VUOSIKERT VUOSIKER OMU

VUOSIKERTOMUS 2015

SISÄLLYSLUETTELO Konsernin avainluvut 2 Konsernin liikevaihto ja tulos ennen veroja 2 Kesla Oyj lyhyesti vuonna 2015 3 Simo Saastamoinen: Miten pienestä tulee suuri? 4 Kesla Oyj:n hallitus 5 Kesla Oyj:n johtoryhmä 6 Hallituksen toimintakertomus 7 Konsernitilinpäätös, IFRS 11 Konsernin IFRS:n mukaiset liitetiedot 14 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS 32 Emoyhtiön FAS:n mukaiset liitetiedot 35 Osakkeet ja osakkeenomistajat 40 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 41 Tunnuslukujen laskentakaavat 42 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 43 Konsernin taloustiedottaminen vuonna 2016 43 Tilintarkastuskertomus 44 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 45 KONSERNIN AVAINLUVUT 2015 2014 Liikevaihto, miljoonaa euroa 40,1 45,1 Tulos ennen veroja, tuhatta euroa -1 943 194 Sijoitetut pääoman tuotto, % -5,6 2,3 Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa 2 990-19 Omavaraisuusaste, % 32,1 35,3 Osakekohtainen tulos, euroa -0,53 0,05 Osinko per osake, euroa *0,00 0,05 Metsäkoneryhmän viennin osuus liikevaihdosta, % 69,0 70,2 Bruttoinvestoinnit, tuhatta euroa 757 4 075 Henkilöstö tilikauden lopussa 275 300 KESLA OYJ LYHYESTI VUONNA 2015 Venäjän talousvaikeudet, maatalouden heikko investointi-ilmapiiri sekä heikko yleinen talouskasvu Keslan keskeisillä markkinoilla heijastuivat Keslan myynnin kehittymiseen tilikaudella 2015. Konsernin liikevaihto pieneni 11,0 % edellisvuoden 45,1 miljoonasta eurosta 40,1 miljoonaan euroon, mutta kääntyi noin vuoden kestäneen laskuvaiheen jälkeen kasvuun tilikauden viimeisellä kvartaalilla. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti 33,5 miljoonaa euroa heikkeni noin 13 %, mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti pysyi ennallaan 6,6 miljoonassa eurossa. Viennin osuus konsernin liikevaihdosta laski hiukan 60,4 %:iin ja myös metsäkoneryhmän viennin osuus pieneni runsaalla prosenttiyksiköllä 69,0 %:iin. Keslan koko tilikauden 2015 liikevoitto oli 1 582 tuhatta euroa tappiollinen poikkeavien ja kertaluonteisten erien myötä. Tilikauden kumulatiiviset poikkeavat ja kertaluontoiset erät kattavat 76 % konsernin tappiosta ennen veroja. Ilman näitä eriä vuoden viimeisen kvartaalin tulos ennen veroja olisi kääntynyt positiiviseksi. Konsernin positiivinen liiketoiminnan rahavirta 2 990 tuhatta euroa kuului kuluneen vuoden onnistumisiin. Konsernin kokonaisinvestoinnit 757 tuhatta euroa olivat edellisvuosiin nähden merkittävästi matalammalla tasolla. Näiden kahden tekijän myötä konsernin korollinen nettovelka väheni selvästi. Konsernin nettovelkaantumisaste kasvoi tehdyn tappion vuoksi 141,8 %:iin ja konsernin omavaraisuusaste heikkeni hieman 32,1 %:iin. Lomautukset huomioon ottaen Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2015 aikana keskimäärin 260 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 275 henkilöä. Osakekohtainen tulos EPS jäi negatiiviseksi (-0,53 euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli tilikauden päättyessä 3,13 euroa. *hallituksen esitys LIIKEVAIHDON KEHITYS, 1 000 TULOS ENNEN VEROJA, 1 000 KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS ENNEN VEROJA 60 000 50 000 LIIKEVAIHTO TULOS ENNEN 40 000 4 000 VEROJA 2015 2014 2015 2014 Tammi-maaliskuu 9 492 11 267-270 307 30 000 20 000 3 000 2 000 Huhti-kesäkuu 9 294 11 920-570 188 Heinä-syyskuu 8 451 9 538-270 -145 Loka-joulukuu 12 894 12 357-833 -157 Yhteensä 40 131 45 082-1 943 194 10 000 2011 2012 2013 2014 2015 vienti kotimaa 2011 2012 2013 2014 2015 1 000 0-1 000-2 000 2 SISÄLLYSLUETTELO KONSERNIN AVAINLUVUT KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS ENNEN VEROJA KESLA OYJ LYHYESTI VUONNA 2015 3

MITEN PIENESTÄ TULEE SUURI? Miten pienestä tulee suuri, miten maailma valloitetaan? Tätä kysymystä pohtiessani törmäsin mielenkiintoiseen tarinaan eräästä pienestä heimosta, joka valloitti lähes kokonaan silloisen tunnetun maailman. Tässä kasvutarinassa on paljon opiksi otettavaa, ainakin Keslalla. Tarina alkaa 1200-luvun vaihteessa Mongoliassa, jossa pienen heimon päällikkö Temujin, jota kutsuttiin myöhemmin Tsingis-kaaniksi, yhdistää alueen riitaisat kansat yhteisen vision avulla uskomaan, että mongolit ovat syntyneet hallitsemaan maailmaa. Tämän keskeisen uskomuksen avulla hän johti joukkonsa valloitusretkille alueelle, joka ylsi laajimmillaan Kiinasta Lähi-Itään, Puolaan ja Unkariin. Mongolien menestykselle löytyy visioon ja arvoihin kuriin, kuuliaisuuteen ja veljeyteen - sitoutumisen lisäksi useita selittäviä tekijöitä. Mongolien organisointiperiaatteet poikkesivat 1200-luvun vastustajien tavasta organisoitua organisaatioasemaa ei saanut suhteiden, syntyperän tai sukulaisuuden perusteella vaan ainoastaan todistetun kyvykkyyden perusteella. Lisäksi organisaatiorakenne oli selkeä ja johdonmukainen. Nopeus ja ketteryys yhdistettynä lippujen avulla toteutettuun johtamisjärjestelmään mahdollistivat joukkojen vastustajaa paremman operoinnin ja liikkuvuuden. Mongolien järjestelmä ja toimintatapa olivat ylivertaiset verrattuna kristikunnan ritarijoukkojen toimintatapaan, jossa korostuivat yksittäisen ritarin oma suoritus ja menestys turnajaistyyliin. Mongolit ymmärsivät tiedustelun merkityksen maasto ja vihollistilanne tunnettiin satojen kilometrien päässä pääjoukosta Keslan kasvu noin 40 miljoonan euron kokoluokasta seuraavalle tasolle edellyttää muutosta, jossa on paljon yhteisiä piirteitä Mongolien tarinaan