Rauhanprojekti 2012 1
60 30 20 10 Atlantti Atlanten Portugali Portugal 1986 Lissabon 30 Madrid Espanja Spanien 1986 2013 Reykjavik Irlanti Irland 1973 Islanti Island 20 POHJOIS-IRLANTI NORDIRLAND Dublin Iso-Britannia Storbritannien 1973 ANDORRA Lontoo London 70 70 Napapiiri Polcirkeln Pariisi Paris Ranska Frankrike 10 Bryssel Pohjanmeri Nordsjön Alankomaat Nederländerna Amsterdam Belgia Belgien LUXEMBURG Luxemburg Sveitsi Bern Schweiz MONACO 0 Norjanmeri Norska havet Norja Norge Tanska Danmark 1973 Saksa Tyskland LIECHTENSTEIN Italia Italien SAN MARINO Rooma Rom Oslo VATIKAANI VATIKANSTATEN Kööpenhamina Köpenhamn Berliini Berlin Praha Prag Itävalta Österrike 1995 10 20 Ruotsi Sverige 1995 Tšekki Tjeckien Wien Tukholma Stockholm Itämeri Östersjön Puola Polen Slovakia Slovakien Unkari Budapest Ungern Bratislava Ljubljana Zagreb Slovenia Kroatia Slovenien Kroatien Bosnia-Hertsegovina Bosnien-Hercegovina Serbia Serbien Sarajevo Montenegro Kosovo Podgorica Tirana Albania Albanien VENÄJÄ RYSSLAND Varsova Warszawa Belgrad 30 Suomi Finland 1995 Helsinki Helsingfors Riika Riga Liettua Litauen Pristina Sofia Skopje Makedonia Makedonien (FYROM) Kreikka Grekland 1981 Tallinna Tallinn Viro Estland Latvia Lettland Vilna Vilnius Minsk Valko-Venäjä Vitryssland Romania Rumänien 2007 Bukarest Bulgaria Bulgarien 2007 Barentsinmeri Barents hav Kiova Kiev Moldova Moldavien Chişinău Ukraina Moskova Moskva Mustameri Svarta havet Ankara Turkki Turkiet 60 Euroopan unionin jäsenmaat ja liittymisvuodet Europeiska unionens medlemsstater och anslutningsår Ehdokasmaat Euroopan unionin jäseniksi Kandidatländer för medlemskap i Europeiska unionen Mahdolliset ehdokasmaat Potentiella kandidatländer Euroopan unionin itäiset kumppanimaat Europeiska unionens östliga partnerländer Euroalue Euroområdet Schengen-maat Schengenländer Venäjä Ryssland Tbilisi Georgia Georgien 70 70 60 60 Kazakstan Azerbaidžan Azerbajdzjan Armenia Armenien Jerevan Iran Euroopan unioni edeltäjineen on yli kuusi vuosikymmentä toiminut rauhan ja sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Nobel-palkinto on tunnustus, mutta muistuttaa saajaansa siitä, että rauhanprojektia on vaalittava. EU on parhaillaan vakavien talousvaikeuksien ja huomattavan sosiaalisen rauhattomuuden kourissa. Unionin velkakriisin hoito on herättänyt katkeruutta ja kaunaa eteläisen Euroopan kriisimaissa. Samalla muukalaisvihamielisyys ja kiihkokansallisuus ovat useissa maissa vahvempia kuin koskaan toisen maailmansodan päätyttyä. Vuodesta 1945 alkaen sovussa elämisestä on tullut todellisuutta sitä ennen Ranskan ja Saksan kesken ehdittiin runsaan 70 vuoden aikana käydä kolme sotaa. Euroopan yhdentymisen lähtölaukauksena toimi Schumanin julistus. Siinä hahmoteltiin, että maiden hiili- ja terästuotanto yhdistämällä niistä otetaan yhteinen vastuu eikä Ranskan ja Saksan sota enää olisi käytännössä mahdollinen. Tämä loi talous- ja poliittisen yhteistyön pohjan ja onnistui vakauttamaan Euroopan. 1980-luvulla aiemmat sotilasdiktatuurit Kreikka, Espanja ja Portugali liittyivät EU:hun. Niin kutsuttu rautaesirippu poistui, kun itäisen ja läntisen Saksan välille rakennettu Berliinin muuri 1989 murtui, ja idän ja lännen kylmä sota lientyi. Suomi liittyi unioniin yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa 1995, kymmenen uutta jäsenmaata entisistä itäisen Euroopan maista unioni sai, ja kolme vuotta myöhemmin mukaan tulivat Bulgaria ja Romania. Kroatia liittyy 1. heinäkuuta 2013 EU:n 28. jäseneksi. Jäsenyysneuvottelut Montenegron kanssa avattiin kesäkuussa 2012 ja maaliskuussa Serbialle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema. Tämä kaikki vahvistaa sovintoprosessin etenemistä Balkanilla olivathan Jugoslavian hajoamisen seurauksena