2016-1-150-00002-8 1 SUOMEN RIISTAKESKUS Sompiontie 1 00730 HELSINKI 029 431 2001 PÄÄTÖS Pvm Nro 08.02.2016 2016-1-150-00002-8 Huovinen Ossi Etelä-K jäteh, Hulkonmäentie 130 54190 Konnunsuo METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA Hakijan asiakasnumero ja nimi HAKEMUS 1018952 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis 2000 kpl Harmaalokki 1000 kpl Hakemuksen alue Alueen pinta-ala Lappeenrannan kaupunki 130 ha Kielletyt pyyntimenetelmät - Ääntä synnyttävä koneellinen laite (B014) Hakija hakee 4.1.2016 päiväämällään hakemuksella poikkeuslupaa 1000 harmaalokin ja 2000 variksen pyyntiin kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi, lentoturvallisuuden takaamiseksi, viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi ja kasviston ja eläimistön suojelemiseksi. Perusteena hakija esittää eläintautien estämisen. Hallitsemattomasti lisääntyvä lintukanta lisää riskiä mm. salmonellan ja lintuinfluenssan leviämiseen. Lähistöllä sijaitsee mm. kaksi siitoskanalaa noin 5 km säteellä jätekeskuksesta. Kasvava lintujen määrä vaarantaa alueen hygienian ja työntekijöiden sekä alueella asioivien terveyden. Yleinen turvallisuus vaarantuu. Ekjh on saanut lähialueen asukkailta valituksia lintumäärän kasvamisen johdosta. Riistanhoidolliset syyt. EKjh:lla ei ole asiantuntemusta arvioida riistanhoidollisia syitä, mutta lisääntyvät varis-, lokki- ja korppikanat eivät ole hyväksi alueella oleville muille riistalinnuille. Vahingot voivat olla kymmeniätuhansia euroja, jos erilaiset taudit lisääntyvästä lintukannasta johtuen pääsevät leviämään. Lisäksi lintujen on havaittu repivän lähiseudun viljelijöiden rehupaaleja pelloilla käyttökelvottomiksi. EKJH on yrittänyt pelotella lintuja eri tavoin saamatta aikaan kunnollisia tuloksia.
2016-1-150-00002-8 2 Hakija hakee lisäksi lupaa poiketa metsästyslain 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista siten, että pyynnissä voisi käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta Hakija perustelee varisäänitteen käyttöä sillä, että se auttaa pääsemään parempiin tuloksiin haittalintujen hävityksessä. LAUSUNNOT Joutsenon riistanhoitoyhdistys Joutsenon riistanhoitoyhdistys oli antanut lupahakemuksen liitteeksi lausunnon, jota korjasi s-postilla 14.1.2016. Lausunnossa todetaan seuraavaa: Kukkuroinmäki Oy on vuosia hoitanut ansiokkaasti vahinkolintujen, sekä pienpetojen pyyntiä alueellaan estämään kohtuuttoman pienpeto- ja haittalintukuormituksen lähialueen luonnolle. Joutsenon riistanhoitoyhdistys pitää näitä toimia elintärkeänä lähialueen pienriista- ja etenkin kanalintukantojen nousuun saattamiseksi. Joutsenon riistanhoitoyhdistys puoltaa poikkeusluvan myöntämistä Kukkuroinmäki Oy:lle varis-, sekä harmaalokkikannan vähentämiseksi alueella. Välitoimenpiteet Suomen riistakeskus on hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvittänyt hakemusalueiden ja niiden lähiympäristön Natura 2000 -alueet, sekä arvioinut hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutusta näiden alueiden suojeluarvoihin. Hakijalta pyydettiin lisäselvitystä sähköpostilla seuraavista asioista. Hakija vastasi sähköpostilla 26.1.2016 ja hakijan antamat vastaukset on esitetty seuraavien numeroitujen kohtien kohtien alla: 1. Pyydettiin selvitystä, onko alueella yritetty etsiä muita keinoja kuin pelottelu ja millaisia pelottelukeinoja on mahdollisesti ollut käytössä ja millaisia tuloksia niillä on saatu aikaiseksi. Hakijan vastaus: Alueella on kokeiltu äänipelotteita, ampumalla ilmaan sekä jatkuvaa säikyttelyä esim. työkoneilla ajamalla penkalla, ja säikyttelemällä lintuja lentoon. Linnut palaavat noin 15-30 min kuluttua pelottelusta samoille paikoille, itse olen ampumalla pelottelua tehnyt kolmen vuoden ajan. Linnut tottuvat ääniin ja työkoneisiin eikä se niitä häiritse millään tavalla. 2. Aiemmassa Suomen riistakeskuksen hakijalle antamassa päätöksessä oli seuraava maininta: Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 28 :n mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevaan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Suomen riistakeskuksen käsityksen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä orgaanista ainetta sisältävän jätteen kaatopaikkakieltoa, joka tulee voimaan 1.1.2016. Tämä tulee vähentämään olennaisesti tarvetta ns. rauhoittamattomien lintujen pyyntiin myönnettäville hygieniaperusteisille poikkeusluville. 3. Pyydettiin selvitystä siitä, miten tuo yllä olevan valtioneuvoston asetuksen edellyttämä asia on hoidettu hakemusalueella.
