ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI 29.03.2016 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi
HIEHONKASVATUKSEN TERVEYSRISKIT Eläinsairaudet - Tarttuvat eläintaudit, muut sairaudet, ruokinnalliset/ravitsemukselliset ongelmat Tapaturmariski - Kuljetuksissa, kasvattamossa, laitumella Hiehon tiinehtyminen - Hiehon ravitsemustila, sukuelinten kehityshäiriöt - Hedelmällisyyshäiriöitä aiheuttavat tarttuvat taudit Hiehon valmius poikimiseen ja sen jälkeiseen tuotantokauteen - Oikea kuntoluokka poikiessa - Hyvä rehunkäyttökapasiteetti; nauta on märehtijä
NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA - Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus.. Tartunnalliset sorkkasairaudet Hengitystietulehduksia aiheuttavat bakteerit Paratuberkuloosi Pernarutto Q- kuume - Virukset Virusripulit ja hengitystietulehdukset BVD (saneerattu) - Sieni-infektiot Pälvisilsa - Sisä- ja ulkoloiset Uusia uhkia...? Mycoplasma bovis; todettu, n. 70 tilaa Bluetongue Schmallenberg-virus; todettu, useita tiloja - Kryptosporidit, Neospora, Kokkidit, Ostertagia ym. - Täit, Väiveet, Häntäkapi ym.
TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit Teuras- ja välityseläinautot Kuivikkeet Vektorit Ilmavirtaukset Raadonkeräys
SALMONELLA Ulosteperäinen bakteeri, erittyy ulosteeseen, tartunta saadaan suun kautta (rehu/ruoka, juomavesi) Yli 2500 eri serotyyppiä + alatyypit, tarttuu eläimestä ihmiseen ja päinvastoin: salmonella on zoonoosi Aiheuttaa kuumeisen suolistotulehduksen, verisen ripulin ja jopa myrkytystilan, voi johtaa kuolemaan, tartunta voi kuitenkin olla myös oireeton Oireiden voimakkuus riippuu eläimen/ihmisen vastustuskyvystä, infektioannoksesta, bakteerikannan taudinaiheutuskyvystä ym. Salmonella on liikkuva bakteeri, leviää kosteilla pinnoilla
SALMONELLA Säilyy lietelannassa ainakin puoli vuotta, kuivassa navetta- ym. pölyssä ja betonin halkeamissa vuosikausia Tuhoutuu + 60 C:ssa 15 minuutissa => kuivalannan huolellinen kompostointi ja maidon pastörointi tuhoavat salmonellan Tuhoutuu < ph 3,5 ja > 11 => happamet ja emäksiset desinfiointiaineet tehoavat hyvin puhtailla pinnoilla Selviytyjä - tyyppiä, lämpö- ja antibioottiresistenttejä kantoja; moniresistentit kannat, tappajasalmonellat (S. Tyhimurium DT 104) Ei erity terveellä lehmällä maitoon, joutuu maitoon ulostesaastutuksen kautta
SALMONELLATILOILLE RAJOITTAVAT MÄÄRÄYKSET Salmonelloosi on virallisesti vastustettava eläintauti; kun tilalla todetaan salmonellatartunta, annetaan tilalle viranomaisten toimesta päätös salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Päätöksen antamiseen riittää myös vahva salmonellatartuntaepäily, esim. tilalle toimitettu salmonellapositiivista rehua Päätöksen tarkoituksena estää tartunnan leviäminen tilalta => ei elävien eläinten myyntiä, tuotantotiloihin vain välttämättömät kävijät, maito pastöroitava
