RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1
RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT Raakaveden ominaisuudet Luontainen laatu Pintavesilaitokset Pohjavedenottamot Likaantuminen vs. suojaukset Jätevesi Eläinten ulosteet 3 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT Veden käsittelyprosessit Veden desinfiointi 4 2
RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT Veden jakelu Jakeluverkosto (kunto, ikä, materiaalit) Viive verkostossa veden ikä Olosuhteet (lämpötila, desinfiointiainejäämät, ) 5 Vesiepidemioiden seuranta Vesiepidemioiden havaitseminen tehostui kun ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden ilmoitusmenettely otettiin käyttöön Vesiepidemioiden ilmoituspakon alku https://palvelut2.evira.fi/rymy/ 6 3
Vesiepidemioiden esiintyvyys Sairastapausten lukumäärän jakauma 1998-2012 Suurimmassa osassa (80%) vesiepidemioista alle 100 sairastunutta 7 Vesiepidemiat 1998-2012 Vesiepidemioiden lukumäärä, N= 76 Suurin osa epidemiosta (57%) yksityisillä pohjavedenottamoilla perheet, kaupallinen toiminta, yhteisöt, vesiosuuskunnat 8 4
Vesiepidemiat 1998-2012 Sairastuneiden lukumäärä, N= 27 910 Suurin osa sairastumisista (86%) on johtunut kunnallisen vesilaitoksen tuottaman talousveden likaantumisesta 9 Vesiepidemiat eri vuodenaikoina Suurin osa (56%) vesiepidemioista esiintyy kesä-syyskuun välisenä aikana Yhteisöjen (mm. leirikeskukset) ja yksityisten vedenottamoiden veden käyttö keskittyy kesäaikaan 10 5
Vesiepidemiat 1998-2012 Epidemioiden aiheuttajat Suomessa epidemioiden lukumäärä Tuntematon Norovirukset 11 Vesiepidemioissa sairastuneet 1998-2011 Epidemian aiheuttajamikrobin mukainen jaottelu. Norovirus Kampylobakteeri Rotavirus Tuntematon 2.1%) 27 400 Kemiall. Alkueläin 0.9% 25.3% 71.6% 12 6
Miksi vesiepidemia syntyi? Ulosteperäinen mikrobi päätyy raakaveteen - Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätteet/jätevedet - Eläinten jätökset, pintavalumat, tulvat juomaveden puhdistusprosessin läpäiseminen desinfioinnista selviytyminen säilyminen verkostovedessä vesiepidemia 13 Jätevedet ja (pohja)vesien likaantuminen Suurin osa vesiepidemioista liittyy jätevesiin Puhdistetut jätevedet eivät ole mikrobiologisesti turvallisia Jätevesien kautta luontoon pääsee suuria määriä tautia-aiheuttavia mikrobeja Päästöt pintavesiin ja usein esim. jätevesien maahanimeytyksen kautta pohjavesiin 14 7
Tekninen selvitys: miksi raakavesilähde likaantui? Pintavalunta o Kaivojen sijainti - rinteet/montut o Ohuet suojakerrokset o Rankkasateet Pintaveden imeytyminen pohjaveteen (rantaimeyt.) o Imeytymismatka liian lyhyt 15 Tekninen selvitys: miksi raakavesilähde likaantui? Vuotavat kaivorakenteet Pintavalumat pääsevät kaivoon Sijainti ongelmallinen 10.3.2014 16 8
Tulvat vesien likaajina Tulvavesi peittää vedenottamon Tulvavesi tunkeutuu ylivuotoputkien kautta pohjavesikaivoon Tulvavesi edistää vesien imeytymistä pohjaveteen Mikrobien kulkeutumismatka pohjaveteen lyhenee Saastumisen havaitseminen YLEENSÄ: Terveydensuojeluviranomainen sairastapaukset poikkeavat valvontatutkimustulokset kuluttajien valitukset Vesilaitos tarkkailutulokset poikkeavia: kolibakteerit, E.coli kuluttajien valitukset Huom. Jo pieni poikkeama laadussa voi olla merkki veden saastumisesta 18 9
