Argumenta Loikkaus veteen 24.5.2011 Akvedukteista globaaleihin vesiongelmiin - Veden ja terveyden historiaa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen ja Helsingin yliopisto, heikki.vuorinen@helsinki.fi
Veden ja terveyden historian alkusoitto Keräilijä-pyytäjien vähäinen lukumäärä, pienet ryhmät ja suhteellisen liikkuva elämäntapa vedet pysyivät varsin puhtaina Luontainen vastenmielisyys pahalta näyttävää, haisevaa ja kuvottavalta maistuvaa vettä kohtaan Epäpuhtaiden asioiden (= tabut, esimerkiksi ulosteiden saastuttama vesi) välttäminen suolistoinfektioita suhteellisen vähän yhteisön terveydentila kohentui
Lounais-Aasiassa alkoi maanviljely ja karjankasvatus noin 7000-8000 eaa. Pysyvät asuinpaikat ja yhteisöjen koko kasvoi, sijaitsivat yleensä erilaisten vesien (lähteet, joet, järvet) ääressä veden saastuminen erilaisilla taudinaiheuttajilla suolistoinfektioiden määrä kasvoi väestön terveydentila heikkeni
Vesi & puhtaus: juutalaisuus ja islam Israelilaisessa/juutalaisessa kulttuurissa runsaasti rituaalisia puhdistautumissääntöjä, joissa vesi keskeinen. Kuivassa olosuhteissa peseytyminen tapahtui hiekalla, tomulla Islamilaisessa kulttuurissa vesi huuhtoi pois sekä fyysisen että henkisen saastan. Islam ns. suurista uskonnoista hygieenisin.
Ensimmäiset korkeakulttuurit: Egypti. Faaraoiden egyptiläisiä on pidetty puhtautta korostavana kansana. Aamu aloitettiin peseytymisrituaalilla ja ainakin hyvinvoivat egyptiläiset pukivat päälle vastapestyt pellavavaatteet ja ajoivat pois ihokarvansa. Faaraoiden Egyptistä (n. 3000-300 eaa.) eri ajoilta tunnetaan kylpyhuoneita, käymälöitä, viemäreitä ja kaatopaikkoja asutusten ulkopuolelta
Ensimmäiset korkeakulttuurit: Mesopotamia. Pronssikautisen (noin 3500-1000 eaa.) Mesopotamian (Eufrat ja Tigris jokien) alueelta on on löydetty jäänteitä käymälöistä sekä jäteja sadevesiviemäreistä. Marin kaupunki Eufratin rannalla 3000-1000 eaa. Wikipedia, Artist: Balage Balogh
Induskulttuuri: pronssikautinen Kirjoituksia (sinetit) ei ole pystytty tulkitsemaan. Induskulttuurin kukoistusaika 2600-1900 eaa. Arkeologia: mm. Mohenjo- Daron kaupunki, jossa kaivot, uima-altaat, viemärit HYGIENIA >< TABU?
Pronssikautinen minolainen & mykeneläinen Kreeta/Kreikka. Minolaista kirjoitusta ei ole pystytty tulkitsemaan, mykeneläiset kirjoitukset arkaaista kreikkaa. Minolainen (n. 2600-1450 eaa.) ja mykeneläinen (n. 1600-1100 eaa.) Kreeta/Kreikka Palatseissa (mm. Knossos, Faistos, Pylos) vesijohtoja, kaivoja, kylpyammeita, viemäreitä. HYGIENIA >< TABU?
