PÄÄTÖS. Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis (2014) 800 kpl

Transkriptio

1 SUOMEN RIISTAKESKUS Kaakkois-Suomi Pikkuympyräkatu 3 A Hamina Marjo Mäenpää Selänteentie SAARI PÄÄTÖS Pvm Nro / / METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS Saaren Riistamiehet ry Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Varis (2014) Varis (2015) Varis (2016) Varis (2017) Varis (2018) Harakka (2014) Harakka (2015) Harakka (2016) Harakka (2017) Harakka (2018) Harmaalokki (2014) Harmaalokki (2015) Harmaalokki (2016) Harmaalokki (2017) Harmaalokki (2018) Räkättirastas (2014) Räkättirastas (2015) Räkättirastas (2016) Räkättirastas (2017) Räkättirastas (2018) Hakemuksen alue Parikkala Alueen pinta-ala ha 13 Intsilän Seudun Erämiehet ry Kannaksen Metsästysyhdistys ry Kesusmaan Erä ry Kirjavalan Erämiehet ry Koitsanlahden Eränkävijät ry Melkoniemen Riista ry Parikkalan-Järvenpään Metsästysyhdistys ry Rajan Metsästäjät ry Rautalahden Erä ry Saaren Riistamiehet ry Särkisalmen Seudun Metsästysyhdistys ry

2 Tarvaspohjan Erä ry Uukuniemen Erämiehet ry 2014/ Hakija on hakenut päiväämällään hakemuksella poikkeuslupaa 800 variksen, 300 harakan, 300 räkättirastaan ja 100 harmaalokin pyyntiin kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi, viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi ja kasviston ja eläimistön suojelemiseksi ajalle Hakemus on tehty viidelle vuodelle ja haetut eläinmäärät ovat vuosittaisia. Hakemus on Parikkalan riistanhoitoyhdistyksen alueen kattava metsästysseurojen yhteislupa, jolla haetaan yhteisesti poikkeuslupaa 13 eri lupaosakkaalle ja heidän toimialuellaan sijaitseville vahingonkärsijöille. Kyseisillä vahinkoalueilla on lisäksi metsästysseurojen omia riistanhoidollisia kohteita. Luettelo lupa-osakkaista ja vahingonkärsijöistä: 1. Intsilän Seudun Erämiehet ry Alueella on 1 karjatila. 2. Kannaksen Metsästysyhdistys ry Alueella on 10 karjatilaa ja 1 marjanviljelytila. 3. Kesusmaan Erä ry Alueella on 5 karjatilaa. 4. Kirjavalan Erämiehet ry Alueella on 10 karjatilaa. 5. Koitsanlahden Eränkävijät ry Alueella on 5 karjatilaa ja yksi marjanviljelytila. 6. Melkoniemen Riista ry Alueella on 8 karjatilaa. 7. Parikkalan-Järvenpään Metsästysyhdistys ry Alueella on 1 karjatila. 8. Rajan Metsästäjät ry Alueella on 6 karjatilaa. 9. Rautalahden Erä ry Alueella on 2 karjatilaa. 10. Saaren Riistamiehet ry Alueella on 17 karjatilaa. 11. Särkisalmen Seudun Metsästysyhdistys ry Alueella on 8 karjatilaa ja yksi lintukasvattamo. 12. Tarvaspohjan Erä ry Alueella on 5 maatilaa ja kaksi turkistarhaa. 13. Uukuniemen Erämiehet ry Alueella on 10 maatilaa.

