Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto
Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute
Bioenergia on Euroopan iso tavoite Ilmaston muutoksen torjunta vaatii uusiutuvaa energiaa, ei enää fossiilienergiaa. Euroopan uusiutuvan energian kasvu perustuu paljolti biomassaan. Niistä tärkein on puuperäinen energia. Jotta puuenergia yleistyisi kautta Euroopan, sen on oltava liikuteltavaa, varastoitavaa ja helposti käytettävää.
Miksi lisää puuenergiaa vuoteen 2020? EU:n yhteinen päätös nostaa uusiutuva energia 20 prosenttiin; nyt 6.5 % Suomessa nyt vesivoima 3 %, puu 21 %, tuulivoima 0.1 % Metsäenergian lisäys on 10 vuodessa nopein mahdollisuus lisätä uusiutuvaa, niin että tuntuu Metsäenergian kysyntä kohenee vuoteen 2020
Euroopan metsävyöhyke on mittava resurssi sijaitsee energian tarpeen kannalta väärässä paikassa lämpöenergiaa tarvittaisiin miljoonakaupunkien ympäristössä miten siirtää puuenergiaa metsävyöhykkeeltä "asutusvyöhykkeelle"?
Mikä puuenergia kulkee pitkälle? Nyrkkisääntö kuljetusmatkalle: Hakelastu, sahanpuru: 100 km (autolla) Pyöreä puu 1000 km (junalla) Mikä kulkee 5000 km (laivalla)?
Pelletti Puupelletti (energiaksi) keksittiin ja patentoitiin Amerikassa 1976 nimellä Woodex Alkuperäinen raaka-aine: sahanpuru ja puun kuori Alkuperäinen tavoite: kivihiilen korvaaminen sähkö- ja lämpövoimaloissa Keksijä: saksalaissyntyinen Rudolf Gunnerman
Woodex pelletti liittyi myös Oulun seutuun Muhoksella vaikuttanut metsätutkija Kalevi Karsisto ja torniolaisperäinen teollisuusmies Arno Stormbom kutsuivat 1979 Gunnermanin Suomeen. Suomeen perustettiin Biopuriste Oy Gunnerman kävi myös Turveruukilla Rantsilassa Tavoite: tehdä Woodex-lisenssillä turvepellettiä Aika ei ollut vielä 1970-luvun lopulla kypsä
Pelletin toinen aalto vuodesta 1989 Pelletti tuli Suomeen uudelleen 1989 Fincambi perusti 1. tehtaan Vöyriin Käyttö 7-kertaistunut 2000-luvulla Vastaa silti vain 0,1 % energiastamme Pohjois-Suomessakin kasvun varaa Pellettituotantomme: 85 % vientiin (EU), 15 % kotimaan käyttö
Yli 200 pellettitehdasta Euroopassa Pienkäyttö pitkällä Keski-Euroopassa ja Italiassa Suurkäyttö alkoi Ruotsin Hässelbyssä 1992; Myös Tanska aktiivinen lähde: The Bioenergy International
Kuiva hakelastu mikroskoopissa
Kuiva hakelastu tiivistetään Kaksi kolmasosaa tilavuudesta ilmaa (kuvan tummat soluonkalot) Pelletöinnin tavoite on romahduttaa puun solurakenne, puristaa puu kasaan niin että jäljelle jäävät vain solunseinät (kuvan vaaleana). Samalla tuotteen tiheys (ja energiatiheys) kasvaa
Kuusamon pellettitehdas Lappipanelin lastua sisään, pellettiä ulos, vientiin Tukholmaan
Pelletin kolme roolia Se korvaa: lämmitysöljyä Pohjoismaiden pientaloissa kivihiiltä Euroopan sähkö- ja kaukolämpövoimaloissa maakaasua Keski- ja Etelä-Euroopan pientaloissa
Pelletti polttoöljyn korvaajana Ruotsissa 100,000 pientaloa Saksassa 70,000 pientaloa Suomessa 10,000 pientaloa lämpiää pelletillä Suomessa historiallisista syistä dieselin kaksihintajärjestelmä, mikä jarruttanut meillä Ruotsiin verrattuna siirtymistä
Pelletti kivihiilen korvaajana, esim. Tukholman Hässelby (Fortum) Hiilivoimala pellettikäyttöiseksi 1992 Tavoite: hiilidioksidin päästöjen leikkaus Pellettiä kuluu 250 000 tn / v (25 kertaa Kuusamon tuotanto) Voimala Tukholman esikaupungissa, Mälaren-järven rannalla, rahti vain laivoilla Polttoaineesta 70 % Ruotsista Tuontia 30 % (Viro, Latvia, Norja, Puola, Suomi mukaan lukien Kuusamo)
Pelletti maakaasun korvaajana Keski- ja Etelä-Euroopassa pientalot lämpiävät omalla maakaasupolttimella; taloihin johtaa kaasuputki Saksassa 38 miljoonaa kotia, joka toisessa oma maakaasupoltin Mitä tapahtuu, kun itäkaasun tulo lakkaa? Pellettitakkoja varalämmönlähteeksi
Itävallan malli Pellettiä tankkiautolla ja kuorma-autolla maakaasutaloihin (auto oikealla oli lähdössä Italiaan)
Maakaasun epävarmuus nostanut jo pelletin kysyntää, uusia raaka-aineita hakusalla, metsätaloudella uusia mahdollisuuksia
Metsäenergiasta ympäristöykkönen 35 30 25 20 15 10 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Kiitos kuulijoille Esitelmä ja taustamateriaalit löytyvät verkko-osoitteesta: http://veli.pohjonen.org