2016-1-150-00002-8 3 Hakijan vastaus: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei enää loppusijoita kuivajätettä penkkaan, vaan kuivajäte ajetaan pakkariautoista siirtokuormaushalliin, josta kuormataan täysperävaunurekkaan kolme kertaa päivässä. Joudumme kuitenkin vastaanottajan seisokeista johtuen tekemään tanapaaleja penkalle. Tanapaalin koko on noin 1500-3000 tonnia, eli noin 2 kk ajan vuosittain ajamme tanapaaliin penkalle kuivajätettä. Linnut saavat syömistä tästä tanapaalista vaikka se peitetään kankaalla, mitä luonnon olosuhteet ja haittaeläimet repivät koko ajan. Alueellamme toimii Kekkilän biokompostilaitos. Kompostilaitos ajaa kompostoituneen jätteen aumoihin jälkikypsymään 3 kk ajaksi ja sieltä olevista aumoista löytyy vielä linnuille ravintoa. Varis- ja lokkiraporteista selviää että linnut ovat siirtyneet penkalta enemmän kompostilaitokselle ja siirtokuormaushallin alueelle. Liitteenä raportti. 4. Jos naapuruston asukkaat ovat tehneet kirjallisia valituksia tai niitä on muutoin kirjattu, pyydettiin toimittamaan kopiot niistä. Hakijan vastaus: Ekjh:lla ei ole kirjallisia valituksia asiasta. Alueen maanviljelijät ovat vihoissaan lintujen tekemistä vahingoista mutta eivät jaksa valittaa asiasta kun se ei kuulemma auta. Kiersin kaksi vuotta sitten lähialueen viljelijät läpi, kun haimme korppilupaa ELY:tä ja sain kuulla valituksia lintujen tekemistä vahingoista, kerroin että tehkää kirjallinen valitus asioista, ei kuulemma riitä aika sellaiseen ja siitä ei ole hyötyä, sanoivat viljelijät. Laitoin liitteenä vanhan korppi- ja naakkahakemuksen, missä on lähialueen maanviljelijät. Linnut ovat edelleen riesana heille. 5. Pyydettiin toimittamaan Lappeenrannan kaupungin terveystarkastajan tai eläinlääkärin lausunnon hakemuksessanne kuvatusta tautiriskistä. Hakijan vastaus: Tähän hätään en ehdi saamaan heiltä lausuntoa. Koska hakija ei toimittanut tuota yllä pyydettyä Lappeenrannan kaupungin terveystarkastajan tai eläinlääkärin lausuntoa ja jonka merkitys luvan myöntämiselle on kuitenkin painoarvoltaan merkittävä, pyydettiin Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimen terveydensuojelu- ja eläinlääkintäviranomaiselta lausunto lupahakemuksesta sähköpostilla 28.1.2016. Lappeenrannan ympäristötoimi lähetti lausunnon sähköpostilla 5.2.2016. Lausunnossa todettiin seuraavaa: Kaatopaikan runsas ravintomäärä voi ylläpitää poikkeuksellisen suurta lokki- ja varispopulaatiota. Runsas luonnonlintukanta aiheuttaa ympäröivälle kotieläintuotannolle tautiriskejä. Mahdollisia luonnonvaraisista linnuista kotieläimiin tarttuvia tauteja ovat mm. salmonella ja erityisesti siipikarjaan lisäksi lintuinfluenssa ja Newcastlen tauti. Luonnonvaraiset linnut voivat mm. saastuttaa eläimille käytettävää rehua. Alueella on myös yksi luomutuotantotavan siipikarjan pitopaikka. Tuotantotapaan kuuluu lintujen ulkokasvatus, joka on alttiimpi luonnonlintujen aiheuttamalle tautivaaralle. Normaalein tiloilla käytössä olevin torjuntamenetelmin ei poikkeavan runsaan luonnonlintukannan aiheuttamia haittoja ole välttämättä mahdollista hallita. Poikkeavan runsas luonnonlintukanta saattaa aiheuttaa myös yleisen hygienian ongelmia. Eläinlääkintä- ja terveydensuojeluviranomainen pitää hyvänä, että kantaa pyritään hallitsemaan tehokkaasti myös kaatopaikalla.