3 2014/ Perusteluina hakemukselleen hakija mainitsee seuraavaa: Maataloudelle ja kotieläimille aiheutuvat vahingot Parikkalan alueella haittalintujen maataloudelle aiheuttamien vahinkojen arvioidaan nousevan useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Vahinkomäärä riippuu metsästysseuran alueesta ja alueella toimivien eläintuottajien lukumäärästä. Tämän lisäksi tulee huomioida myös tauti- ja epidemiariskit, jotka ovat oma lukunsa, mikäli haittalintujen (varis, harakka, harmaalokki ja rastas) poikkeuslupaa ei myönnetä anottaville alueillemme. Haittalinnut vahingoittavat Parikkalan alueella toimivien maatalous-karjantuottajien elinkeinoja tuhoten rehupaaleja ja aiheuttaen ylimääräisiä kustannuksia, työjärjestelyjä tuhottuihin rehupaaleihin kohdistuneiden lisätöiden takia. Tämän lisäksi haittalinnut tuovat tautiriskitekijöitä karja- ja sikatiloille, turkistarhaajille ja lintukasvattamoille. Mahdollisessa tautitilanteessa eläintuotantolaitoksien yrittäjien elinkeino vaarantuu. Ilmentyneet taudit aiheuttavat karjatiloilla eläinsuojien desinfiointeja ja jälkitarkastuksia, ja jopa mahdollisesti eläintilojen sulkemisia. Haittalintujen tuomien lisätöiden takia maatalousyrittäjät ja muut eläintilalliset joutuvat siirtämään normaaleja työtehtäviään ja pidentämään työpäiväänsä. Lisätyöt vaikuttavat myös tilalla työskentelevien maataloustyöhön palkattujen henkilöiden töihin ja sidosryhmiin. Lisätyöt ovat myös ylimääräinen kustannuserä maaseudun elinkeinoharjoittajille. Poikkeuslupaan liittyvien haittalintujen poistoalueiden määrittely on haasteellista, koska maatalousyrittäjät ovat myös vuokranneet jo aiemmin tuotannosta luopuneiden maita, joten alueillamme maataloustuotantoa harjoittavat yrittäjät varastoivat rehupaalit sekä omille että vuokramailleen vuosittaisten viljelypäätösten mukaan. Lintukasvattamoissa vierailevien haittalintujen ulosteet lisäävät tautiriskiä tuotantolaitoksissa. Haittalinnut ovat oppivaisia; haittalinnut tarkkailevat alueen toimintoja ja vierailevat mahdollisuuksien mukaan kasvattamoiden tiloissa ja aiheuttavat tautiriskitilanteita lintujen kasvattajien elinkeinoille. Tautiriskien pienentämiseksi ja kasvatettavien lintujen turvaamiseksi lintukasvattamoiden ympäristöt tulisi vapauttaa haittalintujen pesinnästä haittalintujen pesimisaikana, lisäksi alueilla tarvitaan muita hakemuksessa esitettyjä haittalintujen poistotoimenpiteitä. Kartoissa olevat pelto- ja järvien ranta-alueet katsotaan otollisiksi haittalintujen poistoalueiksi marjatilallisten viljelyalueiden ja marjan kasvatusalueiden välittömien alueiden lisäksi. Mikäli pelloilla ja järvialueilla pesivä monimuotoinen lintukanta muuttuu yhteisöissä isoissa parvissa viihtyvien haittalintujen pesintä-,ruokailu- ja levähdyspaikaksi, niin tapahtuneelle lajimuutokselle ei ole taloudellisia arvomittareita. Kadotettujen ja vähentyneiden lintulajien luontovahingot ovat todennettavissa vasta vuosien päästä, jolloin tilanne on jo myöhäistä menetettyjen lintukantojen pelastamiseksi. Luontoa vahingoittavat haittalinnut ovat taitavia heikoimpien, puolustuskyvyttömien lintulajien pesien ja poikasten hävittämisessä. Eritoten oppivat harmaalokit osaavat pienryhmissä toimia erittäin tehokkaasti karjatilojen peltosaroilla hävittäen pesivien lintujen munia ja poikasia (mm. kuovit, töyhtöhyypät).

4 2014/ Maatalouslaitteiden teknisen kehityksen myötä peltojen sarkaojien määrä on vähentynyt ja näin ollen sarkaojissa pesivien lintujen määrä on myös vähentynyt, jolloin olisi suotavaa, että pelloilla pesivien lintuja voitaisiin suojella poistamalla haittalintuja (harmaalokkeja ja varislintuja). Haittalinnut ovat lisääntyneet taajamissa ja linnut vierailevat alati ahkerammin kylien keskustoissa ruokaa etsien. Linnut ovat oppineet oleilemaan koulujen ja päiväkerhojen lähettyvillä ja tilanteen salliessa ottavat ruokaa hyvinkin läheltä ihmistä. Jatkuva ja lisääntyvä haittalintukanta on omiaan lisäämään riskejä lintujen tuomien tautien leviämisestä Parikkalassa. Marjanviljelylle aiheutuvat vahingot Marjatilat kärsivät rastaiden marjoille aiheuttamista tuhoista; marjat, ja hedelmäpuiden tuotteet ovat osin syötyjä ja ulosteilla saastuneita. Pilaantuneet tuotteet aiheuttavat lisätyötä marja- ja hedelmätarhojen tuottajille. Ylimääräinen työ hidastaa ja alentaa marja- ja hedelmätarhojen tuottoastetta ja vähentää myös marjapoimijoiden ansiotuloja. Tehokas tapa viljelijöiden elinkeinon turvaamiseksi on poistaa asutut pesät ja munat hyvissä ajoin ennen varsinaista marjojen keruuaikaa. Tämän lisäksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä ja marjojen ja hedelmien kehittymis-kypsymisvaiheessa muita poikkeusluvassa anottuja haittalintujen poistamiseen tarvittavia tukitoimia. Riistataloudelliset vahingot (riistalinnut ) ja muun luonnon kärsimät vahingot Luontoa vahingoittavat haittalinnut ovat taitavia heikoimpien, puolustuskyvyttömien lintulajien pesien ja poikasten hävittämisessä. Eritoten harmaalokit osaavat pienryhmissä toimia erittäin tehokkaasti karjatilojen peltosaroilla hävittäen pesivien lintujen pesimäpaikkoja ja poikasia (mm. kuovit, töyhtöhyypät). Harmaalokit, noin 4-7 linnun pienyhteistön päävartijat istuvat vartioimassa puhelin- ja sähkölangoilla kun samanaikaisesti muut harmaalokin tekevät täsmäiskujaan pelloilla ja peltojen ojien tuntumissa pesivien lintujen pesiin. Maatalouslaitteiden teknisen kehityksen myötä myös peltojen sarkaojien määrä on vähentynyt, joten näin ollen sarkaojissa pesivien luonnonlintujen määrä on vähentynyt, joten olisi suotavaa, että aiemmin runsaslukuisesti sarkaojissa pesivien lintujen pesintää voitaisiin suojella poistamalla haittalintuja (harmaalokkeja, varislintuja). Tämän lisäksi haittalintujen määrän lisääntymisen takia haittalinnut pesivät voimallisesti ranta-alueiden läheisyydessä ja haittalintujen poikastensa ruokintavaiheessa haittalintujen emolinnut hävittävät järvialueella sorsalintujen, muiden vesilintujen ja rantojen läheisyydessä pesivien pikkulintujen pesiä, ryöstämällä pesistä munat ja elävät poikaset. Näin ollen monimuotoinen lintukanta on ollut vaarassa ja on tulevaisuudessakin vaarassa. Riskinä on, että jäljellä oleva, järvialueilla vielä pesivä, vähäinen ja monimuotoinen sorsa-, vesi- ja pikkulintukanta on vaaravyöhykkeessä muuttua harvalajiseksi. Hakijan tekemä vahinkoarvio Rikkoutuneiden rehupaalien käsittelemiseksi tarvitaan organisointia ja lisätyön suorittamista, joita ovat konetyö, henkilötyö, lisämateriaalit ja jätteiden käsittelyyn liittyvät työt: Esimerkkinä Rajan metsästäjien

