 73,2 26,8 Musiikkialan koulutus (yliop.) 288 171 117 59,4 40,6 Teatt.,tanssial. koulutus (yliop.) 127 72 55 56,7 43,3 Kasvatustieteellinen koulutus 3 376 2 799 577 82,9 17,1 Liikuntatieteellinen koulutus 231 114 117 49,4 50,6 Yhteiskuntatieteell. koulutus 3 208 2 323 885 72,4 27,6 Psykologian koulutus 501 412 89 82,2 17,8 Terveystieteiden koulutus 769 712 57 92,6 7,4 Oikeustieteellinen koulutus 1 164 719 445 61,8 38,2 Kauppatieteellinen koulutus 4 371 2 125 2 246 48,6 51,4 Luonnontieteellinen koulutus 3 231 1 549 1 682 47,9 52,1 Maatalous-metsätiet. koulutus 610 370 240 60,7 39,3 Teknillistieteellinen koulutus 5 478 1 321 4 157 24,1 75,9 Lääketieteellinen koulutus 1 466 944 522 64,4 35,6 Hammaslääketieteell. koulutus 151 98 53 64,9 35,1 Eläinlääketieteell. koulutus 152 140 12 92,1 7,9 Farmasian koulutus 419 322 97 76,8 23,2 Kuvataidealan koulutus 76 38 38 50,0 50,0 Opintoalat yhteensä 31 164 18 263 12 901 58,6 41,4 Lähde: Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus

2 Koulutus 33 2.13 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoaloittain 2014, % Koulutusala Terveystieteiden 92,6 7,4 92,1 7,9 Eläinlääketieteell. Kasvatustieteellinen Psykologian Humanistinen Farmasian Taideteollinen Yhteiskuntatieteell. Hammaslääketieteell. Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Maatalous-metsätiet. Teologinen Musiikkialan koulutus (yliop.) Teatt.,tanssial. koulutus (yliop.) Kuvataidealan Liikuntatieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Teknillistieteellinen Sotilas- ja rajavartio 82,9 17,1 82,2 17,8 77,6 22,4 76,8 23,2 73,2 26,8 72,4 27,6 64,9 35,1 64,4 35,6 61,8 38,2 60,7 39,3 60,2 39,8 59,4 40,6 56,7 43,3 50,0 50,0 49,4 50,6 48,6 51,4 47,9 52,1 24,1 75,9 1,9 98,1 0 20 40 60 80 100 Lähde: Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus

34 2 Koulutus 2.14 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusasteen* mukaan 2014, % Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto 58,6 41,4 59,0 41,0 70,7 29,3 61,9 38,1 51,8 48,2 Yhteensä 58,6 41,4 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 * Tilastokeskuksen koulutusluokitus Lähde: Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus 2.15 Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen välittömästi opiskelemaan 2013, % Lukiokoulutuksessa 42,1 59,8 Ammatillisessa koulutuksessa 31,1 49,2 9,1 Ei jatkanut välittömästi Tytöt 8,7 Pojat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Koulutustilastot/Koulutukseen hakeutuminen, Tilastokeskus

2 Koulutus 35 2.16 Vuoden 2013 ylioppilaiden sijoittuminen koulutukseen samana vuonna, % Ei jatkanut välittömästi 64,6 62,6 Yliopistokoulutuksessa Ammattikorkeakoulutuksessa 15,6 20,2 13,7 15,1 Ammatillisessa koulutuksessa 6,1 2,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Koulutustilastot/Koulutukseen hakeutuminen, Tilastokeskus 2.17 Vuonna 2009 tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusaloittain vuoden 2014 lopussa, % Muu tai tuntematon Kasvatustiet. ja opettajan Terveys- ja sosiaalialan Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. Luonnontieteellinen Palvelualojen Tekniikan Humanistinen ja taidealan Maa- ja metsätalousalan Yleissivistävä Koulutusala 0,0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 88,6 87,8 100,0 89,1 84,0 84,9 77,0 73,5 76,9 82,1 73,9 78,9 71,8 72,9 71,0 80,6 68,0 57,1 Työllisistä % valmistuneista (5 vuotta valmistumisen jälkeen) Lähde: Väestötilastot/Työssäkäynti ja Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus 93,8