Vesiepidemioiden yleispiirteitä (1/2) Epidemian kohde Useimmiten pieni pohjavesilaitos ei desinfiointia Usko pohjaveden hyvälaatuisuuteen Ei aiempia ongelmia: pohjavesi on turvassa Harvat veden laadun mittaukset - vähin mahdollinen näytteenottotiheys ongelmien havaitseminen sattumanvaraista Epidemia tulee yleensä ilmi vasta kun ensimmäiset potilaat ilmaantuvat 19 Vesiepidemioiden yleispiirteitä (2/2) Miinukset Toimenpiteiden myöhästyminen: kontaminaatiovaihe ohi ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään Vesinäytteiden otto myöhässä: vesinäytteet puhtaita epäily oliko epidemian syy vedessä ollenkaan? Plussat Epidemian torjuntatoimet onnistuvat Mm. vedenkeittokehoitus -100% vaikutus Useimmiten epidemian syy selvitetään ja sen toistuminen estetään Vedenkäsittelyn tehostaminen mm. UV-desinfioinnin käyttöön) 20 10
Vesiepidemioiden selvitystyö 21 www.thl.fi/vesi 22 11
Milloin epäillä vesiepidemiaa? Mikäli havaitaan joko useita samanaikaisia sairastapauksia tai veden laatu heikkenee yllättäen Nopea havaitseminen on usein vaikeaa useimmiten vasta ensimmäisten sairaustapausten myötä jo pienikin muutos talousveden laadussa voi olla ensimmäinen havainto suolistoinfektion oireet, oireiden alkamisajankohta ja kesto riippuvat taudinaiheuttajasta vain murto-osa sairastuneista hakeutuu hoitoon Vesiepidemian havaitseminen edellyttää yhteistyötä kunnan terveyspalveluista vastaava taho, vesilaitos, terveydensuojeluviranomainen, valvontanäytteitä tutkivat laboratoriot, kuluttajat 23 Toimintaohjeet vesiepidemiatilanteissa Tärkeimmät toimenpiteet Tiedota Talousveden saastumisesta tiedottaminen kuluttajille Pysäytä epidemia Talousveden käyttörajoitukset ja/tai juomaveden keittokehotus Vaihtoehtoinen vedenhankinta tarvittaessa Tutki Tehostettu vesinäytteiden analysointi epidemian syyn selvittämiseksi Potilasnäytteiden analysointi taudinaiheuttajan selvittämiseksi Puhdista vesijohtoverkosto Talousveden desinfioinnin aloittaminen ja/tai tehostaminen Talousveden saastumisen syyn poistaminen Ilmoitus RYMY-järjestelmään 24 12
Vesinäytteenotto vesiepidemiatilanteessa Vettä talteen heti! Raaka-, vesilaitos- ja verkostovedestä Kloori on poistettava vedestä näytteenoton yhteydessä Säilytys ja kuljetus noin +5 o C lämpötilassa Näytemäärän tulee riittää tarvittaviin analyyseihin Minimi kampylobakteeritutkimukseen 5 L ja virustutkimukseen 2 L Lisätietoja: Valviran erityistilanneopas (kappale 3.6) Vesinäytteitä analysoivat laboratoriot THL:n verkkosivut; Vesimikrobiologinen analytiikka (THL) Näytteenottotapa SFS-EN ISO 19458: 2007 mukaisesti tai tutkivan laboratorion näytteenotto-ohjeiden mukaan 25 Mitä vesinäytteistä tutkitaan vesiepidemiatilanteissa Yksityiskohtaisia yleisiä analyysiohjeita ei voida antaa, sillä jokainen tapaus on erilainen! Ulostesaastutusta osoittavat indikaattoribakteerit virallisten valvontatutkimusten tavanomaista suuremmista vesitilavuuksista ja pikamenetelmillä. Valikoidusti taudinaiheuttajamikrobeja epidemian vesivälitteisyyden varmistamiseksi indikaattoribakteerit eivät aina korreloi taudinaiheuttajien esiintymisen kanssa Vesinäytteen fysikaalis-kemiallinen laatu virheellisen kemikaloinnin selvittämiseksi (esimerkiksi lipeän ylisyöttö) tietyt epäillyt kemikaalit 26 13