Länsimaisen elämäntavan mahdollistaja: puhdas vesi, antiikki Euroopan ensimmäisen kaupungistumisen huippu 200 eaa. 200 jaa. Välimeren ympäristössä Antiikin lääkärit: Hyvän juomaveden kriteerit: kirkas, kylmä, virtaava, hajuton, mauton (hyvän makuinen) = aistein havaittavia ominaisuuksia Vesihuoltoon huomiota, vesijohdot (akveduktit), vesi lähteestä tai muuten hyvänlaatuisesta virtaavasta vedestä, siivilät, suodattaminen. Seisova, haiseva, suoperäinen vesi huonolaatuista, vältettävää vettä suosittivat veden keittämistä (kolmasosa tai puolet veden määrästä pois)
Veden kemiallinen saastuminen: lyijy Arvioitu, että Rooman vallan (n. 200 eaa.-500 jaa.) aikana lyijyä noin 500 g/asukas/vuosi. Lyijyä on helppo työstää levyiksi, jotka voidaan kiertää putkeksi ja näin saada käyttökelpoista vesijohtoa varsin yksinkertaisella teknologialla, lisäksi lyijyiset vesijohdot ovat kestäviä ja joustavia ja ihanteellisia toteutettaessa teknisesti vaativia ratkaisuja. Antiikin jälkeen lyijyä on käytetty 1900-luvulle asti vesijohtojen materiaalina. 1800-luvulla tietämys lyijyn vaarallisuudesta vesijohtojen materiaalina lisääntyi, Suomessa ei juuri käytetty lyijyä vesijohtojen materiaalina. Ongelma monissa vanhoissa kaupungeissa Roomalaisissa kaupungeissa vesi kulki tavallisesti lyijyisissä putkissa. Kuva: Aquae Sulis (nyk. Bath), Tea Lallukka.
Puhdas vesi, antiikki Vesijohto ja kylpylä merkitsivät roomalaisille sivistynyttä elämää. Julkiset käymälät huuhdottiin vedellä, yksityiset yleensä ei. Akveduktit rakennettiin Rooman vallan aikana lähinnä kylpylöiden vedensaannin turvaamiseksi, ei hyvän juomaveden saamiseksi asutukseen. Antiikin vesihuollon päämäärä oli ylellisyys, ei ihmisten terveys. Jopa tilanteessa, jossa yksityistaloon tuli vesijohto roomalaisessa Pompeijin kaupungissa, se ei tavallisesti johtanut keittiöön tai käymälään vaan suihkukaivoon ja puutarharakenteisiin.
Henkilökohtaisen ja yleisen hygienian kohentuminen 1700-luvulta lähtien? Kristillinen keskiajan ja renessanssin eurooppalaiset likaisia verrattuna islamilaisen maailman väestöön Kylpylälaitos alkoi toipua 1600-luvulla kuppataudin pelon aiheuttamasta lamatilasta. Oppineet alkoivat korostaa peseytymisen ja kylpemisen merkitystä sekä puhuivat kelvollisen juoma- ja pesuveden turvaamisen puolesta.
Länsimaisen elämäntavan mahdollistaja: puhdas vesi, 1800-luku Seisova vesi, mätänevät eläin ja kasviperäiset jätteet ilmaa muuttuu tauteja aiheuttavaksi (= miasma) Miasman lähteiden katsottiin tavallisesti löydettävän pahan hajun perusteella. Brittein saarilla 1800-luvun puolivälissä alkaneessa kaupunkien hygieenisten olojen saneerauksessa keskeisenä oli runsas määrä hyvälaatuista juoksevaa vettä ja kunnollinen viemäröinti. Edwin Chadwick, raportti v. 1842 Jukseva vesi, suihku ja WC merkitsevät länsimaiselle ihmiselle sivistynyttä elämää. WC, Suomi 1800/1900-lukujen vaihde, nopea yleistyminen
Kolera Kolera oli uusi kauhua levittävä tauti, jolla sanitaatiotoimenpiteitä perusteltiin (mm. Chadwick ). Levisi 1. kerran Eurooppaan v. 1830-32. Suomessa: 1831, 1848, 1853-56, 1871-72, (1892-94 ja 1908 yksittäisiä) John Snow (1813 1858) osoitti koleran leviävän veden välityksellä v. 1854, Lontoo. V. 1883 saksalainen Robert Koch (1843 1910) sai kunnian koleran aiheuttavan mikrobin löytämisestä (Filippo Pacini jo v. 1854 kuvasi ko. vibrion, mutta hänet unohdettiin ).
Kolera Kolera saapui1830-luvun alussa ensimmäistä kertaa Eurooppaan, Afrikkaan, Pohjois-Amerikkaan ja Japaniin. Sairauskäsitys muuttui: spesifi tauti, spesifi syy
John Snow & kolera Snowlla oli selkeä käsitys koleran patofysiologiasta: kyseessä ruoansulatuselimistön tauti, jonka oireet johtuivat runsaasta nestehukasta. Hän esitti, että kolera myrkky levisi sairailta terveille vahingossa nieltynä ruoansulatuselimistön kautta ja omasi ominaisuuden moninkertaistua terveissä (Snow 1855: 9). Kolera, Carl Sandhaas (1801-1859), akvarelli 1830- luvulta.