5 2014/ laskelma; arvio yhden vahingoitetun paalin kustannukset ovat noin n. 465 euroa. Kun laskelman mukaisesti kustannusarvio suhteutetaan Parikkalan alueen karjatilojen ja paalien määriin niin kustannukset ovat huomattavia: Esimerkkilaskelma: Paaleja rikkoutuu 400 kpl / 6 karjatilaa (n. 67 paalia per karjatila), ja yhden pilatun, vahingoitetun paalin arvo on 465 euroa - kun luvut suhteutetaan Parikkalan RHY:n alueen karjatilojen määrään, rikottujen paalien määrään ja yhden paalin käsittelyyn liittyviin kustannuksiin niin saadaan laskelmaksi: 88 karjatilallista + 2 marjatilallista ja 4 muuta eläinelinkeinoharjoittajaa = 94 tuottajaa, joiden tiloilla paajeja tuhoutuu keskimäärin n. 65 kappaletta per tila, yhteensä 6110 paalia joutuu vahingon kohteeksi, joten paaleihin kohdistuva taloudellinen vahinkoarvio on noin 3 miljoonaa euroa. Hyvin varovaisen arvion mukaan, keskivertoisen kesän aikana, yhdellä marjatilalla pilaantuneiden marjojen- ja hedelmien käsittely rasittaa tiloja noin euron verran (sisältäen mm. pilaantuneet marjat ja hedelmät, ylimääräinen valikointityö, hidasteet tuotteiden tuotantovaiheessa, kompostointi ja marjatuottajien ja -keräilijöiden ansiomenetykset). Lisäksi menettyihin vahinkoihin voidaan laskea marjatuottajien eri sidosryhmien kansantaloudelliset tuottavuusvajeet. Sikatilan ja turkistarhojen tautiriskin hinta on erittäin varovaisen arvion mukaan euroa per tila, mikäli hintaan lasketaan eläinten hoitamiseen, siirtämiseen ja mahdollisesti lopettamiseen liittyvät kulut. Mikäli eläintilalle tulee tautiepidemia niin eläintilan lopettaminen maksaa koko tuotannon lopettamiseen liittyvät kustannukset, jotka ovat karjatilakohtaisia ja karjatilalla työskentelevien henkilöiden määrästä riippuvaisia: yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ja -vaikutukset ovat suuria ja korvaamattomia työ- ja ansiomenetyksineen. Vahingon estämiseksi tehtyjä toimenpiteitä hakija kuvaa seuraavasti: Metsästysseuroissa on toimittu paikallisten metsästäjien voimavaroin haittalintujen poistamiseksi Parikkalan alueelle myönnetyn poikkeusluvan mukaisesti. Tämän lisäksi yksittäiset metsästäjät harjoittavat pienpetopyyntiä ranta-alueilla. Lisäksi seurat järjestävät kampanjointia pienpetojen ja haittalintujen poistamiseksi: Seurojen saalistiedot on toimitettu sekä Suomen Metsästäjäliiton alueen piirille että Parikkalan riistanhoitoyhdistykselle pienpeto- ja haittalintujen kantojen seuraamiseksi. Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta haittalintujen lukumäärä edelleen runsastuu, paalivahingot lisääntyvät, mahdollinen sika- ja karjatilojen ja lintukasvattamoiden tautiriski kasvaa, haittalintujen tekemien vahinkojen korjaaminen lisääntyy ja muiden pesivien lintujen määrä vähenee. Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen ja elävänä pyytävän loukun käyttötarvetta hakija kuvaa seuraavasti: Kevätsäät ovat vaikeasti ennustettavissa ja keväällä pälviaikaan tapahtuvan haittalintujen pyynnin tukemiseksi anomme em. laitteita riistanhoidollisten toimenpideiden onnistumiseksi. Esimerkiksi vuonna 2013 poikkeuksellisen kevään takia haittalintujen riistanhoidon otollinen pälviaika oli vain parin - kolmen päivän pituinen ja näin ollen haittalintujen