SALMONELLATILOILLE RAJOITTAVAT MÄÄRÄYKSET Virkaeläinlääkärin tulee ilmoittaa alueensa tilalla todetusta salmonellatartunnasta meijerille, teurastamolle, keinosiemennyspäivystykseen, rehuntoimittajalle sekä johtavalle lomittajalle, jos tilalla käytetään lomittajaa Tilan tehtävänä on ilmoittaa tartunnasta niille tahoille, joille se tartunnan leviämisen estämiseksi on tarpeen Teurastamot ottavat salmonellarajoitusten alaiselta tilalta vastaan teuraseläimiä vain, jos kyseinen eläinryhmä on todettu vapaaksi salmonellatartunnasta Maito noudetaan meijeriin, tapauskohtaiset erityisjärjestelyt
SALMONELLAN VASTUSTUS OSA ELINTARVIKEKETJUN RISKINHALLINTA Salmonellan suhteen on nollatoleranssi kotieläintiloilla ja koko elintarvikeketjussa Säännöllinen seuranta viranomaisten ja elintarviketeollisuuden sekä tilatasolla myös tuottajien toimesta Saneerausten huolellinen toteutus osa riskinhallintaa Piilevät ja uusiutuvat tartunnat riski tilojen tuotannolle ja elintarviketurvallisuudelle Hyvä salmonellatilanne ei ole itsestään selvyys (rehusalmonellaepidemiat, tuontivalkuaisrehujen käytön lisääntyminen, ympäristöperäiset tartunnat erityisesti nautatiloilla)
SALMONELLASANEERAUS NAUTATILALLA Tartuntaketjun katkaisu eläinten ulosteesta suuhun, rehujen ja juomaveden puhtaus => Eläimet vapautuvat tartunnasta 3-4 kuukauden kuluessa; nautatiloilla on yleensä aikaa odottaa (??) Aluksi tilanteen kartoitus uloste- ja tuotantoympäristönäyttein, rehuympäristö- ja rehunäytteitä tarpeen mukaan Kirjallinen saneeraussuunnitelma (salmonellavakuutus edellyttää) Kroonikoita ei pidä jättää karjaan; saattavat jatkaa eritystä ja aiheuttaa uustartunnan Isot tuotantoyksiköt ja ketjumainen tuotanto tuovat lisähaastetta: eri osapuolten hyvä yhteistyö tärkeää
SALMONELLASANEERAUS NAUTATILALLA Kaikilla maitotiloilla ja useimmilla naudanlihantuotantotiloilla on salmonellavakuutus ryhmävakuutuksena meijerin tai teurastamon kautta Salmonellavakuutus korvaa saneerauskuluja 6 12 kk ajan; ylimääräinen työ, puhdistus- ja desinfiointiainekulut, salmonellatutkimukset, eläinlääkärikulut, eläinten poistot Tilalle salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi annettu päätös peruutetaan, kun karjan kaikista eläimistä on kahdella peräkkäisellä näytteenottokerralla saatu puhtaat ulostenäytteet ja tuotantotiloista kertaalleen puhtaat ympäristönäytteet. Päätöksen peruuttamiseksi tarvittavat näytteet otetaan valtion kustannuksella
SALMONELLASANEERAUS NAUTATILALLA Saneerauksen perusperiaate salmonellan tartuntaketjun katkaisu ulosteesta suuhun => saneeraussuunnitelman mukaisesti toteutetaan: Ruokintapöytien ja laitteiden sekä juoma-astioiden päivittäinen puhdistus ja desinfiointi Likaisen ja puhtaan puolen erillään pito, mahdolliset kulkureittien uudelleen järjestelyt, kulku desinfiointialtaiden kautta Käytävien ja kulkualueiden päivittäinen puhdistus ja desinfiointi Jalkineiden desinfiointialtaiden kunnossa pito; työvälineiden, työvaatteiden ja jalkineden puhdistus ja desinfiointi ym.ym.
NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT 01.01.- 31.12.2015 Tilanne 31.12.2015 Salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi annettu päätös voimassa kolmella nautatilalla, yhdellä sikatilalla ja yhdellä siipikarjatilalla. saneeraustoimet tiloilla meneillään Nautatilat: - S. Coelns 1 tila - S. Enteritidis 1 tila - S. Konstanz 1 tila - S. Typhimurium FT 1 2 tilaa - S. Typhimurium FT 41 2 tilaa - S. Typhimurium FT U 302 1 tila - S. Typhimurium U 277 5 tilaa - S. Typhimurium (ei tyypitetty) 1 tila 1 6 -Yhdellä tilalla (hiehohotelli) sekä S. Typhimurium U 277 että S. Konstanz Siipikarjatilat: - S. Cerro 1 tila - S. Enteritidis 1 tila - S. Livingstone 1 tila Sikatilat: - S. Derby 1 tila - S. Typhimurium NST 3 tilaa (samaa tautitapausta) 1+2+3 1+1 1 0 0 0 1+1 0 0 2
NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT 01.01.- 24.03.2016 Tilanne 24.03.2016 Salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi annettu päätös voimassa yhdellä nautatilalla, kahdella siipikarjatilalla ja kahdella sikatilalla, saneeraustoimet tiloilla meneillään Nautatilat: - S. Coelns 1 tila - S. Typhimurium FT 1 1 tila - S. Typhimurium FT 135 1 tila 1 Siipikarjatilat: - S. Enteritidis 1 tila - S. Tennessee 1 tila 2 Sikatilat: - S. Derby 1 tila -S. Typhimurium NST 1 tila 0 1 1 0 0 1 0 1 0 0
SALMONELLA JA HIEHONKASVATUS - Hiehonkasvattamot eivät pääse meijereiden tai teurastamoiden kautta otettavien salmonellaryhmävakuutusten piiriin (näissä vakuutusmaksun perustana maito- tai lihatilitykset, korvauskattona esim. edellisen vuoden tilitykset) - Hiehonkasvattamoilla mahdollisuus saada tilakohtaisia salmonellavakuutuksia eri vakuutusyhtiöistä - Tilatason tautisuojaus; suojavaatteet ja jalkineet vierailijoille, haittaeläintorjunta, rehuvarastojen suojaus linnuilta ja jyrsijöiltä, hyvä ruokinta- ja rehuhygienia, tuontirehut ja rehuaineet ETT:n positiivilistan yrityksiltä - Viranomaisten toimesta vastustettava tauti, tartuntatilalle rajoittavat määräykset, eläinliikenne pysäytetään ja aloitetaan saneeraus, joka tapahtuu tuottajan kustannuksella
SALMONELLA JA HIEHONKASVATUS - Siirrettäessä eläimiä hiehonkasvattamosta takaisin lypsykarjatilalle edellytetään niiltä alle kaksi kuukautta vanha kielteinen salmonellatutkimustulos max. 20 eläimen yhteisnäyttein (Maitotilojen salmonellavakuutusten suojeluehdot, Nasevan kansallinen taso). - Siirrettäessä eläimiä lypsykarjatilalta hiehonkasvattamoon salmonellatutkimus jos hiehokasvattamon salmonellavakuutus sitä edellyttää
EHEC ENTEROHEMORRAGINEN E.COLI - Ei ole eläintauti - Ihmisillä yleisvaarallinen tartuntatauti - Tartunta todetaan teurastamokartoituksin tai selviteltäessä ihmisten sairastumisia, v. 2015 yhteensä 18 tilaa - Tartuntatilalle riskinhallintasuunnitelma Tilan liityttävä Nasevaan Ei eläinten myyntiä pitoon ennen kuin tila on osoittanut toteuttaneensa riskinhallintasuunnitelmaa = > pysäyttää hiehonkasvattamossa eläinliikenteen Ei teuraaksi lantaisia eläimiä: teuraskelpoisuustarkastus virkaeläinlääkärin toimesta 3-10 vrk ennen teurastusta Riskinhallintasuunnitelman toteutus; työtä, korjauksia, desinfiointiaineita ym; tila vastaa kustannuksista