36 2 Koulutus 2.18 Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat 2013, % Peruskoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat* Lukiot Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammatilliset oppilaitokset Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammattikorkeakoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat * ei luokanopettajat Lähde: Väestötilastot/Työssäkäynti, Tilastokeskus 45,6 54,4 74,3 25,7 38,5 69,8 30,2 49,1 50,9 53,7 46,3 57,7 42,3 59,0 41,0 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 61,5 2.19 Yliopistojen opettajat 2013, % Professorit Lehtorit ja yliassistentit Assistentit ja tuntiopettajat 26,5 73,5 55,0 45,0 42,6 57,4 Yhteensä 43,5 56,5 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 Lähde: Väestötilastot/Työssäkäynti, Tilastokeskus

2 Koulutus 37 2.20 Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden osuus kaikista peruskoululaisista vuonna 2014, % Tytöt 4,6 5,3 Tehostettua tukea saaneet Erityistä tukea saaneet Pojat 9,5 9,8 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: Koulutustilastot/Erityisopetus, Tilastokeskus 1) 2.21 Aikuiskoulutukseen osallistuminen 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 (18 64-vuotias väestö), % % 100 90 80 70 60 50 40 30 37 27 52 43 53 43 59 49 58 45 58 45 20 10 0 1980 1990 1995 2000 2006 2012 Lähde: Koulutustilastot/Aikuiskoulutustutkimus 2012, Tilastokeskus 1) Lähde korjattu 20.6.2016

38 2 Koulutus 2.22 Aikuiskoulutuspäivien määrä laskettuna henkeä kohden 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 (18 64-vuotias väestö), % Aikuiskoulutuspäivä 16 14 12,7 12 10,3 10 8 7,0 9,1 15,1 10,2 13,6 7,7 10,7 7,2 6 4 2 0 1990 1995 2000 2006 Lähde: Koulutustilastot/Aikuiskoulutustutkimus 2012, Tilastokeskus 2012

3 Työelämä 39 3.1 Väestön pääryhmiä työvoimatutkimuksen mukaan 2014 1. Koko väestö 100,0 % 2. Työikäiset (15 74-vuotiaat) 3. Alle 15 v. 4. 75+ 74,8 % 16,4 % 8,7 % 5. Työvoima 6. Työvoimaan kuulumattomat 49,0 % 25,9 % 7. Työlliset 8. 44,7 % 4,2 % Työttömät 9. 10. 11. Palveluelinkeinot 2,0 9,6 % % 33,1 % Teollisuus ja rakennustoiminta Maa- ja metsätalous Väestön pääryhmä työvoimatutkimus 2014 Yhteensä lkm lkm lkm 1. Koko väestö 5 472 000 2 789 000 2 692 000 2. Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat) 4 095 000 2 043 000 2 052 000 3. Alle 15-vuotiaat 896 608 430 208 458 400 4. 75 vuotta täyttäneet 475 901 296 983 178 918 5. Työvoima 2 679 000 1 383 000 1 296 000 6. Työvoimaan kuulumattomat 1 416 000 747 000 669 000 7. Työlliset 2 447 000 1 193 000 1 254 000 8. Työttömät 232 000 103 000 129 000 9. Maa- ja metsätalous 109 000 28 000 80 900 10. Teollisuus ja rakennustoiminta 528 000 102 000 426 000 11. Palveluelinkeinot 1 810 000 1 063 000 747 000 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

40 3 Työelämä 3.2 ja miehet työelämässä 2014 (15 74-vuotiaat) Yhteensä Yhteensä 1 000 henkeä %-osuudet 15 74-vuotiaat 4 095 2 043 2 052 100,0 49,9 50,1 Työelämän ulkopuolella 1 416 747 669 100,0 52,7 47,3 Työvoima 2 679 1 296 1383 100,0 48,4 51,6 työlliset 2 447 1 193 1 254 100,0 48,8 51,2 työttömät 232 103 129 100,0 44,4 55,6 Työllisyysaste, % (*15 64) 1) 68,3 67,9 68,7 Työttömyysaste, % 8,7 8,0 9,3 TYÖLLISET: 2 447 1 193 1 254 100,0 48,8 51,2 Työaika osa-aikatyö 377 241 137 100,0 63,7 36,3 kokoaikatyö 2 068 952 1 116 100,0 46,0 54,0 Työnantaja 2 447 1 193 1 254 100,0 48,8 51,2 Yksityinen 1 764 706 1 058 100,0 40,0 60,0 Julkinen 673 481 192 100,0 71,5 28,5 kunta 534 411 123 100,0 76,9 23,1 valtio 139 70 69 100,0 50,4 49,6 Ammattiasema/ sosioekonominen asema 2 447 1 193 1 254 100,0 48,8 51,2 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 343 111 231 100,0 32,5 67,5 Palkansaajat 2 105 1 082 1 023 100,0 51,4 48,6 ylemmät toimihenkilöt 594 277 317 100,0 46,7 53,3 johtotehtävissä 64 23 41 100,0 31,8 68,2 alemmat toimihenkilöt 851 602 249 100,0 70,7 29,3 työntekijät 654 200 454 100,0 30,6 69,4 Toimiala 2 447 1 193 1 254 100,0 48,8 51,2 A, B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta 109 28 81 2) 100,0 2) 25,7 74,3 2) C-F Teollisuus, rakentaminen 528 102 426 100,0 19,3 80,7 G-U Palvelualat 1 799 1 058 741 100,0 58,8 41,2 X Toimiala tuntematon 11 5 6 100,0 45,5 54,5 Tehty työ, milj. tuntia 3 956,3 1 773,5 2 182,9 100,0 44,8 55,2 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 1) Ikäryhmä 15-64-vuotiaat käsittää vain työllisyysasteen, korjattu 20.6.2016 2) Luvut korjattu 20.6.2016