6 2014/ kevätpoisto ei onnistunut toivotulla tavalla. Tekniset laitteet tukisivat alueemme haittalintujen poistoon perehtyneiden riistanhoitajien työtä maaseudun elinkeinojen ja muiden eläinlajien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tilojen läheisyydessä tapahtuva haittalintujen pyynti on mahdollista vain käyttämällä varishäkkejä, jolloin vältytään tuotantoeläimille aiheutuvasta meluhaitasta. Anomme myös äänilaitteiden käyttöä siksi, että sen käyttö tukee sekä alkukeväisin että elo-syyskuussa tapahtuvaa haittalintujen poistamista. Hakijan arvio poikkeusluvan vaikutuksesta Natura-alueille Natura 2000 alueilla mahdollisesti harjoitettava hyvin vähäinen haittalintujen poisto ei tule vaikuttamaan Natura-alueella pesiviin lintukantoihin, koska Natura-alueiden olosuhteet ovat haittalintujen poistotoimenpiteille haastava ympäristö luonnon vaikeakulkuisuuden takia. Hakemuksen liitteet Hakemuksen liitteenä on valtakirjoin tehty lupaosakasluettelo allekirjoituksin varustettuna. Lupaosakkaat ovat valtuuttaneet hakijan luvan hakijaksi ja jokaiseen valtakirjaan on erikseen lueteltu karjatilat, maatilat, marjanviljelytilat ja muut vahinkohteet yhteystietoineen. Liitteenä on myös ja kartta, johon on merkitty eri osakkaiden alueilla olevat vahinkoalueet ja pyyntialueet. Välitoimenpiteet Suomen riistakeskus on hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvittänyt hakemusalueiden ja niiden lähiympäristön Natura alueet, sekä arvioinut hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutusta näiden alueiden suojeluarvoihin. Hakijalta pyydettiin sähköpostilla lisäselvityksiä koskien varishäkkien käyttöä ja yhden osakkaan alueella sijaitsevien vahingonkärsijien yhteystietoja. Hakija toimitti sähköpostilla pyydetyt selvitykset. PÄÄTÖS Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan hakemuksesta poiketen seuraavasti: Varis (2014) Varis (2015) Varis (2016) Varis (2017) Varis (2018) Harakka (2014) Harakka (2015) Harakka (2016) Harakka (2017) Harakka (2018) Harmaalokki (2014)

7 Harmaalokki (2015) Harmaalokki (2016) Harmaalokki (2017) Harmaalokki (2018) Räkättirastas (2014) Räkättirastas (2015) Räkättirastas (2016) Räkättirastas (2017) Räkättirastas (2018) 2014/ Yllä oleva pyydettäväksi sallittujen vuotuinen lintujen määrä on hakemusten eri osakkaiden alla olevilla hakemuksen karttaliitteissä kuvatuilla alueilla pyydettävien lintujen yhteismäärä, jota ei saa ylittää. Tämä poikkeuslupa on voimassa hakemuksessa ilmoitetuilla ja karttaliitteissä kuvatuilla alueilla eri lintulajeilla seuraavasti: 1. Marjanviljelytilat (joita on Kannaksen Metsästysyhdistys ry:n alueella 1 tila ja Koitsanlahden eränkävijöiden alueella 1 tila) Vuosittain aikavälillä (räkättirastas), Vuonna 2014 aikavälillä ja muina vuosina ( ) aikavälillä (varis), Vuonna 2014 aikavälillä ja muina vuosina ( ) aikavälillä (harakka) Vuosittain marjanviljelytiloilla räkättirastaiden osalta ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä välittömän vahingon estämiseksi. Vuosittain marjanviljelytiloilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä harakan aiheuttaman välittömän vahingon estämiseksi. Vuosittain marjanviljelytiloilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä variksen aiheuttaman välittömän vahingon estämiseksi. 2. Maanviljelystilat, kotieläintilat ja turkistatarhat (kohteet, joiden rehuvarastoissa, paalien säilytysalueilla, kotieläintarhoissa ja sisätiloissa ko. linnut aiheuttavat vakavaa vahinkoa ja tautiriskin) Vuonna 2014 aikavälillä ja muina vuosina ( ) aikavälillä (varis) Vuonna 2014 aikavälillä ja muina vuosina ( ) aikavälillä (harakka) Vuosittain (harmaalokki) Maanviljelys- ja kotieläintiloilla ja turkistarhoilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä harakan aiheuttaman välittömän vahingon estämiseksi.