liittyen. ja tiedusteluun panostettiin merkittävästi. Yhdellä tiedustelijalla saattoi olla kolmesta neljään ratsua mukanaan, jotta tieto saataisiin kaukaakin nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan. Huhtikuussa vuonna 1241 kristittyjen mittava armeija kohtasi loppunsa Puolassa, kun se ryhtyi ajamaan takaa taistelukentältä vetäytyvää Mongoli-armeijaa suoraan Mongolien pääjoukkojen laatimaan väijytykseen. Kristityt ritarit luulivat, että vihollinen on jo lyöty ja tuhoutuivat. Näin myös liiketoiminnassa markkinat ja kilpailijat on tunnettava riittävän hyvin. Teknologinen ylivoima oli Mongolien kilpailuetu. Mongolien jousissa käytettiin laminoitua rakennetta, jonka avulla nuolen kantama oli merkittävästi pidempi kuin vastustajilla. Tämän edun avulla Mongolit kykenivät ratkai- semaan taistelut kaukaa vihollisista ilman merkittäviä omia tappioita, kannattavasti. Mongolit hallitsivat mielikuvamarkkinoinnin julmalla tavalla. Kaupungit, jotka joutuivat Mongolien piirittämiksi, tiesivät, että heillä on kaksi vaihtoehtoa; joko antautua ja joutua orjiksi tai kaikki asukkaat kohtaavat loppunsa. Tätä Mongolien brändi-lupausta he noudattivat tinkimättömästi poikkeuksetta -kuten brändijohtamisen yhteydessä kuuluukin. Keslan kasvu noin 40 miljoonan euron kokoluokasta seuraavalle tasolle edellyttää muutosta, jossa on paljon yhteisiä piirteitä Mongolien tarinaan liittyen. Tarvitaan: Inspiroiva visio, joka yhdistää eri osapuolet puhaltamaan yhteen hiileen. Keslan ja Valtran yhteistyö päämääränään Paras paketti metsään on jo esimerkki käynnistyneestä muutoksesta. Uudistettu Keslan tapa toimia eli parempi systeemi (arvot, prosessit, organisaatio ja johtamisjärjestelmä). Tämä vaatii meillä vielä voimakasta kehittämistä ja käsittää myös merkittävän ketteryyden, kustannustehokkuuden ja toimintavarmuuden parantamisen toimitusketjutasolla. Syvää ja systemaattista markkinoiden ja asiakastarpeiden ymmärtämistä päätöksenteon tueksi - luulo ei ole tiedon väärti. Tarvitaan selkeästi kovempaa ja järjestelmällisempää jalkatyötä maailmalla. Teknologia- ja tuoteinnovaatioita, jotka näkyvät kannattavina kauppoina kovenevassa kilpailuympäristössä. Jos käymme taisteluun samanlaisin välinein, suurempi voittaa. Keslan tavoitemielikuvan brändin - johdonmukaista toteuttamista kaikessa tekemisessä ja tuotteisiin liittyvässä päätöksenteossa. Palataan vielä hetkeksi historiaan alkuvuonna 1242 Mongolit olivat edenneet jo Itävaltaan lähelle Wieniä. Länsi-Eurooppa ja sen kulttuurin tuhoutuminen olivat vain pienen hetken päässä, mutta eteneminen pysähtyi. Tamujinin seuraaja poika Ogadai kuoli ja joukkojen oli palattava takaisin Mongoliaan valitsemaan uutta kaania. Tämä Mongolien poliittisen järjestelmän heikkous esti valloitusretken etenemisen ja näin pelasti Länsi-Euroopan ja koko länsimaisen kulttuurin sellaisena kuin sen me nyt tunnemme. Toivottavasti suomalaisen yhteiskunnan poliittisen järjestelmän päätöksentekokyvystä ei tule vastaavanlaista estettä kotimaisen valmistavan teollisuuden maailman valloitusretkille. Haluan esittää Keslan kiitokset kaikille konsernin työntekijöille, asiakkaille, omistajille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille kärsivällisyydestä ja yhteistyöstä kuluneen tilikauden osalta. Keslan tulos oli heikko, mutta uskon, että ne muutokset, joita olemme valmistelleet ja osittain toteuttaneet viimeisen puolen vuoden aikana, tulevat luomaan edellytykset kasvuun ja parempaan tulostasoon tulevina vuosina. Kesla Oyj Simo Saastamoinen Toimitusjohtaja KESLA OYJ:N HALLITUS MIKAEL VENÄLÄINEN, S. 1971 VELI-MATTI KÄRKKÄINEN, S. 1967 Tradenomi Yhteiskuntatieteiden maisteri Talousjohtaja Lujabetoni Oy Toimitusjohtaja Ässätekniikka Oy Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2015 alkaen. Keslan hallituksen jäsen helmikuusta 2003 alkaen. JOUNI PAAJANEN S. 1967 RITVA TOIVONEN, S. 1962 Yhteiskuntatieteiden maisteri Toimistujohtaja Tapio Oy Projektijohtaja Fujitsu Finland Oy Maa- ja metsätieteen tohtori Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2015 alkaen Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2013 alkaen. ROGER NYQVIST, S. 1950 Diplomiekonomi Keslan hallituksen jäsen maaliskuusta 2011 alkaen. Kuvassa vasemmalta Mikael Venäläinen, Jouni Paajanen, Roger Nyqvist ja alhaalla vasemmalta Veli-Matti Kärkkäinen ja Ritva Toivonen. 4 SIMO SAASTAMOINEN: MITEN PIENESTÄ TULEE SUURI? KESLA OYJ:N HALLITUS 5

KESLA OYJ:N JOHTORYHMÄ PAAVO HOPPONEN, S. 1961 MIKA TAHVANAINEN, S. 1974 Diplomi-insinööri Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tuotantojohtaja Markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2012 alkaen. Johtoryhmän jäsen huhtikuusta 2007 alkaen. KARI KOKKO, S. 1962 ARVO RÖNKKÖNEN, S. 1954 Insinööri Koneteknikko Tuotekehityspäällikkö Tehdaspäällikkö, Kesälahden tehdas Johtoryhmän jäsen joulukuusta 2008 alkaen. Johtoryhmän jäsen toukokuusta 2013 alkaen. SIMO SAASTAMOINEN, S. 1967 Diplomi-insinööri, Master of Science Toimitusjohtaja Johtoryhmän jäsen kesäkuusta 2012 alkaen. Kuvassa vasemmalta Paavo Hopponen, Kari Kokko, Simo Saastamoinen, Mika Tahvanainen ja Arvo Rönkkönen. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2015 oli Keslan 55. toimintavuosi, jota leimasivat erityisesti Venäjän talousvaikeudet, kotimaan bruttokansantuotteen heikko kehittyminen sekä maatalouden kansainvälisesti vaisu investointi-ilmapiiri. Konsernin liikevaihto väheni selvästi edellisvuoden runsaasta 45 miljoonasta eurosta noin 40 miljoonaan euroon. Konsernin liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden viimeisellä kvartaalilla edellisvuoden loppuun verrattuna. Konsernin tulos jäi raskaasti tappiolliseksi kertaluonteisten ja poikkeavien erien myötä - tilikauden rahavirta investointien jälkeen oli kuitenkin noin 2,3 M positiivinen. Konsernin segmenttiraportointi Kesla -konsernin taloudellinen raportointi muodostuu kahdesta ensisijaisesta segmentistä: metsäkoneet, johon kuuluvat emoyhtiön valmistamat aines- ja energiapuun korjuuseen, käsittelyyn ja kuljetukseen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn liittyvät laitteet, sekä konepajajärjestelmät, johon kuuluvat tytäryhtiö MFG Components Oy:n valmistamat voimansiirron ja hydrauliikan komponentit ja järjestelmät. Tytäryhtiö Kesla GmbH:n liiketoiminnat sisältyvät metsäkoneryhmän lukuihin. Metsäkoneryhmään kuuluneen OOO Keslan lakkauttaminen saatiin päätökseen syyskuussa 2015 Venäjän viranomaisten päätöksellä. Toimintaympäristö Venäjän talousvaikeudet heijastuivat Keslan liiketoimintaan Venäjän lisäksi myös Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Näiden Venäjään läheisesti kytkeytyvien maiden myynnin heikkeneminen kattaa valtaosan Kesla-konsernin kokonaisliikevaihdon laskusta edellisvuoteen verrattuna. Euro-alueella Etelä-Euroopan kysyntä piristyi ja kehitys oli positiivista myös euroon kuulumattomilla markkinoilla kuten Skandinaviassa ja Brittein saarilla. Aasian ja Pohjois-Amerikan markkinoiden vire säilyi hyvänä läpi vuoden. Maatalouskonekauppaa harjoittavat jälleenmyyjämme kärsivät edelleen alaa koettelevasta taantumasta. Fossiilisten polttoaineiden matala hintataso heijastui hake-energian kysyntään ja alan investointihalukkuuteen. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn lisääntyminen sekä valuuttakurssien voimakkaat muutokset näkyivät asiakkaiden kasvaneina rahoitusongelmina. Liikevaihto Keslan liikevaihto jäi selvästi edellisvuodesta ollen 40,1 miljoonaa euroa (1-12/2014 45,1 miljoonaa euroa, 1-12/2013 44,9 miljoonaa euroa). Liikevaihto laski yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana vastaaviin vertailuneljänneksiin nähden; tammi-maaliskuussa 15,8 %, huhti-kesäkuussa 22,0 % ja heinä-syyskuussa 11,4 %. Loka-joulukuussa konsernin liikevaihto kasvoi 4,3 % vuoden 2014 vertailuneljännekseen nähden. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti laski tilikaudella 2015 12,9 % mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan kasvoi 0,1 % vuoteen 2014 nähden. Keslan kotimaan myynti laski tilikaudella 2015 7,0 % vertailuvuoteen nähden ollen 15,9 miljoonaa euroa (1-12/2014 17,1 miljoonaa euroa, 1-12/2013 17,3 miljoonaa euroa) ja vientimyynti puolestaan laski 13,4 % ollen 24,2 miljoonaa euroa (1-12/2014 28,0 miljoonaa euroa, 1-12/2013 27,5 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 60,4 % (62,0 % vuonna 2014, 61,3 % vuonna 2013). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 69,0 % (70,2 % vuonna 2014, 70,1 % vuonna 2013). Metsäkoneryhmän liikevaihto heikkeni selvästi edellisvuoteen nähden vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana. Viimeisellä kvartaalilla metsäkoneryhmän liikevaihto kääntyi kasvuun edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vaikka myynti merkittäville Venäjän ja Valko-Venäjän markkinoille oli vain noin neljännes edellisvuoden viimeisen kvartaalin tasosta. Konepajajärjestelmien liikevaihdon kehitys oli tavoiteltua heikompaa. Raakaöljyn ja metallien markkinahintojen lasku heikensi segmentille merkittävien asiakkaiden investointituotteiden kysyntää kaivos- ja öljynjalostusteollisuudessa, mikä näkyi odotuksia matalampana kysyntänä Konepajajärjestelmille. Emoyhtiön kysyntä Konepajajärjestelmien tuotteille heikkeni merkittävästi edellisvuoden tasosta. Konsernin tilauskanta oli tilikauden 2015 lopussa vertailuvuotta korkeammalla tasolla ollen 8,4 miljoonaa euroa (31.12.2014 7,4 miljoonaa euroa; 31.12.2013 9,6 miljoonaa euroa). Tilauskannasta poistettiin kolmannella kvartaalilla runsaan miljoonan euron arvosta tilauksia, joiden toteutuminen oli selvästi lykkääntymässä tai muuttumassa epävarmaksi. Tulos Kesla-konsernin liikevoitto ja tulos ennen veroja heikkenivät tilikaudella 2015 selvästi vuoteen 2014 nähden. Tilikauden 2015 liikevoitto oli 1 582 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 607 tuhatta euroa voitollinen, 1-12/2013 1 224 tuhatta euroa voitollinen) ja tulos ennen veroja 1 943 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 194 tuhatta euroa voitollinen, 1-12/2013 994 tuhatta euroa voitollinen). Vuoden 2015 konsernitulosta heikensi kertaluonteinen konepajajärjestelmiin liittyvä liikearvon alaskirjaus 349 tuhannella eurolla. Alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta eikä konsernitaseessa ole enää MFG Components Oy:n hankintaan liittyvää liikearvoa. Metsäkoneryhmän liiketulos heikkeni tilikaudella 2015 vuoteen 2014 nähden. Metsäkoneryhmän tilikauden 2015 tulos ennen veroja oli 768 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 581 tuhatta euroa voitollinen, 1-12/2013 929 tuhatta euroa voitollinen). Tulosta rasittivat poikkeavina erinä mm. yksittäisen asiakkaan aikaisempina vuosina kerryttämät takuukustannukset (172 tuhatta euroa), asiakasriskianalyyseihin perustuvat myyntisaamisten uudelleenarvostukset (794 tuhatta euroa) ja toimitusjohtajan vaihtumiseen liittyvä erä (92 tuhatta euroa). Konepajajärjestelmien liikevoitto heikkeni tilikaudella 2015 selvästi vuoteen 2014 nähden. Konepajajärjestelmien