NAUTATILOILLA TODETUT EHEC -TARTUNNAT 01.01.-31.12.2015 TILANNE 31.12.2015 - Teurastamoiden omavalvonta: EHEC O 157 H 7: 17 tilaa - Humaanikontaktit EHEC O 157 H 7: 1 tila 1 2 1 4 0 0 0 0 2 5 3 0 Lähde: Evira
PÄLVISILSA - Trichophyton verrucosum sienitartunta - Zoonoosi! - Itiöt kestäviä > oireettomatkin eläimet levittävät - Ostoeläin aina riski! - Lähtötilan pälvisilsavapaus varmistettava - Tarvittaessa rokotus ennen siirtoa (?) - Karanteeni + pesu (Imaverol, Virkon S) (?) - Tuotostappiot 5-10 %, vuotavauriot, ihotulehdukset - Saneeraus rokottamalla; kulut n. 20 /eläin - Hiehonkasvattamon pälvisilsalla suuri riski levitä lypsykarjatiloille, saneeraus pitkällinen, eläinliikennettä ei voi pysäyttää koko ajaksi (?) - ETT subventoi saneerauksia lypsykarja- ja emolehmätiloilla (Ei välitys- eikä tuontieläimiä tilalla)
VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä v. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?) esiintynyt runsaasti, tartuntoja myös kesäaikana, jää kiertämään isoissa karjoissa. Hengitystietulehdukset: - Virukset: RS-, korona-, adeno-, PI 3 - Bakteerit: Pasteurella multocida, Histophilus somni - Mykoplasmat: M. bovis, M. dispar, M. bovirhinis. Ureaplasma.. Pelisäännöt: Ilmoita oireista! Ei pitoeläinten myyntiä ennen kuin vähintään 1 kk kulunut viimeisistä oireista
RS- TARTUNTA Aiheuttaja - BRSV- virus, herkkä happamille olosuhteille, kuolee yli + 56 C Esiintyvyys - merkittävä hengitystietulehdusten aiheuttaja eri puolilla maailmaa Leviäminen - eläin erittää virusta hengitysteistään, tartunta pisaratartuntana hengitysilman muka - sairastuneita kaikissa ikäryhmissä, pikkuvasikat ja alle 6 kk ikäiset nuoret naudat herkimpiä - tartunta voi säilyä karjassa piilevänä ja puhjeta uudelleen olosuhteiden muuttuessa tai vastustuskyvyn heikentyessä - sairastumisen aikaansaama vastustuskyky ei suojaa uusilta tartunnoilta - leviää ostoeläinten mukana, ihminenkin voi levittää tartuntaa
RS- TARTUNTA Itämisaika: 3-5 vrk Aiheuttaa - yleensä äkillinen hengitystietulehdus, kuolleisuus jopa 20 % - altistaa bakteeri-infektioille, kaksivaiheinen taudinkuva - heikentää vastustuskykyä, hidastaa kasvua; rääpälöityminen Oireet - tartunnan jälkeen 3-5 pv kuluessa, kestää 1-3 viikkoa, piilevä, lievä, vakava tai erittäin vakava muoto - voimakas sierain- ja silmävuoto, vähentynyt ruokahalu, kuume, tihentynyt hengitys - akuutissa muodossa vakavia hengitystieoireita, hengenahdistusta, äkkikuolemia - lihanautakasvattamoissa usein kaksivaiheinen taudinkuva; sekundääriset bakteeri-infektiot 1-2 vk kuluttua RS- tartunnasta
RS- TARTUNTA Diagnoosi - kliiniset oireet, taudin leviämistapa, raadonavauskuva - laboratoriotutkimukset, Eviran hengitystietutkimuspaketti Vastustus - rokotteilla ei ole saatu merkittävää tehoa (?) - olosuhteiden optimointi, hyvä ilmanvaihto, kohtuullinen eläintiheys ETT:n ohje Virustartuntojen vastustusohjeet nautatiloille - oireista syytä ilmoittaa välttämättömille kävijöille etukäteen, ei muita kävijöitä tuotantotiloihin - tilatason tautisuojaus; suojavaatteet ja jalkineet, käsien pesu - ei eloeläinten myyntiä ennen kuin 1 kk kulunut oireiden päättymisestä - teuraseläinkuljetuksissa ajojärjestelyt mikäli mahdollista - lastaustilan tai lastauskujan käyttö (?)