8 2014/ Maanviljelys- ja kotieläintiloilla ja turkistarhoilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä variksen aiheuttaman välittömän vahingon estämiseksi. Maanviljelys- ja kotieläintiloilla ja turkistarhoilla ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä harmaalokin aiheuttaman välittömän vahingon estämiseksi. 3. Riistanhoidolliset kohteet (riistalinnuston pesinnän turvaaminen) Vuonna 2014 aikavälillä ja muina vuosina ( ) aikavälillä (varis) Vuonna 2014 aikavälillä ja muina vuosina ( ) aikavälillä (harakka) Vuosittain (harmaalokki) Hakijalle myönnetään lupa ääntä synnyttävän koneellisen laitteen ja elävänä pyydystävän loukun (varishäkki) käyttöön edellä mainitulle variksen poikkeuslupa-ajoille pois lukien aikaväli vuosittain, jolloin on variksen oma pesäpoikasvaihe. Muina aikoina ääntä synnyttävän koneellisen laitteen ja varishäkin käyttö ei ole sallittu. Marjan- ja maanviljelystilojen osalta tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 3 kohdan perusteella viljelmille ja kotieläimille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Riistanhoidollisten kohteiden osalta tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 4 kohdan perusteella eläimistön suojelemiseksi. Ehdot Poikkeusluvan ehdot ovat seuraavat: Tämän poikkeusluvansaajan tulee huolehtia siitä, että alueella sijaitseviin Natura-alueeseen rajoittuvien pyyntialueiden ampumapaikat sijaitsevat vähintään 150 metrin päässä Natura-alueen rajauksesta. Näitä Natura-kohteita ovat seuraavat: Siikalahti, Sammallampi, Rautalahti ( FI , SPA-alue), Ristimäki (FI SCI ja SPA-alue), Naattikumpu (FI , SCI ja SPA-alue), Pieni- ja Suuri-Rautjärvi (FI , SPA-alue), Kanavalampi (FI , SCI-alue SPA:n sisällä). Harmaalokin osalta pyynti tulee kohdistaa vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin, jotta vähennetään riskiä tappaa erehdyksessä vaikeasti erotettavia rauhoitettujen lokkilajien nuoria yksilöitä. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä toimittamalla Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistolle oheinen saalisilmoituslomake poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa.

9 2014/ Ilmoituksessa on mainittava tämän poikkeusluvan numero, pyydystettyjen lintujen määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen ja elävänä pyytävän loukun käyttöoikeus loppuu aina erikseen siltä kohteelta, jos pysyvän kohteen peruste jonkin hakemuksessa mainitun erillisen kohteen osalta lakkaa. Elävien eläinten käyttö houkuttimena on kielletty elävänä pyytävää loukkua käytettäessä. Elävänä pyytävän loukun käyttäminen on järjestettävä siten, että ainakin kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläimiä mennyt pyyntilaitteeseen. Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään. Perustelut Keskeiset sovelletut säännökset Metsästysasetuksen (666/1993) 25 a :n mukaan rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti: 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella , Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella ja muualla maassa ; 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella ja muualla maassa ; 3) korppi poronhoitoalueella ; sekä 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 :n 1 momentin nojalla 41 b :ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi; 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi; 4) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. Suomen riistakeskus voi metsästyslain 41 b :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan myös poiketa 32 :ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 :n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :ssä säädetään poikkeusluvan hakemisesta, 2 :ssä poikkeusluvan edellytysten arvioinnista, 5 :ssä poikkeusluvan voimassaoloajasta ja 7 :ssä poikkeuslupaan liittyvästä saaliin ilmoittamisvelvollisuudesta.

10 2014/ Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b :n 1 momentin 1-4 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä rauhoittamattomien lintujen osalta toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ilmoitukseen on liitettävä 7 :ssä tarkoitettu saalisilmoitus vielä ilmoittamatta olevalta kalenterivuodelta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan pyynnin tuloksesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Suotuisa suojelutaso Tämä poikkeuslupapäätös on tehty variksen, harmaalokin, harakan ja räkättirastaan kannantila huomioon ottaen, jolloin poikkeamisella ei haitata näiden lintujen suotuisan suojelutason säilyttämistä. Varis, harmaalokki, harakka ja räkätttirastas ovat runsaslukuisia ja niiden suojelun taso on suotuisa. Tällä poikkeuslupapäätöksellä sallittu rauhoituksesta poikkeaminen ei millään tavoin haittaa lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Varisten, harmaalokkien, harakoiden ja räkättirastaiden esiintyminen ja niiden aiheuttamat vahingot hakemusalueella Varikset, harmaalokit ja harakat ovat alueella yleisiä ja ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa alueen viljelmille, kotieläimille, marjanviljelylle ja pesivälle riistalinnustolle. Lisäksi varikset, harakat ja harmaalokit aiheuttavat alueella tautivaaran maa- ja kotieläintiloilla. Räkättirastaat aiheuttavat vakavaa vahinkoa alueen marjaviljelmillä. Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö Ko. lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn ei ole olemassa alueella muuta