syntyneet Balkanin 1990-luvun alun sisällissodat myös EU:n suuria epäonnistumisia. Kuluneella vuosikymmenellä niin ikään Turkin EU-jäsenyyden tavoite on lisännyt demokratiaa maassa. EU:n perussopimuksen mukaan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa unionin perustana olevia arvoja ja sitoutuu edistämään niitä. EU:n tasapainottava rooli on auttanut muuttamaan valtaosan Eurooppaa sodan mantereesta rauhan maanosaksi. Siksi EU:n työ täyttää palkinnon perustajan Alfred Nobelin rauhanpalkinnolle 1895 määrittelemän kriteerin, kansojen välisen veljeyden. Rabat Marokko Marocko Kartta: Mika Launis 0 Alger Algeria Algeriet Tunisia Tunisien 10 Tunis Valletta Malta Välimeri Medelhavet Ateena Aten 20 30 Nikosia Nicosia Kypros Cypern Libanon Beirut Israel Damaskos Damaskus Syyria Syrien Irak Kun Norjan kansankäräjien jäsenten muodostama Nobel-komitea päätti myöntää vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinnon EU:lle, velkakriisistä ja synkistä talousnäkymistä huolimatta tunnustus herätti iloa ja ansaittua ylpeyttä jäsenmaissa. Palkitsijoiden ilmeinen ajatus olkaa varuillanne ja huolehtikaa jatkuvasti rauhan ja sovinnon säilymisestä, demokratian periaatteista ja ihmisoikeuksista jatkossakin osattiin varmaan lukea oikein. Helsingin Sanomat kysyi (23.9.) kahdelta filosofilta ja neljältä muulta kansalaiselta Euroopan ideaa: Filosofien mukaan EU-liput, hymnit ja muut latteudet voi unohtaa, sillä eurooppalaisuus nousee kysymisestä. Kyseenalaistaminen jos mikä on Euroopan ydintä. 2 3
Kahden maailmansodan katkerat opetukset loivat pohjan Länsi-Euroopan yhdentymiselle Berliini toisen maailmansodan jälkeen syksyllä 1945: Raunionaiset (Trummerfrauen) siivoavat ja lajittelevat pommituksessa tuhoutuneiden rakennusten raunioita. Kuva: DPA / Lehtikuva / Ursula Röhnert Berliinin jakautuminen sodan voittaneiden valtioiden valvonta-alueisiin johti Berliinin muurin rakentamiseen vuonna 1961. Muurista tuli lähes 30 vuodeksi idän ja lännen kylmän sodan symboli. Länsiberliiniläinen poliisi seuraa itäsaksalaisten sotilaiden muuraustyötä. Kuva: AP / Lehtikuva Ranskan ulkoministeri Robert Schuman (keskellä) ja ekonomisti Jean Monnet (vas.) kertoivat Pariisissa 1950 Ranskan pyrkivän Euroopan poliittiseen yhdentymiseen. Kuva: AFP / Lehtikuva Vuoden 1968 opiskelijaliikehditä eri puolilla Eurooppaa ennakoi kylmän sodan päättymistä. Opiskelijamaailmassa oli kasvamassa uusi vallan eliitti, jonka keskeisiä arvoja olivat rauha ja kansainvälisyys. Pariisin lakkokevään vakavia ilmeitä. Kuva: AFP PHOTO / FIAF / Martha Carroll / Lehtikuva 4 5
Länsi-Euroopan viimeiset sotilasdiktatuurit Portugalissa, Kreikassa ja Espanjassa kaatuivat vuosina 1974 75. Alemman upseeriston johtama neilikkavallankumous palautti pysyvästi siviilit valtaan. Kreikka liittyi EU:hun 1981, Espanja ja Portugali 1984. Kuva: Lehtikuva / Reuters / Eduardo Gageiro Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989 ja Varsovan liitto hajosi. Euroopan unioni laajeni nopeasti itään. Kuva: Suomen Kuvapalvelu Oy / C. Keystone Sota vaurioitti erityisesti Sarajevon kaupunkia. Bosnian serbit piirittivät Bosnian hallituksen hallussa ollutta kaupunkia 1 425 päivää, liki neljä vuotta. Historiallisen Mostarin sillan tuhoutumisesta ja sen jälleenrakennustyöstä tuli Balkanin sotien symboli. Kuva: Lehtikuva / Sipa Press / Alexandra Boulat Suomi liittyi yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa EU:hun 1. tammikuuta 1995. Jäsenyysneuvotteluja vetänyt ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen kättelee neuvottelujen päätyttyä Euroopan komission puheenjohtajaa Jacques Delorsia maaliskuussa 1994 Suomen neuvotteluvaltuuskunnan ympäröimänä. Kuva: Lehtikuva 6 7