KORONAVIRUSTARTUNTA Aiheuttaja - koronavirus: enteric- (suolisto) ja respiratory- (hengitystie) alatyypit Esiintyvyys - levinnyt kaikkialle maailmaan, laajempia epidemioita yleensä 3-5 vuoden välein Leviäminen - eläin erittää virusta ulosteessaan ja sierainlimassaan, muut eläimet saavat tartunnan hengitysteiden tai suun kautta - alle puolivuotiaat lypsyrotuiset eläimet herkkiä (hengitystiemuoto) talvidysenteria- muodossa tyypillisesti vain yli 1-vuotiaat sairastuvat - leviää helposti tilalta toiselle esim. eläintiloissa vierailevien ihmisten ja eläinkuljetusautojen mukana - säilyy epidemioiden välillä hengissä oireettomissa kantajissa
KORONAVIRUSTARTUNTA Itämisaika: 2-4 vrk Aiheuttaa - tuotantotappiot, maidontuotannon lasku 25 90 % - alentaa vastustuskykyä - altistaa muille sairauksille Oireet - tyypistä riippuen voimakkaat hengitystietulehdus- tai ripulioireet, voi esiintyä myös samanaikaisesti - aluksi lievä yskä, sierain- ja silmävuoto, kuumeilu (39.5 40,5 C), ruokahaluttomuus - 1-2 vrk kuluttua oireiden alkamisesta voimakas vetinen, joskus verinen ripuli, kesto 2-4 vrk - tauti puhkeaa karjassa äkillisesti, leviää nopeasti uusiin eläimiin - sairastuvuus usein lähes 100 % - taudin läpikäynyt eläin saa immuniteetin 0,5 3 vuodeksi
KORONAVIRUSTARTUNTA Diagnoosi - kliiniset oireet, taudin leviämistapa - epäselvissä tapauksissa varmistus vasta-ainetutkimuksella veri- tai maitonäytteistä, ulostenäytetutkimus Vastustus - rokotetta tai spesifistä hoitoa ei ole - ripulin oireenmukainen hoito; nestetasapainon ja ruokahalun ylläpito, kuumetta alentavat lääkkeet ETT:n ohje Virustartuntojen vastustusohjeet nautatiloille - oireista syytä ilmoittaa välttämättömille kävijöille etukäteen, ei muita kävijöitä tuotantotiloihin - tilatason tautisuojaus; suojavaatteet ja jalkineet, käsien pesu - ei eloeläinten myyntiä ennen kuin 1 kk kulunut oireiden päättymisestä - teuraseläinkuljetuksissa ajojärjestelyt mikäli mahdollista - lastaustilan tai lastauskujan käyttö (?)