11 2014/ tehokasta torjuntakeinoa. Kyseessä olevien rauhoittamattomien lintujen määrän mahdollisimman tehokas rajoittaminen on tarpeen vahinkojen estämiseksi. Muina vuoden aikoina tapahtuvalla pyynnillä vahinkoja ei pystytä riittävästi vähentämään. Näin ollen poikkeusluvan myöntämiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Rajattu alue Suomen riistakeskus katsoo käytettävissä olevien tietojen perusteella, että poikkeuslupa voidaan myöntää haetulle alueelle. Poikkeuslupa-aika Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Hakemuksessa mainittujen lajien lupa-aikaa on rajoitettu siten, ettei pyynti kohdistuisi muuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3909/1/05) ja että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajien pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Pesäpoikasajan alun, eli poikkeuslupa-ajan lopun, määrittämisessä on variksen ja harakan osalta hyödynnetty rengastustoimiston rengastusaineistoa. Räkättirastaan osalta poikkeusluvan alkamisaikaa on muutettu haettua myöhäisemmäksi, jotta vielä seudulta muuttavat ja muualla pesivät räkättirastasyksilöt voitaisiin paremmin suojata ampumiselta ja kohdistaa se viljelmän lähistölle pesimään asettuviin ja todennäköisesti viljelmälle vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3949/1/05). Lisäksi lupa-aikaa on rajattu siten, että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajin pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Riistanhoidollisten kohteiden osalta kyseisillä rauhoittamattomilla linnuilla alkaa niiden oma pesäpoikasvaihe tällä poikkeuslupapäätöksellä myönnetyn pyyntiajan loputtua ja niiden pesintäkausi jatkuu heinäkuulle asti. Useimpien riistalajeihin kuuluvien sorsien pesintä on jo heinäkuun loppupuolella niin pitkällä, että rauhoittamattomat linnut eivät yleensä aiheuta niiden pesinnälle merkittävää riistanhoidollista haittaa. Tästä syystä poikkeuslupa variksen, harmaalokin ja harakan pyyntiin on myönnetty riistanhoidollisiin kohteisiin vain niiden oman pesäpoikasvaiheen alkuun asti. Variksen ja harakan osalta poikkeamisaikaa on rajattu alkamaan vuonna 2014 haettua myöhemmäksi, jotta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisujen (esim. Dnro 143/4/2012, , Dnro 103/4/2011, , Dnro /4/2011, ja Dnro 275/4/2008, ) mukainen valitusaika ehtii kulua ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Harkinnassa on otettu huomioon myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut (mm nro 286) sekä apulaisoikeuskanslerin on ratkaisu Dnro OKV/931/1/ Sallitun pyynnin määrä

12 2014/ Suomen riistakeskus on rajoittanut poikkeusluvan siihen laajuuteen, joka on välttämätön kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Päätösharkinnassa on otettu huomioon samalle hakijalle aiempina vuosina myönnetyt poikkeusluvat ja niiden nojalla saatu saalis. Eläimistön suojelu Metsästyslain 3 :n mukaan riistanhoidolla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on riistaeläinkantoja säätelemällä, riistaeläinten elinolosuhteet turvaamalla tai niitä parantamalla taikka muulla tavalla lisätä, säilyttää tai parantaa riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Riistanhoidollisilla toimenpiteillä pyritään esimerkiksi auttamaan riistaeläimiä vaikean kauden yli, joka voi olla talvi tai kuten tässä tapauksessa lintujen pesimäkauden muninta- ja poikasvaihe. Näitä riistanhoidollisia toimenpiteitä ovat muun muassa pienpetojen ja ns. rauhoittamattomien lintujen, kuten varisten ja harakoiden pyynti. Tällöin toimitaan erityisesti metsästyslain 3 :ssä säädetyn mukaisesti eli lisätään, säilytetään tai parannetaan riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Suomen riistakeskus toteaa lisäksi, että hakemuksessa tarkoitetut lajit ovat metsästyslain 5 :n mukaisia lajeja, jolloin Suomen riistakeskus on asiassa toimivaltainen. Suomen riistakeskus toteaa olevan yleisessä tiedossa ja myös eri tutkimuksin ja selvityksin on osoitettu kiistattomasti rauhoittamattomien lintujen, kuten variksen, harakan ja harmaalokin vaikutus muiden lintulajien pesinnän tulokseen. Tämä asia tunnustetaan myös lintudirektiivin ohjeasiakirjassa (s ). Suomen riistakeskus toteaa lisäksi, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( , taltionumero 873) on jo aiemmin vahvistettu se, että lintudirektiivi mahdollistaa perustellusta syystä ajallisesti ja alueellisesti rajatusti poikkeusluvan nojalla tappaa variksia ja harmaalokkeja eläimistön suojelemistarkoituksessa. Näin on todettu myös toisessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( , taltionumero 875), joka koski variksia, harakoita, harmaalokkeja ja merilokkeja. Edelleen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ( taltionumero 286), joka koski varista ja harakkaa sekä ratkaisussa ( taltionumero 287), joka koski harmaalokkia ja merilokkia, on vahvistettu ao. lajien pyynti eläimistön suojelemistarkoituksessa. Tällä päätöksellä myönnetty poikkeuslupa ei poikkea poikkeuslupahakemuksessa esitetyiltä lähtökohdiltaan olennaisella tavalla edellä mainituissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa olleista tilanteista. Niin ikään edellä jo käsitellyssä komission lintudirektiivistä laatimassa ohjeasiakirjassa todetaan, joskin viljelmille koituvan vakavan vaaran estämistä käsittelevässä asiayhteydessä, että vahinkojen estämisen maksimoimiseksi vahinkoja aiheuttavien lintujen sääntelytoimet ovat todennäköisesti tehokkaimmillaan silloin, kun kanta on pienimmillään ja tilalle tulevien lintujen määrä on mahdollisimman pieni - yleensä tämä on pesimäkausi tai pesimistä edeltävä kausi. Tämä toteutuu myös tässä päätöksessä. Hakemuksen eri käsittelyvaiheissa saadun selvityksen mukaan, jota voidaan pitää riittävän yksityiskohtaisena ja vaikutusten osalta riittävästi todennettuina, lintujen tappaminen ampumalla on hakemuksessa tarkoitetuilla alueilla ainoa tyydyttävä ratkaisu muiden eläinlajien pesien ja poikasten suojelemiseksi. Poikkeus on siten tarpeen eläimistön suojelemiseksi. Lisäksi poikkeusluvassa on määritelty se lajikohtainen enimmäismäärä lintuyksilöitä, jotka kyseisinä rajattuina aikoina saadaan ampua eläimistön suojelemiseksi hakemuksessa tarkoitetulla rajatulla alueella. Suomen riistakeskus katsoo asiassa toimivaltaisena päätöksentekijänä edellä olevan ja hakemuksessa esitetyn perusteella, että poikkeusluvan myöntämiselle eläimistön