2016-1-150-00002-8 4 6. Jos ympäristöluvassanne on asiaan liittyviä mainintoja, pyydettiin toimittamaan tieto myös siitä. Hakija toimitti linkin ympäristölupaan http://www.ekjh.fi/muut dokumentit/ymparistolupa.pdf. Tuossa Etelä-Suomen aluehallintoviraston 66-sivuisessa päätöksessä (Päätös Nro 164/2014/1, Dnro ESAVI/336/04.08/2011) kohdassa Vaikutustarkkailu, Roskaantuminen ja haittaeläinten torjunta (sivut 25-27) todetaan seuraavaa: " Haittaeläimiä, kuten jyrsijöitä, torjutaan jatkuvilla syöteillä, joiden paikkaa vaihdetaan ja syötit tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Henkilökunnan tekemät havainnot jyrsijöistä kirjataan jätekeskuksen käyttöpäiväkirjaan. Haittalintuja torjutaan loppusijoitusalueen päivittäisellä jätteen tiivistämisellä sekä peittämisellä. Lisäksi haittalintujen määrää on rajoitettu ampumalla lintuja viranomaisten myöntämien lupien mukaisesti. Linnuston esiintymistä ja lajisuhteita tarkkaillaan vuosittain asiantuntijan toimesta. Haittaeläinten torjunnasta esitetään yhteenveto vuosiraportin yhteydessä." Edelleen Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen antaman päätöksen kodassa "Lupamääräykset, Aluejätekeskuksen toimintaa koskevat yleiset määräykset kohta 2. (sivut 37-38)" todetaan seuraavaa: "Aluejätekeskuksen kaikki toiminnat on suunniteltava, toteutettava ja niitä on ylläpidettävä niin, ettei aluejätekeskuksen käytöstä, sisäisestä liikenteestä tai muista siihen liittyvistä toiminnoista aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle roskaantumisen, melun, pölyn, haittaeläinten, jätevesien tai muun niihin rinnastettavan haitan muodossa. Luvan haltijan on tarvittaessa ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin edellä mainittujen haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi." Edelleen Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen antaman päätöksen kohdassa "Lupamääräysten yleisperustelut 8 (sivut 51-52)" todetaan seuraavaa: Jätelain (646/2011) 13 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan sijoittumisessa, rakentamisessa, käytössä ja käytön jälkeisessä hoidossa on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jäte-huollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan, laitoksen tai paikan on lisäksi sovelluttava ympäristöön ja maisemaan. Jätehuollossa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudatetaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. 7. Hakija oli hakenut lintumääriä kolmelle vuodelle. Pyydettiin ilmoittamaan, miten tuo hakemanne lintumäärä jakaantuu eri vuosille. Hakijan vastaus: Variksia 660 kpl / vuosi ja lokkeja 330 kpl/vuosi. PÄÄTÖS Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan hakemuksesta poiketen seuraavasti:
Varis 400 kpl 17.03.2016-03.05.2016, 16.07.2016-31.07.2016 17.03.2016-08.05.2016, Harmaalokki 100 kpl 16.07.2016-31.07.2016 2016-1-150-00002-8 5 Kielletyt pyyntimenetelmät - Ääntä synnyttävä koneellinen laite (B014) Yllä mainittu pyydettävien lintujen määrä on molempien sallittujen pyyntijaksojen yhteismäärä, jota ei saa ylittää. Hakijalle myönnetään lupa ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön edellämainitulle variksen poikkeuslupa-ajoille pois lukien aikaväli 5.5. - 15.7.2016, jolloin on variksen oma pesäpoikasvaihe. Muina aikoina ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttö ei ole sallittu. Tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 1 kohdan perusteella kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Ehdot Poikkeusluvan ehdot ovat seuraavat: Harmaalokin osalta pyynti tulee kohdistaa vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin, jotta vähennetään riskiä tappaa erehdyksessä vaikeasti erotettavia rauhoitettujen lokkilajien nuoria yksilöitä. Tämän poikkeusluvan nojalla voidaan pyytää hakemuksen karttaliitteeseen rajatulla alueella edellyttäen, että luvan käyttäjällä on alueella siihen muutoin metsästyslain säännösten edellyttämä oikeus. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta. Ilmoitus tulee tehdä Omariista-palvelunkautta (Ohje Omariistan käyttöön löytyy osoitteesta: http://riista.fi/riistahallinto/sahkoinen-asiointi/) tai toimittamalla oheinen saalisilmoituslomake postitse tai sähköpostitse (kaakkois-suomi@riista.fi) Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistolle poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ilmoituksessa on mainittava tämän poikkeusluvan numero, pyydystettyjen lintujen määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos poikkeusluvan myöntöedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ampumisen ohella tulee pitää yllä ennaltaehkäisevien keinojen sekä karkotuskeinojen käyttöä ja kehittämistä. Mikäli ammutut linnut ovat rengastettuja, renkaat ja/tai niiden löytöpaikka- ja aikatiedot on toimitettava luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistoon (Eläinmuseo, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto). Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään. Perustelut Keskeiset sovelletut säännökset Metsästysasetuksen (666/1993) 25 a :n mukaan rauhoittamattomat linnut ovat