tilikauden 2015 tulos ennen veroja oli 811 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 262 tuhatta euroa tappiollinen, 1-12/2013 109 tuhatta euroa voitollinen). Emoyhtiön matala liiketoimintavolyymi sekä emoyhtiön LEAN-hankkeessa tehty komponenttivarastojen leikkaaminen vähensivät Konepajajärjestelmille kohdistuvaa sisäistä kysyntää merkittävästi. Konepajajärjestelmien sopeutustoimenpiteet kompensoivat tätä volyymilaskua vain osittain ja sisäinen myynnin tulos jäi näin selvästi tappiolliseksi. Myös segmentin ulkoisen myynnin tulos jäi vuositasolla tappiolliseksi. Kertaluonteisten ja poikkeavien erien osuus konsernin tappiosta oli 76 %. Tilikauden 2015 osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa tappiollinen (vuonna 2014 0,05 euroa voitollinen; vuonna 2013 0,24 euroa voitollinen). 6 KESLA OYJ:N JOHTORYHMÄ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 7

Investoinnit Kesla-konsernin investoinnit pienenivät tilikaudella 2015 selvästi vertailuvuoteen nähden ollen yhteensä 757 tuhatta euroa (1-12/2014 4 075 tuhatta euroa; 1-12/2013 5 253 tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit tilikauden päättyessä olivat 118 tuhatta euroa (31.12.2014 36 tuhatta euroa; 31.12.2013 807 tuhatta euroa). Tilikauden investoinnit liittyivät tammikuussa 2012 julkistetun KESLA 2015 kehityshankkeen loppuosiin. Hankkeen merkittävimmät investoinnit toteutettiin tilikausilla 2013 ja 2014, jolloin investoinnit kohdistuivat pääosin emoyhtiön valmistus- ja jälkimarkkinointitoimintojen tiloihin, koneisiin ja kalustoon. Toteutetut investoinnit mahdollistavat liiketoimintavolyymin kasvun tulevina vuosina erityisesti valmistuksen ydinprosessien osalta. Vuoden 2016 investointitaso tulee säilymään edelleen maltillisena. Tuotekehitys Vuoden 2015 tuotekehitysmenot olivat 1 165 tuhatta euroa eli 2,9 % liikevaihdosta (vuonna 2014 1 356 tuhatta euroa, 3,0 %; vuonna 2013 1 167 tuhatta euroa, 2,6 %). Metsäkoneryhmän tuotevalikoimaan kehitettiin uuden sukupolven harvesterituotteita, uuden kokoluokan omamoottorihakkuri sekä Keslan tuotteistoon liittyviä valinnaisia ominaisuuksia kuten lisävarusteita, nostureiden ohjausvalikoimaa ja vaunujen jarruvalikoimaa. Tuotannon ja tuotekehityksen yhteistyönä tehostettiin tuotteiden valmistettavuutta. Konepajajärjestelmissä tuotekehitys kohdistui omiin tuotteisiin, minkä uskotaan tukevan yhtiön tulevaisuuden liiketoimintaa perinteistä sopimuspohjaista alihankintaa paremmin. Omaa suunnittelua olevien tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi. Markkinointi Kesla otti käyttöön uusitut verkkosivut tilikauden aikana. Uusittu sivusto tukee aiempaa paremmin Kesla-tuotteiston ja varusteluvalikoiman esittelyä. Loppuasiakkaiden yhteydenottoja helpotettiin sivuston avulla ja tämä johtikin tilikauden aikana tarjouspyyntöihin maista, joissa ei ole paikallista Kesla-edustusta. Metsäalan messuista Kesla osallistui Ruotsissa Elmiaan, Venäjällä Vologdan messuille sekä kotimaassa Logistiikka- ja Kuljetusmessuille sekä Farmarimessuille. Jälleenmyyjien Kesla-näkyvyys oli aktiivista eri maiden messuilla Aasiasta Etelä-Amerikkaan. Uusia jakelukanavia avattiin Skandinaviaan ja Ranskaan. Lisäksi yhtiö sopi eräiden tuotteiden lisensoinnista brasilialaisen autonosturivalmistajan Argos Guindastes Industria e Eomercio S.A:n kanssa ja näiden tuotteiden myynnistä Brasilian markkinoille Argos Kesla tuotemerkillä. Konepajajärjestelmien kehittämiä tuotteita esiteltiin 2015 Euroopan suurimmassa voimansiirtoalan tapahtumassa Hannoverissa ja myös perinteisillä Alihankintamessuilla Tampereella. Tase ja rahoitus Konsernin tilikauden 2015 päättävän taseen loppusumma oli 33,2 miljoonaa euroa (31.12.2014 36,0 miljoonaa euroa; 31.12.2013 34,7 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa pienensivät edelliseen tilikauteen nähden mm. LEAN-hankkeen kautta tapahtunut käyttöpääoman väheneminen sekä tilikauden poistoja merkittävästi matalampi investointiaktiviteetti. Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä väheni katsauskaudella nettomääräisesti 1 676 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 2 990 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2014 19 tuhatta euroa negatiivinen; 1-12/2013 1 038 tuhatta euroa positiivinen). Konsernin tilikauden 2015 lopun omavaraisuusaste oli 32,1 % (31.12.2014 35,3 %, 31.12.2013 37,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli tilikauden päätteeksi 141,8 % (31.12.2014 133,1 %, 31.12.2013 109,3 %). Vuoden 2016 investointiaktiviteetti tulee jatkumaan maltillisena. TYTÄRYHTIÖT MFG Components Oy MFG Components Oy toimii Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa ja Tohmajärvellä. Kesla osti MFG Components Oy:n (Tohmajärvi) vuonna 2007 ja fuusioi yhtiöön Kesla Components Oy:n (Ilomantsi) vuonna 2008. Toimipisteistä Ilomantsin tehdas on keskittynyt valtaosin emoyhtiön komponenttitarpeiden tyydyttämiseen ja Tohmajärven yksikkö taas valtaosin ulkoisten asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen. Yhtiö harjoittaa oman valmistustoiminnan ohessa voimansiirtoon liittyvien tuotteiden välityskauppaa. Raakaöljyn ja metallien markkinahintojen lasku heikensi MFG Components Oy:n merkittävien asiakkaiden investointituotteiden kysyntää kaivos- ja öljynjalostusteollisuudessa, mikä näkyi odotuksia matalampana kysyntänä. Emoyhtiön kysyntä MFG Components Oy:n tuotteille heikkeni merkittävästi edellisvuoden tasosta. MFG Components Oy:n liikevaihto laski tilikaudella 2015 