ROTAVIRUSTARTUNTA Aiheuttaa voimakasta ripulia muutaman päivän ikäisillä vasikoilla, vasikoiden kuolleisuus suuri Ongelmana tuotantoaan voimakkaasti laajentaneilla lypsykarja- ja emolehmätiloilla, tauti saadaan karjaan yleisimmin ostoeläinten mukana Rokote olemassa (Lactovac), annetaan emälle lopputiineyden aikana, vasta-aineet ternimaitoon => rokotteen tehon edellytys, että vasikoiden ternimaidon saannista ja hyvästä poikimahygieniasta huolehditaan Evira: hengitystietutkimuspaketti, ripulipaketti Ohjeita: www.ett.fi, www.evira.fi
KOKKIDIOOSI Oireet - Lievä tai kohtalainen, mahdollisesti vetinen ripuli - Ulostuspakko, yrittää ulostaa selkä köyryssä - Voi olla veristä => muista salmonella - Yleensä ei kuumetta, huono ruokahalu, apatia - Jos juo itse ja vettä on tarjolla, ei yleensä paha dehydraatio (nestehukka), voi kuitenkin tulla myös kuolemantapauksia - Kroonisissa tapauksissa hidastunut kasvu (iso pää), takkuinen, pörröinen karva, pömppämaha - Uudelleentartunta, huono vastustuskyky - Hermostokokkidioosi (?) - Lihasvärinä, säpsyminen, kouristuksia - Kuolleisuus lähes 100 %, usein jo 24 h kuluessa - Yhteys kokkidien määrään epäselvä
KOKKIDIOOSI Tartunta Vasikka syö tartuntakykyisiä ookystia navetassa tai laitumella, joutuneet sinne ripuloivan vasikan ulosteesta => lisääntyvät vasikan ohutsuolessa (pv 1-15) => lisääntyvät vasikan paksusuolessa (pv 16-18) => RIPULI => ookystia erittyy ulosteen mukana (pv 18-21) => tartuntakykyisiä 2 vrk kuluessa (pv 21 >) => tartunta seuraaviin vasikoihin suun kautta
Kokkidien ominaisuuksia KOKKIDIOOSI - Kestävät lämpöä (+ 35 C asti), kylmää (- 10 C jopa 2 kk, lyhytaikaisesti -30 C) - Kestävät desinfiointiaineita; esim. Virkon-S, Parvocide ym. eivät tehoa, herkkiä vain kresolipohjaisille desinfiointiaineille (Neopredisan) = > Karsinoiden mekaaninen puhdistus ja huolellinen pesu tärkeää vasikoiden / vasikkaerien välillä => Säilyvät hyvin navetassa ja laitumellakin talven yli Ennaltaehkäisynä hyvä hygienia ja ilmanvaihto (kuivuus), toisaalta ympäristön pienet kokkidimäärät hyvä vastustuskyvyn kehittymisen kannalta.
MYCOPLASMA BOVIS Yleinen nautojen hengitystieinfektioiden ja utaretulehdusten aiheuttaja Euroopassa arveltu aiheuttavan 25-33% vasikoiden keuhkotulehduksista. Todettu Suomessa v. 2012-2016 n. 70 nautatilalla => uusi tauti; ETT:n vapaaehtoinen vastustusohjelma Ruotsissa yksittäisiä tapauksia (!?) Ei ole virallisesti vastustettava eläintauti Leviää erityisesti eläinkaupan mukana!! Riski nautojen tuonnissa muualta Euroopasta!!??
Lehmät Utaretulehdus Moniniveltulehdus Hedelmällisyyshäiriöt MYCOPLASMA BOVIS OIREET Vasikat/nuoret eläimet: Hengitystietulehdus Keskikorvatulehdus, silmätulehdus Moniniveltulehdus Rääpälöityminen
M. BOVIS- SEURANTA / VASTUSTUSOHJELMA (www.ett.fi / ohjeet ja lomakkeet / eläinkauppa) Liittyminen ohjelmaan: -Tilat jotka käyvät pitoeläinkauppaa ja osallistuvat näyttelyihin -kirjallinen sitoutuminen lomakkeella Nasevaan -Näytteet tulokset Nasevaan = ei uusien eläinten siirtoa tilalle 1 kk aikana ennen tutkimuksia Ell.käynti + 1. näytteet 0 1 kk 2 kk 6 kk 7 kk Ell. käynti + 2. näytteet Seuranta: -th-käynti 2 x / vuosi -tankkimaito 2 x / vuosi PCR -utaretul.tutk. aina PCR 8 kk.. 13 kk.. Naseva Seurantataso -voi siirtää eläimiä saman ja ylemmän tason tilalta Liittymistaso (yhdet negat. tutkim.) -voi siirtää eläimiä saman ja ylemmän tason tilalta A-luokka = Tutkitusti vähäriskinen tila -voi siirtää eläimiä saman tason tilalta -voi osallistua A-tason näyttelyyn
M.Bovis tilanne 21.3.2016 68 tilaa joilla on taudinaiheuttaja todettu: 27 lypsykarjaa 1 emolehmätila 8 vasikkakasvattamoa 22 ternistä teuraaksi kasvattamoa 10 lihanautojen loppukasvattamoa 10 epäilyttävää perustuen vasta-ainetutkimuksiin ja oireisiin 3 1 9 1 1 9 2 20 2 1 5 12 3 1 4
M. BOVIS POSITIIVISTEN KARJOJEN MÄÄRÄ VUOSITTAIN 30 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 2016 Tiloja Lypsykarjoja
TARTUNNALLISET SORKKASAIRAUDET - Kantasyöpymä - Sorkkavälin ihotulehdus - Sorkkavälin ajotulehdus - Sorkka-alueen ihotulehdus ETT:n ohjeet: www.ett.fi; Terveydenhuolto/ Nautaterveydenhuolto/ Ohjeet/ Tarttuvat sorkkasairaudet, toimintaohje.
ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHONKASVATUKSESSA Taudit eivät ole ainoa riski - Loukkaantuminen liukkauden, kiimakäyttäytymisen, rakenteiden rikkoutumisen tms. syyn takia - Hiehonkasvattamoissa voidaan järjestää juuri hiehoille sopiva ruokinta; täyttävyys, riittävä energiansaanti, tasapainoinen kivennäisruokinta, hivenaineet (seleeni) vitamiinit - Hieho takaisin lypsykarjatilalle noin kaksi kuukautta ennen poikimista tottumaan bakteerikantaan ja olosuhteisiin
ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHONKASVATUKSESSA Taudit eivät ole ainoa riski: - Hieho ei saa olla liian lihava => aineenvaihduntahäiriöt poikimisen jälkeen, huono ruokahalu, heikompi vastustuskyky, utaretulehdukset, kohtutulehdukset, juoksutusmahasairaudet. Kunnon käsittelytilat - Hiehonkasvattamoon tulee ja sieltä lähtee eläimiä => rakenteet ja kulkureitit sellaisia, että siirrot eläinten ja ihmisten kannalta turvallisia - Mahdollisuus kytkeä eläimet hoitotoimia varten; siemennys, tiineystarkastukset - Riittävästi kytkentämahdollisuudella varustettua sairaskarsinatilaa
ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHONKASVATUKSESSA Tautisuoja-asioita: - Hiehonkasvattamossa ei muita kotieläimiä (lampaat, vuohet, siipikarja) - Kasvattamoon ei tulla muilla tiloilla käytetyissä varusteissa - Tuontirehut ja rehuaineet ETT:n positiivilistalla olevilta rehuntoimittajilta - Haittaeläinten torjunta; rehuvarastot, eläintilat - Kuivitus ja lannankäsittely; lanta- ja rehureitit erillään, eläinten puhtaus - Ulkomailta ei tuoda tauteja sairaiden ihmisten, vaatteiden tai tuliaisten mukana (48 h sääntö)
search com_sear 61 hakusana Etsi ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHONKASVATUKSESSA http://hiehohotelli.savonia.fi/ Hiehohotelli hanke v. 2011 Hiehohotelli - Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen, Opas kasvattajille ja ulkoistajalle
TILANNE SUOMESSA TOISTAISEKSI HYVÄ - Uusia tauteja ei ole juurikaan tullut - Rokotuksia ei tarvita!!! - Maassa jo olevia tauteja on saneerattu MUTTA: - Tuotantorakenteen ja -tapojen muutos on tuonut uusia haasteita tautiriskien hallintaan. - Nykyisellä monimuotoisella tuotantorakenteella ja eläinkaupan käytännöillä taudit leviävät!! - Tautiriskien hallinta 20 lehmän lypsykarjassa on eri asia kuin 500 hiehon kasvattamossa!!