13 2014/ suojelemistarkoituksessa on sekä juridiset että tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat biologiset perusteet. Elävänä pyytävän loukun käyttäminen pyynnissä Metsästysasetuksen 11 :n mukaan elävänä pyytävää loukkua ei voida käyttää rauhoittamattomien lintujen pyynnissä. Lisäksi metsästyslain 33 :n 1 momentin 9 kohdassa kielletään elävien eläinten käyttö houkuttimena. Kiellosta voidaan poiketa ML 41 :n 3 momentin nojalla 41 b :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Perusteena aikarajauslinjaukselle on se, että poikkeusta tulee soveltaa vain kun se on tarpeen poikkeuksen edellytysten näkökulmasta. Useimmissa ongelmatapauksissa muina vuoden aikoina tapahtuva pyynti ei ole erityisen tehokasta tai tarpeellista vahinkojen tai haittojen vähentämisen näkökulmasta. Ilman loukun käyttölupaa voidaan rauhoitusajan ulkopuolella vähentää haittoja ampumalla tapahtuvalla pyynnillä ja hätistelyllä. Elävien eläinten käyttö houkuttimena on kielletty eikä sitä nähdä tarpeelliseksi sallia elävänä pyytäävää loukkua käytettäessä. Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen Metsästyslain muutoksen (206/2013) myötä ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen tuli kielletyksi lukien (ML 33 :n 1 momentin 15 kohta). Kiellosta voidaan poiketa ML 41 :n 3 momentin nojalla 41 a :n 1 momentissa, 41 b :n 1 momentissa ja 41 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Perusteena tämän päätöksen aikarajaukselle on se, että poikkeusta tulee soveltaa vain kun se on tarpeen poikkeuksen edellytysten näkökulmasta. Aikarajaus on asetettu myös siksi, että variksen oman pesäpoikasvaiheen aikana ei ole tarkoituksenmukaista houkutella pesiviä lintuja pyydettäväksi. Suomen riistakeskus katsoo, että tässä tapauksessa pystytään ilman ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttölupaa rauhoitusajan ulkopuolella vähentämään haittoja ampumalla tapahtuvalla pyynnillä. Näin ollen lupa ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön on myönnetty vain päätöskohdassa mainitulle poikkeuslupa-ajalle. Natura-arvioinnin tarveharkinta Natura-arvioinnin tarveharkinta ja selvitys läheisten Siikalahti, Sammallampi, Rautalahti ( FI , SPA-alue), Ristimäki (FI , SCI ja SPA-alue), Korpisaaren metsä (FI , SCI-alue), Suurmäki (FI SCI-alue), Siikalahti (FI , SCI-alue), Kirjavalan laitumet (FI , SCI-alue), Naattikumpu (FI SCI ja SPA-alue), Pieni- ja Suuri-Rautjärvi (FI SPA-alue), Kanavalampi (FI ,SCI-alue SPA:n sisällä), Syrjiensärkkä (FI , SCI-alue), Niukkala (FI , SCI-alue), Suurtuvan niitty (FI , SCI-alue) ja Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI , SCI-alue) Natura-alueiden luontoarvoihin Tämän poikkeusluvan nojalla sallittu poikkeaminen variksen ja harakan ja räkättirastaan rauhoituksesta ei ole sellainen hanke tai suunnitelma, joka todennäköisesti merkittävästi heikentäisi poikkeuslupa-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevien Natura verkostoon kuuluvien alueiden niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alueet on sisällytetty Natura verkostoon.