17,0 % vuoteen 2014 nähden ollen 10,1 miljoonaa euroa (1-12/2014 12,2 miljoonaa euroa, 1-12/2013 13,4 miljoonaa euroa). Yhtiön liikevoitto heikkeni selvästi tilikaudella 2015 vertailukauteen 2014 nähden ollen 757 tuhatta euroa tappiollinen (1-12/2014 192 tuhatta euroa tappiollinen; 1-12/2013 183 tuhatta euroa voitollinen). Yhtiön sopeutustoimenpiteet kompensoivat emoyhtiön volyymilaskua vain osittain ja sisäisen myynnin tulos jäi selvästi tappiolliseksi. Myös ulkoisen myynnin tulos jäi vuositasolla tappiolliseksi. Kesla GmbH Kesla GmbH vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista Euroopan saksankielisen alueen jälleenmyyjille, puutavara-autojen päällirakentajille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinoinnista. Yhtiö perustettiin vuonna 2012. Kesla GmbH:n liikevaihto ei kehittynyt odotusten mukaisesti vaan säilyi lähes edellisvuosien tasolla. Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 2015 2 227 tuhatta euroa (2014 2 132 tuhatta euroa; 2013 2 334 tuhatta euroa). Tytäryhtiön tulosvaikutus konsernitason tulokseen oli selvästi negatiivinen. OOO Kesla Kesla sai päätökseen Pietarissa sijainneen tytäryhtiönsä OOO Keslan purkamiseen liittyvät toimenpiteet tilikauden 2014 loppuun ja Venäjän viranomaispäätös yhtiön lakkauttamisesta saatiin syyskuussa 2015. Tytäryhtiö perustettiin vuonna 2006 ja sen operatiivinen toiminta ajettiin alas vuoden 2009 finanssikriisin myötä. Vuodesta 2009 alkaen Kesla on hoitanut Venäjän myynti- ja huoltoverkoston tuen ja kehittämisen Suomesta käsin. Henkilöstö Kesla -konsernin palveluksessa oli tilikauden 2015 aikana keskimäärin 260 henkilöä (vuonna 2014 300 henkilöä; vuonna 2013 287 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 275 henkilöä (31.12.2014 300 henkilöä; 31.12.2013 298 henkilöä). Konsernin liikevaihdon pienenemisen vuoksi konsernin yhtiöt joutuivat sopeutumaan tilanteeseen lomautuksin ja irtisanomisin. Tytäryhtiö MFG Components Oy:stä Ilomantsin tehtaalta vähennettiin syksyllä 5 työsuhdetta sekä sovittiin henkilöstön kanssa heikentynyttä kuormitusta vastaavista lomautuksista. Emoyhtiö Kesla Oyj:ssä vähennettiin eläkeratkaisujen kautta yhteensä 6 työsuhdetta. Lisäksi henkilöstömäärä väheni yhteensä 14 hengellä toimenkuvien uudelleen järjestelyjen ja yhdistelyjen myötä. Vähennysten lisäksi henkilöstön kanssa sovittiin määräaikaisista lomautuksista, kestoltaan enintään 90 päivää ja enintään 31.3.2016 saakka. Henkilöstölle maksettiin palkkoja ja palkkioita vuonna 2015 yhteensä 10 014 tuhatta euroa (vuonna 2014 11 125 tuhatta euroa; vuonna 2013 10 449 tuhatta euroa). Tilikauden lopussa konsernin henkilöstöstä oli naisia 9 % (31.12.2014 9 %; 31.12.2013 7 %). Henkilöstöstä oli tilikauden lopussa toimihenkilöitä 29 % (28 %; 29 %) ja työntekijöitä 71 % (72 %; 71 %). Konsernin henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2015 45 vuotta (44 vuotta; 44 vuotta) ja alle 40-vuotiaita oli 34 % (34 %; 38 %). Työsuhteen keskimääräinen kesto oli 31.12.2015 14 vuotta (13 vuotta; 13 vuotta). Alle 5 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 31.12.2015 27 % (30 %; 27 %) ja pitkäaikaisia eli yli 10 vuotta konsernissa työskennelleitä oli 51 % (47 %; 44 %). Ympäristöasiat Kesla huomioi toimintansa ympäristövaikutukset tuotteistossaan ja toiminnoissaan. Kesla tukee osaltaan ilmastomuutoksen torjuntaa valmistamalla laitteita, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käyttöä energian tuotannossa voidaan lisätä sekä materiaalien kierrätystä tehostaa. Keslan tuotteet suunnitellaan ympäristövaikutukseltaan mahdollisimman edullisiksi kiinnittämällä huomiota tuotteiden materiaalivalintoihin sekä konstruktioiden keveyteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen sekä koneiden käytön taloudellisuuteen. Konsernin valmistustoiminnoissa pyritään hyödyntämään materiaalit ja tuotantotarvikkeet mahdollisimman tehokkaasti sekä kierrättämään ja uusiokäyttämään kaikki toiminnoista ylitse jääneet materiaalit. Rakennustekniikassa ja tuotannon koneiden ja laitteiden sekä prosessien käytössä huomioidaan valmistajien ohjeet ja suositukset ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Investoinnit sekä toimintojen yleinen kehittäminen kokonaistuottavuuden näkökulmasta tukevat osaltaan tavoitteita toimintojen ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu -alkuperämerkki. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Keslan hallitus vahvistaa yhtiössä noudatettavan riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Kesla Oyj:n toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön riskienhallinnan käytännön järjestämisestä ja valvonnasta. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuualueensa osalta riskienhallinnasta toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Yhtiön hallituksella on ohjelma ja tavoitteet sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi. Tarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, analysoida ja raportoida yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä samalla tukea yhtiön tehokasta toimintaa. Yhtiön henkilöstöllä on vastuu tunnistaa omaan työympäristöönsä liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Keslan merkittävimmät strategiset ja operatiiviset riskit liittyvät liiketoimintaympäristön äkillisiin ja/tai pitkäkestoisiin, ennakoimattomiin muutoksiin, yhteistyökumppanuusmuutoksiin sekä Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön. Merkittäviä riskejä pyritään hallitsemaan ylläpitämällä