EU:n kriisinhallinta- ja muita operaatioita Siviilioperaatiot Sotilasoperaatiot syksyllä 2012 Demokratiavaje on totta EU:ssa: Euroopan parlamentin ja kansallisten vaalien äänestysprosentit jäsenmaissa ovat huolestuttavan alhaisia. Yhteiseen päätöksentekoon osallistuminen aktivoituu, kun EU-kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa elämänsä perusasioihin, talouden ja ihmisoikeuksien tasa-arvoon. Eurokriisi on koetellut EU:n yhtenäisyyttä. Säästökuurille joutuneet kreikkalaiset osoittivat mieltään Saksan liittokansleri Angela Merkeliä vastaan 9. lokakuuta 2012. Kuva: Lehtikuva / Reuters / Grigoris Siamidis Opiskelijavaihto on nuorille itsestäänselvyys. Vuonna 2011 eurooppalaiseen opiskelijavaihtoon osallistui 200 000 nuorta. Se on pitkän yhteistyön tuoma mahdollisuus, jollaista aiemmat sukupolvet eivät osanneet toivoa. Kuva: CIMOn kuva-arkisto / Satu Haavisto EUFOR ALTHEA BOSNIA-HERTSEGOVINA Vahvuus 786 EULEX KOSOVO KOSOVO 2008 Vahvuus 2124 EUCAP SAHEL Niger NIGERIA 2012 Vahvuus 19 EUPOL RD Congo KONGO 2007 Vahvuus 56 EUSEC RD Congo KONGO 2005 Vahvuus 68 Lähde: Euroopan unionin neuvosto EU Common Security and Defence Policy (CSDP) EUPOL COPPS PALESTIINA 2006 Vahvuus 101 EU on maailman suurin talous ja suurin yksittäinen kehitysavun antaja, mutta toisaalta myös protektionistinen kauppayhteisö. Historiallisesti kolonialismin purku on ollut tärkeää. EUBAM Rafah PALESTIINA 2005 Vahvuus 8 EUBAM MOLDOVA JA UKRAINA 2005 Vahvuus 200 EUAVSEC South Sudan ETELÄ-SUDAN 2012 EUJUST LEX IRAK 2005 Vahvuus 55 EUNAVFOR Atalanta SOMALIA 2008 Vahvuus 1342 EUTM SOMALIA SOMALIA 2010 Vahvuus 145 EUMM GEORGIA GEORGIA 2008 Vahvuus 400 EUPOL AFGHANISTAN AFGANISTAN 2007 Vahvuus 541 EUCAP NESTOR SOMALIA 2012 Vahvuus 20 Lisätietoa käynnissä olevista ja jo päättyneistä operaatioista: http://www.consilium.europa.eu/eeas/security-defence/eu-operations?lang=fi EU on konfliktinhallinnan keskeinen toimija, ja eurooppalaiset arvot demokratia ja ihmisoikeudet ovat olleet yksi mantereen menestyneimmistä vientituotteista. Kartta: Mika Launis 8 9
Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA EU on ollut maailmanhistorian kenties menestyksekkäin rauhanprojekti. EU on tuonut rauhaa ja vakautta alueelle, joka on ollut monien erilaisten sotien ja väkivallan kohteena. Se on pannut lopun Euroopan sisäisille sodille, joista on lähtenyt kaksi tuhoisaa maailmansotaa liikkeelle. EU on myös aktiivinen kansainvälinen toimija. Ilman unionia meillä ei olisi esimerkiksi Kioton sopimusta tai kansainvälistä rikostuomioistuinta. Valitettavasti jäsenvaltioiden sitoutuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on tällä hetkellä riittämätöntä ja EU:ssa on eurokriisin ohella myös sekä sen rakenteista että toimintatavoista syntynyt unionin legitimiteettiä kalvava demokratian kriisi. Kriisin voittamiseen unionin on haettava voimaa sen perustana olevista yhteisistä arvoista ja perinteisestä lähestymistavasta vieden integraatiota näiden arvojen pohjalta jatkuvasti pienin askelin eteenpäin. Unionin on säilytettävä esimerkin voimaan perustuva vetovoimansa samalla kun pyritään parempaan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen ja kilpailukykyyn. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion noudattamisessa ei voida sallia jäsenmailta taka-askelia, ja mekanismeja tämän varmistamiseen on tarvittaessa käytettävä ja vahvistettava. 1. Nimeä kaksi tärkeintä asiaa, joiden takia EU on mielestäsi nobelinsa ansainnut. Perustele. 2. Nimeä kaksi EU:n suurinta ongelmaa, joiden ratkaisemiseksi EU:n on tehtävä kaikkensa. Kerro miten. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander STUBB Rauha ja vakaus. Kun unioni perustettiin, useat Euroopan maat olivat sotineet keskenään. Yhteistyö on tiivistänyt maiden välejä niin, etteivät sodat unionimaiden välillä ole mahdollisia. Unionin laajentuminen yhä uusiin maihin on luonut Eurooppaan poliittista ja taloudellista vakautta. Ihmisten elinolosuhteet uusissa jäsenmaissa ovat parantuneet niin demokratian kuin markkinataloudenkin leviämisen kautta. Talouskriisi on Euroopan unionin suurin ongelma. Jos talouskriisi jatkuu, se voi aiheuttaa moneen maahan esimerkiksi laman, joka taas synnyttää esimerkiksi työttömyyttä. Yksi keino kriisin ratkaisemiseksi on uudistaa rakenteita: esimerkiksi työmarkkinoiden joustavuutta pitäisi lisätä niin, että yritykset voisivat työllistää ihmisiä helpommin. Talous- ja rahaliittoa pitää myös vahvistaa uusilla säännöillä ja laeilla, jotta emme joutuisi kriisiin uudelleen. Toinen ongelma on uhka siitä, että Eurooppa jakaantuu leireihin: ei saa syntyä pohjoisten ja eteläisten maiden ryhmiä tai euromaiden ja euroon kuulumattomien maiden joukkoja. Jos näin kävisi, maiden väleille voisi syntyä epäluottamusta. Maanosamme oli jakautunut länteen ja itään melkein 50 vuotta, eikä uusia muureja tarvita. Kehitysministeri Heidi HAUTALA EU on menestyksellisin ja pisimmälle viety ylikansallisen päätöksenteon ilmentymä maailmassa, jossa yhä useammat ongelmat vaativat rajat ylittäviä ratkaisuja. EU on askel askeleelta rakentunut demokraattisemmaksi. Se inspiroi esimerkillään Afrikan unionia ja muita alueellisia organisaatioita. Toki ne voivat oppia myös siitä, että EU on edennyt yhteiseen rahaan rakentamatta vastaavaa yhteistä talous- ja finanssipolitiikkaa. EU ansaitsee rauhanpalkintonsa vain, jos se huolehtii myös vastuustaan köyhyyden ja muiden globaaliongelmien voittamiseksi. Eurokriisi on monitahoinen luottamuskriisi, jossa toisaalta kansalaiset ja toisaalta rahoitusmarkkinat epäilevät EU:n kykyä selviytyä nykyisestä ahdingostaan. Onneksi nyt näyttää siltä, että velkakriisiin on löytymässä uskottavien ratkaisujen aineksia. Kansalaisten luottamus voidaan voittaa parhaiten puolustamalla työllisyyttä ja sosiaalisia oikeuksia. Kuvat: Erkki Tuomioja (Tuomioja), Tuulikki Holopainen (Stubb) ja Liisa Takala (Hautala) Pami Aalto. Kuva: UTA Laajentuminen on olennaisin Nobel-ansio. EU vetää magneetin tavoin puoleensa yhä uusia maita, vaikka suurin laajentumisinnostus onkin jo ohi. Mutta kenelle palkinto kuuluu: komissiolle, jäsenmaille vai meille kaikille? Ehkäpä EU:n asioita ei voi yksilöidä, vaan palkinto kuuluu koko yhdentymisprojektille. Pami AALTO, Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Sixten Korkman. Kuva: Lehtikuva Mielestäni EU ansaitsi Nobelin rauhanpalkinnon: EU on historiallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen alueellisen integraation esimerkki. Se on juurruttanut rauhan Eurooppaan, jossa tilanne on toinen kuin esimerkiksi Aasiassa, jossa poliitikot ovat juuttuneet toisen maailmansodan juoksuhautoihin (Kiina, Japani, Koreat). Mutta kyllä siitä voi olla samaa mieltä, että ei EU voisi ansaita Nobelin talouspalkintoa, sinne on vielä pitkä matka. Sixten Korkman, Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Presidentti Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Marraskuussa Martin päivän tienoilla vietettävä Ahtisaari-päivä sai alkunsa vuonna 2011. Sen tavoitteena on lisätä tietoa riitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta kansainvälisesti ja tavallisessa arjessa. 9.11.2012 Ahtisaari-päivänä presidentti palkitsi nimikkopalkinnollaan helsinkiläisen Vuosaaren Kallahden peruskoulun yhdeksäsluokkalaisen Amrita Sapkotan. Hänet valittiin sovittelijan palkinnon saajaksi sovittelijaoppilaiden ja opettajien äänestyksessä. Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen Toimitus: Päivi Toivanen / Eurooppatiedotus Layout: Mika Launis Paino: Kopijyvä Oy, Kuopio, 2012 10 11
12