2016-1-150-00002-8 6 rauhoitettuja seuraavasti: 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.-31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.-31.7. ja muualla maassa 10.3.-31.7; 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.-31.7. ja muualla maassa 1.4.-31.7; 3) korppi poronhoitoalueella 10.4.-31.7; sekä 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 :n 1 momentin nojalla 41 b :ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi; 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi; 4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. Suomen riistakeskus voi metsästyslain 41 b :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan myös poiketa 32 :ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 :n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :ssä säädetään poikkeusluvan hakemisesta, 2 :ssä poikkeusluvan edellytysten arvioinnista, 5 :ssä poikkeusluvan voimassaoloajasta ja 7 :ssä poikkeuslupaan liittyvästä saaliin ilmoittamisvelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b :n 1 momentin 1-4 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä rauhoittamattomien lintujen osalta toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ilmoitukseen on liitettävä 7 :ssä tarkoitettu saalisilmoitus vielä
2016-1-150-00002-8 7 ilmoittamatta olevalta kalenterivuodelta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan pyynnin tuloksesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Suotuisa suojelutaso Tämä poikkeuslupapäätös on tehty variksen ja harmaalokin kannantila huomioon ottaen, jolloin poikkeamisella ei haitata näiden lintujen suotuisan suojelutason säilyttämistä. Varis ja harmaalokki ovat runsaslukuisia ja niiden suojelun taso on suotuisa. Tällä poikkeuslupapäätöksellä sallittu rauhoituksesta poikkeaminen ei millään tavoin haittaa lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Harmaalokin osalta pyynti on rajoitettu lupaehdolla vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin. Rajaus on tehty, jotta pyynnissä ei erehdyksessä tapettaisi vaikeasti tunnistettavia nuoria rauhoitettujen lokkilajien yksilöitä. Varisten ja harmaalokkien esiintyminen ja niiden aiheuttamat vahingot hakemusalueella Varikset ja harmaalokit ovat alueella yleisiä ja ne aiheuttavat merkittävänuhkan kansanterveydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Ko. linnut levittävät roskia ympäristöön ja suurina parvina liikkuessaan ulostavat lähinaapureidenkin alueelle ja muodostavat riskin tautien leviämiselle. Uhka on todettu hakijan ympäristöluvassa ja Lappeenrannan ympäristötoimen eläinlääkintä- ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa. Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö Suomen riistakeskus on selvittänyt muun tyydyttävän ratkaisun olemassaoloa pyytämällä lisäselvityksen hakijalta ja lausunnon hakemuksesta Lappeenrannan ympäristötoimen eläinlääkintä- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Saatujen selvitysten perusteella ko. lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn ei ole olemassa alueella muuta tehokasta torjuntakeinoa. Erityisesti ympäristöluvan ehdoissa oleva maininta edellyttää poikkeusluvan myöntämistä: (Aluejätekeskuksen kaikki toiminnat on suunniteltava, toteutettava ja niitä on ylläpidettävä niin, ettei aluejätekeskuksen käytöstä, sisäisestä liikenteestä tai muista siihen liittyvistä toiminnoista aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle roskaantumisen, melun, pölyn, haittaeläinten, jätevesien tai muun niihin rinnastettavan haitan muodossa. Luvan haltijan on tarvittaessa ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin edellä mainittujen haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi). Kyseessä olevien rauhoittamattomien lintujen määrän mahdollisimman tehokas rajoittaminen on tarpeen mahdollisten vahinkojen estämiseksi kaikkina vuodenaikoina. Muina vuoden aikoina (rauhoitusaikojen ulkopuolella) tapahtuvalla pyynnillä vahinkoja ei pystytä riittävästi vähentämään. Myöskään pelottelulla ja hakijan ilmoittamilla muilla torjuntakeinoilla ei olla onnistuttu vähentämään ongelmia riittävästi. Näin ollen poikkeusluvan myöntämiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua.