ja kehittämällä yhtiön omaa liiketoimintaosaamista sekä kykyä lukea ja hallita liiketoimintamuutoksia sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Yhteistyökumppaniriskiä pyritään minimoimaan hakemalla alan johtavia operoijia yhteistyökumppaneiksi sekä solmimalla ja rakentamalla pitkäkestoisia kumppanuuksia. Myös rinnakkaisia liiketoimintamalleja käytetään erimuodoissaan pienentämään yksittäisen liiketoimintasuhteen riskiä. Myös vaihtoehtotarkasteluja tehdään. Markkinasuhdanneriskiä pyritään minimoimaan operoimalla useammassa maassa ja maanosassa sekä useammalla liiketoiminta-alueella, jolloin yksittäisen alueen muutosten vaikutus kokonaisuuteen minimoituu. Oman henkilöstön osaamista ja sitoutumista pyritään vahvistamaan koulutuksen, kehityksen ja osaamisrekrytointien sekä palkitsemisjärjestelmien kautta. Liiketoiminnan kannattavuusriskiä pienennetään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Konsernitaseen suurimpia riskieriä ovat myyntisaamiset ja vaihto-omaisuus. Vaihto-omaisuutta pyritään hallitsemaan varastojen kiertonopeuksia tehostamalla sekä tuotekehityksen muutosprosesseja hallitsemalla ja modulointia lisäämällä. Myyntisaamisten luottotappioriskiä hallitaan konsernin luottopolitiikalla, joka sisältää ohjeistuksen sopimuskäytännöstä, taustakartoituksista, luototuksesta sekä mahdollisista perintätoimenpiteistä. Konsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden rahoitusriskejä hallitaan konsernitasolla. Konsernilla ei ole merkittäviä valuutta- ja korkoriskejä. Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Käyttöomaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyviltä riskeiltä on suojauduttu asianomaisilla vakuutuksilla. Vakuutukset tarkastetaan vuosittain. Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät Euroopan ja muun maailman talouskasvukehitykseen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen sekä yksittäisenä merkittävänä markkina-alueena Venäjän talous- ja geopoliittisen tilanteen kehittymiseen. Häiriöt kansainvälisessä talouskasvussa ja/tai rahoitusmarkkinoilla voivat johtaa investointituotteiden kysynnän heikkenemiseen nykyisestään Euroopassa. Venäjän talouden häiriön jatkuminen voi johtaa Venäjän talouskriisin syvenemiseen entisestään ja länsimaisten investointihyödykkeiden kysynnän pidempiaikaiseen vähentymiseen. Epävarmuustekijöiden mahdollisella toteutumisella voi olla negatiiviset vaikutukset Keslan kykyyn ylläpitää ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat Keslan rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä kasvattaisivat potentiaalisiin asiakasluottotappioihin liittyvää riskiä. Konsernin liiketoimintaan liittyvien välittömien ja välillisten kustannusten nousu kilpailijamaihin nähden nopeammin heikentäisi konsernin kilpailukykyä ja liiketoiminnan kannattavuusmahdollisuuksia. Kustannusnousujen siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta markkina- ja kilpailutilanteesta. 8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 9

Lähiajan näkymät Keslan tilauskanta oli tilikauden 2015 lopussa vertailuvuotta korkeammalla tasolla ollen 8,4 miljoonaa euroa (31.12.2014 7,4 miljoonaa euroa; 31.12.2013 9,6 miljoonaa euroa). Kuluneen tilikauden viimeinen kvartaali oli liikevaihdollisesti edellisvuoden viimeistä kvartaalia parempi sekä Metsäkoneryhmässä että Konepajajärjestelmissä. Edellisen kerran konsernin liikevaihto kasvoi vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla edellisvuoden vastaavaan kvartaaliin verrattuna. Vuoden 2015 loppuvuoden käänteestä huolimatta, Keslan lähiajan näkymiin liittyy epävarmuustekijöitä yleisen talouskehityksen vuoksi. Keslan tuotteiden kysynnällä on ollut vahva kytkös kunkin markkinan bruttokansantuotteen kehittymiseen ja tähän liittyy riskejä etenkin kotimaassa sekä Venäjän talouteen kytkeytyvissä markkinoissa. Sellu- tai biotuotetehtaita on maailmalla rakenteilla tai suunnitteilla runsaasti. Niiden rakentaminen tuo uusia mahdollisuuksia sekä metsäkoneryhmän puunkorjuulogistiikan tuotteille että konepajajärjestelmille, joka toimittaa voimansiirtoon liittyviä komponentteja ja osakokonaisuuksia tehtaiden laitteistoihin useammalle tehdas- ja laitetoimittajalle. Lisäksi Keslan ja Valtran sopima yhteistyö luo edellytyksiä traktoreiden metsävarusteiden viennin kasvulle lähivuosina. Vallitsevassa liiketoimintaympäristössä Keslan liikevaihdon odotetaan ylittävän vuoden 2015 tason ja liikevoiton odotetaan kääntyvän positiiviseksi. Hallinto Yhtiön toimitusjohtajana oli 7.4.2015 saakka Jari Nevalainen, jonka jälkeen yhtiön toimitusjohtajuutta hoiti väliaikaisesti yhtiön talousjohtajana toiminut Simo Saastamoinen 27.5.2015 saakka, jolloin hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.2.2015 valittiin hallituksen jäseneksi Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist, Ritva Toivonen, Jouni Paajanen ja Mikael Venäläinen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Veli-Matti Kärkkäinen. Yhtiön tilintarkastajana on ollut KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Juha Hilmola. Yhtiön osakkeet Osakkeet jakautuvat A-osakkeisiin ja B-osakkeisiin siten, että A-osakkeita on 2 483 145 kappaletta ja B-osakkeita 900 000 kappaletta. A- ja B-osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen B-osake tuottaa oikeuden yhtiökokouksessa äänestää kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. A-osakkeille maksettava osinko voi olla kaksinkertainen B-osakkeille maksettavaan osinkoon verrattuna. Varsinainen yhtiökokous 26.2.2015 päätti lisätä yhtiöjärjestykseen osakelajien muuntolausekkeen seuraavasti: B-lajiin kuuluva osake voidaan B-lajin osakkeenomistajan pyynnöstä hallituksen päätöksellä muuntaa A-lajin osakkeeksi siten, että yhdellä B-lajin osakkeella saa yhden A-lajin osakkeen. Yhtiön hallitus antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet muuntamisen toteuttamisesta. Omat osakkeet Varsinainen yhtiökokous valtuutti kokouksessaan 26.2.2015 hallituksen hankkimaan omia A-osakkeita mukaan lukien hallussa olevat osakkeet enintään 338 313 kpl ja luovuttamaan omia A-osakkeita enintään 338 313 kpl. Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2016 asti. Yhtiön omistuksessa oli vuoden 2015 lopussa 14 570 kpl omaa A-osaketta (31.12.2014 14 570 kpl; 31.12.2013 14 570 kpl). Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden osuus kaikista osakkeista oli 0,4 % ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä 0,1 % 31.12.2014. Hyvä hallinnointitapa Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet -sivuilta osoitteessa www.kesla. fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf -muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841. Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa. Hallituksen esitys voitonjaosta, omien osakkeiden hankkimis- ja myyntivaltuutuksesta Kesla Oyj:n emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2015 on 8 691 tuhatta euroa, josta tilikauden 2015 tappio on 625 tuhatta euroa. Hallitus esittää 10.3.2016 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 ei jaeta osinkoa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2016 enintään 338 313 kappaleelle yhtiön osakkeita (10 % koko osakekannasta). Tilinpäätöksen liitetiedoissa on esitetty lisää tunnuslukuja sekä tietoja osakkeista, osakkeen omistajista ja lähipiiristä. KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1000 LIITETIETO 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 Liikevaihto 2,3 40 131 45 082 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -617 1 110 Liiketoiminnan muut tuotot 4 226 551 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -21 223-25 129 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5-12 419-13 687 Poistot 6-1 788-1 780 Liikearvon arvonalentuminen 14-349 -80 Liiketoiminnan muut kulut 7,9-5 545-5 460 Liikevoitto -1 582 607 Rahoitustuotot 23 46 Rahoituskulut 10-384 -459 Tulos ennen veroja -1 943 194 Tuloverot 11 155-54 Tilikauden tulos -1 788 140 Tilikauden laaja tulos 12-1 788 140 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille -1 788 161 Määräysvallattomille omistajille - -21 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euroa sekä A- että B-osakkeille 12-0,53 0,05 10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS IFRS 11

KONSERNIN TASE 1000 LIITETIETO 31.12.2015 31.12.2014 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 10 823 11 773 Liikearvo 14-280 Aineettomat hyödykkeet 13 991 1 113 Muut varat 15 32 32 Muut pitkäaikaiset saamiset 18 42 51 Laskennalliset verosaamiset 16 242 149 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 17 13 434 14 444 Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 7 176 7 994 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 9 1 Rahavarat 19 429 211 VARAT YHTEENSÄ 33 179 36 048 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 20 1 917 1 917 Ylikurssirahasto 6 6 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 229 210 Kertyneet voittovarat 8 450 10 465 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 10 602 12 598 Määräysvallattomien omistajien osuus - 125 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 10 602 12 723 Pitkäaikaiset velat Laskennallinen verovelka 16 525 617 Varaukset 21 279 293 Rahoitusvelat 22 10 056 11 038 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 23 6 309 5 273 Lyhytaikaiset rahoitusvelat 22 5 409 6 104 VELAT YHTEENSÄ 22 577 23 324 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 33 179 36 048 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden laaja tulos -1 788 140 Oikaisut laajaan tulokseen 3 080 1 750 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 291 1 890 Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos 56 800 Vaihto-omaisuuden muutos 1 073-945 Osto- ja muiden velkojen muutos 980-1 360 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 3 401 384 Maksetut korot -402-443 Saadut korot 23 47 Maksetut verot -32-6 Liiketoiminnan rahavirta 2 990-19 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -476-1 985 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -241-529 Lainasaamisten takaisinmaksut 7 14 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 16 52 Saadut korot investoinneista 3 6 Investointien rahavirta -691-2 442 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot 1 949 3 830 Lainojen takaisinmaksut -3 598-992 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta -231 Rahoitusleasingvelkojen maksut -27-45 Maksetut osingot -173-341 Rahoituksen rahavirta -2 080 2 452 Rahavarojen muutos 218-9 Rahavarat tilikauden alussa 211 220 Rahavarat tilikauden lopussa 429 211 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 1000 Osakepääoma Ylikurssirahasto Kertyneet voittovarat SVOP Muuntoerot Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2015 1 917 6 10 465 210-12 598 125 12 723 Osingonjako -168-168 -5-173 Osakkeiden hankinta -60 19 2-40 -120-160 Tilikauden tulos -1 788-1 788-1 788 31.12.2015 1 917 6 8 448 229 2 10 602-10 602 Oma pääoma 1.1.2014 1 917 6 10 641 210-12 774 150 12 924 Osingonjako -337-337 -4-341 Tilikauden tulos 161 161-21 140 31.12.2014 1 917 6 10 465 210-12 598 125 12 723 Metsäpäiviä pidettiin kevättalvella Suomussalmella ja Orimattilassa. Ruotsissa pidetyt Elmia-messut olivat vuoden tärkeimmät alan messut. 12 KONSERNITILINPÄÄTÖS IFRS KONSERNITILINPÄÄTÖS IFRS 13

KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT Yhteisön perustiedot Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin emoyritys on Kesla Oyj (y-tunnus 0168715-8). Emoyrityksen kotipaikka on Joensuu ja sen rekisteröity osoite on Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu. Konsernitilinpäätös sisältää ajanjakson 1.1. 31.12.2015. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.kesla. com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista edellä mainitussa osoitteessa. Tilinpäätös esitetään tuhansina euroina. Kesla Oyj:n hallitus on kokouksessaan 10.2.2016 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 1.TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Laatimisperusta Konsernitilipäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttäviä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia ja sijoituskiinteistöjä, jotka on arvostettu käypään arvoon. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää Kesla Oyj:n ja kaikki sen suoraan tai välillisesti omistamat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet yrityksen äänivallasta tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Emoyhtiön perustamat tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöiden perustamisesta lähtien. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, voitonjako ja realisoitumattomat sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä, ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty kirjanpidossa alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi. Ulkomaanrahan määräisten liiketapahtumien muuttaminen Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset saamiset ja velat on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntaminen Ulkomaalaisen tytäryhtiön tuloslaskelman erät on muutettu konsernitilinpäätöksessä yhdistelemistä varten Suomen rahan määräisiksi käyttäen tilikauden keskikurssia ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Konserniyhtiöiden hankkima aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjapitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset 30-35 vuotta Tuotannon koneet ja kalusto 5-15 vuotta Kuljetusvälineet 5 vuotta Muut 3-5 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan tilinpäätöksen yhteydessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödykkeen odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Julkiset avustukset Julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Sellaiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET: Liikearvo Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Pääosa konsernin kehitysmenoista ei täytä IAS 38 standardin kriteereitä ja ne kirjataan vuosikuluiksi. Se osa kehitysmenoista, joka kohdistuu uusiin kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisiin tuotteisiin, aktivoidaan ja esitetään kohdassa Muu aineeton omaisuus ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, enintään viidessä vuodessa. Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmien ylläpitomenot kirjataan kuluiksi. Ohjelmistoprojekteihin liittyvät kulut, jotka voidaan yksilöidä kuuluvaksi yksilöityyn tietokoneohjelmaan ja jotka tuottavat konsernille todennäköistä taloudellista hyötyä, aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan enintään viidessä vuodessa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista menoista ja kiinteistä yleiskustannuksista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Vuokrasopimukset - konserni vuokralle ottajana Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseen vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Tällaisten sopimusten perusteella määräytyvät vuokrat kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa Vuokrasopimukset - konserni vuokralle antajana Vuokralle annetut hyödykkeet, joiden omistamiseen liittyvät riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, sisältyvät taseessa aineellisiin hyödykkeisiin. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana. Mahdolliset vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet vuokralle ottajalle, käsitellään tilinpäätöksessä rahoitusleasingsopimuksina. Sopimukseen liittyvä myyntivoitto tuloutetaan samoin periaattein kuin hyödykkeen myynnissä. Rahoitusleasingsaamiset kirjataan taseeseen nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukseen liittyvä korkotuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kunakin tilikautena saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Työsuhde-etuudet Konsernissa työskentelevien eläkejärjestely on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta. Konsernin eläkejärjestelyt käsitellään maksupohjaisena, jolloin niihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitteita on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konserni myy tuotteita, joihin liittyy takuuvelvoite. Toteutuvat takuukulut kirjataan pääsääntöisesti tuloslaskelmaan kuluksi. Taseen varauksiin sisältyy takuuvaraus. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. 14 KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT KONSERNIN IFRS:N MUKAISET LIITETIEDOT 15