3 Työelämä 41 3.3 15 74-vuotias väestö toiminnan mukaan 2014, % Työttömät 5,0 % Työttömät 6,3 % Työvoiman ulkopuolella 36,6 % Työvoiman ulkopuolella 32,6 % Työlliset 58,4 % Työlliset 61,1 % Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 3.4 Työlliset, työttömät ja työvoimaan kuulumattomat ikäryhmittäin 2014 (vuosikeskiarvo), 1 000 henkeä Ikäryhmä Väestö Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 1 000 henkeä 15 74 2 043 2 052 1 193 1 254 103 129 747 669 15 64 1 724 1 767 1 171 1 215 103 129 451 424 15 24 318 334 136 126 31 37 151 171 25 34 337 355 235 285 21 28 81 42 35 44 321 336 256 288 16 21 48 27 45 54 368 372 310 307 19 23 39 42 55 64 381 370 234 210 16 19 131 141 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

42 3 Työelämä 3.5 Työvoimaosuus 1972 2014 (15 74-vuotiaat), % 80 75 70 65 60 55 1972 1975 1980 1985 * 2014: 63,4 % ja miehet 67,4 % 1990 1995 2000 2005 Vuodesta 1989 lähtien luvut eivöt ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Työvoima = Työlliset + Työttömät Työvoimaosuus = Työvoimaan kuuluvien %-osuus 15-74-vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 2010 2014* 3.6 Työvoimaosuudet ikäryhmittäin 2014, % 100 80 60 40 35,5 20 0 27,6 88,2 90,9 87,9 75,9 76,2 82,0 82,8 68,5 67,2 85,6 90,4 92,5 91,3 89,9 87,5 77,0 48,6 47,0 17,1 9,9 8,6 3,1 15 19 25 29 35 39 45 49 55 59 65 69 20 24 30 34 40 44 50 54 60 64 70 74 Ikäryhmä Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 73,9 76,0 15 64

3 Työelämä 43 3.7a Työllisyys- ja työttömyysasteet lapsiluvun mukaan 2014, 20 59-vuotiaat Työllisyysaste Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä % % % % % % Yhteensä 77,5 76,4 78,5 8,0 7,1 8,9 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä 81,9 74,4 90,1 5,7 6,4 5,1 1 lapsi 82,4 76,5 88,9 6,1 6,5 5,7 2 lasta 84,6 77,8 91,6 5,1 5,7 4,6 3 lasta tai enemmän 75,9 62,6 89,5 6,2 8,0 4,8 Ei alle 18-vuotiaita lapsia 75,0 77,7 72,5 9,4 7,4 11,3 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus, Tilastokeskus 3.7b Työllisyys- ja työttömyysasteet nuorimman lapsen mukaan 2014, 20 59-vuotiaat Työllisyysaste Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä % % % % % % Yhteensä 77,5 76,4 78,5 8,0 7,1 8,9 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä 81,9 74,4 90,1 5,7 6,4 5,1 nuorin lapsi alle 3-vuotias 68,3 47,2 90,0 7,0 10,0 5,2 nuorin lapsi 3-6-vuotias 85,4 81,7 89,3 6,3 6,9 5,8 nuorin lapsi 7 17-vuotias 88,9 87,4 90,5 4,8 5,0 4,6 Ei alle 18-vuotiaita lapsia 75,0 77,7 72,5 9,4 7,4 11,3 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus, Tilastokeskus