Rajattu alue 2016-1-150-00002-8 8 Suomen riistakeskus katsoo käytettävissä olevien tietojen perusteella, että poikkeuslupa voidaan myöntää haetulle alueelle. Poikkeuslupa-aika Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Hakemuksessa mainittujen lajien lupa-aikaa on rajoitettu siten, ettei pyynti kohdistuisi muuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3909/1/05) ja että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajien pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Pesäpoikasajan alun määrittämisessä on variksen ja harmaalokin osalta hyödynnetty rengastustoimiston rengastusaineistoa. Myös hakijan edellisvuosien ilmoittama saalismäärä on huomioitu lintumäärissä. Variksen osalta poikkeamisaikaa on rajattu alkamaan haettua myöhemmäksi, jotta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisujen (esim. Dnro 143/4/2012, 19.7.2012, Dnro 103/4/2011, 10.11.2011, Dnro 104-105/4/2011, 17.11.2011 ja Dnro 275/4/2008, 20.11.2008) mukainen valitusaika ehtii kulua ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Harkinnassa on otettu huomioon myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut (mm. 4.2.2014 nro 286) sekä apulaisoikeuskanslerin on ratkaisu Dnro OKV/931/1/2012 12.2.2014. Poikkeuslupa on myönnetty hakemuksesta poiketen vain yhden vuoden rauhoitusaikaa koskevana. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 28 :n mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevaan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia. Suomen riistakeskuksen käsityksen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä orgaanista ainetta sisältävän jätteen kaatopaikkakieltoa, joka tuli voimaan 1.1.2016. Kiellon täytäntöönpano on vuonna 2016 käynnissä kaatopaikoilla, mutta sen vaikutusta vahinkotilanteeseen on vaikea ennakoida. Jätteen käsittelytapojen muutosten vaikutuksen tulevat ilmenemään jatkossa. Vaikka hakija on lisäselvityksissään tuonut esille ongelmia, on tulevaa kehitystä vaikea ennakoida pidemmälle tulevaisuuteen. Tämän takia on vuonna 2016 kaatopaikoille tehtävät ratkaisut syytä tehdä vain vuodeksi kerrallaan. Poikkeuslupatarve arvioidaan uudelleen vuoden 2016 kokemusten perusteella, mikäli hakija hakee jatkossa uutta poikkeuslupaa. Natura-arvioinnin tarveharkinta Luonnonsuojelulain 64 a :n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Hakemusalueet eivät sisälly Natura 2000 -rajauksiin. Hakemusalue sijaitsee noin 3
km:n etäisyydellä lähimmästä Natura 2000 -alueesta (Kivisaaren lehtokorpi FI0407006 SCI-alue). 2016-1-150-00002-8 9 Suomen riistakeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty ja tällä päätöksellä sallittu toiminta ei luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin sanamuodon mukaisesti todennäköisesti merkittävästi heikennä valtioneuvoston Natura 2000-verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Kyseessä ei ole myöskään sellainen toiminta alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti olisi alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusarviota ei ole tarpeen tehdä. Asiassa ei ole myöskään sellaisia syitä, joiden vuoksi olisi tarpeen pyytää alueella toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoa. Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen Metsästyslain muutoksen (206/2013) myötä ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen tuli kielletyksi 1.6.2013 lukien (ML 33 :n 1 momentin 15 kohta). Kiellosta voidaan poiketa ML 41 :n 3 momentin nojalla 41 a :n 1 momentissa, 41 b :n 1 momentissa ja 41 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Perusteena tämän päätöksen aikarajaukselle on se, että poikkeusta tulee soveltaa vain kun se on tarpeen poikkeuksen edellytysten näkökulmasta. Aikarajaus on asetettu myös siksi, että variksen oman pesäpoikasvaiheen aikana ei ole tarkoituksenmukaista houkutella pesiviä lintuja pyydettäväksi. Suomen riistakeskus katsoo, että tässä tapauksessa pystytään ilman ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttölupaa rauhoitusajan ulkopuolella vähentämään haittoja ampumalla tapahtuvalla pyynnillä. Näin ollen lupa ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön on myönnetty vain päätöskohdassa mainitulle poikkeuslupa-ajalle. Loppuyhteenveto Ottaen huomioon hakemuksessa, sen lisäselvityksissä ja hakijalle myönnetyssä ympäristöluvassa ja Lappeenrannan ympäristötoimen eläinlääkintä- ja terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuodut ja esitetyt asiat ja muut käytettävissä olevat keinot Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää tämän poikkeusluvan variksen ja harmaalokin pyyntiin metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 1 kohdan perusteella kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Päätöksen täytäntöönpano Oikeusohjeet Tämä Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta riistahallintolain (158/2011) 31 :n 2 momentin nojalla. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Päätöstä tehtäessä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: metsästyslain (615/1993) 41 :n 1 momentti, 41 b :n 1 momentti ja 90, riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentti ja 31 :n 2 momentti, metsästysasetuksen (666/1993) 25 a, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 ja 3 momentti, 5 :n 2 ja 3 momentti ja 7 :n 2 ja 3 momentti, valtion maksuperustelain (150/1992) 6, 11 a ja 11 b, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuosina 2015-2016 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1078/2014) 1 :n 1 momentin 6 kohta, luonnonsuojelulain (1096/1996) 64 a ja 65 :n 1 momentti, hallintolainkäyttölain (586/1996) 31.
2016-1-150-00002-8 10 Muutoksenhaku Suomen riistakeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta alueella toimivaltaiselta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Käsittelymaksun määräämisen osalta valittaja voi vaatia valtion maksuperustelain (150/1992) 11 b :n nojalla oikaisua Suomen riistakeskukselta. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa: Erkki Kiukas 029 431 2221 SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät Sauli Härkönen julkisten hallintotehtävien päällikkö Erkki Kiukas esittelijä, riistapäällikkö JAKELU Päätös on allekirjoitettu koneellisesti riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentin nojalla. Päätös hakijalle käsittelymaksuin postiennakolla Tiedoksi: Joutsenon riistanhoitoyhdistys Kaakkois-Suomen poliisilaitos Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri MAKSU Käsittelymaksu 120,00EUR
VALITUSOSOITUS (Riistahallintolaki 31.1 ) Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan postiosoite ja puhelinnumero tai sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä, ellei valituskirjelmää ole lähetetty sähköisesti (faksi tai sähköposti). Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja, jollei asiamiehenä toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona, sähköpostilla tai asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tai muu toimittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän viraston aukioloajan päättymiseen. Käsittelymaksu Hallinto-oikeus perii pääsääntöisesti valitusasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksua 250 euroa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla. Hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, 70101 KUOPIO Käyntiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus, Puistokatu 29 (käynti Hatsalankadun puolelta), 70110 KUOPIO Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: 029 56 42000 ja Faksi: 029 56 42501
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n sekä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuosina 2015-2016 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1078/2014) 1 :n perusteella määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka osoitetaan Suomen riistakeskukselle, on ilmoitettava seuraavat asiat: vaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot päätös, johon oikaisua haetaan, miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella oikaisua vaaditaan. Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja tarvittavat yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmän liitteet Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä: päätös tai muu asiakirja, johon maksun periminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittaminen Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa Suomen riistakeskukselle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Suomen riistakeskukselle ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä, jotta vaatimus voidaan tutkia. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, määräaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on maksuton. Yhteystiedot Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löytyvät päätöksen etusivulta.