Vesi & Mikrobit -1900-luvun vaihteeseen mennessä sellaisten bakteeritautien kuten koleran, lavantaudin ja punataudin oli osoitettu leviävän saastuneen juomaveden välityksellä. 1900-luvun alkupuolella osoitettiin erilaisten virusten leviävän veden välityksellä, erilaiset kesäripulit saivat selityksensä.
Puhdas juomavesi, 1800-luku 1800-luvulla otettiin veden suodattaminen hiekkakerrosten läpi järjestelmällisesti käyttöön kaupunkien juomaveden puhdistamisessa. Erityisesti vuoden 1893 koleraepidemian kokemukset Hampurissa korostivat veden suodattamisen merkitystä. Saastuneen juomaveden seurauksena Tampereella oli lavantautiepidemia vuosina 1915-1916, jolloin peräti 3304 tamperelaista sairastui ja näistä 279 (8.4%) kuoli 1890-luvulla aloitettiin ensimmäiset kokeilut juomaveden desinfektiosta klooriyhdisteillä. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä veden klooraus otettiin yleisesti käyttöön: Lontoo v. 1915, Helsinki v. 1916 ja Tampere v. 1917. juomavesi (talousvesi) turvallista veden kaupallistuminen, pullovesi
Vesihuollon kehittyminen Suomen kaupungeissa (Lähde: Nygård 2004: 348). Kaupunki Vesilaitos Viemärilaitos Helsinki 1871/1876k 1877/1880 Viipuri 1891/1892 1873 Turku 1898/1902 1894 Tampere 1882/1884 1876k Oulu 1897/1902 1897/1902 Vaasa 1915 1915 Jyväskylä 1909/1911 1909/1911 Kuopio 1913/1914 1906k Pori 1934/1935 1893/1895 Huomautus: 1891/1892 = laitos perustetaan/otetaan käyttöön; k = yksityisen laitoksen kunnallistaminen.
Yhdysvalloissa lavantautiin kuolleet/100 000 asukasta 1900-luvun alkupuolella. Kuviossa esitetty milloin veden klooraus yleisesti aloitettiin Yhdysvalloissa. (Lähde: Centers for Disease Control and Prevention)
1970-luvulle tultaessa katsottiin, että veden välityksellä leviävät taudit ovat ongelma vain katastrofien (maanjärsitykset, sota ym.) yhteydessä. 2000-luvun alussa havahduttiin, että puhtaan juomaveden takaaminen ongelma, jopa teollisesti kehittyneissä maissa (vanheneva infrastruktuuri yms.).
Ei vain lyijy vaan myös arseeni vedessä Korkeita arseenipitoisuuksia voi esiintyä eräissä luonnonvesissä. Pohjois-Chilessä oli laaja juomaveden aiheuttama kroonisen arseenimyrkytyksen epidemia 1900-luvun puolivälissä. Bangladeshissa bakteriologisesti hyvälaatuisen juomaveden saamiseksi porattin lukuisia porakaivoja erityisesti 1970-luvulta lähtien. 1980-luvulla alettiin kiinnittää huomiota kroonisen arseenimyrkytyksen oireisiin: ihomuutokset, syöpä. 1990-luvulla tajuttiin ongelman mittasuhteet: 33-77 miljoonaa ihmistä altistui vedelle, jossa korkea arseenipitoisuus. Suomen maaperässä myös korkeita arseenipitoisuuksia, pohjavedet?
Puhdas juomavesi 7 miljardille? Arvioidaan, että noin miljardilla ihmisellä ei ole saatavissa kunnollista juomavettä. Mikrobit vedessä kädet, juomavesi ja ruoka saastuvat suolistosairaudet (kolera, punatauti, erilaiset ripulitaudit) mikrobit vedessä kädet, juomavesi jne. Tarvitaan vähintään 50 l/vrk/ihminen juomavedeksi, ruoanlaittoon, henkilökohtaiseen hygieniaan, asunnon siivoukseen sekä pyykinpesuun.
KIITOS