14 2014/ Tämän poikkeusluvan nojalla tapahtuva rauhoittamattomien lintujen pyynti voi aiheuttaa lyhytaikaista ja paikallista häiriötä ko. Natura alueiden luonnolle. Tällä häiriöllä voi olla lyhytaikaista ja paikallista vaikutusta alueilla olevien lintujen käyttäytymiseen. Häiriö on kuitenkin niin lyhytaikaista ja paikallista, ettei sillä sen vuoksi voi katsoa todennäköisesti merkittävästi heikennettävän Natura-alueiden niitä luontoarvoja, joiden vuoksi läheiset alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Pyyntitoiminta ja siihen liittyvä alueella liikkuminen ei vaikuta pienimuotoisuutensa vuoksi mitenkään merkityksellisesti viereisten Natura-alueiden luontotyyppeihin. Suomen riistakeskus on tässä poikkeusluvassa tehnyt päätöksen ehtoihin rajauksen siten, että kyseisten rauhoittamattomien lintujen ampumapaikat eivät sijaitse 150 metriä lähempänä sellaisia Natura-kohteita, jotka ovat linnuston suojelukohteita. Näin ollen kyseessä olevien rauhoittamattomien lintujen pyynti ei aiheuta merkittävää haittaa eikä häiriötä pesimälinnustolle eikä keväisellä muuttomatkalla oleville linnuille. Päinvastoin kyseinen pyynti parantaa näidenkin alueiden vesilinnuston tuottoa. Natura-kohteisiin sisältyy myös sellaisia Natura-alueita, jotka ovat muita kuin linnuston suojelukohteita. Näitä ovat Kirjavalan laitumet(fi , SCI-alue), Korpisaaren metsä(fi , SCI-alue), Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (FI , SCI-alue), Siikalahti, FI ,SCI-alue), Suurmäki (FI , SCI-alue), Suurtuvan niitty (FI , SCI-alue) ja Syrjiensärkkä-nimiset (FI , SCI-alue) Natura-alueet. Näillä alueilla kyseisten rauhoittamattomien lintujen ampumisella vahinkojen estämiseksi ei ole vaikutusta alueen suojelutarkoitukseen, mikäli hakijalla muutoin on näillä alueilla rauhoittamattomien lintujen pyyntiin lupa tai oikeus. Loppuyhteenveto Hakijalle myönnetään metsästyslain 41 b :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuslupa ja metsästyslain 41 b :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu poikkeuslupa, koska muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Poikkeusluvan nojalla tapahtuvalla pyynnillä ei haitata myöskään päätöskohdassa tarkoitettujen lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Ajallisesti ja määrällisesti rajattu poikkeuslupa on myönnetty vain sille rajatulle alueelle, jolla metsästyslain 41 b :ssä säädetyt poikkeusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Päätöksellä on päätös- kohdassa kuvatusti sallittu poiketa räkättirastaan, variksen, harakan ja harmaalokin rauhoituksesta sekä käyttää pyynnissä ääntä synnyttävää koneellista laitetta ja elävänä pyytävää loukkua. Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään. Edellä mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon oikeusohjeissa mainitut säännökset Suomen riistakeskus on tehnyt päätöskohdasta ilmenevän päätöksen ehdotkohdassa mainituin rajoituksin. Päätöksen täytäntöönpano Oikeusohjeet Tämä Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta riistahallintolain (158/2011) 31 :n 2 momentin nojalla. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Päätöstä tehtäessä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: metsästyslain (615/1993) 41 :n 1 momentti, 41 b :n 1 momentti ja 90, riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentti ja 31 :n 2 momentti, metsästysasetuksen (666/1993) 25 a, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista

15 2014/ annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 ja 3 momentti, 5 :n 2 ja 3 momentti ja 7 :n 2 ja 3 momentti, valtion maksuperustelain (150/1992) 6, 11 a ja 11 b, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n 1 momentin 6 kohta, luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n 1 momentti. Muutoksenhaku Suomen riistakeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Käsittelymaksun määräämisen osalta valittaja voi vaatia valtion maksuperustelain (150/1992) 11 b :n nojalla oikaisua Suomen riistakeskukselta. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa: Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät Keijo Kapiainen julkisten hallintotehtävien päällikön sijaisena, riistapäällikkö Erkki Kiukas esittelijä, riistapäällikkö Päätös on allekirjoitettu koneellisesti riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentin nojalla. JAKELU Päätös hakijalle käsittelymaksuin postiennakolla Tiedoksi: Parikkalan riistanhoitoyhdistys Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kaakkois-Suomen poliisilaitos MAKSU Käsittelymaksu 30,00 EUR

16 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta; päätös, johon muutosta haetaan, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan; postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valitusaika Valitusaika on 30 päivää. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Käsittelymaksu Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta perii pääsääntöisesti valitusasian tutkimisesta käsittelymaksuna 114 euroa maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen (1067/2012) nojalla. Maksu peritään yleensä postiennakolla päätöksen lähettämisen yhteydessä. Yhteystiedot MSVLK Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta postiosoite: PL 820, HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde (09) telekopio (09) sähköposti valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika klo

17 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n sekä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n perusteella määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka osoitetaan Suomen riistakeskukselle, on ilmoitettava seuraavat asiat: vaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot päätös, johon oikaisua haetaan, miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella oikaisua vaaditaan. Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja tarvittavat yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmän liitteet Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä: päätös tai muu asiakirja, johon maksun periminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittaminen Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa Suomen riistakeskukselle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Suomen riistakeskukselle ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä, jotta vaatimus voidaan tutkia. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, määräaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on maksuton. Yhteystiedot Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löytyvät päätöksen etusivulta.