Pohjois-Savo 7/2012 4.7.2012: Vesijohdon rikkoutuminen maantien alitustyön yhteydessä Vesitornin tyhjeneminen ja likaisen veden pääsy vesijohtoon Likaista vettä vesitorniin jakeluverkoston likaantuminen Vesinäytteet 5.7. vääristä paikoista/väärään aikaan luulo että talousvesi on puhdasta Vuorela 7/2012 / Ilkka Miettinen 27 Epidemian paljastuminen ja vastatoimet Ensimmäiset potilaat terveyskeskukseen 6.7. Potilastapausten kasvu viikolla 28 (7-8 potilasta/vrk) 16.7. vesiepidemia-epäilyn syntyminen Vesinäytteet verkostosta Suuri E. coli ja enterokokkilukumäärä vedessä (17.7.) Vastatoimet Juomaveden keittokehotus: 17.7. 3.8.2012 Verkostoveden klooraus (2-3 mg/l) 18.7. 31.8.2012 Varaveden jakelupiste 17.7. 10.8.2012 28 14
Löydökset ja seuraukset Verkosto/vesitorni: Indikaattoribakteerit Enterohemorraagiset E. coli -bakteerit Sapporo-, adeno- ja norovirukset Potilaat: Kampylobakteerit Enterohemorraagiset E. coli -bakteerit Sapporovirukset Nettikysely kuntalaisille: Sairastuneita: n. 500 henkilöä Alle 10 hlö:ä terveyskeskukseen 10.3.2014 Varautuminen vesiepidemiaan (1/2) Pääasiallinen selvitysvastuu on kunnan terveydensuojeluviranomaisella: Varaudu epidemian hoitamiseen Ylläpidä eri viranomaisten, vesilaitoksen ja tutkimuksia tekevän laboratorion välistä yhteistyötä Selvitä eri toimijoiden tehtäväjako Suunnittele epidemioiden selvittämisestä vastaavan epidemiaselvitystyöryhmän kokoonpano ja jäsenten vastuut Pidä yhteystiedot ja toimintaohjeet ajan tasalla Harjoittele epidemiatilanteita etukäteen Varmista osaavan henkilökunnan riittävyys ja eri tahojen työjako Varaudu tarvittaessa yhteistyöhön naapurikunnan tai naapurivesilaitoksen kanssa Hanki tietotaito ja välineistö etukäteen 10.3.2014 30 15
Varautuminen vesiepidemiaan (2/2) Vesihuollon riskinarviointi ja -hallinta Kartoita ja minimoi etukäteen sellaiset vesihuoltoon liittyvät tekijät, jotka voivat edistää vesiepidemian syntymistä Suunnittele epidemiatiedottaminen etukäteen Laadi tiedotemalli ja käännä se tarvittaville kielille etukäteen Pohdi tiedottamisen kanavat ja tiedottamiseen sitoutettavat henkilöt Varaudu vakaviin vesiepidemiatilanteisiin, jolloin voidaan tarvita puhelinpäivystys veden käyttäjien kysymyksiä varten. 10.3.2014 31 Saastumistilanteiden ennaltaehkäisy Multi-barrier lähestymistapa suojaukset/poistotehokkuudet Mikrobiologisten uhkien arviointi tehoseuranta QMRA kvantitatiivinen mikrobiologisten riskien arviointi laskennallinen arvio vesiturvallisuudesta VESIOPAS: http://fi.opasnet.org/fi/vesiopas Vesilaitoksen puhdistusprosessien tehostaminen jos riittävään vesiturvallisuuteen ei edes teoriassa päästä Vesivälitteisten infektioiden tavoite < 10-6 DALYs (WHO 2004) 32 16
Talousveden mikrobiologinen laatu ja vesiturvallisuus Lopputuotteen testaamisesta riskien hallintaan Ennen: Ei E. coli bakteeria 100 ml:ssa hanavettä vesi on turvallista Tulevaisuudessa: Vesiturvallisuuden hallinta (kontaminaatioiden ehkäisy) raakavedestä käyttäjän hanaan kaikkien taudinaiheuttajien osalta Tautia aiheuttaville mikrobeille altistumisen todennäköisyys x Altistumisen terveysvaikutus 33 Ennaltaehkäisevät toimet Pohjavesiesiintymät haavoittuvia Uhkien arviointi WSPn käyttöönotto Suomessa, valmistelu käynnissä Talousveden riittävän tehokas käsittely Raakaveden laadun huomioiminen Desinfiointivalmius (laitteistot,reagenssit ja käyttöohjeet) Asetus v.2014 Henkilökunnan koulutus Vesilaitoshoitajien pätevyystesti 34 17