44 3 Työelämä 3.8 Työllisyysaste 15 64-vuotiaat (vuosikeskiarvo) 1990 2014, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Työllisyysaste=15-64-vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä * 2014: 67,9 % ja miehet 68,7 % Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus, Tilastokeskus 3.9 Työllisyysaste ikäryhmittäin 2014, % 2012 2014* Ikäryhmä 65 69 9,6 16,9 60 64 43,5 45,1 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 70,2 80,7 84,1 84,1 87,0 78,0 82,8 85,9 83,0 77,2 30 34 84,0 70,4 25 29 76,3 68,9 20 24 53,9 59,2 15 19 19,0 25,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

3 Työelämä 45 3.10 Työlliset (15 74-vuotiaat) työnantajasektorin mukaan 2014 Valtio 6 % Kunta 10 % Valtio 5 % Kunta 34 % Yksityinen 59 % Yksityinen 84 % Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus, Tilastokeskus 3.11 Työlliset (15 74-vuotiaat) koulutusasteittain 2014, % 9,4 41,5 49,1 15,1 48,5 36,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Perusasteen koulutus Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

46 3 Työelämä 3.12 Nais- ja miesvaltaisimmat toimialat 2014 (15 74-vuotiaat, TOL2008), %-osuudet alan työllisistä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (86 88) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55 56) 69,0 86,7 31,0 13,3 P Koulutus (85) 67,8 32,2 R-U Muu palvelutoiminta (90 99) K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala (64 68) O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45 47) M-N Liike-elämän palvelut (69 82) J Informaatio ja viestintä (58 63) A, B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta (01 09) C-E Teollisuus: sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto (10 33, 35 39) 62,5 56,9 55,3 50,4 45,9 31,4 25,9 24,6 37,5 43,1 44,7 49,6 54,1 68,6 74,1 75,4 H Kuljetus ja varastointi (49 53) 22,5 77,5 F Rakentaminen (41 43) 7,9 92,1 0 20 40 60 80 100 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

3 Työelämä 47 3.13 Palkansaajat sekä osa-aikaisten ja määräaikaisten %-osuudet palkansaajista 2000 2014 Palkansaajat yhteensä (1 000 henkeä) Osa-aikatyössä %-osuus palkansaajista Määräaikaisessa työsuhteessa %-osuus palkansaajista 2000 1 006 1 011 16,9 7,2 19,9 13,0 2001 1 027 1 033 16,8 7,1 20,0 13,0 2002 1 043 1 025 17,2 7,7 19,6 12,6 2003 1 037 1 024 17,5 7,6 20,0 12,7 2004 1 039 1 025 18,3 8,0 19,6 12,7 2005 1 060 1 038 18,1 8,0 20,0 12,9 2006 1 078 1 051 18,7 8,2 20,0 12,7 2007 1 103 1 075 18,6 8,0 19,4 12,4 2008 1 112 1 095 17,6 7,7 18,8 11,3 2009 1 094 1 029 18,5 7,9 18,4 10,6 2010 1 082 1 038 19,2 8,5 18,6 12,5 2011 1 091 1 052 19,3 9,2 18,5 12,8 2012 1 099 1 047 19,7 9,0 18,4 12,8 2013 1 090 1 036 19,6 8,8 18,4 12,5 2014 1 082 1 023 19,5 9,3 18,5 12,6 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 3.14 Palkansaajien osa-aikatyön syyt 2014 (15 74-vuotiaat), % 100 80 31,0 26,0 60 40 20 0 27,0 35,0 12,3 1,2 11,0 10,5 19,0 25,0 Osa-aikaiset palkansaajat: 211 000, 95 000 %-osuus palkansaajista: 19,5 %, 9,3 % Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla Opiskelee Hoitaa omia lapsia tai muita omaisia Terveydelliset syyt Muu syy

48 3 Työelämä 3.15 Työllisten naisten yleisimmät ammatit* 2014 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät Myyjät, kauppiaat ym. Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat Terveydenhuollon asiantuntijat Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Palvelutyöntekijät Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat Lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät Lainopilliset, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijat Toimistotyöntekijät 160 15 112 54 100 40 95 11 91 65 70 51 56 55 55 26 53 9 49 32 45 5 Asiakaspalvelutyöntekijät Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 32 31 200 150 100 50 8 108 0 50 100 150 200 * ammattiluokitus 2010, 2-numerotaso Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 1 000 henkeä